{"id":1107,"date":"2021-03-08T07:48:03","date_gmt":"2021-03-08T07:48:03","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107"},"modified":"2024-11-03T07:47:10","modified_gmt":"2024-11-03T07:47:10","slug":"tulvien-ja-hirmumyrskyjen-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107","title":{"rendered":"Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoitusta teht\u00e4ess\u00e4 on maaliskuu ja kev\u00e4\u00e4n tulvat ovat edess\u00e4 p\u00e4in. Niist\u00e4 tulvistakin puhutaan n\u00e4in\u00e4 aikoina ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat uusi ja ainutalaatuinen ilmi\u00f6 maapallolla ja Suomessa. Todellisuudessa ne ovat niin yleisi\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 voisi kirjoittaa paksun kirjan. Olen t\u00e4h\u00e4n blogiin ker\u00e4nnyt muutamia tulvakoosteita v\u00e4h\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista, jotta voimme verrata nykyisen ilmastovaiheen aikaansaannoksia entisten ilmastovaiheiden suurimpiin aikaansaannoksiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun t\u00e4h\u00e4n koottua tulvahistoriaa tarkastelee, aika rajua on aikojen saatossa ollut tulviminen ihan luonnon ikiomin voimin ilman ihmisen apua kuvitellun ilmastonmuutoksen muodossa. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin niin, ett\u00e4 ihmiset ovat aika hyvin oppineet suojautumaan ikiaikaisilta ja vuosittain toistuvilta s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eurooppa tulvissa kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskussa. L\u00e4hde kuvassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Maapallon 10 pahinta tulvaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maapallon 10 pahinta tulvaa (4.10.2019) kuolleiden henkil\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan.
<\/strong> L\u00e4hde: https:\/\/www.valuewalk.com\/2019\/02\/top-10-deadliest-floods-world-history\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

1. Kiina tulvat 1931<\/strong>, kuolleita 1-4 miljoonaa ihmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Ylivoimaisesti tappavin tulva ihmiskunnan tunnetussa historiassa.<\/em><\/strong> Kahden vuoden kuivuutta seurasivat voimakkaat lumimyrskyt, viel\u00e4 rankkasateet ja korkea sykloniaktiivisuus. Hein\u00e4kuuhun 1931 menness\u00e4 kolme Kiinan suurinta jokea (Jangtse, Keltainen joki ja Huai) virtasi enimm\u00e4israjansa yl\u00e4puolella. Sen arvioidaan tappaneen 1\u20134 miljoonaa ihmist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ja sairauksien vuoksi. <\/p>\n\n\n\n

2. Keltainen joki, Kiina 1887<\/strong>, kuolleita noin 2 miljoonaa ihmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Keltainen joki tulva 28. syyskuuta 1887. Sen arvioidaan tappaneen 900 000 – 2 miljoonaa ihmist\u00e4. Noin 2 miljoonaa ihmist\u00e4 j\u00e4i kodittomaksi. Maatalousmaat ja useat pienet kaupungit tuhoutuivat kokonaan. Ei ihme, ett\u00e4 Keltainen joki on saanut lempinimen ”Kiinan suru.<\/p>\n\n\n\n

3. Keltainen joki, Kiina 1938<\/strong>, kuolleita noin 800 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1938 keltaisen joen tulva tappoi arviolta 800 000 ihmist\u00e4 Kiinassa. Kiinan kansallismielinen hallitus loi tulvan keinotekoisesti Kiinan ja Japanin sodan aikana. Japanin joukot marssivat eteenp\u00e4in, ja Kiinan hallituksen t\u00e4ytyi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ne. Joten he tuhosivat keltaisen joen padot antaen veden virrata vapaasti eri maakuntien l\u00e4pi. Kiinalaisten harmiksi japanilaiset joukot olivat pois tulvan alueelta, joka tarkoittaa, ett\u00e4 melkein kaikki tulvan uhrit olivat Kiinan kansalaisia.<\/p>\n\n\n\n

4. Taifuuni Nina \/ Banqiaon padon tuhoutuminen, Kiina 1975<\/strong>, kuolleita noin 231 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ru-joen Banqiaon pato tuhoutui 8. elokuuta 1975 taifuuni Ninan takia. Tulva tappoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yli 86 000 ihmist\u00e4. Toisessa vaiheessa 145 000 ihmist\u00e4 kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja sairauksiin. Taifuuni Nina toi yli vuoden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n vain 24 tunnissa, mit\u00e4 s\u00e4\u00e4ennustajat eiv\u00e4t ennustaneet. Banqiaon padon romahdus johti monien muiden l\u00e4hell\u00e4 olevien pienempien patojen tuhoutumiseen.<\/p>\n\n\n\n

5. Jangtse-joen tulva, Kiina 1935<\/strong>, kuolleita yli 145 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1935 Jangtse-joen tulva tappoi yli 145 000 ihmist\u00e4 ja j\u00e4tti miljoonat ihmiset kodittomiksi. Tulva toi mukanaan massiivisen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ja tappavia sairauksia, kuten tuberkuloosin, malarian ja dermatiitin koko joen laaksossa. Jangtse-joki tulvii melko usein, mutta suurimmaksi osaksi tulviminen ei ole tappavaa.<\/p>\n\n\n\n

6. St Felixin tulva, Alankomaat 1530<\/strong>, kuolleita noin 120 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulva sai nimens\u00e4, koska se tapahtui St. Felixin nimip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Se h\u00e4vitti yli tusinan verran kyli\u00e4 ja useita kaupunkeja. Arviolta 120 000 ihmist\u00e4 kuoli ja yli 100 miljoonan euron arvosta omaisuutta tuhoutui. T\u00e4m\u00e4n tulvan takia 5. marraskuuta 1530 tuli tunnetuksi Paholaisen lauantaina Hollannin historiassa. Se on ylivoimaisesti tappavin tulva Euroopan historiassa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

7 – Punaisen joen suiston tulva, Pohjois-Vietnam 1971<\/strong>, kuolleita yli 100 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun se tapahtui vuonna 1971, Punaisen joen suiston tulva ei saanut niin paljon kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota kuin olisi ansainnut, koska oli Vietnamin, jonka varjoon se j\u00e4i. Tulva vaati yli 100 000 ihmishenke\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 Hanoin kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

8. Jiangsu-Anhuin tulva \/ Jangtse-tulva, Kiina 1911<\/strong>, kuolleita noin 100 000 ihmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Jiangsu-Anhuin tulva vuonna 1911 tapahtui, kun Jangtse ja Huai-joet alkoivat tulvia samanaikaisesti. Se vaati jopa 100 000 ihmishenke\u00e4, noin 375 000 ihmist\u00e4 j\u00e4i kodittomaksi ja aiheutti vakavia omaisuuden menetyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

9. St.Lucian tulva, Alankomaat 1287<\/strong>, kuolleita 50 000 – 80 000 ihmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

St. Lucian tulva 12. joulukuuta 1287 tappoi 50 000\u201380 000 ihmist\u00e4 Alankomaissa ja Pohjois-Saksassa. Ennen massiivista tulvaa miss\u00e4\u00e4n Alankomaiden j\u00e4rvess\u00e4 ei ollut lainkaan vett\u00e4. Tulva aiheutti korkean kev\u00e4\u00e4n vuoroveden, myrskyn ja matalapaineen yhdistelm\u00e4. Tulva tuhosi useita kyli\u00e4 ja pikkukaupunkeja. St. Lucian tulva muutti Alankomaiden historiaa, kun se tuhosi kaikki kyl\u00e4t meren ja Amsterdamin kyl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Se johti Amsterdamin kehittymiseen suureksi kaupungiksi sellaisena kuin me sen tunnemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

10. Pohjanmeren tulva, Alankomaat 1212<\/strong>, kuolleita noin 60 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pohjanmeren tulva alkoi kes\u00e4kuussa 1212 ja p\u00e4\u00e4ttyi yli kuusi kuukautta my\u00f6hemmin. Sen on arvioitu vaatineen noin 60 000 ihmist\u00e4. Sadan tuhannen ihmisen t\u00e4ytyi l\u00e4hte\u00e4 talostaan<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto Kiinasta, joka on pahimpien tulvien k\u00e4rkimaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kiinalla on ollut erityisen pitk\u00e4 ja kauhea tulvien historia. Viimeisen 2000 vuoden aikana Jangtse on tulvinut yli 1000 kertaa. <\/strong>Mutta se on Hwang Ho tai ”Keltainen joki”, joka on johtanut Kiinan katastrofaalisiin tulviin. Se on kolme tuhatta kilometri\u00e4 pitk\u00e4 ja alkaa korkealla merenpinnan yl\u00e4puolella Qinghain pohjoisessa vuoristomaakunnassa ja p\u00e4\u00e4ttyy Keltaiseen mereen. L\u00e4nsimaalaiset ovat kutsuneet sit\u00e4 ”Kiinan murheeksi”, koska se on vuosisatojen aikana tappanut enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 kuin mik\u00e4\u00e4n muu joki maailmassa. <\/strong>Vuonna 1887 tulvat tappoivat l\u00e4hes kaksi miljoonaa ihmist\u00e4, vuonna 1931 kuolleita oli l\u00e4hes nelj\u00e4 miljoonaa ja vuonna 1938 l\u00e4hes miljoona. L\u00e4hde<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Ihminen toimillaan aiheuttaa tulvia, joista yksi esimerkki on Haitista.<\/strong> Senkin media mielell\u00e4\u00e4n laittaa kuvittelemansa ilmastonmuutoksen syyksi, vaikka juurisyyt ovat t\u00e4ysin selke\u00e4t, kun mets\u00e4t on hakattu sileiksi.
Laittamalla kaikki mahdollinen taivaan ja maan v\u00e4ill\u00e4 ilmastokuvitelman piikkiin, v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n todellisilta teoilta, joilla voidaan ongelmalliset asiat ehk\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pohjanmeren tulvahistoriaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4hde: HS 29.11.1928<\/strong> Pohjanmeren myrskytulvat. Joukossa on Rooman eli Tiber joen suurimpia tulvia, l\u00e4hde<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

V. 334<\/strong> oli Pohjois-Hollannissa eritt\u00e4in vaikea myrskytulva. Grootkeyt-Lammaer, Linnen, Burehorn, Schilborne, Schangen, Terdorp, Greppe ja monet muut seudut tuhoutuivat.<\/p>\n\n\n\n

V. 516<\/strong> hukutti myrskytulva Friisein maassa 6000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 800<\/strong> Helgoland (Saksassa) on pitkin aikaa saanut kokea myrskyaaltojen tuhoisaa voimaa. V. 800 vei myrsky siit\u00e4 suuren osan.<\/p>\n\n\n\n

V. 860<\/strong> oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Hollannissa tuhoisa myrskytulva, jolloin Katviikissa pato murtui. Rein muutti lasku-uomansa nykyiseen Leckiin, mink\u00e4 takia Dortrechtin luona synti suuria tulvia, jotka maksoivat lukuisia ihmishenki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1099<\/strong> oli marraskuun 11. p. Tuhotulva, johon sanotaan hukkuneen 100 000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1164<\/strong> helmikuun 16. p. Raivonneen myrskyn aiheuttamassa tulvassa, jolloin my\u00f6skin Elben ja Wezerin vedet nousivat korkealle, sanotaan niinik\u00e4\u00e4n 100 000 ihmisen menett\u00e4neen henkens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1170<\/strong> repi myrsky vanhan Borkumin nelj\u00e4\u00e4n osaan, joista yksi on nykyinen saari Juist. Tulva ulottui Utrechtiin saakka, miss\u00e4 pyydystettiin kaloja kaupungin portin edustalta.<\/p>\n\n\n\n

Tulviin n\u00e4hden oli 1200-luku eritt\u00e4in vaikea.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V. 1200<\/strong> mainitaan Friisein maassa (Alankomaissa) tulvaan hukkuneen 100 000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1212<\/strong> Pohjois-Hollannissa hukkui jopa 306 000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1216<\/strong> Sortui myrskyss\u00e4 suuri osa Helgolandia mereen ja Bremenin seudulla sanotaan hukkuneen 20 000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1218<\/strong> oli marraskuun 17. p. Tavaton myrskytulva. Meri nieli luostarit Jadelebe, Wurdelebe ja Aldessen, Slyeker Syl tuhoutui ja nykyisen Jade-lahden ensimm\u00e4inen alku syntyi, 100 000 ihmist\u00e4 arvellaan hukkuneen.
Seuraavan tammikuun 16. p. Sattuneessa tulvassa laskettiin Friisein maassa 36 000 ihmisen saaneen surmansa.<\/p>\n\n\n\n

V. 1240<\/strong> meri nieli suuria osia Schleawigin rannikkoa, jolloin 62 kyl\u00e4\u00e4 kokonaan tuhoutui ja Nordstrand saari erkani mantereesta.<\/p>\n\n\n\n

V. 1251<\/strong> myrskytulvassa syntyi nykyinen Wieringin saari ymp\u00e4r\u00f6ivien maiden huuhtoutuessa mereen. Nykyisen Zulderseen alku laajeni Enkhuizeniin saakka.<\/p>\n\n\n\n

V. 1277 <\/strong>marraskuun 6. p\u00e4iv\u00e4 Tiberin pinta nousi Roomassa 15,88 metri\u00e4. L\u00e4hde
Joulukuun 25 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meri nieli Reidarlanoin noin 50 kyl\u00e4\u00e4. Dellest sai nykyisen muotonsa.<\/p>\n\n\n\n

V. 1287<\/strong> hukkui joulukuun 14. p. myrskytulvaan 80 000 henke\u00e4. Meri murtautui Lacus Tievo j\u00e4rveen, jolloin nykyinen Zuidersee synyi.<\/p>\n\n\n\n

V. 1300<\/strong> myrskytulva nieli puolet Helgolandia ja useita muita saaria.<\/p>\n\n\n\n

V. 1337<\/strong> hukkui hollantilainen kaupunki Runghalt ja 14 kyl\u00e4\u00e4 myrskytulvaan.<\/p>\n\n\n\n

V. 1362<\/strong> oli tammikuun 16. p. Eritt\u00e4in vaikea tulva. Meri nieli Syltill\u00e4 Wendingstadtin ja 30 kirkkoa, Friisein saaret saaret saivat useissa kohdin nykyisen muotonsa ja Boskuns hajosi j\u00e4lleen useampiin osiin.<\/p>\n\n\n\n

V. 1377<\/strong> tuhoutui myrskytulvassa noin 80 pit\u00e4j\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

V. 1400<\/strong> Kes\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 sattunut tulva syvensi er\u00e4it\u00e4 laivav\u00e4yli\u00e4 niin, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4stiin suurilla laivoilla Amsterdamiin ja Enkhuizeniin saakka.<\/p>\n\n\n\n

V. 1421<\/strong> oli marraskuun 19. p. Eritt\u00e4in tuhoisa myrskytulva Friiseinmaassa, Hollannissa ja Englannissa. 72 kyl\u00e4\u00e4 tuhoutui ja 100 000 henke\u00e4 sai surmansa. Zuidersee sai nykyisen muotonsa.<\/p>\n\n\n\n

V. 1436<\/strong> k\u00e4vi huhtikuun 10. p. Hirmuinen myrsky, jonka aiheuttama tulva h\u00e4vitti 16 kyl\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1470<\/strong> hukkui marraskuun 1. p. Myrskytulvaan 10 000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1495<\/strong> 4. lokakuuta Roomassa vedenpinta nousi 16,88 m. l\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

V. 1497<\/strong> h\u00e4vitti myrskytulva tammikuun 14. p. 28 pit\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1511<\/strong> oli tammikuun 16. ja 17. p. Tavattoman kova myskytulva, jolloin nykyinen Jade-lahti syntyi.<\/p>\n\n\n\n

V. 1530<\/strong> oli marraskuun 5. p. eritt\u00e4in raskas myrskytulva Flanderissa, Seelannissa ja Hollannissa, jolloin 26 kaupunkia ja 24 kyl\u00e4\u00e4 kokonaan tai suureksi osaksi tuhoutuivat. Eritt\u00e4in vaikea h\u00e4vitys kohtasi Antarfia ja Antwerpenia. T\u00e4m\u00e4 on ylivoimaisesti tappavin tulva Euroopan historiassa, kun noin 120 000 ihmist\u00e4 menetti henkens\u00e4.
Roomassa 8. lokakuuta Tiberin vedenpinta nousi 18,95 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1532<\/strong> oli lokakuun 31. p:st\u00e4 marraskuun 2 p:\u00e4\u00e4n hyvin suuri myrskytulva, it\u00e4inen Schelde siirtyi uomastaan vieden mukanaan 2 kaupunkia ja useampia kyli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1557<\/strong> 15. syyskuuta Roomassa Tiberin pinta nousi 18,9 metri\u00e4. l\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

V. 1570<\/strong> oli marraskuun 1 ja 2 p. myrskytulva, joka v. 1825 helmikuun 4. p. sattuneen tulvan ohella lienee suurin. Amsterdam, Muyden, Rotterdam, Dorflecht ja monet muut kaupungit joutuivat tulvan valtaan. Hukkuneiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 100 000, er\u00e4iden mukaan jopa 400 000.<\/p>\n\n\n\n

V. 1598<\/strong> 25. joulukuuta Tiberin pinta Roomassa nousi 19,56 metri\u00e4, (l\u00e4hde<\/a><\/strong><\/em>) on voimassa oleva Tiberin enn\u00e4tys. Tiber tulvii s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tulvia esiintyy usein. Kuva Tiberin tulvista on t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa: <\/strong><\/em>http:\/\/hydrologie.org\/redbooks\/a271\/iahs_271_129.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V. 1634<\/strong> oli lokakuun 11. ja 12. p. ankarimpia myrskytulvia, mit\u00e4 yleens\u00e4 sattuu. 6 000 ihmist\u00e4 ja 5 000 nautaa hukkui ja 1000 taloa sortui. Se tunentaan Burchardin tulvana, kun myrsky ja vuorovesi iski Pohjanmeren rannikolla Pohjois-Frisiaan ja Dithmarscheniin (nykyp\u00e4iv\u00e4n Saksassa). Suuri osa Strandin saaresta huuhtoutui pois muodostaen saaret Nordstrand, Pellworm ja useita halligeeneja (tasainen laaja savimaasaari, https:\/\/www.youtube.com\/watch?reload=9&v=BrJk47au5A0<\/a> ) Saksaan. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa yksi vuoden 1634 CO2-vapaassa myrskyss\u00e4 syntynyt halligeeni Oland odottelee seuraavaa myrskytulvaa, joka jos historia toistaa itse\u00e4\u00e4n, tulee jossakin vaiheessa aivan varmasti<\/em><\/strong> (l\u00e4hde Wikipedia):<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V. 1717<\/strong> oli joulukuun 25. p. tuhoisa myrskytulva, jolloin 12 088 ihmist\u00e4 menetti henkens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1720<\/strong> joulukuun 31. p. myrsky ja tulva j\u00e4lleen pienensiv\u00e4t Helgelandia erottaen nykyisen Dunen p\u00e4\u00e4saaresta. Ennen vuoden 1720 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t\u00e4 myrsky\u00e4 tulvineen, nuokin saaret olivat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Kuvan l\u00e4hde Wikipedia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V. 1928<\/strong> Pohjanmeren myrskytulva paitsi aiheutti lukuisia merivahinkoja, se sai aikaiseksi suuria tulvia ja meren rantoja sortui. Syltin saari repeytyi kolmeen osaan. Saaren mantereeseen yhdist\u00e4v\u00e4 Hindenburg-allonmurtaja oli vioittunut ja Westlandista etel\u00e4\u00e4n rakennetun rautatiepenkereen aallot olivat kokonaan huuhdelleet pois. Schelde-joki on tulviessaan murtanut patolaitteensa kolmesta kohdasta, muutamat kyl\u00e4t ovat joutuneet osittain veden valtaan, Amsterdamissa tulvavesi on noussut makasiineihin ja alemmissa kaupunkikortteleissa talojen ensimm\u00e4iseen kerrokseen ja Rotterdamin alavampi osa sek\u00e4 Maskenin saari ovat my\u00f6s joutuneet tulvan alle.<\/p>\n\n\n\n

V. 2022 Forecan Markus M\u00e4n<\/strong>tykangas kertoi, ett\u00e4 Englannissa on kaikkien aikojen kovin tuulenpuuska.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

V. 2024 Historiallinen myrsky Baltiassa.<\/strong> Puita ja pihakalusteita kaatui. T\u00e4t\u00e4 ei voi j\u00e4rjell\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, raportoi ilmatiede.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pohjanmeren tulvahistoria Wikipedian mukaan<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

10. ja 11, vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

12. ja 13. vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

14. ja 15. vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

16. ja 17. vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

18. ja 19. vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

20. vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

21. vuosisata<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Euroopan muita tulvia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nykyihminen saa aikaiseksi tulvimista monellakin tapaa, kuten ojittamalla ja johtamalla niiden kautta erilaisia vesi\u00e4 jokiin ja muihin vesist\u00f6ihin. My\u00f6s kaupunkien rakentaminen ja asfaltoiminen est\u00e4\u00e4 sadevesien imeytymist\u00e4 ja kun sadevedet johdetaan nopeasti vesist\u00f6ihin, saadaan tulvia aikaiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Kuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 mitattuna Europan top 10 on<\/strong> (l\u00e4hde<\/a>):<\/h3>\n\n\n\n

1. V. 1287<\/strong> St. Lucia’s tulva Alankomaat, Pohjois-Saksa ja Englanti, kuolleita 50 000-80 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

2. V. 1362<\/strong> (1st) Grote Mandrenke<\/a> (Suuri miesten hukkuminen<\/em>) oli seurausta ilmastonmuutoksesta, joka tunnetaan keskiajan l\u00e4mp\u00f6kauden p\u00e4\u00e4ttymisen\u00e4. Sen tuhomyrskyn ja tulvan kokivat Englanti, Alankomaat, Pohjois-Saksa ja Schleswig, kuolleita yli 25 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

3. V. 1634<\/strong> Burchardi tulva Saksa, kuolleita 8 000-15 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

4. 1703<\/strong> Great Storm of 1703 Iso-Britannia, Belgia, Alankomaat ja Saksa, kuolleita 8 000-15 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

5. V. 1717 <\/strong>Christmas flood of 1717 Alankomaat, Saksa, Tanska ja Norja, kuolleita 14 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

6. V. 1824<\/strong> Saint Petersburg 1824 Ven\u00e4j\u00e4, kuolleita 10 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

7. V. 1342<\/strong> St. Mary Magdalene’s tulva Saksa, It\u00e4valta ja Italia kuolleita 6 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

8. V. 1609<\/strong> Bristol Channel tulva Englanti, kuolleita 3 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

9. 1953<\/strong> North Sea Flood of 1953 Alankomaat ja Iso-Britannia, kuolleita 2000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Wikipedia: Pohjanmeren tulva<\/strong> oli voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva<\/a> 31. tammikuuta<\/a> \u2013 1. helmikuuta<\/a> 1953<\/a>, jolloin kuoli 2 551 ihmist\u00e4. Alanko\u00admaissa<\/a> kuoli 1 836 ihmist\u00e4, Englannissa 307, Belgiassa 28, Skotlannissa 19 ja loput 224 merell\u00e4. Varsin \u00e4killisess\u00e4 s\u00e4\u00e4n muutoksessa tehtiin virhe\u00adarvioita varautumisessa. Voimakas sykloni yll\u00e4tti<\/strong>, jolloin useat Pohjan\u00admeren<\/a> valtiot k\u00e4rsiv\u00e4t mittavista vahingoista.<\/p>\n\n\n\n

Alankomaat: <\/strong>Y\u00f6ll\u00e4 meri mursi vallit ja aiheutti laajaa tuhoa etenkin Alanko\u00admaiden etel\u00e4\u00adosissa, jossa se tuhosi monia kyli\u00e4. Tulva tuhosi my\u00f6s Alanko\u00admaiden rauta\u00adtie\u00adyhteydet Belgiaan ja Ranskaan. Kaikkiaan 89 tulva\u00advallia murtui<\/p>\n\n\n\n

Englanti ja Skotlanti:<\/strong> Pohja\u00adnmeren tulva 1953 oli Englannin tuhoisimpia luonnon\u00adonnettomuuksia koskaan. Yli 1 600 kilometri\u00e4 ranta\u00adviivaa k\u00e4rsi tuhoja ja ranta\u00advalleja rikkoutui. 30 000 ihmist\u00e4 evakuoitiin kodeistaan ja 24 000 kiinteist\u00f6\u00e4 vaurioitui pahoin. Skotlannissa myrsky aiheutti pahimmat tuhot yli 500 vuoteen. Esimerkiksi Crovien kalastaja\u00adkyl\u00e4 jouduttiin hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun monet asukkaat ja rakenteet pyyhkiytyiv\u00e4t mereen.
It\u00e4\u00adrannikon matalissa vesiss\u00e4 tulva tunkeutui paikoin pitk\u00e4lle sis\u00e4\u00admaahan. Lincolnshiress\u00e4<\/a> tulva eteni jopa kolme kilometri\u00e4 sis\u00e4\u00admaahan. Er\u00e4in paikoin kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4 kuoli ja loukkaantui. Tulva tunkeutui It\u00e4-Lontoossa viem\u00e4reihin. Merell\u00e4 upposi useita laivoja ja niiss\u00e4 kuoli arviolta 224 ihmist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

10. 1963<\/strong> Vajont disaster Italia, kuolleita 1 917 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1890 raportoitiin kovista myrskyist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Historian valossa Suomessa tulvat ovat tyypillisesti olleet v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 verrattuna Keski-Eurooppaan, jossa sateiden rankkuus, j\u00e4rvien v\u00e4h\u00e4isyys ja maaston suuremmat korkeuserot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t alttiutta tulville.<\/strong> Keski-Euroopassa tulvia esiintyy rankkasateiden j\u00e4lkeen ja kun lumi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 sulaa nopeasti pois, kuten se teki esim. 1926, kun ihmisneron todettiin olevan voimaton sellaisia tulvia vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V. 1930<\/strong> oli Ranskassa tyypillinen nopeasta lumien sulamisesta johtuva tulva.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ranskakin on saanut osakseen useita tulvia, kun mm. 1907 tulvat tuhosivat viinisadon, kun kuivat joet muuttuivat \u00e4kisti yli \u00e4yr\u00e4idens\u00e4 tulviviksi joiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2000-luvulla Euroopan pahimmat tulvat ovat olleet, TOP 5<\/strong>: <\/h3>\n\n\n\n

1.V. 2012<\/strong> Ven\u00e4j\u00e4n tulvat, kuolleita 172 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

2. V. 2014<\/strong> Kaakkois-Euroopan tulvat Bosnia-Herzegovina, Kroatia, Serbia ja Romania, kuolleita 86 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

3. V. 2010<\/strong> Keski-Euroopan tulvat Puola ja Unkari, kuolleita 37 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

4. V. 2009<\/strong> Messinan tulvat ja mutavy\u00f6ryt Italia, kuolleita 31 ihmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

5. V. 2009<\/strong> Turkin tulvat, kuolleita 31 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saksa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Saksassa ja Belgiassa oli tulvia hein\u00e4kuussa 2021. Ne kuulemma johtuivat ilmastonmuutoksesta. T\u00e4t\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n kukaan pysty todistamaan oikeaksi. No oli niin tai n\u00e4in, ei se 2021 ilmastonmuutostulva ole yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n niihin tulviin verrattuna, mit\u00e4 luoja on saanut aikaiseksi siihen aikaan, kun ilmat ja s\u00e4\u00e4t s\u00e4\u00e4ti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Venetsia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Venetsiassa kanaalit ovat milloin kuivina ja milloin tulvivat. Nykyisten tulvien sanotaan johtuvan kuvitellusta ilmastonmuutoksesta, vaikka ne ovat ikiaikainen perinne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki Venetsian nykyiset tulvat osin johtuvat ihmisest\u00e4 monestakin syyst\u00e4:<\/strong> 1) Po-joen ohjaaminen toiseen paikkaan, 2) Suot joen suistosta on h\u00e4vitetty ja 3) kaupunki vajoaa ihmisen aiheuttamien syiden johdosta.<\/p>\n\n\n\n

1) ja 3) Yhteens\u00e4 30 000 rakennusta Venetsiassa on puupaalujen varassa. 1600-luvulla Pojoki ohjattiin kulkemaan Venetsian ohi, ettei kaupunki liejuuntuisi. Koska jokilieju oli tukenut paalutuksia, kaupunki alkoi vajota hitaasti mutaan. Kaupunki kielsi pohjaveden pumppaamisen 1960-luvulla, mink\u00e4 vuoksi rakennukset vajoavat en\u00e4\u00e4 1,6\u20132,3 millimetri\u00e4 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

2) Venetsia sijaitsee pari metri\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 laguunissa, jonka vuorovesivaihteluita suot lievent\u00e4v\u00e4t. Suot ovat nykyisin pienentyneet nelj\u00e4nnekseen alkuper\u00e4isest\u00e4, mink\u00e4 vuoksi myrskyt vaikuttavat tulvimiseen voimakkaammin. Tulvien est\u00e4miseksi laguunin suulle aiotaan rakentaa tulvaportit.<\/p>\n\n\n\n

Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Venetsian tulvien syyt ovat p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4t, sen tulvilla tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin surutta ilmastopropagandaa. YLE sent\u00e4\u00e4n on poikkeuksellisesti t\u00e4h\u00e4n juttuunsa selvitt\u00e4nyt kanaalien kuivuuden syyn, mutta HS tyypilliseen tapaansa tekee t\u00e4ll\u00e4kin jutulla ilmastopropagandaansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Espanja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

2024 oli Espanjassa suuret ilmastonmuutostulvat, jotka johtuivat siit\u00e4, ett\u00e4 Espanja on purkanut patoja ja j\u00e4tt\u00e4nyt tulvasuojauksia tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Espanjan tulvahistoria on nykytieteelle tuiki tuntematon asia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa on tehty j\u00e4rjestelm\u00e4llisi\u00e4 vedenkorkeushavaintoja 1840-luvulta alkaen. Muutamia poimintoja suurimpien tulvien osalta:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V. 1899<\/strong> Suomessa oli historian pahin kes\u00e4tulva. Tulvavedenkorkeudet olivat keskivedenkorkeuksien yl\u00e4puolella P\u00e4ij\u00e4nteess\u00e4 193 cm, Kallavedess\u00e4 155 cm, Vanjavedess\u00e4 224 cm, Tampereen Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4 253 cm ja Saimaalla 202 cm. T\u00e4llaisen tulvan toistumisajaksi on arvioitu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 250 vuotta. Vuoden 1899 j\u00e4lkeen rantojen l\u00e4heisyyteen on rakennettu huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 asuinrakennuksia, kes\u00e4m\u00f6kkej\u00e4, teollisuuslaitoksia, teit\u00e4, siltoja ja niin edelleen, joten vahinkopotentiaali on nykyisin aivan eri luokkaa kuin runsaat sata vuotta sitten, mutta siihen kun nuo j\u00e4\u00e4v\u00e4t uudestaan veden alle, menee hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla viel\u00e4 noin 130 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

V.1910<\/strong> oli Ounasjoella ja Rovaniemell\u00e4 j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6, jota kuvattiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V. 1911<\/strong> Helsingill\u00e4kin on pitk\u00e4 historia tulvien suhteen, kun mm. 1911 Helsinki oli Veneziana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1920-luvulla<\/strong> tulvia esiintyi my\u00f6s Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V. 1924<\/strong> esiintyi toinen laaja-alainen, l\u00e4hes yht\u00e4 korkea kes\u00e4tulva kuin vuonna 1899. Vuonna 1924 vesi nousi Saimaalla l\u00e4hes vuoden 1899 huippukorkeuksiin. Vuoden 1899 ja vuoden 1924 tulvahuippujen eroa on Lappeenrannan Lauritsalan vedenkorkeusaseman tietojen mukaan vain seitsem\u00e4n sentti\u00e4.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

V. 1926<\/strong> Suomessa havaittiin harvinainen seeb\u00e4r -ilmi\u00f6 eli meteotsunami<\/strong>, https:\/\/www.greelane.com\/fi\/science-tech-matematiikka\/tiede\/tsunamis-caused-by-weather-meteotsunamis-1441268<\/a> My\u00f6s vuosina 2010 ja 2011 eri puolilta Suomen rannikkoa saatiin useita silminn\u00e4kij\u00e4havaintoja poikkeuksellisen rajuista meriveden korkeusvaihtelusta. N\u00e4idenkin tapauksien aiheuttajana on niin sanottu meteotsunami.<\/p>\n\n\n\n

Meteotsunami syntyy, kun meren yli liikkuva s\u00e4\u00e4rintama synnytt\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 ja nopeita aaltoja. T\u00e4llaisia on havaittu ukkos- ja puuskarintamien yhteydess\u00e4. Meteotsunamin vaikutuksesta merenpinta on saattanut nousta jopa metrin, kun vesi on noussut ja laskenut 5\u201315 minuutin v\u00e4lein.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V. 1937<\/strong> oli Pohjois-Amerikassa valtavia tulvia ja muita \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ja syit\u00e4 niille haettiin mm. merenpohjan muutoksista:

T\u00e4ss\u00e4 lehtijuttu vuodelta 1937 \/ Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:

”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mit\u00e4\u00e4n auttaakseen sit\u00e4, sanoi Mark Twain”

”…tosiasia on, ett\u00e4 viime aikoina monet tiedemiehet ovat k\u00e4ytt\u00e4neet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, py\u00f6rremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, t\u00e4llaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”

”N\u00e4m\u00e4 merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden v\u00e4lityksell\u00e4 ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 merenpohja painuu, vaan jotkut heist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 merenpinta nousee”

”Kylmien ja l\u00e4mpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sek\u00e4…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT N\u00c4IN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PIT\u00c4NEE VANHA VIISAUS YH\u00c4 EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MIT\u00c4\u00c4N TEHD\u00c4”

No eip\u00e4 ollut CO2 -veroa silloin, jolla olisi voinut s\u00e4\u00e4t ja ilmat s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V. 1938<\/strong> oli Kauppatori Helsingiss\u00e4 veden alla, eli sill\u00e4kin ilmi\u00f6ll\u00e4 on pitk\u00e4 perinteet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meri kaipaa kunnon suolapulsseja<\/strong>, joita kovat lounaistuulet tuovat. Niit\u00e4 pulsseja on viime vuosina It\u00e4meren kannalta ollut turhan v\u00e4h\u00e4n. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V. 1966<\/strong> Etel\u00e4-Suomessa satoi poikkeuksellisen paljon lunta ja l\u00e4mmin huhtikuu sai lumen sulamaan nopeasti. Kokem\u00e4en-Huittisen alueella tulva aiheutti l\u00e4hinn\u00e4 maatalousvahinkoja. Halisissa, Aurajoen vesist\u00f6ss\u00e4 tulvahuippu saavutettiin 2. toukokuuta. Paikoin ihmisi\u00e4 jouduttiin evakuoimaan tulvan tielt\u00e4 ja joista piti r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4patoja.<\/p>\n\n\n\n

V. 1974\u20131975<\/strong> talvitulva Kokem\u00e4enjoella aiheutui loppuvuoden 1974 runsaista sateista. Lauha s\u00e4\u00e4 ja suuri virtaama estiv\u00e4t j\u00e4\u00e4kannen muodostumisen Kokem\u00e4enjokeen. Hein\u00e4kuussa 1974 alkoi Suomen oloissa harvinaisen runsassateinen kausi, jota jatkui v. 1975 tammikuulle asti. Hein\u00e4elokuussa satoi maan keski-, it\u00e4- ja pohjoisosissa monin paikoin enemm\u00e4n kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 1911 alkaen tehtyjen sadetilastojen aikana.<\/strong><\/em> Suuri virtaama, avovesi ja pakkasjakso mahdollistivat hyyteen ja hyydepatojen muodostumisen. Samaan aikaan merivesi nousi korkealle. Kokem\u00e4enjoen suistossa Pihlavassa hyydett\u00e4 oli jokiuomassa pohjaan asti. Lis\u00e4ksi Porin alueella esiintyi vuodenaikaan n\u00e4hden harvinainen j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6, jonka seurauksena Kirjurinluodon k\u00e4rkeen muodostui j\u00e4\u00e4pato. Tulva alkoi jo joulukuun puolella ja viel\u00e4 helmikuun kolmannella viikollakin hyyde nosti vedenpintaa reilusti. Tulva loppui 20.2.1975, joka sin\u00e4 vuonna oli my\u00f6s viikko 8. Tulvan vahingot olivat miljoonia, my\u00f6s euroiksi muutettuna. Nimi Kekkostulva tuli siit\u00e4, ett\u00e4 itse presidenttikin k\u00e4vi paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tulvaa ihmettelem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1984<\/strong> kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjanmaalla sattunut suurtulva peitti alleen noin 30 000 hehtaaria peltoa, ja alueen rakennuksille koitui merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahinkoa. Tulva on toistuvuudeltaan keskim\u00e4\u00e4rin kerran 30\u201340 vuodessa sattuva tulva.<\/p>\n\n\n\n

V. 2012<\/strong> vesi nousi esim. Liperiss\u00e4 niin, ett\u00e4 vuoden 1924 korkeuteen on matkaa 86 cm ja kallioon maalattu vuoden 1899 viiva oli 1,07 metri\u00e4 korkeammalla kuin vedenkorkeus lokakuussa 2012. My\u00f6s Pohjanmaalla oli suuria tulvia.<\/p>\n\n\n\n

V. 2018<\/strong> HS ennustaa, ett\u00e4 2030 menness\u00e4 Helsinki l\u00e4mpenee 2,5 astetta ja tulevaisuudessa on 2,5 metrin tulvia Helsingiss\u00e4. J\u00e4\u00e4mme odottelemaan!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Rovaniemi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yksi tyypillinen paikka, jossa Suomessa on esiintynyt suurtulvia, on Rovaniemi. L\u00e4hde Mikko Piippolainen 2013, Rovaniemi varautuu tulviin<\/p>\n\n\n\n

1. V. 1859<\/strong> Saulin tulva, joka n\u00e4ytti voimansa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1859. T\u00e4m\u00e4 legendaarinen tulva on Rovaniemen kirjattujen historiatietojen mukaan alueen enn\u00e4tystulva.<\/strong> Tulvaan johtaneet syyt olivat runsasluminen talvi ja nopeasti l\u00e4mmennyt s\u00e4\u00e4, joita ruokkivat kaatosateet. Huippukorkeuteensa tulva nousi 22.\u201324.5. heti j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen. Tulvakorkeus mitattiin 9,12 metri\u00e4 normaalia kes\u00e4veden korkeutta ylemm\u00e4ksi. Taloihin p\u00e4\u00e4stiin soutamalla ja sis\u00e4\u00e4n oli ment\u00e4v\u00e4 ikkunoiden kautta. Talojen lis\u00e4ksi tulva oli jokivarsien varrella peitt\u00e4nyt alleen suuren osan pelloista ja karjalaitumista sek\u00e4 teollisuuslaitoksista. Asukkaat pakenivatkin kotiel\u00e4imineen l\u00e4hivaaroille tulvaa suojaan.
Nimens\u00e4 Saulin tulva on saanut Ylik\u00f6rk\u00f6n is\u00e4nn\u00e4n Antti Apraminpojan mukaan, jota kutsuttiin Sauliksi. H\u00e4n oli ennen kuolemaansa kev\u00e4ttalvella 1859 ennustanut kev\u00e4\u00e4n tulvan olevan korkea. Saulin tulvan tasoinen tulva odotetaan toistuvan kerran 300 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. V. 1741<\/strong> oli 1700\u2013luvun pahin tulva. Tulvavesi pysytteli korkealla pitk\u00e4n aikaa yht\u00e4jaksoisesti. Esimerkiksi Pulkamon talon asukkaat karjael\u00e4imineen olivat joutuneet siirtym\u00e4\u00e4n tulvan tielt\u00e4 l\u00e4heiselle vaaralle 12 vuorokauden ajaksi, joka kertoo tulvahuipun pitk\u00e4aikaisuudesta. J\u00e4lkeenp\u00e4in vuoden 1741 tulva onkin ollut verrattavissa vuoden 1859 legendaariseen Saulin tulvaan, jota pidet\u00e4\u00e4n Rovaniemen seudun enn\u00e4tystulvana.<\/p>\n\n\n\n

3. V. 1910<\/strong> tulvassa silloisten lehtitietojen mukaan vesi nousi l\u00e4hes kuusi metri\u00e4 talvisesta j\u00e4\u00e4npinnasta. Kemi- ja Ounasjoen j\u00e4\u00e4t ahtautuivat rannoille talon korkuisiksi r\u00f6ykki\u00f6iksi ja murskasivat Lainaan lauttarannassa ainakin yhden h\u00f6yryaluksen. Vesi vei mullat pelloilta, piiritti taloja ja nousi er\u00e4iden tietojen mukaan jopa kellotapuliin, joka seisoi sairaalan vieress\u00e4. Saarenkyl\u00e4 muuttui j\u00e4rveksi, ja kyl\u00e4l\u00e4iset veiv\u00e4t karjansa turvaan vaaranrinteille. Edellisvuonna valmistuneella rautatiell\u00e4 tulvavesi s\u00f6i penkereen ja veturi kellahti raiteilta kyljelleen. Vuoden 1910 tasoisen tulvan odotetaan toistuvan keskim\u00e4\u00e4rin kerran 150 vuodessa. (Valtion ymp\u00e4rist\u00f6hallinto 2012a).<\/p>\n\n\n\n

4. V. 1807 <\/strong>oli R\u00e4is\u00e4sen tulva. R\u00e4is\u00e4sen tulva on nimetty Viirin is\u00e4nn\u00e4n R\u00e4is\u00e4sen mukaan ja tulvaa pidet\u00e4\u00e4nkin varsin omalaatuisena. Tulvan l\u00e4ht\u00f6kohtana oli 16 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 j\u00e4\u00e4pato, joka oli padonnut vett\u00e4 Kaarrekosken yl\u00e4puolelle. Kerrotaan, ett\u00e4 tulva olisi lopullisesti p\u00e4\u00e4ssyt valloilleen Viirin is\u00e4nt\u00e4 R\u00e4is\u00e4sen Kaarrekosken niemen poikki kaivamasta ojasta. Tarkoituksena oli ollut johdattaa kosken yl\u00e4puolella olevaa patoutunutta vett\u00e4 toistakin uomaa my\u00f6ten kosken alapuolelle ja laskea patoutuneen veden pintaa. Seurauksena olikin, ett\u00e4 vesi otti kaivetun ojan p\u00e4\u00e4uomakseen ja huuhtoi koko niemen pois h\u00e4vitt\u00e4en Kaarrekosken olemattomiin. Vedennousu alempana oli ollut niin runsasta, ett\u00e4 kirkon kohdalla tulvaveden korkeus oli l\u00e4hes 9 metri\u00e4 normaalia kes\u00e4veden pintaa korkeampi. R\u00e4is\u00e4sen tulvan tasoinen tulva odotetaan toistuvan kerran 90 vuodessa. (Valtion ymp\u00e4rist\u00f6hallinto 2012a.)<\/p>\n\n\n\n

5. V. 1973<\/strong> toukokuussa Rovanieme\u00e4 koetteli pahin tulva vuosikymmeniin: Lainaalla piisamit uivat pitkin katuja ja melkein koko Saarenkyl\u00e4 joutui veden valtaan, kun veden pinta nousi noin 7 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 padotun Kemijoen historian suurin tulva p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n Rovaniemen asukkaat ja jopa asiantuntijat. Suurtulvaa edelsi poikkeuksellisen luminen talvi ja kylm\u00e4 kev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

6. 1993<\/strong> voimalaitosrakentamisen j\u00e4lkeisiin huomattavan suuriin tulviin luetaan my\u00f6s 1993 tulva, jolloin veden pinta nousi noin 7 metri\u00e4. Vuosien 1973 ja 1993 edustavat tulvia, joiden ennustetaan toistuvan keskim\u00e4\u00e4rin 20 vuoden v\u00e4lein (Valtion ymp\u00e4rist\u00f6hallinto 2012a).<\/p>\n\n\n\n

7. V. 2012<\/strong> Rovaniemell\u00e4 tulvavesi kohosi poikkeuksellisen korkealle. T\u00e4m\u00e4 noin kerran 20 vuodessa toistuva kev\u00e4\u00e4n 2012 tulvakorkeus ei ylt\u00e4nyt voimalaitosrakentamisen j\u00e4lkeisille enn\u00e4tyslukemille. Tulvakorkeus j\u00e4i Lainaalla kuitenkin 35 cm vuonna 1973 mitatun maksimikorkeuden alapuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Pohjanmaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjanmaalla ikiaikainen tulviminen on tunnistettu ja siihen osataan varautua
L\u00e4hde: https:\/\/etelapohjanmaanely.wordpress.com\/2016\/03\/22\/milloin-pohjanmaalla-tulvii\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

”Pohjalaismaakunnat ovat olleet vuosisatoja tunnettuja tulvistaan. Tulvat ovat oleellinen osa pohjalaisuutta. Tulvat ja tulvientorjunta ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat niin ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon.”
<\/em>
”Kev\u00e4ttulvia osataan odottaa ja niihin on varauduttu. Tekoj\u00e4rvet on rakennettu ja luonnonj\u00e4rvi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n ensisijaisesti niin, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4n tulvahuippuja voidaan varastoida ja n\u00e4in pienent\u00e4\u00e4 jokilaaksojemme tulvia. Pahimpien tulvien aikana tulvavesi\u00e4 voidaan Kyr\u00f6n- ja Lapuanjoella johtaa my\u00f6s pengerten takana oleville peltoalueille.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

1) Sateet, 2) Myrskyt ja 3) Kev\u00e4\u00e4t<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1) Sateet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa tulvat johtuvat sateista, myrskyist\u00e4 ja nopeista lumien sulamisista.<\/p>\n\n\n\n

Sateisuus<\/strong> Suomessa vaihtelee, kuten kuva osoittaa. Toki siihenkin liittyen on FMI rakentanut kuvitelmaansa tukevan ennusteen aloittamalla ilmastoennusteensa yhden sadesyklin v\u00e4h\u00e4sateisimman ajankohdan vuodesta 2000.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samaa asiaa voidaan tarkastella joltakin muultakin yksitt\u00e4iselt\u00e4 paikkakunnalta, kuten Kymijoen vesist\u00f6\u00f6n kuuluvan Kalkkisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Samassa kuvassa on Jyv\u00e4skyl\u00e4n suoraa l\u00e4mp\u00f6tilamittausdataa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Siltikin meill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 pahanilmanlintuja ja poppa-akkoja\/ukkoja on, jotka VALE:n (ent. YLE) kautta juttujaan sy\u00f6tt\u00e4v\u00e4t julkisuuteen. Talvetkin Suomessa ovat olleet samanlaisia, kuin 1900-luvun alussa, jota lehteileikekokoelmani linkki<\/strong><\/a> ja 1930-luvun kooste linkki<\/strong><\/a> kertovat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kunhan nyt Kerttu ensin oppisi ennustamaan s\u00e4\u00e4n 10 p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n, niin voisi siirty\u00e4 ilmastoa ennustamaan.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2)<\/strong> Myrskyt<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Myrskyjen<\/strong> enn\u00e4tys<\/strong> syntyi elokuun lopulla vuonna 1890<\/strong> (l\u00e4hde<\/a><\/strong>). Kyseist\u00e4 1890 myrsky\u00e4 onkin pidetty yhten\u00e4 Suomen tunnetun historian voimakkaimpana. Keskituulen nopeuden mitattiin siihen aikaan olleen Helsingiss\u00e4 jopa 50 metri\u00e4 sekunnissa, eli tuuli puhalsi hurrikaanin voimalla.
FMI on sittemmin adjustoinut tuon Suomen ainoan hurrikaanin sopivampiin lukemiin<\/strong>, kertoo FMI:n Pauli Jokinen<\/em><\/strong>. <\/em>H\u00e4nen mukaansa viimeinen tunnin keskituulihavainto, 45 m\/s on j\u00e4lkik\u00e4teen korjatun yht\u00e4l\u00f6n perusteella noin 16 m\/s. T\u00e4m\u00e4 16 m\/s kuulostaa loogiselta senkin mukaan, ett\u00e4 1890 myrskyss\u00e4 kuoli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 ihmist\u00e4 <\/strong>ja sen verran tuommoisissa 16 m\/s myrskyiss\u00e4 yleens\u00e4 ihmisi\u00e4 kuoleekin niin, ett\u00e4 FMI:n adjustointi kuulostaa oikean suuntaiselta. Sarkasmi on vaarallista, my\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n!<\/p>\n\n\n\n

1899 meinasi hirmumyrsky hajottaa Bogsk\u00e4rin majakan.<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1923 oltiin myrskyjen suhteen n\u00e4in runollisia<\/strong>!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1932 oli Suomessa voimakkaita myrskypuuskia harvinaisen tornadojen sarjan muodossa<\/strong> (l\u00e4hde<\/strong><\/a>). Niiden puuskien voimaa kuvaa se, ett\u00e4 Oitin aseman ratapihalla kaatoi myrskypy\u00f6rre er\u00e4\u00e4n rautatieumpivaunun<\/strong> ja ratakiskoja v\u00e4\u00e4ntyi tuulen voimasta sen puskiessa kohoavaan penkereeseen. Nykyisin mitataan kovia tuulenpuuskia meren luodoilla ja ne kuulemma nyky\u00e4\u00e4n johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Myrskyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteenkin FMI oli pulassa<\/strong>, koska niiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli laskusuunnassa, joten 2020 muutettiin myrskyjen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja saatiin myrskyjen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 nousemaan oikein reippaasti. Niinp\u00e4 YLE v\u00e4litt\u00e4\u00e4 meille valeuutisia myrskyjen lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, vaikka tosiasiassa ne ovat v\u00e4hentyneet koko 2000-luvun ajan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki FMI kertoo senkin, ett\u00e4 myrskyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole muuttunut miksik\u00e4\u00e4n, vaikka on selke\u00e4sti v\u00e4hentynyt, kuten edellisest\u00e4 kuvasta n\u00e4emme.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3)<\/strong> Kev\u00e4\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4t<\/strong> ovat Suomessa aikaistuneet tasaisesti vuodesta 1693 lukien, joka n\u00e4kyy selke\u00e4sti Tornionjoen j\u00e4iden l\u00e4htemisen akaistumisena. Maallikon mielest\u00e4 tuo aikaistuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tulvimista, koska jos j\u00e4\u00e4t ja lumet ovat pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4helle kes\u00e4\u00e4 maassa ja vesit\u00f6iss\u00e4, nopean kes\u00e4n tulon mahdollisuus on suurempi kuin aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun lumet ja j\u00e4\u00e4t alkavat pikkuhiljaa sulamaan. <\/em><\/strong>T\u00e4t\u00e4 maallikon k\u00e4sityst\u00e4 tukee Ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon raportti (linkki<\/strong><\/a>), jossa kerrotaan mm. Ounasjoen Kittil\u00e4n tulvista<\/strong>, jossa suurimpia tulvavuosia ovat 1900-luvulla olleet vuodet 1929, 1932, 1934, 1944, 1950, 1954, 1964, 1971, 1977, 1984, 1987, 1993 ja 1998. 2000-luvulla suurempia tulvia on ollut vuosina 2000, 2005 ja 2008. Ounasjoen Kittil\u00e4n l\u00e4hivuosien poikkeuksellisin ja merkitt\u00e4vin tulva oli vuonna 2005, joka syntyi lumen sulamisen seurauksena ilman j\u00e4\u00e4patoja. Silloin kev\u00e4t tuli my\u00f6h\u00e4\u00e4n, lumi sek\u00e4 j\u00e4\u00e4t sulivat nopeasti<\/em><\/strong>. My\u00f6h\u00e4inen kev\u00e4\u00e4n tulo ja talven muuttuminen suoraan kes\u00e4ksi on siis paha asia!<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Tornionjoen j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 tieteellinen tutkimus on poistettu internetist\u00e4, koska siin\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 ihmisen vaikutus ei n\u00e4y j\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n aikaistumisessa.<\/span><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edellinen internetist\u00e4 poistettu tutkimus perustuu Juha Kajanderin tekem\u00e4\u00e4n tieteelliseen tutkimukseen, jossa j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4t on tutkittu. Se on internetiss\u00e4, linkki<\/a><\/strong> ja sen pohjalta on tehty kuvaaja, josta jokainen voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 sen ajankohdan, kun ihminen alkoi tekosillaan aikaistaa Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6\u00e4. Kuvaajasta n\u00e4kee sen saman, joka edell\u00e4 todetaan, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4t Tornionjoella aikaistuvat v\u00e4lill\u00e4 ja ottavat sitten takapakkia, kun palautuminen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta edistyy:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Datan l\u00e4hde: Syke avoin data sek\u00e4 Juha Kajander 1995<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2000-luvulla<\/strong> ovat kuitenkin Tornionjoella kev\u00e4\u00e4t olleet kylmenem\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen, miten tuo trendi jatkuu, eli onko nyt taas pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautumisella\/toipumisella Tornionjoella hetkellisen takapakin aika?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

J\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00f6n vaikuttavat huhtikuut ovat kyll\u00e4 selke\u00e4n tasaisesti l\u00e4mmenneet Haaparanta-Torniossa, kun ollaan palauduttu\/toivuttu pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta (l\u00e4hde<\/a>):<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kev\u00e4iden ja sen my\u00f6t\u00e4 tulvien aikaistuminen oli voimakkainta CO2-vapaalle 1930 luvulle tultaessa, mik\u00e4 n\u00e4kyy yll\u00e4 olevassa Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6kuvassakin. Asian totesi ja toi julki FMI:n johtaja tri Ker\u00e4nen 10.1.1939 Aamulehdess\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: Aamulehti 10.1.1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen olikin tuohon aikaan vaimakasta ja siit\u00e4 FMI raportoikin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Se l\u00e4mpeneminen oli my\u00f6s globaalia<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 muissa edell\u00e4 olleista esimerkeist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

USA<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

USA:n pahimmat tulvat kuolemien mukaan listattuna (l\u00e4hde<\/a>): <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1. V. 1900<\/strong> Galveston, Teksas hurrikaani ja myrskyaalto, kuolemat 8000<\/p>\n\n\n\n

2. V. 1928 <\/strong>Etel\u00e4-Floridan hurrikaani ja tulva Okeechobee-j\u00e4rvi, kuolemat 2500-3000<\/p>\n\n\n\n

3. V. 1889<\/strong> Johnstownin tulva Pennsylvania, kuolemat 2209<\/p>\n\n\n\n

4. V. 1893<\/strong> South Carolina Sea Islands hurrikaani, kuolemat 2000+<\/p>\n\n\n\n

5. V. 2005<\/strong> Katrinan hirmumyrsky ja tulva Etel\u00e4-Louisiana, kuolemat 1833<\/p>\n\n\n\n

6. V. 1938<\/strong> New England, Long Island hurrikaani ja tulvat, kuolemat 700<\/p>\n\n\n\n

7. V. 1913<\/strong> Statewide Ohio tulva, kuolemat 467<\/p>\n\n\n\n

8. V. 1928<\/strong> St. Francis padon vika\/murtuminen Los Angeles, Kalifornia, kuolemat 400-600.<\/p>\n\n\n\n

9. V. 1935<\/strong> Labor Day hurrikaani ja tulva Florida Keys, Florida, kuolemat 500<\/p>\n\n\n\n

10. V. 1935<\/strong> Ohio-joen tulva\/rankkasateet Pennsylvania, Ohio, West Virginia, Kentucky, Indiana, Illinois, kuolemat 385<\/p>\n\n\n\n

11. V. 1926<\/strong> Miami hurrikaani ja tulvat Florida Atlantin rannikko, kuolemat 372<\/p>\n\n\n\n

12. V. 1903<\/strong> Oregon Heppnerin nopea tulva \/ lyhyt, kova sade ja raekuuro Heppner, Oregon, kuolemat 324<\/p>\n\n\n\n

13. V. 1899<\/strong> Brazos-joen tulva Freeport Teksas \/ vett\u00e4 satoi Brazos-joen alueelle 11 vuorokautta 17. kes\u00e4kuuta 1899 alkaen, kuolemat 284<\/p>\n\n\n\n

14. V. 1969<\/strong> Hurricane Camille ja tulvat East Coast, kuolemat 256<\/p>\n\n\n\n

15. V. 1927<\/strong> Mississippi joen tulva,Vicksburgissa Missisippiss\u00e4 joki paisui 80 kilometri\u00e4 leve\u00e4ksi, kuolemat 246<\/p>\n\n\n\n

16. V. 1972<\/strong> Black Hills tulva \/ kovat ukkosmyrskyt Rapid City, Etel\u00e4-Dakota, kuolemat 238.<\/p>\n\n\n\n

17. V. 2012<\/strong> Hirmumyrsky Sandy New Jersey, New York, kuolemat 233<\/p>\n\n\n\n

18. V. 1921<\/strong> Teksasin tulva \/ hurrikaani, myrksy, sateet, kuolemat 215<\/p>\n\n\n\n

19. V. 1926<\/strong> Suuri koillisen tulva \/ lumimyrsky vesisateet Maryland Maine, kuolemat 200<\/p>\n\n\n\n

20. V. 1955<\/strong> It\u00e4rannikon tulvat hurrikaani Diane, kuolemat 200<\/p>\n\n\n\n

21. V. 1996<\/strong> Tulvat It\u00e4-Yhdysvallat Appalkit \/ lumen sulaminen, sateet, kuolemat 187<\/p>\n\n\n\n

22. V. 1913<\/strong> Brazos-joen tulva \/ rankkasateet Freeport, Teksas, kuolemat 177<\/p>\n\n\n\n

23. V. 1946<\/strong> Tyynenmeren tsunami <\/strong>Hawaii, Alaska, kuolemat 165<\/p>\n\n\n\n

24. V. 1976 <\/strong>Big Thompson Canyonin tulva \/ rankkasateet Big Thompson Canyon, Colorado, kuolemat 144<\/p>\n\n\n\n

25. V. 1874<\/strong> Mill River padon murtuminen L\u00e4nsi-Massachusetts, kuolemat 139<\/p>\n\n\n\n

26. V. 1998<\/strong> Yhdysvaltojen kaakkoisosavaltioiden tulvat \/ tornadot ja rankkasateet, kuolemat 132<\/p>\n\n\n\n

27. V. 1972<\/strong> Hurrikaani Agnesin tulva <\/strong>koilliset osavaltiot, kuolemat 128<\/p>\n\n\n\n

28. V. 1972<\/strong> Buffalo Creekin tulva \/ hiilikaivoksen rakennus, joka oli rakennettu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vett\u00e4, kivihiilij\u00e4tett\u00e4 ja lietett\u00e4, romahti ja vapautti 132 miljoonaa gallonaa mustaa ohuetta kapeaan laaksoon L\u00e4nsi-Virginia, kuolemat 125<\/p>\n\n\n\n

29. V. 1938<\/strong> Los Angelesin tulva \/ vesisateet kuivien vuosien j\u00e4lkeen Los Angeles, Kalifornia, kuolemat 115<\/p>\n\n\n\n

30. V. 2017<\/strong> Hurrikaani Harvey \/ <\/strong>tulva Houston, Teksas, kuolemat 89<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

USA:ssa useimmat tulvat liittyv\u00e4t hurrikaaneihin<\/strong>. Rantautuneiden kovimpien yli 3-kategorian hurrikaanien m\u00e4\u00e4r\u00e4 USA:ssa oli suurimmillaan 1940-1950 -luvuilla. Vihre\u00e4 Lanka ja Nature<\/span> tiesiv\u00e4t hirmumyrskyjen laskevan trendin jo 2008<\/strong>!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaikkien USA:aan rantautuneiden hurrikaanien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurimmillaan 1990-luvulla.<\/strong> Vihre\u00e4n Langan<\/span> 2008 tekem\u00e4 ennustus on mennyt hyvin, kun katsotaan vuotta 2020.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: Wikipedia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 2021 YLE:n ennustaja ennusteli myrskyjen voiman lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n. <\/strong>My\u00f6s vuonna 2021 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n merien l\u00e4mmenneen huomattavasti, mutta se ei n\u00e4y hurrikaanien tehon lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan tyypillinen nykyajan ennustus, joka on muodikkaasti heitetty, jotta saa naaman lehtiin ja itsens\u00e4 julkisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Teksasissa odotellaan kovia tulvia ankaran 2021 talven j\u00e4jilt\u00e4.<\/strong> Kuvassa on kaksi kuvaa Houstonista. Toisessa kuvassa on tulva vuodelta 1935 ja toisessa 2017 jutussa pohditaan rakennuksia. Eik\u00f6h\u00e4n ne kuntoon saada, koska tulviminen on normaali ilmi\u00f6 Houstonissa, linkki kuvia<\/strong><\/a>. Nykyiselle medialle ja nykyisille meteorologeille toki vieras asia, koska on todisteltava ilmastokuvitelmaansa kaikin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin keinoin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vastaavaa tulva- ja ilmastokuvitelmajournalismia kuin Suomessa, tehd\u00e4\u00e4n mm. USA:ssa.<\/strong> ilmankos Suomessakin on toimittajien luottamus kolmanneksi huonoin, noin 20 % tasoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maapallollahan on FMI:n mukaan noin 100 plus miinus 15 trooppista hirmumyrsky\u00e4 vuosittain,<\/strong> joten juttua tulvista ja tuhoista riitt\u00e4\u00e4 joka vuosi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Taifuunit<\/strong> riehuvat Tyynenmeren l\u00e4nsiosissa ja Kiinanmerell\u00e4. Ne voivat kulkeutua Japanin ja Korean niemimaalle saakka. Tulvia tuovia taifuuneja ei nykyisess\u00e4 ilmastosykliss\u00e4 ole aikaisempaa enemp\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/strong><\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tulviakin tuovien taifuunien rantautumiskohde vaihtuu vuosittain<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 punaisessa k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4 ovat Japaniin osuneet taifuunit. Taifuuneja esiityy ymp\u00e4ri vuoden ja t\u00e4ss\u00e4 kuvassa on koko vuoden taifuunien m\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Trooppisista sykloneista<\/strong> l\u00f6ytyi t\u00e4llainen kuva, (l\u00e4hde<\/strong><\/a>). Trooppiset syklonit esiintyv\u00e4t Intian valtamerell\u00e4, Arabianmerell\u00e4 ja Bengalinlahdella. Intian valtameren pohjoisosissa sykloneita esiintyy huhti\u2013joulukuussa, etel\u00e4osissa Australiassa, Oseaniassa ja Madagaskarilla marras\u2013huhtikuussa. Korjataan, jos se on v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vaikka nykyisin osataan suojautua, silti yh\u00e4 enemm\u00e4n h\u00f6lm\u00f6ill\u00e4\u00e4n, kun esim. taloja rakennetaan alueille, joissa maa voi vy\u00f6ry\u00e4, tulvia voi esiinty\u00e4 kerran 20-30-vuodessa tai vain kerran 250 vuodessa jne. Ihmisi\u00e4 on kohta 10 miljardia, kun meit\u00e4 oli vuonna 1900 noin 1 miljardi, joten asuinpaikkoja tehd\u00e4\u00e4n ajattelematta n\u00e4it\u00e4 kaiken aikaa p\u00e4\u00e4ll\u00e4mme leijuvia riskej\u00e4. Helsinkikin rakentaa Koivusaaren meren p\u00e4\u00e4lle t\u00e4ytt\u00f6maalle, vaikka tiet\u00e4\u00e4 siihen liittyv\u00e4t ajoittain toistuvat tulvariskit.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 vaikka tulvien ja hirmumyrskyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole lis\u00e4\u00e4ntynyt, taloudelliset vahingot suurenevat <\/strong>sit\u00e4 mukaan, kun maapallon populaatio kasvaa kohti 10 miljardin ihmisen rajaa ja samalla elinataso ja hyvinvointi maapallon eri osissa kasvaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto T\u00e4t\u00e4 kirjoitusta teht\u00e4ess\u00e4 on maaliskuu ja kev\u00e4\u00e4n tulvat ovat edess\u00e4 p\u00e4in. Niist\u00e4 tulvistakin puhutaan n\u00e4in\u00e4 aikoina ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat uusi ja ainutalaatuinen ilmi\u00f6 maapallolla ja Suomessa. Todellisuudessa ne ovat niin yleisi\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 voisi kirjoittaa paksun kirjan. Olen t\u00e4h\u00e4n blogiin ker\u00e4nnyt muutamia tulvakoosteita v\u00e4h\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista, jotta voimme verrata nykyisen ilmastovaiheen aikaansaannoksia entisten… Jatka lukemista Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1145,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[38,37,4,5,39,36],"class_list":["post-1107","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-fmi","tag-hirmumyrskyt","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-kotakorpi","tag-tulvat","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1107"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3022,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions\/3022"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}