{"id":1350,"date":"2021-04-26T18:04:12","date_gmt":"2021-04-26T18:04:12","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1350"},"modified":"2023-01-22T15:15:46","modified_gmt":"2023-01-22T15:15:46","slug":"ilmastonmuutos-luonnossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1350","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos luonnossa"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ilmaston muuttuminen n\u00e4kyy luonnossa ja siit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki.<\/p>\n\n\n\n

Vihje: Suurentaaksesi kuvia<\/em><\/strong>, klikkaa kuvaa hiiren oikealla n\u00e4pp\u00e4imell\u00e4 ja valitse avautuvasta valikosta \u201dAvaa uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4\u201d.Tai zoomaamalla tietokoneen n\u00e4ytt\u00f6 esim. 150 prosenttiin, kuvista saa paremmin selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

HUOMIONA SE, ETT\u00c4 PALVELIMEN TARJOAJA P\u00c4IVITT\u00c4\u00c4 AIKA AJOIN JOTAKIN NIIN, ETT\u00c4 OSA KUVISTA KATOAA!<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

Tornionjoki<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tornionjoelta on pitk\u00e4 ja luotettava aikasarja liittyen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6\u00f6n kev\u00e4isin. J\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4t 1693-1995 on vuonna 1995 ker\u00e4nnyt Juha Kajander, linkki<\/a>. Ne ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in olevat j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t SYKEn avoin tieto -palvelusta (ja sielt\u00e4 Hertta-tietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4):  https:\/\/www.syke.fi\/avointieto.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6 on aikaistunut tasaisesti yli 300 vuoden aikana noin kahdella viikolla, kun ilmastomme on palautunut pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta, vuodet 1693-2020:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2000-luvulla palautuminen on ottanut hieman takapakkia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

J\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n aikaistumisesta on vuonna 2011 tehty my\u00f6s tieteellinen tutkimus, mutta se on poistettu internetist\u00e4. Tutkimuksessa todetaan se, joka n\u00e4kyy kuvissakin, eli ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kev\u00e4\u00e4t ovat aikaistuneet ja ottaneet sitten takapakkia. Siin\u00e4 todetaan my\u00f6s, ett\u00e4 ihmisen vaikutusta ei kuvaajasta voida havaita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Japani Kioto kirsikkapuiden kukinta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Japanin Kiotossa ovat kirsikkapuiden kukinnat aikaistuneet samaa trendi\u00e4 yli  300 vuoden ajan kuin j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6 Tornionjoella. Vuonna 2021 Kiotossa tuli uusi enn\u00e4tys, kun kukinta oli 26. p\u00e4iv\u00e4 maaliskuuta. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa voi verrata Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6\u00e4 ja Kioton kirsikkapuiden kukintaa, jotka kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kohti vuotta 2021, keltaisella vertailun alku 1600-1700-luvun taitteessa, l\u00e4hde<\/strong>,<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ys 19.4.2021 Kirsikkapuiden kukinta her\u00e4tti sen verran paljon keskustelua, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n vertailukuva samalta jaksolta Tornionjoen j\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n suhteen. Kirsikkapuiden kukinta, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien l\u00e4hde<\/a><\/strong> \/ aikaisin huomio.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kiotossakaan ei kahden 30 vuoden ilmastojakson perusteella n\u00e4ytt\u00e4isi olevan ihmisen k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 havaittavissa,<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4idenlaajuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 n\u00e4htiin miten kev\u00e4\u00e4t ovat aikaistuneet viimeisen 300 vuoden ajan. Talvien l\u00e4mpenemisest\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4idenlaajuudesta, josta Suomen ilmatieteenlaitoksella on pitk\u00e4 aikasarja, linkki<\/a><\/strong>. Siit\u00e4 voidaan laskea 10 vuoden keskiarvot, joista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 1930-luvulla oli v\u00e4h\u00e4isin j\u00e4idenlaajuus, Sen my\u00f6s FMI Joini Vainio 2020 j\u00e4\u00e4tiedotteessa vahvistaa, linkki<\/strong><\/a>. Aiheesta on my\u00f6s blogikirjoitus linkiss\u00e4<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4h\u00e4isin j\u00e4idenlaajuus on It\u00e4merell\u00e4 ollut 2015, jolloin se oli 51 000 km\u00b2. 2020 aloittaa seuraavan vuosikymmenen uuden minimin voimin 37 000 km\u00b2. 2021 tuloksia ei viel\u00e4 ole saatu. Kuvassa vuodet 1880-2020<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Koko tunnettu j\u00e4iden laajuuden historia vuosi vuodelta. Kuvasta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ei ole olemassakaan sellaista asiaa kuin tavanomainen j\u00e4\u00e4talvi It\u00e4merell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi kuvasta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 talvien vaihtelu Suomessa on aina ollut eritt\u00e4in \u00e4\u00e4rev\u00e4\u00e4. Kuvassa vuodet 1720-2020.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Meriin liittyen on tehty havaintoja my\u00f6s Pohjois-Atlantilla, jossa merien l\u00e4mp\u00f6tiloja on mitattu ja NOOA on ker\u00e4nnyt ne tilastoonsa, linkki<\/a><\/strong>. Niist\u00e4 Ari Okkonen on tehnyt alla olevan kuvaajan, jossa ilmastonmuutokset ovat selke\u00e4sti havaittavissa, l\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Boden j\u00e4rvi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ennen vuotta 1800 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan.
– 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 1829-30 ja 1878-80.
– 1900-luvulla Bodensee on ollut j\u00e4\u00e4ss\u00e4 2 kertaa 1928-1929 ja 1962-1963.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hell\u00e4 olevasta Zurichin j\u00e4rvest\u00e4<\/strong> n\u00e4kee my\u00f6s j\u00e4\u00e4historiaa ja siihen liittyvi\u00e4 ilmastonmuutoksia, l\u00e4hde.<\/a><\/strong> Kuvasta n\u00e4emme, ett\u00e4 siell\u00e4 ilmasto oli ilmeisen kylm\u00e4\u00e4 talvisin 1700-luvulla ja siit\u00e4 on alkanut ilmaston l\u00e4mpeneminen, joka on v\u00e4hent\u00e4nyt j\u00e4\u00e4tymisi\u00e4 1900-luvulle tultaessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 muissa edell\u00e4 olleista esimerkeist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlanti<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlannin sulamista ja siihen liittyvi\u00e4 asioita uutisoitiin paljon 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6kaudella<\/p>\n\n\n\n

1930 ymm\u00e4rrettiin Gr\u00f6nlannin maantieteellinen sijainti hyvin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1923 ilmastonmuutos Gr\u00f6nlannissa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1947 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 ilmastonmuutos my\u00f6s Gr\u00f6nlannissa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1949 pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana eskimot joutivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n saarensa, mutta nyt siell\u00e4 voidaan harjoittaa pienimuotoista maanviljely\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1951 Gr\u00f6nlannin lis\u00e4ksi navat ja vuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ymp\u00e4ri maapallon olivat sulaneet tai sulamassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Merien pinnankorkeus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Merien pinnankorkeudesta on tehty havaintoja yli 300 vuoden ajan, l\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jossain hieman edelleen nousee, kun palaudutaan pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta ja jossakin laskee, kun maa kohoaa, kuten Suomessa tekee:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki kaikkea ennustellaan liitesanoin jos…<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI ja YLE manipulointiesimerkki<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2016 oli MOT-ohjelmassa kuvan mukainnen ohjelma. Sit\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 merien pinnannousua sek\u00e4 FMI:n Ari Laaksosen sanomisia on ruodittu t\u00e4ss\u00e4 asiantuntevassa kirjoituksessa, linkki<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

”Uutisessa Ilmatieteen laitoksen Ari Laaksonen vahvistaa Pekka Aleniuksen v\u00e4itteen merenpinnan nousun voimakkaasta kiihtymisest\u00e4 1970-luvun j\u00e4lkeen. Muun maailman tiede on vastakkaisella kannalla.<\/p>\n\n\n\n

Kumpi on oikeassa?T\u00e4ss\u00e4 ei kinastella viidennest\u00e4 merkitsev\u00e4st\u00e4 desimaalista. Ilmatieteen laitoksen mukaan nopeutumista olisi noin 100%. Amerikkalaistutkimuksen mukaan merenpinnan nousu on hidastunut 3,5:st\u00e4 2,7 mm:iin vuodessa eli noin -23%. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kemyserossa on kyse melkoisen suurista vastakkaismerkkisist\u00e4 suhteellisista muutoksista. Kommenteissa viitataan v\u00e4h\u00e4n eri aikav\u00e4leihin, mutta jippo ei ole siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oman tulkintani mukaan todenn\u00e4k\u00f6isin selitys ristiriidalle on \u201domenat ja appelsiinit\u201d, joilla Ilmatieteenlaitos luo mielikuvansa. <\/p>\n\n\n\n

Satelliiteilla ja mareografeilla pyrit\u00e4\u00e4n mittaamaan kahta eri asiaa, joita voi kai kutsua absoluuttiseksi ja suhteelliseksi merenpinnan tasoksi. Ilmatieteen laitoksen verbaalinen l\u00e4tk\u00e4maila kasataan ottamalla mareografeista suhteellisen merenpinnan nousun trendi 1970-luvulta l\u00e4htien, katkaisemalla se 1990-luvulle ment\u00e4ess\u00e4, ja liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 per\u00e4\u00e4n satelliittien korjailtu absoluuttisen pinnankorkeuden trendi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ilman t\u00e4t\u00e4 huolellista p\u00e4tkimist\u00e4 ja liitt\u00e4mist\u00e4 k\u00e4teen j\u00e4isi vain NASA-tutkimuksen ik\u00e4vystytt\u00e4v\u00e4 tulos hidastuvasta merenpinnan noususta. Sellaisella ei katastrofielokuvaan ole asiaa.”<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Australian Sydneyss\u00e4<\/strong> on merenpintaa seurattu pitk\u00e4\u00e4n. Hirmuisia rannikkojen hukkumisennustuksia liittyen CO2-pitoisuuteen tehd\u00e4\u00e4n jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4, mutta ennustukset ovat ennustuksia ja toteutunut asia on faktaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samoin Kiinassa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s USA:ssa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Carteret saaret jopa evakuoitiin ja Suomi ainoana maana maailmassa maksoi siit\u00e4 rahaa saaren asukkaille<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tuvalu presidentti kerj\u00e4si alarmilla rahaa Glaskowssa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Onhan se Tuvalukin vain kasvanut, kun katsellaan satelliittikuvia. Ilmastohuijaaminen on rahakasta puuhaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Muita havaintoja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1930-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kuten It\u00e4meren j\u00e4idenlaajuudesta havaitaan, 1930-luku oli eritt\u00e4in l\u00e4mmin vuosikymmen, linkki<\/a>.<\/strong> Nopea l\u00e4mpeneminen alkoi 1890 aikoihin ja siit\u00e4 uutisoitiin laajasti, kuten t\u00e4st\u00e4 lehtileikekoosteesta voimme lukea, linkki<\/a><\/strong>. L\u00e4mmin aikakausi ei ollut vain Suomessa, vaan 1900-luvun alussa elettiin globaalisti kuumia aikoja, linkki<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1966 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Ker\u00e4nen kertoi, ett\u00e4 1930-luvulla Suomen ilmasto oli siirtynyt 500 km etel\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja tehtiin virheit\u00e4 maataloudessa, kun kuviteltiin l\u00e4mp\u00f6isen aikakauden jatkuvan loputtomiin. Lehtileikkeet ovat Suomen kansalliskirjaston arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos oli noin 2 astetta 1940-luvulle tultaessa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930-luvun FMI:n mukaan muutos oli globaali<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talvet ovat ilmastonmuutoksen vuoksi lyhentyneet kuukaudella ja l\u00e4mmenneet 2 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Riekko ja Siperian ikirouta on siirtynyt kohti pohjoista ja vehn\u00e4\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n Lapissa asti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Linnut ovat alkaneet talvehtimaan arktisilla alueilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ihminenkin on joutunut sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja hankkimaan v\u00e4likausiajalle erilaisia vaatteita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1966 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Ker\u00e4nen kertoi, ett\u00e4 1930-luvulla Suomen ilmasto oli siirtynyt 500 km etel\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja tehtiin virheit\u00e4 maataloudessa, kun kuviteltiin l\u00e4mp\u00f6isen aikakauden jatkuvan loputtomiin. Lehtileikkeet ovat Suomen kansalliskirjaston arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta voimme muutamille pitk\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaushistorian omaaville paikkakunnille piirt\u00e4\u00e4 kuvan siit\u00e4, millaista l\u00e4mpeneminen oli 1900-luvun alussa ja millaista se on nyt ollut. Tohtori Ker\u00e4sen mukaan Lapissa ja jossakin Huippuvuorilla l\u00e4mpeneminen oli voimakkainta, mutta n\u00e4kyy se my\u00f6s Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI:n johtaja Ker\u00e4nen kertoi tapahtuneesta ilmastonmuutoksesta Pellervo lehdess\u00e4 4.1.1939, ja siit\u00e4 artikkelista on oma blogi linkiss\u00e4:\u00a0https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talvi on Lapissa lyhentynyt noin 24 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja muualla 26-35 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, enimmin etel\u00e4rannikolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joulut<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lumettomat mustat joulut ovat kestopuheenaihe ja usein ennustellaan niiden lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n. Kun tarkastellaan Tampereen mustia jouluja, nykyisell\u00e4 ilmastonmuutoksella on kovastikin kiritt\u00e4v\u00e4\u00e4 siin\u00e4 suhteessa. Helsingiss\u00e4 tilanne on tasaisempi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joulukuun keskil\u00e4mm\u00f6t eiv\u00e4t ole muuttuneet 100 vuoden aikana, mutta syklist\u00e4 vaihtelua toki on havaittavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Keski-Englanti<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Keski-Englannissa on pisin yhten\u00e4inen katkeamaton l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaussarja, vasen alakuva l\u00e4hde<\/a><\/strong>. Oikea alakuva l\u00e4hde<\/a><\/strong>.  Se istuu hyvin puiden lustoista tehtyyn proxysarjaan l\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomessa FMI kykenee sanomaan kymmenysosan tarkkuudella 1850-luvun ja 2010-luvun keskil\u00e4mp\u00f6tilojen eron, vaikka Suomessa ei 1850 ollut l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausasemia kuin yksi ja 2010-luvulla niit\u00e4 on noin 400 kpl!<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa FMI esittelee ja vertailee l\u00e4mp\u00f6tiloja jopa 1750 alkaen, vaikka 1750 ei ollut yht\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tiloja mittaavaa asemaa Suomessa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa tapahtunut ilmastonmuutos n\u00e4kyy oikein selv\u00e4sti Lapissa tehdyss\u00e4 ilmastotutkimuksessa, joka on osa kansainv\u00e4list\u00e4 dendrokronologiaa eli puiden syklisen kasvun tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4ri\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja h\u00e4t\u00e4isesti tehtyj\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 olisi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi vaikka kuinka paljon. Todella paljon n\u00e4kee, ett\u00e4 valokuvien kautta vertaillaan kahta vuotta, kuten HS, TM, iltap\u00e4iv\u00e4lehdet jne usein tekev\u00e4t. Kuvan l\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ys kommentin johdosta: Grindelwaldin ja Rhonen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 sekoitetaan usein. Oikeanpuoleisen kuvan oikeassa alareunassa lukee Gridelwald hotel\u2026, kuvan l\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Sveitsin alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 tehtiin vuonna 2009 tieteellinen tutkimus, jossa pohdiskeltiin syyt\u00e4 sille, ett\u00e4 1930-luvulla j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n, vaikka oli l\u00e4mp\u00f6isempi ilmastojakso kuin nyky\u00e4\u00e4n, kun ilmastonmuutos niit\u00e4 nyt kuulemma t\u00e4ll\u00e4 kertaa sulattaa. Tutkimuksessa todetaan:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dThe most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.<\/em>\u201d\u2019<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa haetaan syyt\u00e4 tuolle nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4lle j\u00e4\u00e4lle auringosta:<\/p>\n\n\n\n

\u201dIn its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth\u2019s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat siis pienemm\u00e4t 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nyky\u00e4\u00e4n on meneill\u00e4\u00e4n.
<\/em>
https:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2009\/12\/091231124858.htm<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Rhonen j\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4 tehty kuva, jossa sen vaihtelu on my\u00f6s kuvattu.  My\u00f6s l\u00e4mp\u00f6iseen aikaan 1929 media valtavan sulamisen havaitsi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s prof. Ker\u00e4nen siit\u00e4 raportoi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Useat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n lyhyen esimerkiksi 40 vuoden pituisen ilmastojakson perusteella, joka siis alkaa siit\u00e4 kylmimm\u00e4st\u00e4 ajasta, jolloin ennusteltiin j\u00e4\u00e4kautta. Ilmastojaksoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni vertaillaan 30 vuoden pituissa ilmastojaksoissa, eik\u00e4 niin kuin nyky\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in usein tehd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vertaillaan yhden 30-40 vuoden pituisen ilmastojakson s\u00e4it\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on professori Antero J\u00e4rvisen tekem\u00e4 havainto siit\u00e4, kuinka Lapin vaivaiskoivujen silmuuntulon suhteen tehtiin v\u00e4\u00e4ri\u00e4 ilmastonmuutosjohtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 2000-luvulla, l\u00e4hde<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4t<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Mets\u00e4rajojen suhteen on tehty pitk\u00e4n ajan ilmastoon liittyvi\u00e4 muutoksia. Niiden suhteen voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4mme parhaillaan aika kylmi\u00e4 aikoja nyky\u00e4\u00e4n, oikeanpuoleinen kuva,\u00a0linkki<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Metsiin liittyen ihmisen syyllisyys n\u00e4kyy my\u00f6s USA:n mets\u00e4paloissa, kun aikasarja katkaistaan sopivasti, kuten nyky\u00e4\u00e4n on tapana. L\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Meill\u00e4 Suomessa mets\u00e4palojen suhteen ongelmat ovat ihan toiset kuin USA:ssa. Niiden v\u00e4hyys uhkaa luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Australian jokavuotiset mets\u00e4palot ovat paljon esill\u00e4 mediassa. Niihinkin liittyen meille jaetaan valeuutisia, joista yksi tyypillinen on HS juttu 5.5.2021,\u00a0linkki<\/strong><\/a>. Onneksi meill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on mahdollisuus tarkastaa n\u00e4m\u00e4 valemedian jutut ja tuo\u00a0HS juttu on tarkastettu t\u00e4m\u00e4n linkin jutussa<\/a><\/strong>. HS jutussa on mainittu Australian l\u00e4mpeneminen 1910 lukien ja\u00a0sen asian faktat on tarkastettu t\u00e4m\u00e4n linkin jutussa.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tulevaisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Jos ilmastohistohistoriaan perustuvia aurinkotieteen tai dendrokronologian tekemi\u00e4 tulevaisuudenk\u00e4yri\u00e4 (B ja C) katsotaan, edess\u00e4mme on kylm\u00e4t ajat.  IPCC:n tietokonemallinnus A-k\u00e4yr\u00e4n muodossa on erisuuntainen. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuuko palautuminen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta, vai menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 jonkun ennustetun k\u00e4yr\u00e4n suhteen kohti vuotta 2050.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ennustuksia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tulevaisuuteen liittyen tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in erilaisia ilmastoennustuksia. Yksi suosituimmista aiheista on j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen ja merien pinnannousu, jolla ennusteella on yli 120-vuotiset perinteet. Niihin liittyen on pieleen menneist\u00e4 ja pieleen menevist\u00e4 ennustuksista kooste t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi uusi kev\u00e4isiin liittyv\u00e4 ennustus oli 19.4.2021 Maaseuduntulevaisuudessa, kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 oli muutama p\u00e4iv\u00e4 hieman l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4, vaikka kauksi j\u00e4\u00e4tiin esim. huhtikuun helteest\u00e4 25,5 C, joka mitattiin edellisen l\u00e4mp\u00f6isen ilmastojakson alkupuolella 27.4.1921 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. J\u00e4\u00e4mme j\u00e4nnityksell\u00e4 odottamaan sit\u00e4, miten Pirjo Peltonen-Sainio osuu ennustuksessaan kohdalleen! L\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei kev\u00e4\u00e4t enn\u00e4stysaikaisia ole olleet sen paremmin Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n kuin viimeaikaisten uutistenkaan mukaan. Mutta aina kun sattuu l\u00e4mp\u00f6isempi kev\u00e4t, niin se on ilmastonmuutosta kuten kes\u00e4n l\u00e4mp\u00f6kin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Se on paha juttu huoltovarmuuden kannalta, jos maatalouden asiantuntijatkaan eiv\u00e4t tunne Suomen vaihtelevaa ilmastoa ja siihen liittyvi\u00e4 ilmastojaksoja. Samoja virheit\u00e4 toistellaan maataloudessa nyt 2000-luvulla, kuin 1930-luvulla tehtiin, kun Suomen ilmasto oli siirtynyt 500 km etel\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja jota my\u00f6s Suomen ilmatieteenlaitoksen p\u00e4\u00e4johtaja Ker\u00e4nen siunaili 1966.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

1930-luvulla hevoset olivat pelloilla jo tammikuussa ja ruista kylvettiin maahan. Peltonen-Sanio voisi my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 ilmastossamme palataan 90 vuoden takaisiin s\u00e4\u00e4olosuhteisiin ja talviin<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kyll\u00e4h\u00e4n se aikainen kev\u00e4t riemastutti jo edellisess\u00e4kin ilmastonmuutoksessa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Useimmat Luken sun muiden tahojen \u201dasiantuntijoiden\u201d ennustukset liittyv\u00e4t IPCC:n ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4\u00e4n vaihtoehtoon. Tosin tuskinpa moni ennustelija sellaista asiaa itse edes ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuinka monimielinen IPCC:kin on supertietokoneilla tehtyjen mallinnusten ja niiden ennustaman tulevaisuuden suhteen.\u00a0N\u00e4iden IPCC:n eri monimielisten RCP-projektioiden keskiarvoiset l\u00e4mp\u00f6tilanousulle vuodeksi 2100 ovat:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 RCP2.6 = 1,0 \u00b0C,
\u2013 RCP4.5 = 1,8 \u00b0C,
\u2013 RCP6.0 = 2,2 \u00b0C,
\u2013 RCP8.5 = 3,7 \u00b0C.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4nhetkinen tilanne ei IPCC:n ennustuksia mairittele, mutta aikaa on viel\u00e4 80 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei tarvitse kuitenkaan professori Peltonen-Sainion mullan alla h\u00e4vet\u00e4 ennustustaan, koska ilmastoon liittyvill\u00e4 ennustuksilla on tutkimusten mukaan noin 21 vuoden pieleenmenosykli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Ilmaston muuttuminen n\u00e4kyy luonnossa ja siit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki. Vihje: Suurentaaksesi kuvia, klikkaa kuvaa hiiren oikealla n\u00e4pp\u00e4imell\u00e4 ja valitse avautuvasta valikosta \u201dAvaa uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4\u201d.Tai zoomaamalla tietokoneen n\u00e4ytt\u00f6 esim. 150 prosenttiin, kuvista saa paremmin selv\u00e4\u00e4. HUOMIONA SE, ETT\u00c4 PALVELIMEN TARJOAJA P\u00c4IVITT\u00c4\u00c4 AIKA AJOIN JOTAKIN NIIN, ETT\u00c4 OSA KUVISTA KATOAA! Tornionjoki Tornionjoelta on pitk\u00e4 ja luotettava… Jatka lukemista Ilmastonmuutos luonnossa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1198,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,5],"class_list":["post-1350","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1350"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2517,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1350\/revisions\/2517"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}