{"id":1324,"date":"2021-04-13T05:57:03","date_gmt":"2021-04-13T05:57:03","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1324"},"modified":"2023-03-03T07:59:58","modified_gmt":"2023-03-03T07:59:58","slug":"wanhat-lehdet-sen-kertovat-helsinki-ei-ole-talviurheilukaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1324","title":{"rendered":"Wanhat lehdet sen kertovat: Helsinki ei ole talviurheilukaupunki"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Osa kuvista on kadonnut. Sama asia kuvineen l\u00f6ytyy linkist\u00e4<\/strong>:<\/h3>\n\n\n\n

https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/wanhat-lehdet-sen-kertovat-helsinki-ei-ole-talviurheilukaupunki\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Menneen ilmaston tutkimiseen liittyv\u00e4 ilmastotiede (paleoklimatologia) koostuu monista eri tieteen alueista. Yksi niist\u00e4 on \u201dhistoriallinen klimatologia\u201d<\/em><\/strong>, eli se, mit\u00e4 vanhat lehdet ja historian kirjoitukset kertovat menneist\u00e4 s\u00e4ist\u00e4 ja ilmastoista. Olen tuon alueen asioita tutkinut ja poiminut eri l\u00e4hteist\u00e4 satoja lehtileikkeit\u00e4, jotka oikein hyvin todistavat mm. sen, ett\u00e4 Suomessa tapahtui nykyisen kaltainen, eritt\u00e4in nopea ilmaston l\u00e4mpeneminen, joka huipentui 1930-lukuun www:jitkonen.fi<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Artikkelin alkukuvan mukaan vaarin pit\u00e4isi lapsille kertoa mit\u00e4 lumi on. Kysymys on esitetty Helsingiss\u00e4, joten t\u00e4ss\u00e4 vaari kertoo millaista se lumisuus Helsingiss\u00e4 on, kun tarkastellaan lumisuusasiaa useamman sukupolven n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Olikin suuri ilo ja kunnia p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokeneen valtiomiehen Paavo V\u00e4yrysen<\/strong> haastateltavaksi (osa 1 linkki<\/a><\/strong> ja osa 2 linkki<\/a><\/strong>) liittyen siihen, mit\u00e4 nuo vanhat lehdet kertovat menneist\u00e4 s\u00e4\u00e4asioista. Osan 2 kuvat ova huonosti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 esityksest\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 blogissa ovat selvemmin esitettyn\u00e4. Haastattelut on julkaistu Polaris TV<\/a><\/strong>:n kotisivuilla, jossa on my\u00f6s useita valtiomies Paavo V\u00e4yrysen mielenkiintoisia keskusteluja n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 laajemminkin eri aiheita-alueita k\u00e4sitellen.<\/p>\n\n\n\n

Kun ilmastohistoriaa tutkitaan<\/strong>, tutkimuksen yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 kulmakivist\u00e4 ovat kansainv\u00e4liset lustotutkimukset (V\u00e4yrynen\/prof. Mielik\u00e4inen linkki<\/a> <\/strong> ja V\u00e4yrynen\/Timonen linkki<\/a><\/strong>) ja kuten kuvassa kerrotaan, lustotutkimuksen lis\u00e4ksi  menneit\u00e4 ilmastoja tutkitaan j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden lustoista, merien ja j\u00e4rvien pohjasedimenteist\u00e4, mm. soihin hautautuneista siitep\u00f6lyist\u00e4 sek\u00e4 historian lehtiin\/kirjoihin kirjoitetuista muistiinpanoista.<\/strong> N\u00e4it\u00e4 asioita yhdistelem\u00e4ll\u00e4 saadaan aikaiseksi ilmastoa kuvaavia proxyja, joista tehd\u00e4\u00e4n menneit\u00e4 ilmastonvaihteluita kuvaavia k\u00e4yri\u00e4, joista Michael Mannkin<\/strong> on tarkasti sopivat proxyt valikoiden omaan l\u00e4tk\u00e4mailaansa suoran varren rakentanut. Mailan lavan h\u00e4n on sitten saanut katkaisemalla \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d kasvaneiden puiden lustosarja, eli proxy, vuoteen 1960 ja jatkamalla sit\u00e4 suoralla l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausdatalla. Kuvan l\u00e4hde<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s Nature<\/strong> on kansainv\u00e4lisi\u00e4 lustotutkimuksia julkaissut. https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41598-018-19760-w<\/a>
Samasta asiasta lyhennelm\u00e4 suomeksi. https:\/\/www2.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/luonnontieteet\/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?<\/a><\/p>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 voidaan mainita Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 Bosnian m\u00e4nty.<\/strong> Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sek\u00e4 yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun i\u00e4n m\u00e4\u00e4ritys vuosirenkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laskemalla \u2013 eli dendrokronologia nimell\u00e4 tunnettavalla tutkimusmenetelm\u00e4ll\u00e4 \u2013 antaa luotettavan kuvan paitsi puun i\u00e4st\u00e4 my\u00f6s eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista.Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen \u2013 l\u00e4mp\u00f6tilan ja sateiden \u2013 sek\u00e4 muiden ulkoisten stressitekij\u00f6iden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https:\/\/tiedebasaari.wordpress.com\/tag\/dendrokronologia\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Helsingin ja v\u00e4h\u00e4n muunkin Suomen talvien historiaa<\/h2>\n\n\n\n

Lapset, nykynuoriso ja jopa jotkut vanhemmat ihmiset ovat siin\u00e4 luulossa, ett\u00e4 Helsinki on talviurheilukaupunki. K\u00e4sitys on varmaankin syntynyt siit\u00e4, ett\u00e4 aina v\u00e4lill\u00e4 on sopiva sellainen viile\u00e4mpi ilmastosykli ja aurinkotuulet kohdallaan niin ett\u00e4 Helsingiss\u00e4kin talvia esiintyy. Viimeisin talvisempi jakso oli 1960-1990. Historiaa vanhojen lehtienkin kautta tarkastelemalla havaitaan, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 talvet vaihtelevat noin 35 vuoden jaksoissa ja edellinen nykyisen kaltainen l\u00e4mpimien talvien jakso huipentui 1930-luvulle, jolloin vuonna 1939 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen totesi Helsingin talvien l\u00e4mmeneen 1880 lukien noin 2,5 asteella <\/strong>(lehtileike on vuoden 1939 kohdalla)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi p\u00e4\u00e4asiassa Helsingin, mutta v\u00e4h\u00e4n muunkin Suomen talvien historiaa aina 1800-luvulta l\u00e4htien. Lehtileikkeit\u00e4 tuli t\u00e4h\u00e4n paljon, vaikka karsintaa tehtiin, mutta pitk\u00e4h\u00e4n se on se 120 vuoden s\u00e4\u00e4- ja ilmastohistoriakin. T\u00e4t\u00e4 viel\u00e4kin laajempi lehtileikekokoelma l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4. <\/a><\/strong>P\u00e4\u00e4osa blogissa esiintyvist\u00e4 lehtileikkeist\u00e4 on haettu Kansalliskirjaston arkistosta<\/a>. <\/strong>Jos on joku muu l\u00e4hde, se on mainittu.<\/p>\n\n\n\n

Lumen n\u00e4kemisen halu on etel\u00e4rannikolla asuvilla nykynuorilla kova, mutta niin se oli edellisell\u00e4 sukupolvellakin varsinkin 1930-luvulla, kun nykyist\u00e4 vastaava edellinen l\u00e4mmin jakso oli heill\u00e4 elett\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n, joka selvi\u00e4\u00e4 blogin tekstist\u00e4 ja niihin liittyvist\u00e4 kuvista. Kuvan l\u00e4hde<\/a>.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1800-lukua<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1872<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aloitetaan lumisella \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ll\u00e4 1872 Helsingiss\u00e4<\/strong>, kun syksy oli l\u00e4mmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti, jolloin 16. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. Mutta sitten 21. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta alkoi ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kolmen vuorokauden pituinen lumimyr\u00e4kk\u00e4. Lunta tuli niin paljon, ett\u00e4 ihmiset j\u00e4iv\u00e4t loukkuun taloihinsa ja my\u00f6hemmin meniv\u00e4t jopa lumitunnelien kautta koteihinsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1873 lehti kertoo<\/strong>, ett\u00e4 lunta olisi satanut paikoin sylin verran, eli noin 1,8 metri\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 kuulostaa uskomattoman suurelta, koska noin 73 cm vuorokaudessa Merikarvialla vuonna 2016 lienee my\u00f6hempien aikojen enn\u00e4tys. Junaliikenne oli kovissa vaikeuksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ihminenkin hukkui lumeen<\/strong> ja melkein my\u00f6s hevosparat<\/strong>! Ne j\u00e4tettiin kinoksiin ja l\u00e4hdettiin krouviin parille tuopposelle varmaan. Onneksi olivat hevoset elossa, kun tiet\u00e4 alettiin putsata lumesta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1890<\/h3>\n\n\n\n

1890 lauhan talven syyksi ep\u00e4iltiin Euroopan helteit\u00e4<\/strong>. J\u00e4\u00e4vuorista vedettiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tulevien s\u00e4iden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1890-luvusta alkoi nopea l\u00e4mpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. L\u00e4mpeneminen huipentui siihen, ett\u00e4 1930-luvulla oli It\u00e4meress\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin 2010-luvulla, joka eritt\u00e4in hyvin kuvaa sen ajan talvien l\u00e4mpimyytt\u00e4 It\u00e4meren alueella<\/strong>.<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 j\u00e4iden v\u00e4hyysasia kerrottiin FMI:n sivuilla 27.5.2020, eli ett\u00e4 1930-luvulla j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli vuosikymmennen keskiarvona v\u00e4hemm\u00e4n kuin 2010-2019<\/strong>, linkki<\/strong><\/a><\/strong>. Hieman laajemmin It\u00e4meren j\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4.<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1938 kohdalla oleva lehtileike kuvaa sen ajan tuntemuksia oikein hyvin, jossa FMI:n johtaja Ker\u00e4nen toteaa:\u201dJo ilman mit\u00e4\u00e4n ilmatieteellisi\u00e4 havaintosarjoja voimme todeta, ett\u00e4 ilmasto maassamme jo pidemm\u00e4n ajan kuluessa on muuttunut huomattavasti l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4ksi ja l\u00e4mmin vuodenaika, eli kasvukausi muodostunut entisest\u00e4\u00e4n pitemm\u00e4ksi. Varsinkin viime vuosina on t\u00e4m\u00e4 ilmaston muutos ollut sangen huomattava. Ilmatieteelliset havainnot tukevat t\u00e4t\u00e4.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jostakin syyst\u00e4 1890 elokuussa oli kovin myrskyis\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri maapallon ja Helsingiss\u00e4kin oli historian ainoa hurrikaani, <\/strong>joka aiheuttu valtavaa tuhoa sek\u00e4 aiheutti kolmen ihmisen kuoleman. Nyth\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 nykyisell\u00e4 ilmastojaksolla 2000-luvulla myrskyt ovat v\u00e4henem\u00e4\u00e4n p\u00e4in<\/strong>, kuten t\u00e4m\u00e4n linkist\u00e4 avautuvan blogin lopusta<\/strong><\/a> voi lukea ja jonka my\u00f6s blogissa (linkki<\/strong><\/a>) olevan leikkeen mukaan Vihre\u00e4 Lanka \/ Nature vuonna 2008 ennusti<\/a><\/strong> ihan oikein jutussaan tapahtuvaksi:  \u201dilmaston l\u00e4mpeneminen ei lis\u00e4\u00e4 trooppisten myrskyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Atlantilla toisin kuin aiemmin on luultu. Eilen Nature Geoscience -lehdess\u00e4 julkaistun tutkimuksen mukaan hurrikaanit v\u00e4henev\u00e4t 18 prosentilla ja trooppiset myrskyt 27 prosentilla vuosisadan loppuun menness\u00e4.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1900-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1901<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1901 talvi oli Lappia my\u00f6ten poikkeuksellisen l\u00e4mmin<\/strong>. Viel\u00e4 helmikuun alussa oli Utsjoella lumetonta ja pel\u00e4ttiin porojen ja oman ruoan saannin puolesta: \u201dJos tulee pakkaset ilman ettei lunta sada, ei taida leukamme poron raswasta kiilt\u00e4\u00e4\u2026\u201d<\/strong><\/em> . Tanskalaisten reovontulitutkijoiden ep\u00e4iltiin varastaneen revontulet, eli jo siihen aikaan aurinko osattiin yhdist\u00e4\u00e4 talviemme pakkasiin ja s\u00e4ihin. Vuosi 1901 oli l\u00e4hihistorian yksi l\u00e4mp\u00f6isimmist\u00e4 vuosista vuoden 1925 ohella.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Kes\u00e4 1901<\/strong> oli lauhan talven j\u00e4lkeen yksi l\u00e4hihistorian kuumimmista. Kuvassa vertailun vuoksi vertailua median ja FMI:n kesken\u00e4\u00e4n keksim\u00e4\u00e4n \u201dhistorian kuumimpaan\u201d kes\u00e4\u00e4n 2018 n\u00e4hden, joka saatiin aikaiseksi ottamalla poikkeuksellisesti vertailuun my\u00f6s toukokuu.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1903<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1903 ep\u00e4iltiin ilmaston muuttuvan<\/strong> siihen suuntaan, ett\u00e4 talvet tulisivat lauhemmaksi<\/strong>. Eiv\u00e4tk\u00e4 ihan v\u00e4\u00e4rin ennustaneet, kun katsellaan seuraavan 40 vuoden talvia.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1904<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Helmikuun 1904 Urheilulehdess\u00e4<\/strong> todettiin, ett\u00e4 Helsinki on py\u00f6r\u00e4ilykaupunki, koska silt\u00e4 toisinaan puuttuvat talvet: \u201d<\/em>Suomen p\u00e4\u00e4kaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Seh\u00e4n on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sit\u00e4 paitsi silt\u00e4 joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kes\u00e4.\u201d <\/strong><\/em>Nyt vuonna 2021 Helsinki\u00e4 muutetaan kovaa vauhtia py\u00f6r\u00e4ilykaupungiksi, kun katuja suljetaan autoilta ja kavennetaan py\u00f6r\u00e4teiden vuoksi sek\u00e4 mm. rakennetaan satojen miljoonien eurojen hintainen polkypy\u00f6rille ja raitiovauhuille tarkoitettu silta Kruunuvuoresta Hakaniemeen. <\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1907<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1907 ennustettiin vuoden 2000 ilmastoa.<\/strong> Olivat siihen aikaan paljon varovaisempia kuin nykyiset ennustelijat puhuessaan 2100 ilmastosta. Mielenkiintoinen on alla olevassa<\/strong> leikkeess\u00e4 mainitun etev\u00e4n tiedemiehen Bucherin 35 vuoden havainto<\/strong>! Jos tuo syklisyys jatkuu, 2040 paikkeilla on taas kylm\u00e4t ajat ja sit\u00e4h\u00e4n aurinkotiede ja puiden syklist\u00e4 kasvua tutkiva tiede my\u00f6s ennustaa. Ken silloin el\u00e4\u00e4, n\u00e4kee:<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Siin\u00e4 edell\u00e4 olevan lehtileikkeen mukaan tiedemies Bucher Bernist\u00e4, tuli vuonna 1907 havainneeksi AMO syklin,<\/strong> joka kohta taas sukeltaa kylm\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4 tuovaan sykliins\u00e4. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1909<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1909 kylm\u00e4t talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, ett\u00e4 muuttuuko ilmanalamme.<\/strong> Aika tutun oloista puhetta viel\u00e4 vuonna 2021!<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki! Suomen ilmaston lauhutuminen, kun (1909) ilmastossa Pohjois-Suomessa viime vuosikymmenin\u00e4 on tapahtunut syvi\u00e4 j\u00e4rkytyksi\u00e4, kev\u00e4thankien v\u00e4heneminen  ja lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kev\u00e4thangetkin siis katoavat! N.s. hevoshanget ovat nyky\u00e4\u00e4n harvinaisuuksia! <\/strong>Merien havaittiin l\u00e4mmenneen ja Golfvirran liikkuvan kiihke\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1910-luku<\/h2>\n\n\n\n

1910<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hiukan humoristinen l\u00e4hestymistapa, kun oli tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyj\u00e4<\/strong> sek\u00e4 ne lintufaunatkin muuttivat pohjoisempaa ja kev\u00e4thangetkin katosivat, eik\u00e4 ollut hevosille hankikantoja entiseen malliin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1911<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Toki my\u00f6s helteit\u00e4 oli,<\/strong> kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. Tosin vain Jyv\u00e4skyl\u00e4 on sen vuoden osalta kuuden l\u00e4mpimimm\u00e4n joukossa.
1913 mitattiin yh\u00e4 voimassa oleva maapallon l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys<\/strong>, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin. N\u00e4ist\u00e4 maapallon kuumista ajoista on tietoa t\u00e4ss\u00e4 blogissa, linkki<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

T\u00e4llainen globaali j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden h\u00e4vi\u00e4miseen liittyv\u00e4 havainto tehtiin vuonna 1911<\/strong>. L\u00e4hde Kansalliskirjasto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1911 oli superl\u00e4mmin marraskuukin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Eiv\u00e4t oikein viem\u00e4rit vet\u00e4neet, kun 1911 Helsinki oli Veneziana<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Oikean Venetsian ikiaikaisista tulvista oli kiirinyt tieto Suomeen asti 1911<\/strong>. N\u00e4ist\u00e4 Venetsiankin tulvista oma kooste blogissa, linkki<\/strong><\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1912<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Maailma oli 1912 muuttumassa kes\u00e4maaksi<\/strong> ja silloin oli leuto talvi Suomessakin, mutta my\u00f6s Alaskassa alkoi olla kovinkin leutoa. Huippuvuorillakin oli kukkaketoja<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1912 yh\u00e4 uutisoitiin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4virrat per\u00e4ytyv\u00e4t sek\u00e4 etel\u00e4- ett\u00e4 pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat.<\/strong> Pohdittiin onko se jaksollista ja mist\u00e4 ilmastollisista ilmi\u00f6ist\u00e4 moinen johtuu.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1913<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1913 puhuttiin ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4<\/strong> ja siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dhelsinkil\u00e4iset tuskin muistavat en\u00e4\u00e4, milt\u00e4 luminen Pohjolan talvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen on ollut l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin nykyisin.<\/strong> Ihmiset kuvittelivat ilmaston l\u00e4mmenneen<\/strong>, mutta tiede ei viel\u00e4 silloin l\u00e4mpenemist\u00e4 tunnustanut. Nyt se ilmatiede on monen ihmisen ohella t\u00e4ysin vastaavasta asiasta aivan hysteerinen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Ilmastonmuutostakin ep\u00e4iltiin 1913, koska oli vesisateita keskell\u00e4 talvea: \u201dIlmastomme muuttumassa meri-ilmastoksi\u201d.<\/em><\/strong> Brucknerin 35 vuoden jakso<\/strong> oli sen ajan ilmatieteess\u00e4 nyt jo tunnettu asia.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1914<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1914 oli taas kerran p\u00e4\u00e4kaupunkilaisten heitett\u00e4v\u00e4 toiveet hiihdon ja lumitalvien suhteen:<\/strong> \u201dkuten komeus osoittaa, meill\u00e4 voi sattua nelj\u00e4 viisi lumetonta talvea per\u00e4tysten. Talvimatkailupaikat on etsitt\u00e4v\u00e4 muualta.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Huomiona se, ett\u00e4  vuonna 1914 Suomen kes\u00e4n korkein l\u00e4mp\u00f6tila oli 35,9 astetta mik\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4nkin Suomen enn\u00e4tys aina vuoteen 2010 asti, jolloin Liperin lentokent\u00e4ll\u00e4 mitattiin 37,2 astetta.<\/strong> <\/a><\/p>\n\n\n\n

1915<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Edellisen 1914 talven ep\u00e4toivon j\u00e4lkeen vuonna 1915 Helsingiss\u00e4 olivat kunnon hiihtokelit: <\/strong>  \u201dNuoret eiv\u00e4t muista t\u00e4llaista n\u00e4hneens\u00e4, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: T\u00e4llaisia ne olivat talvet ennnen\u201d<\/strong><\/em>. Tuo talven ilo j\u00e4i kovin lyhyeksi lyhytaikaista, kun selataan asioita blogissa eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1915 <\/strong>Alaskassa tehtiin historian l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys<\/strong>, jota ei nykyisess\u00e4 vastaavassa l\u00e4mp\u00f6jaksossa ole viel\u00e4 ly\u00f6ty. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 Alaskan helteist\u00e4 media vuonna 2019 v\u00e4litti meille tuttuun nykytapaansa t\u00e4ydellist\u00e4 valetietoa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1919<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyv\u00e4n viljasadon seuraavana kes\u00e4n\u00e4.<\/strong> Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niist\u00e4 ikiaikaisista tammikuisista vesisateista, kun tuollaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vedettiin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Noihin aikoihin vett\u00e4 satoi muulloinkin kun tammikuussa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Helsingiss\u00e4 sateisuus on vaihdellut syklisesti viimeiset 120 vuotta.<\/strong> Kuivimmat vuodet ovat olleet 1939 ja 2002.<\/p>\n\n\n\n