{"id":1329,"date":"2021-04-08T06:08:37","date_gmt":"2021-04-08T06:08:37","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1329"},"modified":"2021-11-02T07:52:11","modified_gmt":"2021-11-02T07:52:11","slug":"onko-itameren-jaan-laajuuden-vaheneminen-ilmaston-lampenemisen-indikaattori","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1329","title":{"rendered":"Onko It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuuden v\u00e4heneminen ilmaston l\u00e4mpenemisen indikaattori?"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuudet<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomen Ilmatieteenlaitoksella on tiedot It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuudesta vuodesta 1720 alkaen. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa ne n\u00e4kyv\u00e4t vuosittain palkkeina ja mittayksikk\u00f6 on neli\u00f6kilometri. Alkuajanjakson j\u00e4iden laajuuden tri Jurva on arvioinut eri l\u00e4hteist\u00e4 arvioiden. Viimeisimm\u00e4t laajuudet on saatu satelliittimitauksista, joten alku- ja loppup\u00e4\u00e4n tarkkuudet ovat t\u00e4ysin erilaiset. 1900-luvulla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo lentokoneet ja muut havaintov\u00e4lineet, joten sit\u00e4 aikaa voidaan mittaustarkkuuden puolesta pit\u00e4\u00e4 jo varsin luotettavana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Itameri-koko-historia-1024x339.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349525\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>1900-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Itameri-1900-luku.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349524\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Vuosittaista vaihtelua j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 hyvinkin paljon. Kun kuvasta lasketaan kullekin vuosikymmenelle keskiarvo, n\u00e4emme miten It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuuden v\u00e4henemisen my\u00f6t\u00e4 talvien l\u00e4mpeneminen sen alueen j\u00e4iden valossa tapahtui tasaiseen tahtiin 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta alkaen. Varsinainen j\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n romahdus tapahtui 1930-luvun aikana jolloin j\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli vain 117 000 neli\u00f6 km, joka on jopa v\u00e4hemm\u00e4n kuin nyt 2010 luvulla ollut 152 000 neli\u00f6km keskiarvo.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Itameri-vainio-1930-luku-uusi-2021-1024x561.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349526\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n yll\u00e4 olevan kuvan voi matemaattisesti esitt\u00e4\u00e4 monella tavalla. Sopivia matemaattisia tapoja ja valintoja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n romahtamisen pystyy siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4lle ajalle, mutta n\u00e4in se menee suorien 10 vuoden keskiarvojen valossa. Aika pian tulemme mediassa varmaankin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 muita, ajan hengelle sopivaksi muokattuja versioitakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuon edell\u00e4 olevan kikkailemattoman esityksen kautta n\u00e4emme, ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuuden muutos kasvoi 1720-luvulta 1790-luvulle asti. Sitten alkoi vuosikymmenten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henem\u00e4\u00e4n tasaiseen tahtiin ja romahdus huipentui 1930-luvun j\u00e4\u00e4minimiin. 1930-luvulta l\u00e4htien j\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut v\u00e4h\u00e4inen, mutta liev\u00e4ss\u00e4 kasvussa kuitenkin. Yksitt\u00e4isen vuoden j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n minimivuodet ovat olleet t\u00e4m\u00e4n 1930-luvulta alkaneen l\u00e4mp\u00f6jakson t\u00e4ss\u00e4 viimeisimm\u00e4ss\u00e4 20 vuoden jaksossa.<\/p>\n\n\n\n<p>1930-luvun j\u00e4\u00e4minimin olemassaolo on mainittu my\u00f6s FMI:n internetsivulla vuonna 2020.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/itameri-vainio.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-334326\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>1930-luvun talvet olivat l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t 2010-luvun talviin verrattuna, kun asiaan tarkastellaan FMI:n avoimen datan keskil\u00e4p\u00f6tiloja k\u00e4ytt\u00e4en 10 vuoden keskim\u00e4\u00e4risen vertailujakson puitteissa. T\u00e4m\u00e4n tarkastelun voi helposti tehd\u00e4 kuka vaan. T\u00e4ss\u00e4 linkist\u00e4 avautuvassa blogissa on esitetty yksi tuollainen tarkastelu:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-wp-embed is-provider-jyrki-itkonen-blogi wp-block-embed-jyrki-itkonen-blogi\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"1tkqcI8pLG\"><a href=\"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727\">1930-luvun l\u00e4mpim\u00e4t talvet, vaiettu totuus<\/a><\/blockquote><iframe loading=\"lazy\" class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;1930-luvun l\u00e4mpim\u00e4t talvet, vaiettu totuus&#8221; &#8212; Jyrki Itkonen blogi\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727&#038;embed=true#?secret=1tkqcI8pLG\" data-secret=\"1tkqcI8pLG\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mik\u00e4 It\u00e4meren l\u00e4mmitti?<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>It\u00e4meren korkeinta l\u00e4mp\u00f6tilaa<\/strong> on mitattu pitk\u00e4\u00e4n ja siin\u00e4 n\u00e4kyy sen luonnollinen vaihtelu. T\u00e4m\u00e4 kuvaa kesien l\u00e4mp\u00f6\u00e4 eli sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4j\u00e4iseen aikaan my\u00f6s kes\u00e4t ovat olleet l\u00e4mpimi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"749\" height=\"366\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Itameren-lampotila.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1470\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Itameren-lampotila.jpg 749w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Itameren-lampotila-300x147.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 749px) 100vw, 749px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Merenkulkulaitoksen tuleva p\u00e4\u00e4johtaja tri Risto Jurva<\/strong> pohti vuonna 1941 syit\u00e4 sille, ett\u00e4 Suomi oli nopeasti l\u00e4mmennyt 1890 alkaen niin, ett\u00e4 se n\u00e4kyi It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuudessa ja Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisessa selke\u00e4sti:<\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>\u201dItsest\u00e4\u00e4n her\u00e4\u00e4 kysymys, onko vihdoin se pitk\u00e4, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymment\u00e4 vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen s\u00e4\u00e4n tavattomasta lauhtumisesta ja Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden kiihtyneest\u00e4 sulamisesta ja joka meill\u00e4 huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen v\u00e4h\u00e4j\u00e4isten talvien sarjaan, nyt p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>T\u00e4h\u00e4n kysymykseen emme voi mill\u00e4\u00e4n tavalla perusteltua vastausta l\u00f6yt\u00e4\u00e4, emme edes siihen kysymykseen, mink\u00e4lainen l\u00e4hestyv\u00e4 talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus mink\u00e4 tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton\u2019in aina 1200-luvulle ulottuvan, L\u00e4nsi-Euroopan kovia talvia esitt\u00e4v\u00e4n tilaston ja omien, It\u00e4meren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiett\u00e4v\u00e4sti ole viel\u00e4 koskaan noin 750 vuoden aikana v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti seurannut toistaan.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>1941<\/strong><\/em><br><em><strong>Tohtori Risto Jurva<\/strong><\/em><br><em><strong>Merentutkimuslaitoksen j\u00e4\u00e4osaston johtaja<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Saman havainnon teki Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja tri Ker\u00e4nen . Eli ilmasto on l\u00e4mmennyt nopeasti ja talvet Lapissa sen my\u00f6t\u00e4 jopa 3 asteen verran. Vaasassa vain 1,5 astetta.&nbsp;<strong>Huippuvuorilla l\u00e4mp\u00f6tila on noussu vuodesta 1918 lukien noin 7 asteen verran!!!<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/1938_ker__nen_kaikki-pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-334321\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>FMI raportoi<\/strong> tuon ajan ilmastonmuutoksesta<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"821\" height=\"884\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/syyskuu_helle_ilmasto-keranen-1938-pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1394\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/syyskuu_helle_ilmasto-keranen-1938-pakattu.jpg 821w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/syyskuu_helle_ilmasto-keranen-1938-pakattu-279x300.jpg 279w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/syyskuu_helle_ilmasto-keranen-1938-pakattu-768x827.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 821px) 100vw, 821px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Ilmastonmuutos FMI:n<\/strong> mukaan oli globaalia<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"822\" height=\"808\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/keranen_uusi-aurinko-uusi-1938-pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1392\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/keranen_uusi-aurinko-uusi-1938-pakattu.jpg 822w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/keranen_uusi-aurinko-uusi-1938-pakattu-300x295.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/keranen_uusi-aurinko-uusi-1938-pakattu-768x755.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 822px) 100vw, 822px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Suomen ilmatieteess\u00e4 vuonna 1939 havaittiin<\/strong>, ett\u00e4 Oulussa kesien keskil\u00e4mp\u00f6tilat olivat nousseet 2 asteen verran ja Helsingiss\u00e4 2,5 asteen verran. Siihen kysmykseen, ett\u00e4 jatkuuko l\u00e4mpeneminen yh\u00e4, oltiin vastauksessa varovaisia toisin kuin armon vuonna 2020.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/ker__nen_ilmasto_l___pakattu-1939-banaanit.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-334324\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 1900-luvun alun nopea l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy selke\u00e4sti my\u00f6s ilmastotieteellisiss\u00e4 lusto- ja neulastutkimuksissa, jotka 1930-luvun ilmatiede FMI:n johtaja Ker\u00e4sen suulla vahvistaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/90-1938-fmi_keranen_pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-347218\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Vuonna 1966 FMI:n johtaja Ker\u00e4nen toteaa Suomen ilmaston 1930-luvulla siirtyneen 500 km etel\u00e4mp\u00e4\u00e4n<\/strong> ja pahoittelee tehtyj\u00e4 virheit\u00e4 mm. maanviljelyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/103-keranen-vuonna-1966.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-347418\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 nykyist\u00e4 2000-luvun l\u00e4mp\u00f6kauteen verrattava nopea l\u00e4mpeneminen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, n\u00e4kyy erinomaisen hyvin my\u00f6s sellaisissa k\u00e4yriss\u00e4, joita ei matemaattisesti ole sorvattu nykytieteen haluamaan esitysasuunsa. Nykytide ei pid\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 esitystavoista, koska ne viev\u00e4t pohjan pois CO2-teorialta, joka n\u00e4kyy hyvin vasemmanpuoleisessa kuvassa. Oikeanpuoleinen kuva on Suomen ilmatieteenlaitoksen julkaisemasta kansanv\u00e4lisest\u00e4 tiedotteesta, mutta tuon kaltaiset kuvat FMI on poistanut Internetist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/CO2-fmi-ei-kohtaa-1024x569.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-310063\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>N\u00e4it\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yri\u00e4 on vuosien varrella sorvattu aina ajanhenkeen sopiviksi. T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki FMI:n taholta esitettyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"746\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/mot-fmi00-uusin-kaikki-1024x746.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1473\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/mot-fmi00-uusin-kaikki-1024x746.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/mot-fmi00-uusin-kaikki-300x218.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/mot-fmi00-uusin-kaikki-768x559.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/mot-fmi00-uusin-kaikki.jpg 1465w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kaisaniemest\u00e4 on pitk\u00e4 mittaushistoria, mutta kaupunkil\u00e4mp\u00f6 on sen paikan saastuttanut. Samoin mittauspaikkaa on kaksikin kertaa muutettu. Siltikin my\u00f6s Kaisaniemess\u00e4 n\u00e4kyy selke\u00e4sti 1930-luvulle l\u00e4mpeneminen, joka on vastaava kuin 2010-luvulle l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/kaisaniemi-10-v-keski-60-vuotta-trendi-1024x805.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349538\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Sama asia Kaisaniemess\u00e4 talvien suhteen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Kaisaniemi-10-v-keski-60-vuotta-trendi-talvet-1024x495.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349539\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuusamon trendit ja tammikuun ylimmm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan kehitys.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/kuusamo-kooste-1024x585.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349541\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Muita esimerkkej\u00e4 pohjoisen suunnalta. Kuusamon joulukuut ja Sodankyl\u00e4n talvet.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/sodankyla-kuusamo-joulu-talvi.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-333420\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Keski-Englannissa on maailman pisin yhten\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaussarja. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"500\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski_englanti_talvi_2-pakattu-1024x500.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1471\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski_englanti_talvi_2-pakattu-1024x500.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski_englanti_talvi_2-pakattu-300x147.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski_englanti_talvi_2-pakattu-768x375.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski_englanti_talvi_2-pakattu-1536x751.jpg 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski_englanti_talvi_2-pakattu.jpg 1545w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Keski-Englannin koko vuoden l\u00e4mp\u00f6tilakehitys <\/strong>on sill\u00e4 tavalla mielenkiintoinen, ett\u00e4 siell\u00e4 1730 paikkeilla on ollut nykyisen l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"835\" height=\"586\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski-englanti-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1472\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski-englanti-2.png 835w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski-englanti-2-300x211.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/keski-englanti-2-768x539.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 835px) 100vw, 835px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 olevat kuva edustavat my\u00f6s koko pohjoista pallonpuoliskoa. Blogin alussa on kuvia It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuksista eri vuosina ja vuosikymmenin\u00e4. Tuota Jurvan mainitsemaa Gr\u00f6nlannin nykyisen l\u00e4mp\u00f6kauden&nbsp; kaltaisesta j\u00e4\u00e4minimist\u00e4 ja sen aikaisesta Pohjoisnavan sulamisesta media paljon kirjoitti. Nykyisin tiede ja media ennustelevat samalla tavalla eri j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisia ja niist\u00e4 ennustuksista on kooste t\u00e4ss\u00e4 blogissa:<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"http:\/\/www.jitkonen.fi\/?p=63\">http:\/\/www.jitkonen.fi\/?p=63<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Pohjoisnapa-lauhaa-1940.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-302233\"\/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/navat-ja-gr%C3%B6nlanti-sulaa.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-302234\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>&nbsp;Jurvan mainitseman Huippuvuorten l\u00e4hell\u00e4 olevalla saarella oli vuonna 1912 havaittu kukkaketoja entisten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja lumen sijaan.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/24-1912-huippuvuoret-alaska-gronlanti.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349533\"\/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoinen kysymys on tietysti se, ett\u00e4 mik\u00e4 It\u00e4meren aluetta sek\u00e4 Gr\u00f6nlantia, Huippuvuoria ja Pohjoisnapaa on l\u00e4mmitt\u00e4nyt noin voimakkaasti, ett\u00e4 niiden j\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4heneminen huipentui 1930-luvulla? Yhteensattuma tai ei, mutta auringon aktiiviisuus on voimakkaasti samaan aikaan lis\u00e4\u00e4ntynyt kuin It\u00e4meren j\u00e4iden laajuudet ovat v\u00e4hentyneet. Ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 auringon merkitt\u00e4v\u00e4n vaikutuksen maapallon ilmaston ohjaajana ja pit\u00e4\u00e4 hiilidioksidia t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 asiana, mutta CO2 ei oikein selit\u00e4 tuota 1800-luvulta alkanutta j\u00e4\u00e4htymist\u00e4 ja 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6kautta, johon liittyen laitoin ajanajakson lauhoja talvia kuvaavia lehtileikkeit\u00e4 edelliseen blogiini:&nbsp;<a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta\/\">https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Nyt auringon aktiivisuuden on havaittu v\u00e4henev\u00e4n voimakkaasti ja tulevan vuosikymmenen aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pysymmek\u00f6 yh\u00e4 1930-luvulta alkaneessa v\u00e4h\u00e4j\u00e4isess\u00e4 jaksossa vai alkaako It\u00e4meri taas j\u00e4\u00e4ty\u00e4 yh\u00e4 laajemmin samalla, kun auringon maahan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 l\u00e4mp\u00f6teho v\u00e4henee. Vai onko CO2:lla niin voimakas l\u00e4mp\u00f6\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vaikutus, ett\u00e4 est\u00e4\u00e4 luonnolliset ilmaston l\u00e4mm\u00f6n vaihtelut?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Muita vesist\u00f6j\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Interenetist\u00e4 l\u00f6ytyy tietoa mm. Saksan ja Sveitsin rajalla sijaitsevan Bodenj\u00e4rven ja Thamesjoen j\u00e4\u00e4tymisist\u00e4.&nbsp;<strong>Bodenj\u00e4rvi j\u00e4\u00e4tyi ennen tuota vuotta 1800 jopa 28 kertaa ja sen j\u00e4lkeen vain 4 kertaa.&nbsp;<\/strong>1900-luvulla sen j\u00e4\u00e4tynyt 2 kertaa (1929 ja 1963)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Thamesjoen&nbsp;<\/strong>j\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidettiin pakkasmessuja aina 1800-luvun alkuun asti&nbsp;ja sen j\u00e4\u00e4historia on sellainen, ett\u00e4&nbsp;1400 \u2013 1814 se oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4 24 vuotena&nbsp; ja sen j\u00e4lkeen vain 3 kertaa, joista viimeisin j\u00e4\u00e4tyminen oli 1962-1963. Uusi silta 1831 paransi virtausta ja ehk\u00e4 v\u00e4hensi j\u00e4\u00e4tymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1021\" height=\"822\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/thames-jaassa-kooste-2021-pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1474\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/thames-jaassa-kooste-2021-pakattu.jpg 1021w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/thames-jaassa-kooste-2021-pakattu-300x242.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/thames-jaassa-kooste-2021-pakattu-768x618.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1021px) 100vw, 1021px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Zurichinj\u00e4rven<\/strong> j\u00e4\u00e4tymisest\u00e4 on my\u00f6s pitk\u00e4 historia. 1700-luvun talvet ovat olleet ankaria sill\u00e4 suunnalla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"626\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/zurichinjarvi-pakattu-1024x626.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1469\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/zurichinjarvi-pakattu-1024x626.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/zurichinjarvi-pakattu-300x183.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/zurichinjarvi-pakattu-768x469.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/zurichinjarvi-pakattu.jpg 1332w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4mp\u00f6kauden loppuminen<\/h2>\n\n\n\n<p>1954 ennustivat neuvostoliittolaiset tiedemiehet 1900-luvun l\u00e4mp\u00f6kauden olevan lopuillaan. Alemman k\u00e4yr\u00e4n tekstiss\u00e4 toteavat sen tosiseikan, ett\u00e4 maapallo on ollut aiempiin aikakausiin n\u00e4hden optimin eli ihannetilan alapuolella jo pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/98-1954-hs_ilmasto_kylmenee-pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-347413\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Saman asian kuin edell\u00e4, vuonna 1962 ennusti ven\u00e4l\u00e4inen tiedemies, joka oli Suomessa luennoimassa maapallon ilmastonmuutoksista (harmi, ett\u00e4 kuvista ei saa ter\u00e4vi\u00e4). Ne l\u00f6ytyv\u00e4t paremmin luettavina kahdesta koosteesta:&nbsp;&nbsp;<a href=\"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727\">https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727<\/a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; ja&nbsp; &nbsp;&nbsp;<a href=\"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33\">&nbsp;https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/101-1962-neuvostoliitto_professori-pakattu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-347416\"\/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n<p>Joku on l\u00e4mmitt\u00e4nyt maapalloa jo 1800-luvun alusta alkaen ja sen jonkun maapallolle tuoma l\u00e4mp\u00f6 huipentui 1930-luvulle tultaessa. T\u00e4h\u00e4n ei ilmatiede anna vastauksia, koska se l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4sittelee vain viimeisen 60 vuoden ajanjaksoa ja uskoo, ett\u00e4 tuolla It\u00e4merell\u00e4kin n\u00e4kyneen suuremman j\u00e4\u00e4nm\u00e4\u00e4r\u00e4jakson j\u00e4lkeinen l\u00e4mpeneminen on ihmisen syyt\u00e4. Mutta kenen syyt\u00e4 on 1800-luvun alusta alkanut ja 1930-luvulle huipentunut l\u00e4mp\u00f6, ja mik\u00e4 siin\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mpenemisjaksossa on hiilidioksidin osuus, sit\u00e4 ei nykyilmatiede meille valitettavasti selit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kaikenkaikkiaan maapallo on palautumassa pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta ja se n\u00e4kyy luonnossa<\/strong>&nbsp;paremmin ja pidemm\u00e4lt\u00e4 ajalta kuin l\u00e4mp\u00f6tilamittausksista, joita maapallolla on tehty kovin lyhyen aikaa yhtene\u00e4v\u00e4isell\u00e4 tavalla ja samoissa paikoissa. T\u00e4m\u00e4 palautuminen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta n\u00e4kyy selke\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoella j\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ja Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/japani-kirsikka-tornionjoki.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-349537\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>PS. Jos t\u00e4ss\u00e4 on virheit\u00e4, korjataan ne. Tahallisesti en v\u00e4\u00e4ri\u00e4 tietoja laita mihink\u00e4\u00e4n, vaikka ilke\u00e4sti niin jotkut v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>LIS\u00c4YS 2.11.2021<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tohtori Risto Jurvan ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4\u00e4historiaa:<\/strong><br><br><strong>1200-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1269 ajettiin j\u00e4itse Ruotsista Gotlantiin ja Virosta Suomen rannikon kautta Ruotsiin. Vuonna 1296 Kattegatissa oli runsaasti j\u00e4it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1300-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1306 kuljettiin j\u00e4itse Rostockista Tanskaan. Samana vuonna J\u00e4\u00e4meren j\u00e4\u00e4t t\u00e4yttiv\u00e4t meren kes\u00e4n ajan Islannin pohjoispuolella. Talvella 1323 rakennettiin matkalaisia varten majataloja j\u00e4\u00e4lle Kattegattiin. Viel\u00e4 helmikuun lopulla kuljettiin j\u00e4itse Danzigin ja L\u00fcbeckin v\u00e4lill\u00e4. Vastaavia ankaria talvia oli vuonna 1346, 1349 ja 1394.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1400-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1408 oli ensimm\u00e4inen \u201dsuuri eurooppalainen talvi\u201d. Ankarin pakkanen 500 vuoteen. Tonava, Rein ja Sveitsin suuret j\u00e4rvet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Tanskan Beltin salmissa j\u00e4\u00e4 oli miehen paksuista. Susien kerrotaan kulkeneen laumoittain Norjasta Skagerrakin yli Tanskaan. It\u00e4meri oli kauttaaltaan lujassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s talvi 1423 oli \u201duskomattoman ankara\u201d. It\u00e4meri oli vahvassa kiintoj\u00e4\u00e4ss\u00e4. Vilkas tavaraliikenne k\u00e4vi j\u00e4itse Tanskasta Mecklenburgiin, L\u00fcbeckiin ja Danzigiin. Skotlannissa viini\u00e4 myytiin j\u00e4\u00e4tyneen painon mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvi 1435 oli koko Euroopassa Englannista Espanjaa my\u00f6ten ankara.Vuonna 1470 ajettiin j\u00e4\u00e4tyneell\u00e4 merell\u00e4 Tanskasta Lybeckiin, Wismariin, Rostockiin ja Stralsundiin. Tallinnasta rekitaival kulki Ruotsiin ja Tanskaan. Talvi tunnettiin suuressa osassa Eurooppaa nimell\u00e4 \u201dpitk\u00e4 talvi\u201d. Samalle vuosisadalle osui erikoisen kovia talvia vuosille 1465 ja 1481.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1500-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Samankaltaisia ankaria talvia kuten 1400-luvulla on kirjattu vuosina 1508, 1514, 1546, 1565, 1573 ja 1589. Vuosisadan tunnetut s\u00e4\u00e4tiedot ovat niukat.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1577 hy\u00f6kk\u00e4si Ven\u00e4j\u00e4n tsaari Iivana IV Julman joukot Suomenlahden yli Virosta Uudellemaalle. Ruhtinas Fjodor Ivanovits Mstislavski 1 200-miehinen tataarijoukko ratsasti j\u00e4\u00e4n yli Uudellemaalle. J\u00e4itse tapahtuneessa operaatiossa h\u00e4vitettiin rannikkokyl\u00e4t laajalti Porkkalan ja Porvoon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Uudenmaan rannikko j\u00e4i hetkellisesti l\u00e4hes elinkelvottomaan tilaan tataarien hy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4ljilt\u00e4. Ry\u00f6stettyjen kylien asekuntoiset miehet surmattiin ja naiset raiskattiin. Vangiksi otettiin j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti nuorukaisia Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4armeijaan. Vangit pakotettiin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n j\u00e4iden yli Viroon. (Jarmo Nieminen toim.: Porkkala \u2013 tapahtumien keskell\u00e4, Edita 2009 ja Porkala \u2013 i h\u00e4ndelsernas centrum, Edita 2008).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1600-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuosisadan s\u00e4\u00e4tiedot ovat huomattavasti tarkempia kuin edellisest\u00e4 vuosisadalta. Vuosi 1608 alkoi \u201dkauhealla pakkasella\u201d. Europan kaikki joet, my\u00f6s Englannin Tems-joki j\u00e4\u00e4tyi. My\u00f6s Boden-j\u00e4rvi k\u00e4vi j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Pariisin ehtoollisviinit j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t tammikuussa. Kuningas Henrik IV sai sy\u00f6d\u00e4kseen vain j\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 leip\u00e4\u00e4. It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi kauttaaltaan. Viel\u00e4 toukokuun alussa kuljettiin j\u00e4itse Sk\u00e5nesta Bornholmiin. Ahvenanmerell\u00e4 j\u00e4\u00e4 oli niin paksua, ett\u00e4 matkamiehet eiv\u00e4t saaneet hakattua hevosilleen juottoavantoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvi 1655 oli hyvin kova ja ankara It\u00e4meren alueella. Ruotsin (Suomen) alueella talvi alkoi hyvin varhain ja p\u00e4\u00e4ttyi hyvin my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Ahvenanmeren yli Ruotsiin ajettiin viel\u00e4 huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4. My\u00f6s It\u00e4meren etel\u00e4osissa kuljettiin kuormavaunuilla peninkulmien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rannikosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vain kolme vuotta my\u00f6hemmin, 1658, Ruotsissa (Suomessa) talven sanottiin olleen kovimpia mit\u00e4 tunnetaan. Kaarle X joukot kulkivat Belttien yli Jyllannista Sj\u00e4llantiin.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s talvi 1667 oli j\u00e4lleen hyvin kova ja ankara. It\u00e4meri oli kauttaaltaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Talviliikenne oli j\u00e4\u00e4ll\u00e4 Preussista L\u00fcbeckiin, kuten my\u00f6s Tallinnasta Ruotsiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1670 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Saksan ja Ranskan joet. Tonavaa pitkin ajettiin pitk\u00e4t matkat vaunuilla. Talvij\u00e4\u00e4liikenne oli Preussista L\u00fcbeckiin ja Tallinnasta Ruotsiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kovia j\u00e4\u00e4talvia It\u00e4merell\u00e4 oli vuosina 1674 ja 1677. It\u00e4meri oli molempina talvina j\u00e4\u00e4ss\u00e4 Bornholmin ymp\u00e4rill\u00e4 l\u00e4hes koko maaliskuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Kerrotaan, ett\u00e4 talvi 1684 oli tavattoman ankara. Monin paikoin kovempi kuin vuoden 1608 kauheat pakkaset. Talvi oli ankara my\u00f6s Englannissa. Meriliikenne oli keskeytyksiss\u00e4 Englannin kanaalissa 13 viikon ajan. Meri oli j\u00e4\u00e4ytynyt Belgiassa ja Hollannissa useiden peninkulmien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vuosisdan kovia pakkastalvia oli viel\u00e4 vuosina 1695 ja 1697, jolloin pakkanen levisi Pohjois-Euroopasta Saksaan. Todenn\u00e4k\u00f6isesti koko It\u00e4meri oli mainittuna talvina j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1700-luvun alkupuolisko<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1709 Euroopan kohtasi tavattoman ankara pakkastalvi, joka muistutti Suomen-Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen sodan 1939-1940 talvea. Pakkass\u00e4\u00e4 alkoi joulun alla vuonna 1708. Muutamia v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 keskeytyksi tammikuun alussa lukuunottamatta pakkass\u00e4\u00e4 jatkui pitk\u00e4lle maaliskuuhun. Pakkasen vaikutus n\u00e4kyi puiden kasvussa seuraavan 50 vuoden ajan. Ranskassa j\u00e4\u00e4tyi Garonne-joki ja Rhone. Adrianmerell\u00e4 Venetsian seudulla j\u00e4\u00e4 ulottui rannikoltakilometrien leveydelt\u00e4 mereen. Espanjan Ebro-joki j\u00e4\u00e4tyi.Talvi olikin Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa yksi ankarimmista.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen alueella kerrotaan j\u00e4rvien j\u00e4\u00e4tyneen pohjia my\u00f6ten. Puut vikaantuivat ja olivat seuraavana vuonna kuin \u201dkuihtuneita\u201d. Ahvenanmeren yli ajettin rekipelill\u00e4 jouluaatosta maaliskuun 25.p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi l\u00e4peens\u00e4. Maaliskuussa Sk\u00e5nesta p\u00e4\u00e4si j\u00e4itse Bornholmiin. Viel\u00e4 toukokuussa ajeltiin I\u00e4tmeren alueella yleiseti rantaj\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvi oli my\u00f6s historiassa ensimm\u00e4inen. Pakkasen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mitattiin ensimm\u00e4isen kerran er\u00e4in paikoin l\u00e4mp\u00f6mittarilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Sotatalvena 1708-9 taistelivat vastakkain Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 Englanti liittolaisineen Ranskaa vastaan. Syksyll\u00e4 1708 Ruotsin armeija l\u00e4hti marssimaan kohti Ukrainaa. Ruotsalaisten apujoukkojen huoltovankkurit ja tykit juuttuivat mutaan ja ne tuhottiin Lesnajan kyl\u00e4ss\u00e4 lumimyrskyss\u00e4 syyskuussa 1708.Erityisen kylm\u00e4n talven 1708\u20131709 j\u00e4lkeen Kaarle XII l\u00e4hti j\u00e4lleen kohti Moskovaa. Pietari Suuren k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 poltetun maan taktiikka ja rajut pakkaset olivat tehneet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, kolmannes Ruotsin armeijasta oli kuollut.Sotaan l\u00e4hteneest\u00e4 50 000 miehest\u00e4 oli kes\u00e4n koittaessa j\u00e4ljell\u00e4 29 000 miest\u00e4. Pietari Suuri l\u00f6i Kaarle XII joukot kes\u00e4kuussa Pultavan taistelussa.<\/p>\n\n\n\n<p>1700-luvun alkupuoliskolla oli kovia pakkastalvia my\u00f6s 1716 ja 1740. It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi l\u00e4peens\u00e4 molempina talvina.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsissa ja Suomen alueella saattoi vuoden 1740 talvi olla ankarampikin kuin vuonna 1709 \u201dsuuri eurooppalainen talvi\u201d. Jo lokakuussa 1708 s\u00e4\u00e4 muuttui Suomessa kylm\u00e4ksi. Pakkasta kesti maaliskuun loppuun asti. Kaikki Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja viel\u00e4 huhtikuussa kaivot olivat siell\u00e4 j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ostendin kohdalla Pohjanmeri oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4 yli kahden peninkulman leveydelt\u00e4. Englannin Tems-joki j\u00e4\u00e4tyi kuten my\u00f6s Englannin rannikot paikoin. My\u00f6s Euroopan kev\u00e4t oli monin paikoin tavottaman kylm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1700-luvun loppupuolisko<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>1700-luvun loppupuolella oli useita kovia talvia kuten talvet 1770, 1771, 1776, 1784, 1789 ja 1799.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvella 1770 oli maaliskuun loppupuolella Kattegatissa hyvin runsaasti j\u00e4it\u00e4. Kuukauden lopulla merenj\u00e4\u00e4t\u00e4 oli Tanskan niemen pohjoisk\u00e4rjess\u00e4 sijaitsevan Skagenin majakan edustalla niin pitk\u00e4lle kuin kaukoputkella saattoi n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraava talvi 1771 oli edellisen vuoden tapaan hyvin runsasj\u00e4inen. Juutinrauman yli kuljettiin jalkaisin jo helmikuun 8. p\u00e4iv\u00e4. J\u00e4it\u00e4 pitkin p\u00e4\u00e4si hevospelill\u00e4 salmen yli aina maaliskuun ajan. It\u00e4meren l\u00e4nsiosat olivat kiintoj\u00e4\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 huhtikuun 30. p\u00e4iv\u00e4. Yli 300 laivaa oli ker\u00e4\u00e4ntynyt Tanskan salmiin odottamaan p\u00e4\u00e4sy\u00e4 It\u00e4merelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Aurajoesta j\u00e4\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t toukokuun 2. p\u00e4iv\u00e4 ja Porvoonjoesta toukokuun 3. ja 4. p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Viisi vuotta my\u00f6hemmin talven 1776 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n Euroopassa olleen yht\u00e4 ankaran kuin vuosien 1709 ja 1740 talvet. Raju pakkaskausi ei kuitenkaan ollut niin pitk\u00e4. Kovat pakkaset ajoittuvat tammi-helmikuulle. Alimmat l\u00e4mp\u00f6tilat olivat Tukholmassa -22, Hampurissa -21, Rotterdamissa -20, Lontoossa -11, Parisissa -19, Lyonissa -22 ja Paduassa -13 astetta. Kylmin p\u00e4iv\u00e4 oli yleisesti tammikuun lopussa.<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi kauttaaltaan. My\u00f6s Pohjanmeren rannikko j\u00e4\u00e4tyi silm\u00e4nkantamattomiin. Ranskan Le Havressakin Englannin kanaalin rannalla ajelehtivi j\u00e4it\u00e4 \u201doli kuin It\u00e4meress\u00e4\u201d. Ranskan joet my\u00f6s j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kuten Italian Venetsian laguunit.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden 1784 talven ankaruus ulottui Espanjaan asti. It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi kauttaaltaan. Ahvenanmeren yli ajettiin helmikuun 9. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 huhtikuun loppuun ja viel\u00e4 toukokuussakin kuljettiin meren yli reell\u00e4. Ruotsin M\u00e4larista j\u00e4\u00e4t h\u00e4visiv\u00e4t toukokuun 18. p\u00e4iv\u00e4, my\u00f6hemmin kuin kertaakaan 70 vuoteen. Tukholman alin havaittu l\u00e4mp\u00f6tila oli -33,7 astetta. Ranskassakin joet olivat j\u00e4\u00e4ss\u00e4 joulukuun lopusta helmikuun alkuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Ranskan Suuren vallankumouksen talvi 1789 oli sekin hyvin ankara l\u00e4hes koko Euroopassa. Pakkaskausi alkoi yleisesti jo marraskuussa. Jo joulukuun 27. p\u00e4iv\u00e4 It\u00e4meri oli j\u00e4\u00e4tynyt niin pitk\u00e4lle kuin ulkosaarilta voitiin n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00f6penhaminan joulukuun keskil\u00e4mp\u00f6tila ol -7,7 astetta, eli sama kuin Gr\u00f6nlannin Gotthaabissa. Tammikuun ensimm\u00e4isist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 alkaen kuljettiin j\u00e4itse Ahvenanmeren yli, tosin j\u00e4\u00e4t rikkoutuivat hieman my\u00f6hemmin. Seuraava ylitysjakso jatkui maaliskuun 9. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 huhtikuun 4. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. J\u00e4\u00e4n paksuus oli Karlskronassa huhtikuu 4. p\u00e4iv\u00e4 80 centtimetri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvea pidettiin yhten\u00e4 kovimmista ja kest\u00e4vimmist\u00e4 mit\u00e4 Euroopasta tunnetaan. Pakkasp\u00e4ivi\u00e4 oli mm. Pariisissa 50 ja Versaillesin kanavat olivat 50 centtimetrin j\u00e4\u00e4ss\u00e4.Viini ja syvimpienkin kaivojen vesi j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Ranskan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Viel\u00e4 Biscajan lahdellakin oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 La Rochelen luona. Pohjanmeren rannikon meriliikenne oli keskeytyksiss\u00e4 j\u00e4iden takia. Marseillesin minimil\u00e4mp\u00f6tila oli -17 ja Baselin -37 astetta. Geven j\u00e4rvikin j\u00e4\u00e4tyi 14 p\u00e4iv\u00e4ksi. Englannin Tems-joki ja Irlannissakin er\u00e4\u00e4t joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lissabonissa talvea kesti kolme viikkoa. Konstantinopolissa paksu lumi viiv\u00e4hti 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kaupungin rannikkovesiss\u00e4 ajelehtivat j\u00e4\u00e4t vaikeuttaen, jopa est\u00e4en, satamaan p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuosisadan viimeinen talvi oli j\u00e4lleen ankara. Juutinrauma j\u00e4\u00e4tyi jo joulukuun 28. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1798 ja oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4 yli nelj\u00e4 kuukautta toukokuun 11. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti vuonna 1799. Hetki on my\u00f6h\u00e4isin tiedetty ajankohta Juutinrauman j\u00e4iden l\u00e4htemisest\u00e4. Ahvenanmeren yli ajettiin helmikuun 14. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 huhtikuun 22. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1800-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuosisata alkoi ankarilla pakkasilla. Juutinrauma oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4 joulukuun 27. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 maaliskuun 15. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n 1800. Viel\u00e4 ankaria pakkastalvia oli talvet 1809, 1814, 1820 ja 1830.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen sotatalvi 1809 oli It\u00e4meren piiriss\u00e4 hyvin kova. Tykkipatteri p\u00e4\u00e4si Ahvenanmeren yli jo tammikuun 16 ja 17 p\u00e4iv\u00e4. J\u00e4\u00e4 kesti ajaa maaliskuun loppuun asti. Juutinrauma oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4 tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 maaliskuun 1. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Viimeiset j\u00e4\u00e4t h\u00e4visiv\u00e4t Saaristomerelt\u00e4 toukokuuun lopulla. Toukokuun 18. p\u00e4iv\u00e4 kerrotaan kasakoiden ratsastaneen Marianhaminan l\u00e4nsisataman j\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tammikuu 1814 oli Etel\u00e4-Ruotsissa poikkeuksellisen kylm\u00e4. It\u00e4meri oli helmikuussa kauttaaltaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Juutinrauma oli j\u00e4\u00e4tyneen\u00e4 tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toukokuun 5. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Talvi oli ankara Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4kin. Napoleonin voittamaton suuri armeija tuhoutui talven kourissa Ven\u00e4j\u00e4n lakeuksilla. Ensilumi satoi jo lokakuun 15. p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvella 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan joet. Italiassa Arno-joki ja Venetsian laguunit olivat j\u00e4\u00e4n peitossa. Saaristomeren Teili merensel\u00e4n peitti hevosen kest\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4t. Helmikuun lopulta alkaen ajettiin hevosella Turusta Tukholmaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvella 1829 p\u00e4\u00e4stiin Ahvenanmeren poikki rekipelill\u00e4 helmikuun 10.p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 huhtikuun 5. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Liikuttiinpa alueen j\u00e4ill\u00e4 viel\u00e4 huhtikuun 18. p\u00e4iv\u00e4. Juutinraumakin oli kiintoj\u00e4\u00e4ss\u00e4 tammikuun lopusta maaliskuun loppuun. Talvi oli verrattain kova my\u00f6s Hollannissa ja Ranskassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvea 1830 oli viimeinen \u201dsuuri eurooppalainen talvi\u201d. Talvi oli Saksassa ja Hollannissa ja aivan erityisesti Espanjassa ja Portugalissa poikkeuksellisen ankara ja vaikea. Pohjolassa talvi oli tavanomaisempi. Ahvenanmeren yli mentiin hevosella tammikuun loppupuolelta helmikuun loppuun asti. Koko It\u00e4meri peittyi kiintoj\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi viel\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti 1838 ja varmuudella vuosina 1857, 1867, 1871, 1877, 1881, 1888 ja 1893.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1900-luku<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Koko It\u00e4meren j\u00e4\u00e4tymiseen kuluikin seuraavan kerran tiedossa olevan historian pisin jakso, l\u00e4hes puoli vuosisataa! Suomen sotatalvena 1940 peitti kiintoj\u00e4\u00e4 koko It\u00e4meren.<\/p>\n\n\n\n<p>1890-luvulta l\u00e4htien v\u00e4heni runsasj\u00e4isten talvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 huomattavasti. Ensimm\u00e4inen ja verrattain pitk\u00e4 v\u00e4h\u00e4j\u00e4isten talvien jakso alkoi 1900-luvun alkupuolelta kest\u00e4en 1910-luvun puoliv\u00e4liin. Koko 1930-luku oli v\u00e4h\u00e4j\u00e4ist\u00e4. Vuosikymmenen aikana saavutti vain yhten\u00e4 talvena j\u00e4\u00e4tyminen It\u00e4meren kekim\u00e4\u00e4r\u00e4isen j\u00e4\u00e4tymisen asteen. Jakso oli siis aiempaan verrattuna entist\u00e4kin selke\u00e4sti lauhempaa. Vuosisataisen seurannan v\u00e4h\u00e4j\u00e4isemm\u00e4t talvet sattuivat vuoteen 1930 ja 1939.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun j\u00e4\u00e4tyminen ryhmitell\u00e4\u00e4n pinta-alan ja kest\u00e4misen mukaisesti j\u00e4rjestykseen saadaan vuosisataisen seurannan ankarimmaksi talveksi It\u00e4meren alueella vuosi 1871, sitten 1940, 1877, 1893, 1881 ja 1888. N\u00e4m\u00e4 vuodet muodostavat hyvin vaikeiden, ankarien, talvien joukon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Talvisodan pakkaset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Talvisodan talven ankaruuttua ei pystytty etuk\u00e4teen eik\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen s\u00e4\u00e4tilastoista ja -tiedosta ennustamaan, ei ainakaan silloin. Syksy 1939 oli tavanomainen ja edellinen talvi tavattoman leuto. Syksyn s\u00e4\u00e4tilassa ei ollut mit\u00e4\u00e4n sellaista, jota olisi voinut ennustaa enteeksi tulevasta talven ankaruudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Talven ensimm\u00e4inen pakkasjakso alkoi joulukuun alussa p\u00e4\u00e4ttyen lyhyeeksi j\u00e4\u00e4neeseen lauhan jaksoon. Talven toinen pakkasjakso alkoi joulukuun 18. p\u00e4iv\u00e4. Se muodostui ankaraksi ja kestoltaan melko pitk\u00e4ksi, kest\u00e4en tammikuun 12. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Pakkasjakson kylmin vaihe ajoittuu joulusta tammikuun ensimm\u00e4iseen viikon loppuun. T\u00e4ll\u00f6in, [pakkasjakson p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4] l\u00e4mp\u00f6tilat kohosivat [hetkellisesti] huomattavasti, rannikolla jopa plussan puolelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvikauden ilmanpaineen suurjakautuminen esti l\u00e4mpimien ilmavirtauksien p\u00e4\u00e4syn Suomeen ja koko Pohjois-Eurooppaan. Ensimm\u00e4inen pakkasjakso oli jo haihduttanut Suomenlahden ja Pohjanlahden l\u00e4mp\u00f6varastot. Id\u00e4st\u00e4 Pohjois-Euroopan p\u00e4\u00e4lle ty\u00f6ntynyt siperialais-ven\u00e4l\u00e4inen korkeapaineen alue j\u00e4i mm. Suomen p\u00e4\u00e4lle pysyv\u00e4sti. My\u00f6s gr\u00f6nlantilainen korkeapaineen alue oli talven mittaan voimakas ulottuen Skandinaviaan saakka. N\u00e4iden korkeiden v\u00e4liin sijoittuva matalan ilmanpaineen alue kuljetti mukanaan atlantisen merenl\u00e4mm\u00f6n pohjoiseen. Huippuvuoret olivatkin tuolloin Euroopan l\u00e4mpimin osa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun Golf-virran l\u00e4mmitt\u00e4mien atlantisten ilmamassojen tulo estyi, j\u00e4i s\u00e4\u00e4 Suomessa kokonaan korkean ilmanpaineen alueen m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi. Korkeapaineen mahdollistamat kirkkaat s\u00e4\u00e4t kiihdyttiv\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilan haihtumista avaruuteen ja pienilmasto tasasi l\u00e4mp\u00f6tilan, meren j\u00e4\u00e4dytty\u00e4 tasaisen kylmiksi. L\u00e4mm\u00f6n haihtuminen olikin tavattoman voimakasta. L\u00e4mp\u00f6tila aleni paikoin \u2013 40-50 asteeseen. Kylmemp\u00e4\u00e4kin oli.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Talven 1940 j\u00e4\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Rannikkovesien j\u00e4\u00e4tyminen alkoi Oulun edustalla marraskuun lopulla, Haminassa joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja Helsingin kohdalla joulukuun loppupuolellaa. Kapea kiintoj\u00e4\u00e4 peitti Suomenlahden rannikon saaristovy\u00f6hykkeen joulun aikoihin. Meri oli j\u00e4\u00e4tynyt kauttaaltaan Pohjanlahdella ja Suomenlahdella It\u00e4meren suulle asti tammikuun loppupuolelle tultaessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Etel\u00e4ss\u00e4 Juutinrauma alkoi j\u00e4\u00e4ty\u00e4 tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4. My\u00f6s Skagerakin rannikko j\u00e4\u00e4tyi Skagenin luona. Tammikuun lopulla j\u00e4\u00e4n reuna pohjoisessa ulottui jo Pohjois-It\u00e4merelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Helmikuun 8. p\u00e4iv\u00e4 oli Pohjois-It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tynyt niin pitk\u00e4lle kuin saariston havaintoasemilta pystyi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. My\u00f6s etel\u00e4ss\u00e4 Bornholmin ymp\u00e4rill\u00e4 oli runsaasti j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Kattegat oli kauttaaltaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Skagerakissa j\u00e4\u00e4 ulottui pitk\u00e4lle Tanskan pohjoisk\u00e4rje, Skagenin, l\u00e4nsipuolelle ja Norjan rannikkoa pitkin Lyng\u00f6renin edustalle saakka. Pohjanmeren rannikko oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 oli It\u00e4meri ja Tanskan salmet yhten\u00e4isen kiintoj\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4. Norjan rannikolla j\u00e4\u00e4 ulottui l\u00e4hes Norjan etel\u00e4k\u00e4rjen kohdalle.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4\u00e4tyminen saattoi saavuttaa laajuudessaan mitat, jollaista aikaisemmalta parilta vuosisadalta ei tunnettu.<\/p>\n\n\n\n<p>Helmikuun lopussa j\u00e4\u00e4 alkoi h\u00e4vit\u00e4 Skagerakista. Maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Norjan rannikko oli j\u00e4\u00e4t\u00f6n kuten Tanskan salmetkin. Samoihin aikoihin oli It\u00e4meren etel\u00e4osien j\u00e4\u00e4lakeudet l\u00e4hteneet liikkeelle. Huhtikuun puoliv\u00e4liin tultaessa alkoi It\u00e4meren pohjoisosat olla sulia. S\u00e4\u00e4 l\u00e4mpeni huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 normaaliksi ja j\u00e4\u00e4n taantuminen kiihtyi. Kuun lopulla It\u00e4meren pohjoisosat olivat j\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Toukokuussa kev\u00e4t muuttui hyvin l\u00e4mpim\u00e4ksi. Toukokuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla j\u00e4\u00e4t olivat viel\u00e4 Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. Kuun puoliv\u00e4liin tultaessa Suomenlahti oli j\u00e4\u00e4t\u00f6n ja Pohjanlahti Merenkurkun tasalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuudet Suomen Ilmatieteenlaitoksella on tiedot It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuudesta vuodesta 1720 alkaen. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa ne n\u00e4kyv\u00e4t vuosittain palkkeina ja mittayksikk\u00f6 on neli\u00f6kilometri. Alkuajanjakson j\u00e4iden laajuuden tri Jurva on arvioinut eri l\u00e4hteist\u00e4 arvioiden. Viimeisimm\u00e4t laajuudet on saatu satelliittimitauksista, joten alku- ja loppup\u00e4\u00e4n tarkkuudet ovat t\u00e4ysin erilaiset. 1900-luvulla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo lentokoneet ja muut havaintov\u00e4lineet, joten&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1329\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Onko It\u00e4meren j\u00e4\u00e4n laajuuden v\u00e4heneminen ilmaston l\u00e4mpenemisen indikaattori?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1476,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5,40],"class_list":["post-1329","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmastonmuutos","tag-itameri","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1329","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1329"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1479,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1329\/revisions\/1479"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1329"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1329"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}