{"id":1132,"date":"2021-03-02T09:07:00","date_gmt":"2021-03-02T09:07:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1132"},"modified":"2022-03-04T16:58:06","modified_gmt":"2022-03-04T16:58:06","slug":"onko-maapallo-saavuttamassa-optimilampotilansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1132","title":{"rendered":"Onko maapallo saavuttamassa optimil\u00e4mp\u00f6tilansa?"},"content":{"rendered":"\n

Yksi harrastukseni on vanhojen s\u00e4\u00e4- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden ker\u00e4\u00e4minen. Olen niist\u00e4 tehnyt kaksikin koostetta: linkki<\/a> ja t\u00e4ydellisempi linkki<\/a>. Otsikon kysymys her\u00e4si, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen l\u00e4mp\u00f6kauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstiss\u00e4 kirjoitetaan, ett\u00e4 maapallon l\u00e4mp\u00f6tila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstist\u00e4 her\u00e4si mielenkiinto sen suhteen, ett\u00e4 mik\u00e4 on maapallon optimil\u00e4mp\u00f6tila ja onko se saavutettu, kun lehtitietojen mukaan vuosi 2020 oli ainakin Euroopassa mittaushistorian l\u00e4mp\u00f6isin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suurennos kuvasta:\u00a0\u201dOptimin, eli ihannetilan alapuolella l\u00e4mp\u00f6tila on oltu tuhansia vuosia\u201d.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen osalta Brooksin ihannetila pit\u00e4\u00e4kin paikkansa, koska siit\u00e4 on jo 6000 vuotta, kun Suomessa kasvoi vesip\u00e4hkin\u00e4t ja tunturien laella kasvoi m\u00e4ntymets\u00e4t. My\u00f6s 3000 vuotta sitten oli mukavan l\u00e4mp\u00f6iset ajat nykyisiin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maapallon l\u00e4mp\u00f6tila nousi eritt\u00e4in nopeasti tultaessa 1940-luvulle. Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Ker\u00e4sen<\/strong> mukaan vuoteen 1938 tultaessa Lapin talvet olivat l\u00e4mmenneet jopa 3 astetta (vuonna 2020 puhutaan vain 2 asteesta vuodesta 1850 lukien) ja Vaasassakin 1,5 asteen verran. Huippuvuorilla talvet olivat Ker\u00e4sen mukaan l\u00e4mmenneet vuodesta 1918 lukien jopa 7 asteen verran<\/strong>. Tri Ker\u00e4sen mukaan ilmaston l\u00e4mpeneminen on her\u00e4tt\u00e4nyt suurta huomiota ymp\u00e4ri maapallon. Pohjoisen napaj\u00e4\u00e4kent\u00e4t olivat huvenneet huomattavasti, mik\u00e4 teki ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi sen, ett\u00e4 Andreen naparetkikunnan j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset oli l\u00f6ydetty.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toisessa lehtijutussa vuonna 1939\u00a0Tri Ker\u00e4nen kertoo, ett\u00e4 Oulun kes\u00e4t ovat vuodesta 1880 l\u00e4mmenneet 2 asteella. Talvet Helsingiss\u00e4 ja Oulussa olivat 1880 lukien l\u00e4mmenneet 2,5 asteella. Kev\u00e4t oli noissa paikoissa 1880 lukien l\u00e4mmennyt 2 asteella ja syksy viimeisimm\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 1 asteella<\/strong>. Kysymykseen jatkuuko l\u00e4mmin ilmastovaihe pidemp\u00e4\u00e4nkin, oli ilmatieteenlaitoksen johtaja vastannut, ett\u00e4 siihen ei kukaan ilmetieteilij\u00e4 pysty antamaan luotettavaa vastausta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939 FMI:n johtaja Ker\u00e4nen teki ilmastokatsauksen linkki<\/strong><\/a>, jossa totesi Ilmaston l\u00e4mmenneen hyvin nopeasti 2 asteen verran ja talvien lyhentyneen kuukaudella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ker\u00e4sen havainto n\u00e4kyy selke\u00e4sti Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yriss\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen siis FMI:n mukaan oli totta<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI:n johtajan mukaan ilmaston l\u00e4mpeneminen oli globaalia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Oliko 1930-luku l\u00e4mmin?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 se oli l\u00e4mmin ja etenkin talvien osalta, joka selvi\u00e4\u00e4 monenkin eri l\u00e4hteen kautta tutkittuna. It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus oli 1930-luvulla 10 vuoden keskiarvona v\u00e4h\u00e4isempi kuin 2010-luvulla on ollut linkki<\/a>. T\u00e4m\u00e4n vahvistaa Suomen ilmatieteenlaitoksen j\u00e4\u00e4asiantuntija Jouni Vainio, l\u00e4hde<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suurennos alimmaisesta tekstist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevat lehtileikkeet kertovat 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6tiloista ja min\u00e4kin tein siihen liittyv\u00e4 tutkimuksen, jossa Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta vertailin 1930-luvun ja 2010-luvun talvia, jotka olivat karvan verran kylmempi\u00e4, kuin 1930-luvun talvet olivat. Linkki<\/a><\/p>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4t\u00e4 oli It\u00e4merell\u00e4<\/strong> 1930-luvulla 117 tkm2<\/sup> ja 2010-luvulla t152 km2<\/sup> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jakson loppuminen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jakson talvet loppuivat vuoden 1940 eritt\u00e4in koviin talvisodan pakkasiin. It\u00e4meren j\u00e4iden tutkimuksen pioneeri ja tuleva Merenkulkulaitoksen johtaja tri Risto Jurva pohtii vuonna 1941 sit\u00e4, ett\u00e4 kuinka usein eritt\u00e4in kovia talvia on ollut per\u00e4kk\u00e4in. Niit\u00e4 ei ole ollut 750 vuoteen eik\u00e4 ollut 1942:kaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Palautuminen\/toipuminen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen on vaikea asia viralliselle ilmatieteelle ja olen saanut osakseni ilmatieteenlaitoksen johtajalta ivailua, kun ole siit\u00e4 kirjoittanut. Aluksi iva ihmetytti, mutta kun olen selvitellyt t\u00e4t\u00e4 maapallon optimil\u00e4mp\u00f6tila-asiaa, ivailun syy selvisi, ja siit\u00e4 pari sanaa my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Mutta aluksi j\u00e4lleen lehtileike vuodelta 1944. Siin\u00e4 Ilmatieteenlaitoksen johtaja kertoo, kuinka maapallon katovuodet ovat vuosisadoittain v\u00e4hentyneet, kun niit\u00e4 on ollut:<\/p>\n\n\n\n

– 1400 -luvulla 10 kpl<\/p>\n\n\n\n

– 1500 -luvulla 16 kpl<\/p>\n\n\n\n

– 1600-luvulla 33 kpl<\/p>\n\n\n\n

– 1700-luvulla 30 kpl<\/p>\n\n\n\n

– 1800-luvulla 15 kpl<\/p>\n\n\n\n

– 1900-luvulla 3 kpl vuoteen 1944 menness\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1900-luku on siis ollut l\u00e4mmint\u00e4 ja hienoa aikaa ihmiskunnalle, jos sit\u00e4 tarkastellaan katovuosien kautta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n maapallo vihert\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ja tuottaa runsaasti ruokaa alati kasvalle populaatiolle, jolla 10\u00a0 miljardin raja rikkoutuu vuoden 2050 paikkeilla.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin olevassa kuvassa n\u00e4kyy Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n palautuminen, kun maapallo on toipunut pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta.<\/p>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 ett\u00e4 vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnan aikaistumisena.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 palautuminen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta n\u00e4kyy monessa luonnon asiassa<\/strong>, kuten Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, Japanin kirsikkapuiden kukinnassa, It\u00e4meren j\u00e4iden laajuudessa ja siit\u00e4 kokonaisuudesta on oma blogi, linkki.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Esimerkkin\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6, jossa pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen on hieman ottanut takapakkia 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jatkuuko pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen 2020 j\u00e4lkeen?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1996 HS arvuutteli sit\u00e4, mihin suuntaan ilmasto olisi menossa, kylm\u00e4\u00e4n vai l\u00e4mp\u00f6iseen<\/strong>. Nyt tied\u00e4mme, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6iseen suuntaanhan se meni<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1900-luku on siis ollut l\u00e4mmint\u00e4 ja hienoa aikaa ihmiskunnalle, jos sit\u00e4 tarkastellaan katovuosien kautta.<\/strong>\u00a0T\u00e4n\u00e4\u00e4n maapallo vihert\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ja tuottaa runsaasti ruokaa alati kasvavalle populaatiolle, jolla 10\u00a0 miljardin raja rikkoutuu vuoden 2050 paikkeilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Onko optimil\u00e4mp\u00f6tila vihdoin saavutettu?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Siihen en tietenk\u00e4\u00e4n osaa vastata. Siksi rupesin etsim\u00e4\u00e4n tietoa siit\u00e4, mik\u00e4 olisi voinut edellinen maapallon optimikausi l\u00e4mm\u00f6n suhteen ja sit\u00e4 kautta syy ilmatieteenlaitoksen johtajan irvailuun selvisi. Ilmeni, ett\u00e4 sen paremmin IPCC kuin kotimainen FMI eiv\u00e4t tunnusta 900-1300 jKr. l\u00e4mp\u00f6kautta, joka tuhansien tieteellisten tutkimusten valossa oli nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kautta viel\u00e4kin l\u00e4mp\u00f6isempi. Silloin mm. Gr\u00f6nlannissa oli asutusta, puuraja Alpeilla kiipesi nykyist\u00e4 korkeammalle, v\u00e4kiluku kaksinkertaistui ja nyt se on 7-kertaistunut jne, linkki <\/a> Lis\u00e4ys 2.3.2021 <\/strong>”Jostakin syyst\u00e4” artikkeli on poistettu intrenetist\u00e4 tuolta foorumilta. Se ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni on luettavissa t\u00e4st\u00e4 kirjasta linkki<\/a> ja osin my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n linkin kautta: https:\/\/www.sciencedirect.com\/book\/9780128045886\/evidence-based-climate-science?<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samalla selvisi, ett\u00e4 IPCC ja Suomen ilmatieteenlaitos kielt\u00e4\u00e4 tuon MWP:n (900-1300 jKr l\u00e4mp\u00f6jakso)<\/strong> ja 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jaksot. Se nykyilmatieteen tuhansiin tutkimuksiin liittyv\u00e4 denialismi perustuu alla olevan linkin mukaan Michael Mannin yksitt\u00e4iseen puulostotutkimukseen. T\u00e4ss\u00e4 alla olevan linkin jutussa kirjoitetaan siit\u00e4 asiasta jota kuinkin n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

”Monien vuosikymmenien aikana julkaistiin useita tuhansia artikkeleita, jotka sijoittivat MWP:n noin 900 AD: sta 1300 AD: iin. Sitten tuli yll\u00e4tys, kun Mann (1998) p\u00e4\u00e4tyi yhden lustotutkimuksen perusteella siihen, ett\u00e4 MWP:t\u00e4 eik\u00e4 pikku j\u00e4\u00e4kautta ei todellisuudessa ollut olemassa ja ett\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4 tuli vuoden 2001 hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) virallinen kanta.<\/p>\n\n\n\n

IPCC: n kolmas raportti (Climate Change, 2001) j\u00e4tti t\u00e4ysin huomiotta useita tuhansia julkaisuja, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti globaalit ilmastonmuutokset MWP:n ja LIA:n aikana, ja k\u00e4ytettiin Mannin yksitt\u00e4ist\u00e4 lustotutkimusta perustana nyt tunnetulle v\u00e4itteelle, jonka mukaan ”sivilisaatiomme ei ole koskaan kokenut mit\u00e4\u00e4n samanlaista ymp\u00e4rist\u00f6muutosta. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilmastomalli on ollut olemassa koko ihmissivilisaation historian aikana \u201d(Al Gore, 2007).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 k\u00e4ytettiin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 todisteena siit\u00e4, ett\u00e4 ilmakeh\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntyminen aiheutti ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4, joten kuten Climategate-skandaalista k\u00e4vi ilmi, CO2-l\u00e4mpenemisteorian puolustajat olivat hyvin huolissaan niiden tietojen vahvuudesta, jotka osoittivat, ett\u00e4 MWP oli l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin 1900-luku, koska MWP oli syntynyt luonnollisella tavalla kauan ennen kuin ilmakeh\u00e4n CO2 alkoi kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Mannin \u201cj\u00e4\u00e4kiekkomailan\u201d l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yr\u00e4 oli niin paljon ristiriidassa tuhansien julkaistujen MWP-artikkeleiden kanssa, ett\u00e4 voi vain mietti\u00e4, kuinka yksitt\u00e4isen Mannin lustotutkimuksen kukaan voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 voittavan niin suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n tieteellist\u00e4 tutkimustietoa. Linkki<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ys 10.1.2021<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Selvennyksen\u00e4 edelliseen tekstiin IPCC:n\/Mannin luoma kuva ja ilmastohistorian \/ tieteellisen tutkimuksen mukainen Bellin kuva t\u00e4ss\u00e4 mainitun MWP ajan h\u00e4ivytt\u00e4misest\u00e4. Poliittinen ilmatiede FMI + media mukaan lukien on yh\u00e4 edelleen Mannin\/IPCC:n k\u00e4yr\u00e4n takana, ja siksi jopa julkisesti pilkkaa ihmisi\u00e4, jotka puhuvat pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipumisesta \/ palautumisesta, vaikka asia on ilmiselv\u00e4, kun historiaa tutkitaan. On kuulemma jopa denialisti, kun kertoo MWP-ajasta.<\/p>\n\n\n\n

Mann haastettiin Kanadassa oikeuteen, eik\u00e4 Michael Mann ei halunnut perustella n\u00e4it\u00e4 omia v\u00e4itteit\u00e4\u00e4n tuomalla datan oikeuteen. Yksi Climangten s\u00e4hk\u00f6postiviesti s\u00e4hk\u00f6postiviesti paljasti Mannin ty\u00f6to\u00adverin Raymond Bradleyn mietteit\u00e4 Mannin kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 teoriasta: \u201dOlet varmasti samaa mielt\u00e4 kanssani, ett\u00e4 Mannin ja Jonesin jul\u00adkai\u00adsema raportti oli s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 olisi koskaan pit\u00e4nyt julkaista. En halua, ett\u00e4 minua miss\u00e4\u00e4n vai\u00adhees\u00adsa yhdistet\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiseen l\u00e4mp\u00f6tilojen manipulointiin.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmatiede siis oikoo mutkat suoriksi Mannin lustok\u00e4yr\u00e4\u00e4n vedoten, koska se sopii parhaiten yhteen heid\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 CO-teorian kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4hemm\u00e4n puhutaan Michael Mannin tekem\u00e4st\u00e4 uusimmasta tempusta, jota Suomen ilmatieteenlaitoskin lyhytaikaisilla instrumenttimittauksillaan kaiken aikaa p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4. Puut ymp\u00e4ri maapallon siis kertovat ilmastohistoriasta pidemm\u00e4lt\u00e4 aikaa jopa yhden vuoden tarkkuudella ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 tarkoin valikoidusta lustodatasta Mann rakensi l\u00e4tk\u00e4mailaansa edell\u00e4 kuvatun suoran varren.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1960 j\u00e4lkeen puiden kasvu alkoi kuitenkin menn\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, kun puut muuttuivat denialisteiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 noudattaneet instrumenttimittausten antamia lukemia. Niinp\u00e4 Mann p\u00e4\u00e4tti vaihtaa lustoproxyt instrumenttimittausdataan vuodesta 1960 lukien, vaikka lustojen kautta saisi joka vuosi jatkettua tieteellist\u00e4 sarjaa eteenp\u00e4in iha joka ikinen vuosi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4tk\u00e4mailan luojat, eli CRU:n tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t siis lustotietoja ja muutamia muita proxy mittauksia arvioidakseen l\u00e4mp\u00f6tilat aikoina ennen instrumentaalisten l\u00e4mp\u00f6tilojamittausten ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. Noin vuodesta 1960 l\u00e4htien lustodata on siis kuitenkin poikennut todellisista mitatuista l\u00e4mp\u00f6tiloista. Ennen eroavaisuuden peitt\u00e4mist\u00e4, CRU:n tutkijat ja monet muut tahot ovat julkaisseet raportteja t\u00e4st\u00e4 lustojen ja mittausdatan eroavaisuudesta.\u201dTemppu\u201d, josta Jones kirjoitti vuonna 1999 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postissa, oli yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lis\u00e4\u00e4minen historiallisten l\u00e4mp\u00f6tilojen kaavioon. Jones sanoo, ett\u00e4 se on \u201dtemppu\u201d puhekieless\u00e4 \u201dadroit feat\u201d \u2013 \u201dfiksu asia\u201d, kuten h\u00e4n sanoi \u2013 ei ole petos.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Piilotettu on vaan se tosiasia, ett\u00e4 viime vuosikymmenien lustojen tiedot eiv\u00e4t seuraa l\u00e4mp\u00f6mittarimittauksia. It\u00e4-Englannin tutkimusprofessori Andrew Watson selitti The Times of London -artikkelissa: \u201dJones puhuu kaaviossa olevasta k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 Maailman meteorologisen j\u00e4rjest\u00f6n raportin kannessa, joka julkaistiin vuonna 2000. Menetelm\u00e4 on yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4 todellisten mittausten kanssa ennen vuotta 1960, mutta poikkeaa niist\u00e4 sen j\u00e4lkeen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tieteellisell\u00e4 foorumilla tohtoritason henkil\u00f6lt\u00e4 tuli t\u00e4llainen kommentti Paavo V\u00e4yrysen tekem\u00e4\u00e4n professori Mielik\u00e4isen haastatteluun https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=WfA4hn_kPLs<\/a> liittyen:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

”Lustot ovat oikein hyvi\u00e4 historian tallentajia, mutta mittaavat tietenkin vain yht\u00e4 maapallon pient\u00e4 kolkkaa. Siksi yleisen globaalin tiedon saamiseksi tarvitaan paljon muuta.”<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuli mieleeni kysymys, ett\u00e4 n\u00e4ink\u00f6 pihalla sit\u00e4 ollaan ilmastotutkimuksen suhteen laajemminkin<\/strong>?

1) Dendrokronologia on todella kansainv\u00e4linen tiede, josta voit lukea kuvasta, jossa kerrotaan miss\u00e4 kansainv\u00e4linen 125 puulajia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 21 maasta ker\u00e4tty lustoarkisto on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2) Se on siis todella kansainv\u00e4linen tiede se dendrokronologia ja kuten sanottu, my\u00f6s Michael Mannin l\u00e4tk\u00e4maila perustuu tarkoin valittuihin lustoihin vuoteen 1960 asti. T\u00e4m\u00e4 Mannin \u201dTemppu\u201d oli siis yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lis\u00e4\u00e4minen historiallisten lustoproxyjen l\u00e4mp\u00f6tilojen kaavioon. Tri Jones sanoi, ett\u00e4 se on \u201dtemppu\u201d puhekieless\u00e4 \u201dadroit feat\u201d \u2013 \u201dfiksu asia\u201d, kuten h\u00e4n sanoi \u2013 ei ole petos.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 ”fiksuja” asioita pukkaa n\u00e4in\u00e4 aikoin liiankin kanssa, koska tarve todistella ilmastokuvitelmaa on niin valtava, ett\u00e4 lysenkolaiseen tyyliin muut ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tuloksia antavat tieteet kiellet\u00e4\u00e4n tai niit\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n, kuten nyt Mielik\u00e4isen, Timosen, Jalkasen ja vaikkapa Helaman tekem\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

3) My\u00f6s Nature on n\u00e4it\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 lustotutkimuksia julkaissut. https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41598-018-19760-w<\/a>
Samasta lyhennelm\u00e4 suomeksi. https:\/\/www2.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/luonnontieteet\/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?<\/a><\/p>\n\n\n\n

4) Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa edustava Bosnian m\u00e4nty.Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sek\u00e4 yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun i\u00e4n m\u00e4\u00e4ritys vuosirenkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laskemalla \u2013 eli dendrokronologia nimell\u00e4 tunnettavalla tutkimusmenetelm\u00e4ll\u00e4 \u2013 antaa luotettavan kuvan paitsi puun i\u00e4st\u00e4 my\u00f6s eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista.Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen \u2013 l\u00e4mp\u00f6tilan ja sateiden \u2013 sek\u00e4 muiden ulkoisten stressitekij\u00f6iden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https:\/\/tiedebasaari.wordpress.com\/tag\/dendrokronologia\/<\/a><\/a><\/a><\/p>\n\n\n\n

Lustotukimusta tehtiin jo 1915 ja sen aikaisessa kuvassa oikeassa reunassa Kaliforniassa<\/strong> n\u00e4kyy nykyisen l\u00e4mp\u00f6kauden alkaminen 1850-luvulta lukien<\/strong> samalla tavalla kuin Suomen Lapin lustotutkimuksen kuvassa n\u00e4kyy.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Kiinassa tehdyss\u00e4 lustotutkimuksen kuvassa nykyisen l\u00e4mp\u00f6kauden alku n\u00e4kyy<\/strong>, vaikka Kiinassa se l\u00e4mp\u00f6kausi oli hieman eri sykliss\u00e4 kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on maapallon optimil\u00e4mp\u00f6tila ja oliko MWP olemassa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

N\u00e4ihin kysmyksiin tuskin saamme vastauksia viralliselta lysenkolaiselta ilmatieteelt\u00e4, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa ainoana tieteenhaarana 100 % oikeassa kaikissa ilmastoon liittyv\u00e4ss\u00e4 asioissa. Tuskin saamme asiallisia vastauksia lysenkolaista ilmatiedett\u00e4 sokeasti tukevilta kannattajiltakaan. Ehk\u00e4 lukijakunnassa kuitenkin on joku, joka osaa asiallisesti kommentoida oliko MWP olemassa, oliko 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6tila aikalaiskuvausten mukainen ja ennen kaikkea, mik\u00e4 voisi olla maapallon optimil\u00e4mp\u00f6tila?<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4yksen\u00e4 se, ett\u00e4 aurinkotiede ainoana tieteen\u00e4 on tutkinut auringon ja talvien s\u00e4iden yhteyksi\u00e4. Syksyll\u00e4 IlmasTosi -seminaarissa professori Mursula viimeksi lupasi t\u00e4ksi talveksi 2021 normaalia talvea my\u00f6s\u00a0 etel\u00e4iseen Suomeen. Saman ennusteen h\u00e4n teki jo 2016. Hiukkasen my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 se talvi alkoi, mutta alkoi kuitenkin. Aurinko voisi olla yksi tekij\u00e4, joka jollakin tavalla liittyy my\u00f6s ilmastoihin sek\u00e4 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jaksoon, koska on ainoa tekji\u00e4, joka antaa l\u00e4mp\u00f6energiaa maapallolle. Toki Golfvirta oli huomattavavan l\u00e4mmin 1900-luvun alussa, kuten on nytkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Auringon maahan tulevan tehon lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy hyvin my\u00f6s CO2-pitoisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki ilmastoomme vaikuttaa moni asia ja niist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 AMO sykli, joka havaittiin jo 1907.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 vaikutus on sill\u00e4 meid\u00e4n s\u00e4ihimme, kun AMO 2020-luvulla menee negatiiviseen vaiheeseensa. Voi olla CO2-teoreetikot lujilla sen suhteen, etteiv\u00e4t ole huomioineet n\u00e4it\u00e4 AMO:n ja Golfvirran muutoksia mallinnuksissaan, joissa l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yr\u00e4t sojottavat kohti taivasta vuotta 2100 kohti ment\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi harrastukseni on vanhojen s\u00e4\u00e4- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden ker\u00e4\u00e4minen. Olen niist\u00e4 tehnyt kaksikin koostetta: linkki ja t\u00e4ydellisempi linkki. Otsikon kysymys her\u00e4si, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen l\u00e4mp\u00f6kauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstiss\u00e4 kirjoitetaan, ett\u00e4 maapallon l\u00e4mp\u00f6tila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstist\u00e4 her\u00e4si mielenkiinto sen suhteen, ett\u00e4… Jatka lukemista Onko maapallo saavuttamassa optimil\u00e4mp\u00f6tilansa?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1134,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5],"class_list":["post-1132","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmastonmuutos","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1132"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2109,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1132\/revisions\/2109"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}