{"id":153,"date":"2021-03-01T09:26:00","date_gmt":"2021-03-01T09:26:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=153"},"modified":"2024-05-11T06:00:06","modified_gmt":"2024-05-11T06:00:06","slug":"co2-ilmastoherkkyys-ipcc-fmi-ja-tieteen-eroavaisuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=153","title":{"rendered":"CO2 ilmastoherkkyys, IPCC\/FMI ja tieteen eroavaisuudet"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>1<\/strong>. <strong>Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Nykyisen l\u00e4mp\u00f6isen ilmastovaiheen syyn todistelu perustuu siihen IPCC:n uskoon, ett\u00e4 hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden nousu ilmakeh\u00e4ss\u00e4 aiheuttaa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 ja sit\u00e4 kautta erilaisia voimakkaita ja poikkeavia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4. <br><strong>Niinp\u00e4 maapallon ilmakeh\u00e4n CO2:n ilmastoherkkyys (TCS\/TCR) on koko meneill\u00e4\u00e4n olevan ilmastonmuutostarinan kulmakivi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Aikojen saatossa vastaavissa tilanteissa syit\u00e4 on haettu Golfvirrasta, auringosta, merenpohjan muutoksista, revontulista, kuusta, tulivuorista, sodista, otsonista, maapallon akselin heilauttamisesta ja soiden ojittamisesta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"595\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/eskimo-jaakarhu-suo-helle-kooste-pakattu-1024x595.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2961\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/eskimo-jaakarhu-suo-helle-kooste-pakattu-1024x595.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/eskimo-jaakarhu-suo-helle-kooste-pakattu-300x174.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/eskimo-jaakarhu-suo-helle-kooste-pakattu-768x446.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/eskimo-jaakarhu-suo-helle-kooste-pakattu.png 1493w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>2<\/strong>. <strong>Hiilidioksidin ilmastoherkkyys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Ilmastoherkkyys on se l\u00e4mp\u00f6tila-arvo celsiusasteina, jonka maapallon ilmaston l\u00e4mp\u00f6tilan oletetaan nousevan globaalisti, kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu 280 ppm:st\u00e4 560 ppm:\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;<strong>Ilmastoherkkyyteen liittyen on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kolme arvoa: TCS-arvo (Transient Climate Sensitivity), ECS-arvo (Equilibrium Climate Sensitivity) ja uusin TCR (Transient Climate Response).<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Ohimenev\u00e4 ilmastovaste TCR<\/strong>: CO2:n kaksinkertaistumisen aikaan keskittyv\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilavaste.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tasapainoilmastoherkkyys<\/strong> <strong>ECS<\/strong>: l\u00e4mp\u00f6tilavaste tasapainotilan saavuttamisen j\u00e4lkeen CO2:n kaksinkertaistumisen j\u00e4lkeen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>N\u00e4ist\u00e4 ilmastoherkkyytt\u00e4 parhaiten kuvaavat TCS ja TCR<\/strong>, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n asiallista eroa n\u00e4ill\u00e4 kahdella termill\u00e4 ei ole.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>TCS\/TCR-arvo on IPCC:n mukaan 1,8 astetta,<\/strong> mutta sill\u00e4 on ep\u00e4varmuusalueensa: \u201dBased on process understanding, warming over the instrumental record, and emergent constraints, the best estimate of TCR is 1.8\u00b0C, the likely range is 1.4\u00b0C to 2.2\u00b0C and the very likely range is 1.2\u00b0C to 2.4\u00b0C (high confidence).\u201d (L\u00e4hde Ollila:<br><a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/aveollila1-2\/ollila-vastaan-ipcc\/\">Ollila vastaan IPCC | Uusi Suomi Puheenvuoro<\/a> ).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>2.1 Historiaa, Svantte Arrhenius<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Aikanaan <strong>Nobelisti Svantte Arrhenius <\/strong>m\u00e4\u00e4ritteli vuonna 1896 CO2:n ilmastoherkkyysarvon 5 C:ksi, mutta tehty\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta, vuonna muutti arvionsa 1,6 C-asteeseen.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"527\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/svante-arrhenius-co2-pakattu-1024x527.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2951\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/svante-arrhenius-co2-pakattu-1024x527.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/svante-arrhenius-co2-pakattu-300x154.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/svante-arrhenius-co2-pakattu-768x395.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/svante-arrhenius-co2-pakattu.png 1413w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>2.2 Nykyiset CO2:n ilmastoherkkyyden tieteelliset tutkimukset<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>IPCC<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>IPCC:n TCS\/TCR ilmastoherkkyysarvio on 1,4 &#8211; 2.2 C.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>KANSAINV\u00c4LISET TIEDEYHTEIS\u00d6T<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Viimeaikaiset CO2-ilmastoherkkyysarviot jatkavat suuntaustaan kohti nollaa, johon liittyen on tehty yli 160 tieteellist\u00e4 tutkimusta, linkki tutkimuksiin <a href=\"https:\/\/notrickszone.com\/50-papers-low-sensitivity\/#sthash.G5aYpiiR.94hW3RUt.dpbs\">160 Papers: Low Sensitivity (notrickszone.com)<\/a><\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"402\" height=\"883\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-160-tutkimusta.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2952\" style=\"width:402px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-160-tutkimusta.png 402w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-160-tutkimusta-137x300.png 137w\" sizes=\"auto, (max-width: 402px) 100vw, 402px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Tieteellisten ilmastoherkkyystutkimusten tilannetta kuvaa t\u00e4m\u00e4 kuva:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"589\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/co2_ipcc_ilmastoherkyys-pakattu-ollila-1024x589.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2027\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/co2_ipcc_ilmastoherkyys-pakattu-ollila-1024x589.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/co2_ipcc_ilmastoherkyys-pakattu-ollila-300x172.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/co2_ipcc_ilmastoherkyys-pakattu-ollila-768x442.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/co2_ipcc_ilmastoherkyys-pakattu-ollila.jpg 1454w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>2.3 Hiilidioksidin kyll\u00e4stymispiste<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Tieteess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kaavioita, joissa on CO2:n s\u00e4teilypakotteen logaritminen heikkeneminen sen pitoisuuden kasvaessa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"515\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras-1024x515.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2953\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras-1024x515.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras-300x151.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras-768x386.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras-1536x772.jpg 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras-1568x788.jpg 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-paras.jpg 1695w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>2.4 Mik\u00e4 on tieteellinen konsensus?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Tieteess\u00e4 ei siis ole tieteellist\u00e4 konsensusta sen suhteen, ett\u00e4 mik\u00e4 on CO2:n ilmastoherkkyys. Tietokone- ja muita mallinuksia on melkeinp\u00e4 yht\u00e4 monta kuin on tutkijaakin. Johonkin arvoon uskotaan yleisesti enemm\u00e4n kuin johonkin toiseen ja jos ei usko suurimpiin tietokonemallinnusten arvoihin, kuulee olevansa tieteen kielt\u00e4j\u00e4 ja denialisti.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>2.5 Tulevaisuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Hiilidioksidin pitoisuuden nousemiseen liittyen tulevaisuutta ennustellaan kovasti ja tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilavertailuja esiteollisen ajan 1850 l\u00e4mp\u00f6tiloihin n\u00e4hden. Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila ei saisi nousta, mit\u00e4 tavoitellaan? Mik\u00e4 taho antaa n\u00e4ihin kysymyksiin vastauksen?:<\/p>\n\n\n\n<p>1) hiilidioksidin tarkka numerollinen ilmastoherkkyysarvo?<\/p>\n\n\n\n<p>2) mik\u00e4 on ihanteellinen CO2-pitoisuus maapallolla?<\/p>\n\n\n\n<p>3) mik\u00e4 on sopivin maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila? ja<\/p>\n\n\n\n<p>4) milloin maapallolla on vallinnut ihanteellinen ilmastojakso?<\/p>\n\n\n\n<p>Nuo ovat ne nelj\u00e4 perusasiaa, jotka pit\u00e4isi olla selvill\u00e4, kun CO2-m\u00f6rk\u00f6\u00e4 vastaan taistellaan ja hoetaan joka p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 kaikki on huonosti. Kun nuo perusasiat on m\u00e4\u00e4ritelty, voidaan IPCC:n mallinnustietokoneissa arvioida esimerkiksi se, ett\u00e4 monellako tuulimyllyll\u00e4 tavoite ja ihannetila taas saavutetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4mm\u00f6inen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00f6n ilmastohutkiminen tulee kalliiksi, kun ei edes tiedet\u00e4 muuta kuin ett\u00e4 hiton huonosti kaikki ilmastossa on, mutta sit\u00e4 ei tiedet\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on maapallon ilmaston ihannetila ja milloin se on viimeksi vallinnut. ilmastotiedekin p\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n todistaa, ett\u00e4 p\u00e4in persuksia ilmasto menee, mutta ei kerro sit\u00e4, ett\u00e4 milloin viimeksi maapallolla vallitsi ihanneilmasto. Kun se 10-30 vuoden maapallon ihanneilmastojakso on ilmoitettu, voidaan tehd\u00e4 historian kirjojen kautta vertailua nykyisen ja sen ajan s\u00e4iden sek\u00e4 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Jotkut sanovat, ett\u00e4 ihanneilmasto oli 1850-luvulla, josta historian kirjoitusten ja ilmatieteen raporttien perusteella ilmasto nopeasti l\u00e4mpeni 2 asteen verran, kun tultiin 1940-luvulle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"536\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu-1024x536.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2713\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu-1024x536.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu-300x157.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu-768x402.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu-1536x805.png 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu-1568x821.png 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/1600-ja-1800-nalka-aurinko-pakattu.png 1682w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>1850-luvulta ilmasto l\u00e4mpeni nopeasti 2 asteen verran tultaessa 1940-luvulle ja siit\u00e4 Ilmatieteen laitoksen johtaja Ker\u00e4nen 3 sivun raportissaan kertoi, linkki :<br><a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos\/\">Ilmastokatsaus vuodelta 1939, Suomen Ilmatieteenlaitos | Uusi Suomi Puheenvuoro<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Samoin vuonna 1951 Australiassa kuvattiin 1900-luvun nopeaa ilmastonmuutosta mm. n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"501\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu-1024x501.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2839\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu-1024x501.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu-300x147.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu-768x376.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu-1536x751.png 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu-1568x767.png 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/australia-1951-pakattu.png 1762w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>3. Hiilidioksidipitoisuuden nousemisen ennustukset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Perusasia on siis CO2:n ilmastoherkkyys, mutta sitten <strong>IPCC on tehnyt CO2 pitoisuuden nousemiseen liittyvi\u00e4 erilaisia RCP-visioita, eli IPCC:ll\u00e4 on nelj\u00e4 projektiota, jotka on esitetty&nbsp;kuvassa.<\/strong> Projektioiden nimet ovat lyhennetty sanoista Representative Concentration Pathways (RCP) eli suoraan suomennettuna Pitoisuutta Edustavat Polut:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"708\" height=\"446\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ipcc-rcp-arvot.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2956\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ipcc-rcp-arvot.png 708w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ipcc-rcp-arvot-300x189.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 708px) 100vw, 708px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>RCP-projektioiden keskiarvoiset l\u00e4mp\u00f6tilanousulle vuodeksi 2100 ovat: RCP2.6 =1,0 \u00b0C, RCP4.5 = 1,8 \u00b0C, RCP6.0 = 2,2 \u00b0C, ja RCP8.5 = 3,7 \u00b0C. T\u00e4rkein kasvihuonekkasu on edelleen hiilidioksidi. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>CO2-pitoisuus kasvaa nykyisin n. 2,2 ppm vuodessa. Tasaisen vauhdin tahdilla p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin arvoon 585 ppm vuonna 2100. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>RCP-projektioissa ei ole oikein hyvin t\u00e4t\u00e4 585 ppm -skenaariota vastaavaa arvoa, mutta iteroimalla p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin arvoon 2 \u00b0C laskettuna vuodesta 1750. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>T\u00e4t\u00e4 tulosta tulkittaessa pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se on laskettu vuodesta 1750 alkaen. Koska l\u00e4mpenemist\u00e4 on jo tapahtunut n. 0,85 \u00b0C, niin t\u00e4m\u00e4n vuosisadan lopun aikana l\u00e4mpenemist\u00e4 tapahtuisi \u201dbusiness as usual\u201d skenaarion mukaan viel\u00e4 n. 1,2 \u00b0C laskettuna siis IPCC:n mallilla. L\u00e4hde:<br> <a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/aveollila\/218876-ilmastonmuutos-osa-8-ipccn-lampotilaennusteet-kasittelyssa\/\">Ilmastonmuutos, osa 8: IPCC:n l\u00e4mp\u00f6tilaennusteet k\u00e4sittelyss\u00e4 | Uusi Suomi Puheenvuoro<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>3.1 RCP:n pohjalta tehtyj\u00e4 ennustuksia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Nyt sitten maapallo on t\u00e4ynn\u00e4 tutkijoita, jotka tekev\u00e4t kaikenlaisia tulevaisuuden ennustuksia liittyen noihin RCP-arvauksiin. Yleens\u00e4 valitaan RCP 8.5, joka ei edes IPCC:n mukaan ole realistinen, mutta sill\u00e4 tutkijat saavat raflaavimmat juttunsa aikaiseksi. Suomessahan ennustaja ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi muiden muassa kirjoitti kirjaansa omat tulevaisuudenkuvitelmansa juurikin RCP 8.5 projektion pohjalta. Vastaavia ennustuksia on satoja ja niist\u00e4 on tehty hakemistojakin, kuten t\u00e4m\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/kaikki-alarmit-pakattu-ennustus-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2694\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/kaikki-alarmit-pakattu-ennustus-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/kaikki-alarmit-pakattu-ennustus-300x225.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/kaikki-alarmit-pakattu-ennustus-768x576.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/kaikki-alarmit-pakattu-ennustus.jpg 1327w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Yhden ennustuksen mukaan ihmisille kasvaa hyvinkin nopeasti kissan silm\u00e4t, kidukset ja r\u00e4pyl\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"472\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa-1024x472.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2693\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa-1024x472.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa-300x138.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa-768x354.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa-1536x709.jpg 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa-1568x723.jpg 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/ilmasto-meri-ihminen-kissa.jpg 1808w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>4<\/strong>. <strong>Suomen ilmatieteenlaitoksen n\u00e4kemys CO2:n ilmastoherkkyydest\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Kyselin twitteriss\u00e4 Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteelliselt\u00e4 johtajalta, ett\u00e4 mik\u00e4 on FMI:n n\u00e4kemys CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen. H\u00e4n vastauksessaan kysyi minulta, ett\u00e4 mik\u00e4 hitto on CO2:n ilmastoherkkyys ja siihen liittyv\u00e4 k\u00e4yr\u00e4? Viittaa my\u00f6s olkinukkeen twiitiss\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on tyypillist\u00e4, kun vaikeasta asiasta puhutaan, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen omituista, koska kysymyksess\u00e4 on koko ilmastokuvitelman kulmakivi.<br> Kerroin h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ja h\u00e4n kuvan mukaisesti vastasi, ett\u00e4 se on 3 astetta aina kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, mutta voi olla jokin muukin lukema.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ari-Laaksonen-FMI-ilmastoherkkyys-1.png\" alt=\"T\u00e4m\u00e4n kuvan alt-attribuutti on tyhj\u00e4; Tiedoston nimi on Ari-Laaksonen-FMI-ilmastoherkkyys-1.png\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kovin ovat vieraat CO2 ilmastoherkkyyteen liittyv\u00e4t esitykset Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteelliselle johtajalle, mik\u00e4 ei kyll\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n, kun lueskelee h\u00e4nen twiittej\u00e4\u00e4n. CO2 ilmastoherkkyys on tosiaan h\u00e4nelle olkinukke, vaikka on kaiken ilmastokuvitelman perusasia.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>5<\/strong>. <strong>CO2:n s\u00e4teilypakotteen logaritmisuus?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>FMI liputtaa siis Ari Laaksosen suulla sen suhteen, ett\u00e4 CO2:n s\u00e4teilypakote v\u00e4henee vain liev\u00e4sti sen pitoisuuden kasikertaistuessa. Siis FMI:n CO2:n s\u00e4teilypakoteuskomus on niinkin suuri kuin 3 astetta aina kun sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistuu, kuten Laaksonen v\u00e4itt\u00e4\u00e4. IPCC on Suomen ilmatiedett\u00e4 varovaisempi ja puhuu realistisen TCS-arvon mukaan arvioituna 1,4-2,2 C-asteesta.<br><br>Tieteen piiriss\u00e4 on tutkittu, ett\u00e4 CO2:n ilmastoherkkyyden v\u00e4heneminen on voimakkaasti logaritminen, eli sen l\u00e4mp\u00f6\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vaikutus (s\u00e4teilypakote) v\u00e4henee voimakkaasti logaritmisesti CO2 -pitoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Suurimmillaan CO2:n l\u00e4mm\u00f6npid\u00e4tyskyky on noin 100 ppm pitoisuuteen asti, jolloin se on merkitt\u00e4v\u00e4 ilmastokaasu, mutta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pitoisuuden noustessa, se on varsin heikko kasvihuonekaasu lis\u00e4\u00e4ntyneen CO2-pitoisuuden osalta, kuten kuva ja sen teksti osoittavat. Tosin t\u00e4st\u00e4 on monta eri laskelmaa, koska asia ei ole yksiselitteinen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"590\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-spektri-pakattu-1024x590.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2957\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-spektri-pakattu-1024x590.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-spektri-pakattu-300x173.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-spektri-pakattu-768x442.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/co2-ilmastoherkkyys-spektri-pakattu.png 1511w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Lis\u00e4ys 16.4.2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vastauksen edelliseen viestiin <strong>Ari Laaksonen k\u00e4ski kertomaan kuvan palkit seitsem\u00e4ll\u00e4!<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"686\" height=\"782\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/ari-laaksonen-ilmastoherkkyys-co2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-395\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/ari-laaksonen-ilmastoherkkyys-co2.png 686w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/ari-laaksonen-ilmastoherkkyys-co2-263x300.png 263w\" sizes=\"auto, (max-width: 686px) 100vw, 686px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>K\u00e4yty keskustelu osoittaa sen, ett\u00e4 <strong>FMI ei ole perehtynyt CO2:n ilmastoherkkyysm\u00e4\u00e4ritelmiin ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t propagandistisessa mieless\u00e4 sellaista l\u00e4mp\u00f6tila-arvoa + Lapinlis\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, joka ei ole edes mahdollinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"578\" height=\"745\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-ilamstoherkkyys-ollila-FMI.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-396\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-ilamstoherkkyys-ollila-FMI.png 578w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-ilamstoherkkyys-ollila-FMI-233x300.png 233w\" sizes=\"auto, (max-width: 578px) 100vw, 578px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kaiken kaikkiaan FMI;n jakamat ilmastoherkkyyskuvat eiv\u00e4t rimmaa oikein CO2 \/ edelliset l\u00e4mp\u00f6kaudet ja j\u00e4\u00e4htymiset kanssa. FMI:n todistelu t\u00e4m\u00e4n viimeisimm\u00e4n l\u00e4mpenemisjakson pohjalta on ep\u00e4toivoista, mutta uppoaa kyll\u00e4 ihmisiin, jotka eiv\u00e4t ajattele, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskovat kaikkeen, mit\u00e4 heille sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"569\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-fmi-ei-kohtaa-1024x569.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-397\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-fmi-ei-kohtaa-1024x569.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-fmi-ei-kohtaa-300x167.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-fmi-ei-kohtaa-768x426.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-fmi-ei-kohtaa-1200x666.png 1200w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/CO2-fmi-ei-kohtaa.png 1457w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Sama Suomen pisimp\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tiloja mitanneen Kaisaniemen mittausaseman arvoilla laskettuna.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"550\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu-1024x550.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2895\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu-1024x550.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu-300x161.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu-768x412.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu-1536x824.png 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu-1568x842.png 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/ilmasto-keranen-kaisaniemi-1850-lampenee-pakattu.png 1632w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"537\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu-1024x537.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2886\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu-1024x537.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu-300x157.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu-768x403.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu-1536x805.png 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu-1568x822.png 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen-ilmasto-lampenee-2-astetta-fmi-uusi-pakattu.png 1681w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>6.<\/strong> <strong>CO2:n ilmastoherkkyyden tutkijoita<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n CO2:n ilmastoherkkyysasiaan liittyv\u00e4\u00e4n tutkimukseen ovat osallistuneet useat suomalaiset tutkijat. Yksi heist\u00e4 on tri <strong>Antero Ollila<\/strong>, jonka mukaan CO2 on varsin heikko kasvihuonekaasu nykyisill\u00e4 pitoisuuksilla, kuten edellinen kuvakin kertoo, <a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/aveollila\/218494-ilmastonmuutos-osa-5-hiilidioksidi-on-heikko-kasvihuonekaasu-nykyilmakehassa\/\">linkki<\/a>. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan IPCC tuplaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen kahdesti, <a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/aveollila\/218313-ilmastonmuutos-osa-4-ipcc-tuplaa-kasvihuonekaasujen-vaikutuksen-kahdesti\/?fbclid=IwAR36b6kgvoc3kVzEzScaRxkP3gUiD4D3XD3WDg8wFIp3o4fbQDKy3GoiNI4\">linkki<\/a>.<br><br>My\u00f6s professorit <strong>Sarkomaa ja Ruottu<\/strong> ovat arvioineet ilmastoherkkyysasiaa <a href=\"https:\/\/www.ossitiihonen.com\/2019\/11\/05\/professorit-sarkomaa-ruottu-ipccn-vaitteet-hiilidioksidin-vaikutuksesta-globaaleihin-lampotiloihin-perustuvat-virheellisiin-laskelmiin\/\">linkki<\/a>, mutta koska lopputulos on erilainen kuin IPCC:n julistama tieteellinen fakta 2-4,5 C, n\u00e4m\u00e4kin henkil\u00f6t ovat tieteenkielt\u00e4ji\u00e4 ja denialisteja. Ja varsinkin kaikki ne internetin alustat ovat huonoja, joissa heid\u00e4n tutkimuksistaan puhutaan, mik\u00e4 on yksi yleisimmist\u00e4 asioista, johon IPCC:n lukitseman teorian puolustajat aina puuttuvat. N\u00e4in ilmeisesti siksi, etteiv\u00e4t he kykene arvioimaan n\u00e4iden tieteellisten tutkimusten varsinaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<br><br>My\u00f6s kaksi suomalaistutkijaa Turun yliopistosta,&nbsp;<strong>Jyrki Kauppinen<\/strong>&nbsp;ja&nbsp;<strong>Pekka Malmi<\/strong>, ovat julkaisseet <a href=\"https:\/\/vastavalkea.fi\/2019\/07\/15\/tuoreita-tutkimuksia-pilvien-vaikutuksesta-ilmastonmuutokseen\/\">tutkimuksen<\/a> \u201cNo experimental evidence for the significant anthropogenic climate change\u201d (ei kokeellisia todisteita merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ihmisen toimintaan pohjautuvasta ilmastonmuutoksesta). Tutkimus l\u00f6ytyy&nbsp;<a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/1907.00165?fbclid=IwAR1knLii_Bz8PZtSNTwhRXtPGrYujEKqxjCsGSHTv5RIqVirFQU-yk4amyc\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Cornellin yliopiston sivustolta<\/a>. Tutkimuksessaan he toteavat, ett\u00e4 <em>IPCC:n mallien ilmastoherkkyys (climate sensitivity), eli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilan muutos maapallolla hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa, on kokonaisen suuruusluokan verran (\u201done order of magnitude\u201d) liian korkea, koska pilvien vaikutus ei ole mukana ilmastomalleissa<\/em>. N\u00e4in tutkijat katsovat osoittaneensa, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen ilmastopaneelin (<em>Intergovernmental Panel on Climate Change<\/em>, IPCC) k\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4 mallinnuksissa ei oteta huomioon pilvipeitteen vaikutuksia globaaleihin l\u00e4mp\u00f6tiloihin. T\u00e4m\u00e4 on heid\u00e4n mukaansa johtanut ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksen yliarviointiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 hekin ovat lysenkolaisen ilmatieteen mukaan tieteenkielt\u00e4ji\u00e4 ja denialisteja, koska haastavat C02:n virallisen ainoan ja oikean 2-4,5 C totuuden omassa tieteellisess\u00e4 tutkimuksessaan. <br><br>T\u00e4ss\u00e4 prof. Kauppinen esittelee fysiikan lakien mukaan lasketun ilmastoherkkyyden arvon 0.22\u00b0C. Tuo arvo on linkiss\u00e4 esill\u00e4 kohdasta 8:00 eteenp\u00e4in. Alkukin kannattaa katsoa, niin pysyy paremmin k\u00e4rryill\u00e4, <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?feature=player_embedded&amp;v=sH1V75A6tPQ\">linkki<\/a>.<br>Toinen Kauppisen avoin luento oli Ilmastosi 2020 seminaarissa, <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=jHz9fp0j9Ok&amp;list=PL4pC8gO9hGq2qyVF37iLHT1VH8i8i99k-&amp;index=2\">linkki<\/a>. <strong>Kannattaa katsella n\u00e4m\u00e4 fysiikan professori Kauppisen luennot ja muodostaa oma mielipide, koska fyysikko ja kemisti oli Svantte Arrheniuskin, joka on noussut ilmatieteen jumalolennoksi t\u00e4ss\u00e4 CO2-asiassa.<br><\/strong><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>6.1<\/strong> <strong>Ilmaston herkkyystarkastelu (Mauri Timonen)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p> <strong>T\u00e4m\u00e4 on eri asia kuin CO2:n ilmastoherkkyys<\/strong>, mutta jos ilmasto viilenee l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 1-2 asteella, eli jos on viile\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin esiteollisen aikakauden alussa ja jos CO2-pitoisuus edelleenkin nousee kuten on odotettavissa, p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n lopulta jopa negatiiviseen herkkyyslukuun!<br><br>Kuvaavaa on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa aloitetaan herkkyyslukulaskenta esiteolliselta ajalta, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi IPCC:n lukitsemaa yht\u00e4 ja ainoaa totuutta. <br><br>L\u00e4mp\u00f6tila on kuitenkin vaihdellut vuosituhansien ajan samalla tavoin muutaman asteen haarukassa kuin viime vuosisatoinakin, vaikka CO2-pitoisuus on pysynyt l\u00e4hes muuttumattomana (260-280 ppm). Jos n\u00e4ille l\u00e4mp\u00f6tilavaihteluille lasketaan herkkyyslukuja, heiluvat arvot -500 ja +500 v\u00e4lill\u00e4. Vasta esiteolliselta ajalta saadaan muutaman yksik\u00f6n haarukkaan mahtuvia lukuja. Mauri Timosen luento Ilmastosi seminaarissa 2020 <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=luSwzQTpinY&amp;list=PL4pC8gO9hGq2qyVF37iLHT1VH8i8i99k-&amp;index=7\">linkki<\/a>.<br><br>T\u00e4ll\u00e4 tavalla laskettujen herkkyyslukujen merkitys holoseenin ilmastovaihteluiden selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kaatuu omaan mahdottomuuteensa, koska hiilidioksidi ja l\u00e4mp\u00f6tila eiv\u00e4t korreloi kesken\u00e4\u00e4n.   <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"545\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen-1024x545.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-188\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen-1024x545.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen-300x160.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen-768x409.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen-1536x818.jpg 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen-1568x835.jpg 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ilmastoherkkyys-timonen.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>7.<\/strong> <strong>Muita suomalaisia lysenkolaisen IPCC:n luoman ilmatieteen tieteenkielt\u00e4ji\u00e4, eli oman tieteenalansa tieteellisten tulosten puolustajia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>YLE k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lievemp\u00e4\u00e4 ilmaisua &#8221;Ilmastoep\u00e4ilyn kylv\u00e4j\u00e4t&#8221; n\u00e4ist\u00e4 eri tieteenalojen tieteentekij\u00f6ist\u00e4 ja ilmastoherkkyyden tutkijoista, joiden tekemien tieteellisten tutkimusten lopputulokset eiv\u00e4t vastaa IPCC:n lukitsemaa yht\u00e4 ja ainoaa totuutta, joka on t\u00e4ysin pyh\u00e4 asia sen suhteen, ettei sen olemassaoloa saa vaarantaa v\u00e4\u00e4rill\u00e4 tutkimustuloksilla, eik\u00e4 muutenkaan siit\u00e4 ep\u00e4ilev\u00e4sti puhumalla.<br><br>Huimimmat salaliittoteorioiden kannattajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 omia tutkimuksiaan tekev\u00e4t eri tieteenalojen tutkijat ja tiedemiehet ovat CO2-teollisuuden palveluksessa, koska he eiv\u00e4t saa IPCC:n lukitseman CO2 ilmastoherkkyyden ja siit\u00e4 kuvitelluksi johtuvien \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4- yms. asioiden mukaisia lopputuloksia, eiv\u00e4tk\u00e4 edes sovita tutkimustensa lopputuloksia IPCC:n lukitsemaan antropogeeniseen moodiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"575\" height=\"398\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/MOt-ilmastoep\u00e4ily.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-186\" style=\"width:605px;height:419px\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/MOt-ilmastoep\u00e4ily.jpg 575w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/MOt-ilmastoep\u00e4ily-300x208.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 575px) 100vw, 575px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>7.1<\/strong> <strong>Professori Kari Mielik\u00e4inen sek\u00e4 tutkijat Mauri Timonen ja Samuli Helama<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kari Mielik\u00e4inen ja Mauri Timonen ovat tehneet suuren virheen siin\u00e4, ett\u00e4 ovat pohjoisen puiden kasvusta ja lustoista tehneet tieteellist\u00e4 tutkimusta ja mallintaneet pohjoisen ilmaston vaihteluita puiden kasvun perusteella, mutta ovat saaneet sellaiset lopputulokset ilmastotutkimuksistaan, jotka eiv\u00e4t istu IPCC:n julistamaan yhteen ainoaan ja oikeaan totuuteen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 heid\u00e4nkin tutkimuksiaan v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n kaikin tavoin. FMI:n tieteellinen johtaja sanoo sit\u00e4 jopa h\u00f6mp\u00e4ksi, eli n\u00e4in sit\u00e4 tieteen parissa arvostetaan toisia tieteit\u00e4 ja muiden tekem\u00e4\u00e4 valtavaa tutkimusty\u00f6t\u00e4. Siell\u00e4 ei siis p\u00e4de yksi t\u00e4rke\u00e4 arvo &#8221;arvostamme toisiamme&#8221;, kun on vahvimman IPCC:n valtauskon edustaja. Professori Mielik\u00e4isen metsiin liittyv\u00e4 luento Ilmastosi 2020 seminaarissa, <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=QnTDYBUb2e0&amp;list=PL4pC8gO9hGq2qyVF37iLHT1VH8i8i99k-&amp;index=4&amp;t=4s\">linkki<\/a> sek\u00e4 ilmastoon liittyv\u00e4 Paavo V\u00e4yrysen haastattelu\/Mielik\u00e4inen linkki: <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=WfA4hn_kPLs \">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=WfA4hn_kPLs <\/a>sek\u00e4 Timonen <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=95NB4KsHR3Y\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=95NB4KsHR3Y<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"671\" height=\"960\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/laaksonen-lustot-h\u00f6mpp\u00e4\u00e4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-164\" style=\"width:607px;height:868px\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/laaksonen-lustot-h\u00f6mpp\u00e4\u00e4.jpg 671w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/laaksonen-lustot-h\u00f6mpp\u00e4\u00e4-210x300.jpg 210w\" sizes=\"auto, (max-width: 671px) 100vw, 671px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Vaikka virallinen ilmatiede tuolla tavoin v\u00e4h\u00e4ttelee dendrokronologiaa, siltikin LUKE:ssa on tehty valtavasti ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n <a href=\"https:\/\/www.luke.fi\/puiden-lustot-kertovat-tuhoisista-kaanteista-ilmastossa\/\">tieteensaran piiriss\u00e4<\/a>, <\/strong>joka on ainutlaatuista ilmastohistoriaa, koska puun vuosilustot kertovat ilmasto-oloista jopa yhden kalenterivuoden tarkkuudella. Miss\u00e4\u00e4n muussa aineistossa ei ole yht\u00e4 kauas menneisyyteen n\u00e4in tarkkaa aikasidonnaisuutta. Tarkkuuden ansiosta p\u00e4\u00e4s\u00adt\u00e4\u00e4n k\u00e4rrylle menneiden aiko\u00adjen ilmastovaihteluista. Lapin m\u00e4ntyjen vuosilustoista on rakennettu Lukessa yli 7 600 vuoden mittainen lustokalenteri, johon voidaan verrata erilaisia historian tapahtumia. Kalenteri kuuluu maapallon pisimpiin. Ilmaston muutosten tulkinnassa lustokalenteria pidet\u00e4\u00e4n erityisen hyv\u00e4n\u00e4, koska Lapin metsiin ei ihminen mennein\u00e4 vuosisatoina viel\u00e4 paljoa vaikuttanut.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse asiassa lustot ovat koko ilmastohistorian tutkimuksen kulmakivi, jota tieteellinen johtaja Laaksonen ei mit\u00e4 ilmeisimmin ymm\u00e4rr\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen omien ilmastouskomuksiensa kulmakivi &#8211; Mannin l\u00e4tk\u00e4maila- on rakennettu lustokalenterista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"958\" height=\"789\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/lusto-tiede-pakattu-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1303\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/lusto-tiede-pakattu-1.jpg 958w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/lusto-tiede-pakattu-1-300x247.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/lusto-tiede-pakattu-1-768x633.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 958px) 100vw, 958px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><br><strong><em>T\u00e4m\u00e4 ilmastotieteen taholta h\u00f6mp\u00e4ksi sanottu yli <a href=\"https:\/\/www.luke.fi\/tietoa-luonnonvaroista\/metsa\/metsat-ja-ilmastonmuutos\/puiden-vuosilustot\/\">7600 vuotta pitk\u00e4 lustosarja<\/a> on syntynyt kansainv\u00e4lisen tutkijayhteisty\u00f6n tuloksena. Lustokalenterin valmistumista pitk\u00e4\u00e4n vaikeuttanut n\u00e4ytteet\u00f6n ajanjakso v\u00e4lill\u00e4 350\u2013170 ennen ajanlaskun alkua umpeutui&nbsp;vasta vuonna 1999 yhdeks\u00e4n maan yhteisess\u00e4 EU-projektissa.<\/em><\/strong> <br><br>Lustojen kautta on selvitetty my\u00f6s Kalifornian kuivat kaudet<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"660\" height=\"302\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Kalifornia-kuivuudet.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1410\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Kalifornia-kuivuudet.png 660w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Kalifornia-kuivuudet-300x137.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 660px) 100vw, 660px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Jo vuonna 1915 julkaistussa Kalifornian lustokalenterissa n\u00e4kyy 1900-luvun alun nopea ilmaston l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"582\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/kalifornia-keranen-lustot-oikea-1024x582.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2872\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/kalifornia-keranen-lustot-oikea-1024x582.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/kalifornia-keranen-lustot-oikea-300x171.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/kalifornia-keranen-lustot-oikea-768x437.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/kalifornia-keranen-lustot-oikea.jpg 1490w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Lustotutkijoiden mukaan edess\u00e4 on kolme vaihtoehtoa, joissa ilmasto menee tulevaisuudessa A) IPCC:n lukitseman ainoan tieteellisen totuuden mukaan, B) puiden kasvun syklisyyden mukaan tai C) aurinkotieteen viitoittamalla tiell\u00e4<br><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"457\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/lustot-1-1024x457.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-168\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/lustot-1-1024x457.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/lustot-1-300x134.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/lustot-1-768x343.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/lustot-1.jpg 1253w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>C-kohdan aurinko<\/strong> on ainoa asia, joka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 maapalloa, eli on sen ainoa energial\u00e4hde. Auringon aktiivisuuden vaihtelu n\u00e4kyy selke\u00e4sti historian kylmien ilmastojaksojen kohdalla sek\u00e4 7600 vuoden pituisessa vuosilustokalenterissa. IPCC ja ilmatiede ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 aurinkoa t\u00e4ysin mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 maapallon ilmastovaihteluiden suhteen, eik\u00e4 usko tulevaan aurinkominimiin ja 2040 paikkeille ennustettuun pieneen j\u00e4\u00e4kauteen. IPCC:n mukaan auringon osuus nykyiseen ilmaston l\u00e4mp\u00f6jaksoon on vain noin 1 %. Mik\u00e4 lie sitten ollut syyn\u00e4 aiempiin lukuisiin vastaaviin ja viel\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isempiinkin ilmastojaksoihin, jolloin Gr\u00f6nlantikin oli viikinkien vihre\u00e4 asuttu maa, se j\u00e4\u00e4 meille ikuiseksi arvoitukseksi, jos sen selvitt\u00e4minen on IPCC:st\u00e4 tai ilmatieteest\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kiinni?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"506\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-1024x506.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1534\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-1024x506.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-300x148.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-768x380.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-1536x760.jpg 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-1568x775.jpg 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1.jpg 1725w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>7.2 Risto Jalkanen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4ntutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t mennytt\u00e4 ilmastoa paitsi dendrokronologian my\u00f6s neulasj\u00e4lkimenetelm\u00e4n avulla. T\u00e4ss\u00e4 asiassa kaksinkertainen tri Risto Jalkanen on tehnyt mittavan ty\u00f6n, kun on neulasista mallintanut 1200 vuoden ilmastosarjan.&nbsp;My\u00f6s Risto Jalkanen on edellisten ilmastotutkijoiden tapaan leimattu tieteenkielt\u00e4j\u00e4ksi ja denialistiksi, koska h\u00e4nenk\u00e4\u00e4n tutkimusty\u00f6ns\u00e4 tulokset eiv\u00e4t ole IPCC:n yhden ja ainoan ilmastoherkkyystotuuden mukaisia, eik\u00e4 J\u00e4rvinenk\u00e4\u00e4n ole alkanut niit\u00e4 sen mukaisiksi v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4\u00e4n. <br><br>Risto Jalkasen neulasj\u00e4lkitutkimusten mukaan maapallon ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 7 asteen verran ja ilmastonmuutoksia on ollut parikymment\u00e4 kertaa. Samoilla linjoilla ovat puiden kasvun syklisyytt\u00e4 tutkineet lustotutkijat.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"462\" height=\"844\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Jalkanen-1200.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-165\" style=\"width:606px;height:1107px\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Jalkanen-1200.png 462w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Jalkanen-1200-164x300.png 164w\" sizes=\"auto, (max-width: 462px) 100vw, 462px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Samoilla linjoilla n\u00e4iden ilmastotieteen tutkimusten kanssa oli ilmatiede  1938 ja 1938. Oikean alakulman tekstin mukaan varsin realistejakin olivat.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"581\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu-1024x581.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-940\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu-1024x581.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu-300x170.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu-768x436.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu-1200x681.jpg 1200w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu.jpg 1458w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Ja hyvinh\u00e4n ne Risto Jalkasen tutkimukset osuvat tunnettujen ilmastohistoriallisten tapahtumien kanssa yhteen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"578\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/jalkanen-neulaset-lustot-n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4-1024x578.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-167\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/jalkanen-neulaset-lustot-n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4-1024x578.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/jalkanen-neulaset-lustot-n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4-300x169.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/jalkanen-neulaset-lustot-n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4-768x433.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/jalkanen-neulaset-lustot-n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4.png 1418w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi Risto Jalkanen on ollut mukana selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 <strong>Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6\u00e4<\/strong>, joka on tasaisesti aikaistunut yli 300 vuoden ajan noin kahdella viikolla. <br><br>T\u00e4m\u00e4 tutkimus oli IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyysasian kannalta niin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n arka asia, ett\u00e4 Metla on poistanut sen internetist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"525\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi-1024x525.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-169\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi-1024x525.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi-300x154.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi-768x394.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi-1536x787.png 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi-1568x804.png 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Tornionjoki-suomi.png 1584w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>L\u00e4mp\u00f6tila on yli 300 vuoden aikana kohonnut 2,5 astetta. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sill\u00e4 kylm\u00e4t ja l\u00e4mpim\u00e4t jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. L\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut taantuakseen j\u00e4lleen varsin voimakkaasti. (huom. 1930-luku, sitten kylm\u00e4 aika 1960-1990 ja l\u00e4mmin aika 1990 alkaen). <em>Sarjasta ei n\u00e4y milloin ihminen on alkanut l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4, saati ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikuttanut kev\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilojen kehitykseen.<\/em><\/strong> <strong>T\u00e4m\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli luultavasti liikaa Metlalle, ja siksi tutkimus on poistettu internetist\u00e4.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>N\u00e4in se palautuminen n\u00e4kyy j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n aikaistumisenaV\u00e4h\u00e4n ovat ottaneet takapakkia kev\u00e4\u00e4t Tornionjoella 2000-luvulla<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"536\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023-1024x536.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2672\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023-1024x536.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023-300x157.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023-768x402.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023-1536x805.jpg 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023-1568x821.jpg 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/Tornionjoki-2023.jpg 1638w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>7.3 WMO:n johtaja ja ilmastoguru Petteri Taalas<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Ilmatieteen guruksi ristitty Petteri Taalas on heitt\u00e4nyt kaikkein rankimman arvion l\u00e4mp\u00f6tilannoususta. Koska Taalas on maailman ilmatieteenlaitoksen p\u00e4\u00e4johtaja, h\u00e4nell\u00e4 t\u00e4ytyy olla vankkaa CO2-ilmastoherkkyystietoa taustalla, kun on arvionsa tehnyt. T\u00e4t\u00e4 ilmastogurun antamaa arviota ei ole sanottu denialistiseksi, vaikka se ei osu IPCC:n viralliseen RCP 2-4,5 C ennustukseen, koska kukaan ei voisi kuvitella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tason henkil\u00f6 sortuu liioittelemaan l\u00e4mpenemisasiaa ja sit\u00e4 kautta luomaan ilmastohysteriaa ja -propagandaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"988\" height=\"319\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Taalas.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-157\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Taalas.jpg 988w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Taalas-300x97.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Taalas-768x248.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 988px) 100vw, 988px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Taalaksen mukaan arktinen alue l\u00e4mpenee jopa 20 asteella.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"542\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu-1024x542.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2939\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu-1024x542.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu-300x159.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu-768x407.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu-1536x813.png 1536w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu-1568x830.png 1568w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/taalas-20-astetta-2024-pakattu.png 1692w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Vaikka Petteri Taalas antaa omia tieteen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n IPCC:n lukitsemaan 2-4,5 C:n CO2 RCP -ennustuksiin liittyen, ollaan tiedemiespiireiss\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin huolissaan IPCC:n lukitsemasta 2-4,5 C:n RCP-ennustuksesta, ett\u00e4 <strong>500 tiedemiest\u00e4 eri puolelta maailmaa l\u00e4hettiv\u00e4t YK:n p\u00e4\u00e4sihteerille kirjeen, jossa t\u00e4t\u00e4 IPCC:n arviota sanottiin liian suureksi ja yliampuvaksi.<\/strong> <a href=\"https:\/\/clintel.nl\/prominent-scientists-warn-un-secretary-general-guterres\/\">Linkki<\/a> <br>T\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta on mm. <a href=\"https:\/\/www.ossitiihonen.com\/2019\/10\/04\/ilmastohatatilaa-ei-ole\/\">Ossi Tiihonen kirjoittanut blogikirjoituks<\/a>en<br><br><strong>Samoin tekiv\u00e4t 30 000 amerikkalaista tutkijaa<\/strong>, <a href=\"https:\/\/www.ossitiihonen.com\/2019\/10\/04\/ilmastohatatilaa-ei-ole\/\">linkki<\/a><br><br> &#8221;<em>Ei ole olemassa vakuuttavaa tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidi, metaani tai muut kasvihuonekaasut aiheuttaisivat nyt tai tulevaisuudessa katastrofaalista l\u00e4mpenemist\u00e4 tai muutosta maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Sen sijaan on olemassa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ilmakeh\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 hiilidioksidi tuottaa monia hy\u00f6tyj\u00e4 kasvien ja el\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6ille.<\/em> &#8221;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"583\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ilmasto-vetoomus-tiedemiehet-1024x583.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-156\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ilmasto-vetoomus-tiedemiehet-1024x583.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ilmasto-vetoomus-tiedemiehet-300x171.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ilmasto-vetoomus-tiedemiehet-768x437.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ilmasto-vetoomus-tiedemiehet.png 1445w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong> 7.4 Professori Antero J\u00e4rvinen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Professori Antero J\u00e4rvinen toimi Kilpisj\u00e4rven tieteellisen tutkimusaseman pitk\u00e4aikaisena johtajana, jolloin h\u00e4n teki sellaisia havaintoja Lapin luontoon liittyen, ett\u00e4 ne ovat IPCC:n julistaman totuuden vastaisia ja siksi joutui FMI:n ja muun 2-4,5 C:n CO2:n RCP-ennustuksiin uskovien ep\u00e4suosioon. Siit\u00e4 tuskastuneena h\u00e4n kirjoitti aikalaiskuvauksen nykytieteen tilaan liittyen, joka on aikalaiskuvaus 2000-luvun alun tieteen tilasta, kuten t\u00e4m\u00e4 blogikin tulee osaltaan olemaan. <br><br>&#8221;<em>Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t, poliitikot, kaikki! Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keinotekoisesti hengiss\u00e4 yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itse\u00e4\u00e4n korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmeness\u00e4 ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perint\u00f6\u00e4.<br>Tulevat sukupolvet saattavat ihmetell\u00e4, kuinka j\u00e4rjen aikakaudesta siirryttiin j\u00e4rjett\u00f6myyden aikakauteen. <\/em>&#8221; <a href=\"http:\/\/ilmastorealismia.blogspot.com\/2015\/01\/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html\">Linkki<\/a><br><br>Toki professori J\u00e4rvinen sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 arvostelee, kirjoittaa my\u00f6s menneest\u00e4 ilmastohistoriasta. Mutta kun senkin tekee v\u00e4\u00e4rin, eik\u00e4 kirjoituksellaan tue sit\u00e4 IPCC:n ja WMO:n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nyt el\u00e4mme l\u00e4hihistorian kuumimpia aikoja, niin on denialisti. Professori Antero J\u00e4rvisen luento ilmastosi 2020 seminaarissa, <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=eOu7293vB80&amp;list=PL4pC8gO9hGq2qyVF37iLHT1VH8i8i99k-&amp;index=3\">linkki<\/a>.<br><br>T\u00e4ss\u00e4 linkit professori J\u00e4rvisen kuvaamaan ilmastohistoriaan, <a href=\"http:\/\/ilmastorealismia.blogspot.com\/2016\/02\/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html\">osa 1<\/a> ja <a href=\"http:\/\/ilmastorealismia.blogspot.com\/2016\/02\/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html\">osa 2<\/a>.<br><br>Lapin ilmastoa ja siihen liittyvi\u00e4 havaintoja h\u00e4n on hienosti kuvannut t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessaan, <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/243251\/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_pdf.pdf?sequence=1\">linkki<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"841\" height=\"676\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Antro-j\u00e4rvinen.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-189\" style=\"width:607px;height:486px\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Antro-j\u00e4rvinen.png 841w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Antro-j\u00e4rvinen-300x241.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Antro-j\u00e4rvinen-768x617.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 841px) 100vw, 841px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>FMI:n tieteellisen johtajan Ari Laaksosen mukaan professori J\u00e4rvinen h\u00f6pisee.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"679\" height=\"679\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/laaksonen-jarvinen-arvio.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1281\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/laaksonen-jarvinen-arvio.png 679w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/laaksonen-jarvinen-arvio-300x300.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/laaksonen-jarvinen-arvio-150x150.png 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 679px) 100vw, 679px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>7<\/strong>.<strong>5<\/strong> <strong>Aurinkotiede<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Suomen ilmatiede lytt\u00e4\u00e4 monin auringonkin vaikutuksen maapallon ilmastoon. Johtajan suulla sanottuna vain ihmisen p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4 CO2 on vaikuttanut maapallon ilmastoon 1960 l\u00e4htien. Siis siit\u00e4 ajasta l\u00e4htien, kun Michael Mann katkaisi puiden lustojen ilmastosarjan, joka alkoi menn\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, ja liitti lustoproxyn per\u00e4\u00e4n instrumentti mittauslukemat.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"712\" height=\"960\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Ari-Laaksonen-100-pros-ihmisen-syyta-CO2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1282\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Ari-Laaksonen-100-pros-ihmisen-syyta-CO2.jpg 712w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Ari-Laaksonen-100-pros-ihmisen-syyta-CO2-223x300.jpg 223w\" sizes=\"auto, (max-width: 712px) 100vw, 712px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"608\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/laaksonen_100_ihminen-leike-pakattu-1024x608.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1758\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/laaksonen_100_ihminen-leike-pakattu-1024x608.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/laaksonen_100_ihminen-leike-pakattu-300x178.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/laaksonen_100_ihminen-leike-pakattu-768x456.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/laaksonen_100_ihminen-leike-pakattu.jpg 1450w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Aurinkotieteellist\u00e4 ilmastotutkimusta edustava professori Mursulankin on tuskastunut lysenkolaiseen ilmatieteeseen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"605\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/aurinko-mursula_tiede-pakattu-1024x605.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1283\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/aurinko-mursula_tiede-pakattu-1024x605.jpg 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/aurinko-mursula_tiede-pakattu-300x177.jpg 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/aurinko-mursula_tiede-pakattu-768x453.jpg 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/aurinko-mursula_tiede-pakattu.jpg 1448w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide\"><strong>8<\/strong>. <strong>Yhtym\u00e4kohtia historiaan<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Yhtym\u00e4kohtia historiaan l\u00f6ytyy my\u00f6s ilmatieteest\u00e4, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa 100 % oikeassa<\/strong> ja siksi heihin pit\u00e4isi uskoa, kun niin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t ja tuomitsevat muut tieteet h\u00f6mp\u00e4ksi, jotka uskaltavat tuoda esille eri\u00e4vi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia omien tieteellisten tutkimusten pohjalta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>FMI:ss\u00e4 nimitt\u00e4in jatkuu lysenkolainen perinne. <\/strong>Se kun aikanaan Neuvostoliiton lehdist\u00f6kin raportoi Lysenkon suurista menestyksist\u00e4, vaikka ne usein p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4tkin ep\u00e4onnistumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ihan kuten Ari Laaksonen edellisen kappaleen mukaan, Trofim Lysenko tuomitsi mielell\u00e4\u00e4n akateemiset tiedemiehet ja geneetikot ja v\u00e4itti, ett\u00e4 heid\u00e4n eristetty laboratorioty\u00f6ns\u00e4 ei auttanut neuvostokansaa. H\u00e4n ei yleens\u00e4 Laaksosen tapaan vaivautunut puolustamaan teorioitaan tieteellisin argumentein, vaan saattoi syytt\u00e4\u00e4 kritisoijiaan esim. sabotaasista.<\/strong> Koska Lysenko oli p\u00e4\u00e4ssyt Stalinin suosioon, t\u00e4llainen syyt\u00f6s johti helposti Lysenkoa kritisoineiden virasta erottamiseen, vangitsemiseen tai jopa teloittamiseen. Vuoden 1930 puhdistuksissa tuhansia maataloustieteen tutkijoita vangittiinkin. Suomessa ei viel\u00e4 olla t\u00e4ss\u00e4 pisteess\u00e4, mutta punavihre\u00e4 politiikka ohjaa Suomea kohti t\u00e4m\u00e4n mahdollistavaa punavihre\u00e4\u00e4 totalitarismia.<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4\u00e4n professorin sanoin; ei mene kovin pitk\u00e4\u00e4n, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen ja Laaksosen lietsomalle ilmastohysterialle, ett\u00e4 hysteerikot vet\u00e4ytyv\u00e4t hiljaisuuteen h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten k\u00e4vi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Asia on huomattu my\u00f6s ulkomaisissa tiedemiespiireiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"601\" src=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/lysenko-uusi-forbes-pakattu-1024x601.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2710\" srcset=\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/lysenko-uusi-forbes-pakattu-1024x601.png 1024w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/lysenko-uusi-forbes-pakattu-300x176.png 300w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/lysenko-uusi-forbes-pakattu-768x451.png 768w, https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/lysenko-uusi-forbes-pakattu.png 1517w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1. Johdanto Nykyisen l\u00e4mp\u00f6isen ilmastovaiheen syyn todistelu perustuu siihen IPCC:n uskoon, ett\u00e4 hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden nousu ilmakeh\u00e4ss\u00e4 aiheuttaa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 ja sit\u00e4 kautta erilaisia voimakkaita ja poikkeavia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4. Niinp\u00e4 maapallon ilmakeh\u00e4n CO2:n ilmastoherkkyys (TCS\/TCR) on koko meneill\u00e4\u00e4n olevan ilmastonmuutostarinan kulmakivi. Aikojen saatossa vastaavissa tilanteissa syit\u00e4 on haettu Golfvirrasta, auringosta, merenpohjan muutoksista, revontulista, kuusta, tulivuorista, sodista,&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=153\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">CO2 ilmastoherkkyys, IPCC\/FMI ja tieteen eroavaisuudet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":398,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[16,17,5,18,7],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hiilidioksidi","tag-ilmastoherkkyys","tag-ilmastonmuutos","tag-ipcc","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=153"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2965,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions\/2965"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}