{"id":1595,"date":"2021-11-28T09:24:11","date_gmt":"2021-11-28T09:24:11","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1595"},"modified":"2024-04-23T07:16:09","modified_gmt":"2024-04-23T07:16:09","slug":"lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1595","title":{"rendered":"Suomen talvien historiaa median kertomana"},"content":{"rendered":"\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Lapset pyysiv\u00e4t vaaria kertomaan lumesta. No t\u00e4ss\u00e4 isovaari kertoo menneist\u00e4 Suomen talvista ja lumesta median kirjoitusten kautta.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi Suomessa oli kuvan mukainen hanke \u201dpelastetaan talvet\u201d. Se hankkeena osoittaa sen, kuinka huonosti Suomen s\u00e4\u00e4historia tunnetaan ja siihen liittyv\u00e4 luonnollinen ilmaston vaihtelu ja syklisyys. Kun ilmaston vaihtelun tuntee, tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 aurinko pelastaa tulevat talvet samalla tavalla kuin se pelasti 1600-, 1800- ja 1900-luvuilla. Ei tarvitse lastenkaan olla huolissaan moisesta ikiaikaisesta asiasta, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 Suomessa on lunta enemm\u00e4n ja v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Sit\u00e4 ei nykyinen ilmatiede kykene kertomaan, joten t\u00e4ss\u00e4 siihen liittyv\u00e4 historian katsaus median kirjoittamana tylsien ilmatieteen k\u00e4ppyr\u00f6iden sijaan. Toki niit\u00e4 k\u00e4ppyr\u00f6it\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin koosteessa muutama on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Samasta aiheesta on US-kooste: \u201dSuomen talviin liittyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4historiaa vanhojen lehtien kertomana<\/a>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s helteisiin liittyen on lehtileikkeit\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n muutakin linkeiss\u00e4: \u201d1900-luvun alun helteet<\/a>\u201d ja \u201dMaapallon kuumin aika<\/a>\u201d<\/p>\n\n\n\n

Poimintoja leutoihin ja lumettomiin talviin liittyen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vihje: kuvat n\u00e4kyv\u00e4t paremmin suurentamalla n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai avaamalla ne eri v\u00e4lilehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esihistoriallinen ja -teollinen aika<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomen talvista ei ole esihistorian ajalta paljoakaan tietoa, mutta ilmeisen l\u00e4mpimi\u00e4 ne ovat olleet, koska esihistoriallisella aikakaudella Suomessa sy\u00f6tiin vesip\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, joita nyky\u00e4\u00e4n ei n\u00e4in pohjoisessa kasva ja mets\u00e4rajakin Lapin tuntureilla oli nykyiseen n\u00e4hden korkealla.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan l\u00e4mp\u00f6kaudella maapallon v\u00e4est\u00f6 tuplaantui, kun nykyisell\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kaudella sen ennustetaan kymmenkertaistuvan 10 miljardiin ihmiseen vuoden 2050 paikkeilla. Varsin kukoistavaa aikaa tuolloin elettiin ja Viikingitkin alkoivat elell\u00e4 Gr\u00f6nlannissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1693<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 poimintana vuosi 1696 oli s\u00e4ilt\u00e4\u00e4n niin erikoinen, ett\u00e4 siit\u00e4 on paljon kirjoitettua historian tietoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kovaa aikaa oli tuo 1600-luku kuten oli 1800-lukukin, kun ihmisi\u00e4 kuoli kylm\u00e4\u00e4n aikaan kuin russakoita. T\u00e4ytyy toivoa ettei tuo 200 vuoden kalman sykli osu 2000-luvulle, koska 1400-luvullakin oli kylm\u00e4t kuolon ajat (1400, 1600, 1800 ja ?2040?).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1700-luku<\/h3>\n\n\n\n

1700-luvun lopun talvista on v\u00e4h\u00e4n historian tietoa, mutta kes\u00e4t ennen kylm\u00e4\u00e4 esiteollisen vuoden 1850 j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa olivat Hesarin 1928 kirjoituksen mukaan kovin l\u00e4mpimi\u00e4 ja se n\u00e4kyy my\u00f6s lustotieteess\u00e4 tehdyiss\u00e4 proxyissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 edelliseen liittyv\u00e4 HS kirjoitus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1800-luku<\/h2>\n\n\n\n

1822<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Talvi oli lauha ja kauraa kylvettiin jo huhtikuun alussa. Kuten edell\u00e4 olleet historian kirjoitukset kertovat, ilmasto oli:
– l\u00e4mmin 1700-luvun lopussa ja1800-luvun alussa,
– mutta kylmeni voimakkaasti 1850-luvun j\u00e4lkeen
– l\u00e4mmeten sitten huomattavan nopeasti ja paljon, eli 2 asteen verran tultaessa 1940-luvulle.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1824<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Turun Sanomat leutojen talvien aikaan vuonna 1924 kertoi millaisia talvia oli 100 vuotta sitten vuonna 1824. Kuinkas ollakaan silloinkin ihmeteltiin leutoja talvia kuten nyt 100 vuoden kuluttua vuonna 2024. Hauska yhteensattuma siis lehtikirjoitusten mukaan on se, ett\u00e4 leutoja talvia oli 1824, 1924 ja 2024.
1824 kirjoitettiin: ”Ett\u00e4 talvet entisin\u00e4 aikoina olivat kylmemm\u00e4t, kuin nykyisempin\u00e4 ovat olleet, sen todistaa kuikin vanhempi ihminen, joka siit\u00e4 on vaarin ottanut ja sen muistossansa pit\u00e4nyt”<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 talvet sitten h\u00e4visiv\u00e4tkin taas 1930-luvulla, kuten my\u00f6hemmin havaitaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1836<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1836 lehdess\u00e4 ollaan havaittu, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannissa ja Islannissa on aika ajoin l\u00e4mmint\u00e4. Niinp\u00e4 niiden s\u00e4it\u00e4 on vertailtu muun Euroopan saman ajan s\u00e4ihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1850<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1850 Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tila on jossakin laskettu kahden l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausaseman (Oulu ja Helsinki) perusteella kymmenysosa-asteen tarkkuudella. Miss\u00e4\u00e4n ei kerrota mik\u00e4 on Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tila vuonna 1850, vaan jokaisessa k\u00e4ppyr\u00e4ss\u00e4 on vertailu, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on x,y astetta l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin esiteollisella ajalla vuonna 1850. Mik\u00e4 on vuoden 1850 Suomen virallinen keskil\u00e4mp\u00f6tila ja miten se on m\u00e4\u00e4ritelty?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1900 -luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1901<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1901 ihmeteltiin Utsjoella asti helmikuun lumettomuutta ja ep\u00e4iltiin tanskalaisten revontulitutkijoiden varastaneet revontulet ja sen kautta aiheuttaneen lauhan talven 1901, jolloin kes\u00e4kin oli kuumempi kuin l\u00e4mp\u00f6isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 2018.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1903<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Talvien ennustettiin lauhtuvan ja Gr\u00f6nlannin sulavan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1904<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Helmikuun 1904 Urheilulehdess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 Helsinki on py\u00f6r\u00e4ilykaupunki, koska silt\u00e4 toisinaan puuttuu talvet: \u201dSuomen p\u00e4\u00e4kaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Seh\u00e4n on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sit\u00e4 paitsi silt\u00e4 joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kes\u00e4.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1909<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1909 kylm\u00e4t talvet ovat miespolven aikana muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, ett\u00e4 muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta 2020-luvulla!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lintufaunat olivat muuttaneet pohjoisemmaksi. Ihmiset olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ilmasto on l\u00e4mmennyt, mutta tiede oli toista mielt\u00e4 viel\u00e4 siihen aikaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1910 -luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1910<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hiukan humoristinen l\u00e4hestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyj\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Tuleeko maa l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4ksi? Ornitologiset ilmi\u00f6t ovat aikaan saaneet vallankumouksen meid\u00e4n lintumaailmamme biologisessa luonteessa sek\u00e4 lajien maantieteellisess\u00e4 levi\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sveitsin hallituksen virallisessa tilastossa osoitettiin, ett\u00e4 Wallisin Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t yh\u00e4 pienenev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1911<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden jaksollinen tutkiminen oli ilmatieteen t\u00e4rkein asia 1911 aikoihin. Pohjois- ja Etel\u00e4napa sulivat ja Afrikka ja Aasia kuivuivat.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Rautatientori oli Veneziana rankkasateen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1912<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1912 uutisoitiin l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 Alaskasta ja siit\u00e4, ett\u00e4 Huippuvuorilla oli kukkaketoja.
Samoin j\u00e4\u00e4virrat vet\u00e4ytyiv\u00e4t sek\u00e4 Pohjois- ett\u00e4 Etel\u00e4navalla.
N\u00e4ihin napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamiseen liittyen olen tehnyt oman koosteen. Siit\u00e4 jokainen voi valita sen tieteellisen povauksen, johon itse eniten uskoo, linkki \u201dNapojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisennustuksia<\/a>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s 1912 uutisoitiin Iltalehdess\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1913 puhuttiin ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 helsinkil\u00e4iset tuskin muistavat milt\u00e4 talvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen on ollut l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin nykyisin. Tiedek\u00e4\u00e4n ei viel\u00e4 silloin l\u00e4mpenemist\u00e4 tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta t\u00e4ysin hysteerinen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kirje Helsingist\u00e4, lumeton joulu, lumeton tammikuu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutosta ep\u00e4iltiin tammikuussa ja sit\u00e4, ett\u00e4 Helsingin ilmasto muuttuu meri-ilmastoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tammikuussa oli pakasta, mutta amerikkalainen tiedemies on v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 maailma muuttuu kes\u00e4maaksi. Lintulajit olivat muuttaneet pohjoisemmaksi ja Huippuvuorilla oli l\u00e4mmint\u00e4. ”Jos em. tietoniekan ennustukset pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, maapallomme kuumuudesta sulaa”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1913 tehtiin maapallon voimassa oleva l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1914 <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1914 oli taas kerran p\u00e4\u00e4kaupunkilaisten heitett\u00e4v\u00e4 pyyhe keh\u00e4\u00e4n hiihdon ja lumitalvien suhteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huomiona se, ett\u00e4  vuonna 1914 Suomen kes\u00e4n korkein l\u00e4mp\u00f6tila oli 35,9 astetta mik\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4nkin Suomen enn\u00e4tys aina vuoteen 2010 37,2 astetta, joka tehtiin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa Liperin lentokent\u00e4ll\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Joulun riemuja Papulan rinteill\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1915<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Edellisen talven ep\u00e4toivon j\u00e4lkeen 1915 Helsingiss\u00e4 oli kunnon hiihtokelit. Sit\u00e4 lunta nuoret kovasti ihmetteliv\u00e4t silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenp\u00e4in: \u201dNuoret eiv\u00e4t muista t\u00e4llaista n\u00e4hneens\u00e4, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: T\u00e4llaisia talvet olivat ennen\u201d<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1915<\/strong> Alaskassa tehtiin historian l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys, jota ei nykyisess\u00e4 vastaavassa l\u00e4mp\u00f6jaksossa ole viel\u00e4 ly\u00f6ty. Tosin Suomessa vuonna 2019 uutisoitiin t\u00e4st\u00e4kin asiasta tyypillinen valeuutinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sitten tulikin pitk\u00e4 lauha 1920-1930 -lukujen jakso<\/strong>, jolloin esimerkiksi Helsingiss\u00e4 ei 15. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta ollut lunta viiten\u00e4 vuotena lainkaan. Vastaava tilanne on ollut 20 edellisen vuoden aikana nelj\u00e4 kertaa, kun 15.1.2020 lasketaan mukaan. Helsingin tammikuun 15. p\u00e4iv\u00e4n lumim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 1920- ja 1930-luvuilla paljon \u00e4\u00e4rev\u00e4mpi kuin nyky\u00e4\u00e4n on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Joulukirkkoonkin mentiin usein veneill\u00e4 tai laivoilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1915<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lustotiede eli dendrokronologia oli vuonna 1915:kin klimatologian yksi kulmakivi. T\u00e4ss\u00e4 on puiden lustoista mallinnettu Kalifornian ja Aasian l\u00e4mp\u00f6tiloja, jotka osuvat hyvin yhteen Suomessa tehdyn lustotieteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kalifornian megakuivuudet tietysti n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s lustoissa. Nykyiselle Kalifornian populaatiolle historiassa koetut kuivuudet olisivat kova paikka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1920<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1920 uudenvuoden aattona arvuuteltiin tulevan vuoden s\u00e4it\u00e4. Ikiaikainen tammikuinen vesisade n\u00e4htiin hyv\u00e4n\u00e4 asiana tulevan sadon n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Heikinp\u00e4iv\u00e4n tori tammikuussa Joensuussa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1921<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Talvi oli leuto ja vett\u00e4 satoi tammikuussa 1921. Atlantin vaikutus Suomen talviin tunnettiin siihen maailman aikaan. 2024 ei en\u00e4\u00e4 tunneta tuotakaan AMO\/NAO -ilmi\u00f6t\u00e4. Itse asiassa Suomen ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori sanoo AMO-ilmi\u00f6n olevan n\u00e4k\u00f6harha.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1923<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1923 ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 Eurooppa l\u00e4mpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nyky\u00e4\u00e4n IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1923 my\u00f6s Australiassa havaittiin ilmastonmuutos<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1924<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lumi tuli talvella usein veten\u00e4. Maan muokkausta ehdotettiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Hein\u00e4kuusta asti l\u00e4mmint\u00e4 ja Oulussa oli lauhaa ja l\u00e4mmint\u00e4 viel\u00e4 tammikuussa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Maapallon ilmastonmuutosta ep\u00e4iltiin. Alaskassa l\u00e4mp\u00f6kausi jatkui ja oli jopa enn\u00e4tyksellist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4: \u201djos t\u00e4t\u00e4 tilannetta kest\u00e4\u00e4 kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa en\u00e4\u00e4 olekaan j\u00e4\u00e4kentti\u00e4\u201d<\/em><\/strong>. Samoin Gr\u00f6nlannissa \u201dj\u00e4\u00e4vuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin\u201d<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Viel\u00e4 1924 Helsingiss\u00e4 oli uudenvuoden aattona golfkelit. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ihan ilman hiilidioksidia ja poliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyet\u00e4 adjustoimaan, kuten l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yri\u00e4 adjutsoidaan! Muuten voisi kuvitella, ett\u00e4 nykyisin 2020-luvulla on jotenkin ihmeelliset vuodenajat s\u00e4ineen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1925<\/h3>\n\n\n\n

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvip\u00e4iv\u00e4 helmikuussa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tarjanne seilaa tammikuussa 1925 Saimaan aalloilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa l\u00e4mmin 1925 talvella ja Lapissakin +10 astetta kuumaa, kun Afrikassa oli kylm\u00e4! Kovia myrskyj\u00e4kin oli.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kes\u00e4inen kuva Helsingist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4sij\u00e4rvi ei j\u00e4\u00e4tynyt<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Huippuhiiht\u00e4j\u00e4mme Collin ja Autio etsiv\u00e4t lunta aina Rovaniemelt\u00e4 asti, mutta vetiv\u00e4t siin\u00e4 vesiper\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Pohjanmaallakin oli lumetonta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Sotilailla oli ongelmia. Samoin puut hiirenkorvalla helmikuussa. Nurmikot vihersiv\u00e4t ja perhoset lenteliv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Runojakin rustattiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Talvihistoriaa H\u00e4meenkyr\u00f6st\u00e4. L\u00e4hde taitaa olla Ruotsista ja kaikki lehdiss\u00e4 mainitut havainnot eiv\u00e4t koske Suomea.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainitun 1421 hedelm\u00e4puiden kukinnan tutkin historian kirjoituksista, koska joissakin historiikeissa vuoden 1421 mainitaan olleen eritt\u00e4in kylm\u00e4: <\/p>\n\n\n\n

– Talvi 1420 \/ 1421 jKr [Euroopassa] talvi oli niin leuto, ett\u00e4 huhtikuussa 1421 siell\u00e4 oli kirsikoita ja toukokuussa viiniryp\u00e4leit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

– Talvi 1421\/1422 jKr. ”T\u00e4n\u00e4 vuonna Seine, joka oli suuri, muuttui melko lujaksi.” [Vuonna 1492, Seine-joki on Ranskassa turvonnut ja sitten j\u00e4\u00e4tynyt kiinte\u00e4ksi.]<\/p>\n\n\n\n

Tammikuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1422 oli pahin kylm\u00e4, jonka ihminen oli koskaan n\u00e4hnyt. Se j\u00e4\u00e4tyi niin hirve\u00e4sti ett\u00e4 alle kolmessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kellareissa oleva etikka ja viini j\u00e4hmettyiv\u00e4t j\u00e4\u00e4puikoiksi, jotka riippuvat kellarin holvit. Seine-joki Ranskassa paisui ja j\u00e4\u00e4tyi t\u00e4ysin. Kaivot j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

YHTEENVETO<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisissa lehdiss\u00e4 mainittu l\u00e4mmin maaliskuu oli vuonna 1421 kuten lehdet kirjoittavat.<\/p>\n\n\n\n

Talvi 1421\/1422 oli eritt\u00e4in kylm\u00e4 ja silloin kulkivat my\u00f6s Ruotsista Tanskaan j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston ennustettiin l\u00e4mpenev\u00e4n niin paljon, ett\u00e4 paistetut satakielet putoavat taivaalta suihimme.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1926<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vaikutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Siit\u00e4 ei kirjoiteta nyky\u00e4\u00e4n, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedett\u00e4, jota lusto- ja neulastutkimusten tapaan kaikin keinoin v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niit\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, ett\u00e4 ihmisnero on voimaton luonnon ilmi\u00f6it\u00e4 vastaan. Ei luulla en\u00e4\u00e4 armon vuonna 2024.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1927<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein l\u00e4mp\u00f6isimm\u00e4lle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmill\u00e4 todettiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 talvet katoavat. Tuttu pelko jo vuonna 1927?<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kes\u00e4t 1926-1929 olivat helteisi\u00e4 ymp\u00e4ri maapallon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1928<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen. 1893 j\u00e4lkeen ei Tukholmassa ole ollut pakkastalvia ja sit\u00e4 ennen 1893 tammikuun keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 7,4 C ja helmikuun keskil\u00e4mp\u00f6tila – 10,5 C.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1929<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1929 muisteltiin 1873 leutoa talvea ja \u00e4killist\u00e4 lumentuloa.
Samoin raportoitiin Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden katoamisesta ja Etel\u00e4navan sulamisesta sulamisesta. Sanoivat my\u00f6s, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6 on muuttumassa ja sen osoittavat sek\u00e4 ilmastokatastrofit ett\u00e4 s\u00e4\u00e4tiedot, kuinka tutun kuuloista n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4!<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1929 havaittiin, ett\u00e4 J\u00e4\u00e4meri l\u00e4mpenee ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat sulaneet. J\u00e4\u00e4vuoretkin ovat k\u00e4yneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 2020-luvulla!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suuri muutoskausi meneill\u00e4\u00e4n jossa maa ja sen ilmasto olivat 1929.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Erityisen lumisia vappuja muisteltiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Golfvirta havaittiin kovin l\u00e4mpim\u00e4ksi ja se yhdistettiin my\u00f6s sateisiin. Toki Suomessa oli l\u00e4mmin kes\u00e4kin. Ja seuraavana kes\u00e4n\u00e4 tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Siin\u00e4 oli heti kohta J\u00e4\u00e4merell\u00e4 veden l\u00e4mm\u00f6t 22 -asteisia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ep\u00e4iltiin pilkett\u00e4 silm\u00e4kulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten my\u00f6s Kiinan ja Japanin sota.<\/p>\n\n\n\n

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Joulun j\u00e4lkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1930<\/h3>\n\n\n\n

1930 kylvettiin ruista tammikuussa ja hevoset olivat pelloilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4ij\u00e4nteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkil\u00f6 kirjannut, ett\u00e4 V\u00e4\u00e4ksyss\u00e4 j\u00e4rvi j\u00e4\u00e4tyi 30.1.1930 ja oli j\u00e4ist\u00e4 vapaa 20.4.1930. Kirja l\u00f6ytyi Rantala nimisest\u00e4 paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1924\/25 talvi, jolloin V\u00e4\u00e4ksyss\u00e4 j\u00e4\u00e4t tulivat 28.1.1925 ja oli j\u00e4\u00e4st\u00e4 vapaa 25.4.1925.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Tammikuussa kes\u00e4ntuntuinen kuva P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 sek\u00e4 kahvikestit ulkona tammikuussa 1930.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hylkeenpyyt\u00e4jill\u00e4 ja talvikalastajilla oli ongelmia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maaliskuun toinen p\u00e4iv\u00e4 otettiin aurinkoa Kaivopuistossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat \u00e4kisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat. Kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4 kuoli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hiihtokilpailuihin oli vaikeaa valmistautua, koska ei ollut lunta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Meijereill\u00e4 ja sairaaloilla oli hankalaa, kun oli j\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 talvia.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

”Miten k\u00e4y Pohjoisnavan?” Tuhansia j\u00e4\u00e4karhuja ja eskimoita kuoli helteeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pohjoisnapa siis keikkuili sulassa vedess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vapun siirtoa kaavailtiin, jotta porvarit saisivat laiskotella l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1932<\/h3>\n\n\n\n

1932 P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 soudeltiin jouluaattona 1932 ja kukkia istutettiin uudenvuoden aattona 1932<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksi havainto on my\u00f6s se, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isill\u00e4 ilmastonmuutoskausilla linnut pyrkiv\u00e4t yh\u00e4 pohjoisemmaksi.<\/strong> Havaintoina se, ett\u00e4 kottarainen pesi ensi kertaa Enonteki\u00f6n Lapissa vuosina 1931 ja 1932, taltiainen 1935 ja peltosirkku 1936.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei ollut helppoa Lake Placidissakaan talvella 1932<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Talviurheilua peruttiin muutenkin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Mikkeliss\u00e4 oli lumeton joulu.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

S\u00e4\u00e4n ennustamisen tarkkuus oli samalla tasolla kuin 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1933<\/h3>\n\n\n\n

Oulussa oli musta joulu ja useampiakin per\u00e4kk\u00e4in. Helsingiss\u00e4 oli satanut lunta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Raahen suunnalla oli lumetonta uudenvuoden aikaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Mets\u00e4ty\u00f6t olivat ongelmissa viel\u00e4 helmikuussa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1934<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Golfvirta oli l\u00e4mp\u00f6isempi kuin koskaan. Narvikin vuonossa vesi oli 22 C l\u00e4mmint\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kev\u00e4t 1934 oli jopa eritt\u00e4in helteinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1934 ehdotettiin, ett\u00e4 voimisteltaisiin lumettomina talvina, niin pysytt\u00e4isiin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1935<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1935 oli ainoa lumeton joulu Levill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Levill\u00e4 ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vett\u00e4! T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n media on aivan onnesta mykkyr\u00e4ss\u00e4 ilmasto-onnesta, jos ja kun t\u00e4m\u00e4 uusiutuu!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kunnon talvia kaipailtiin 1935<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmanalan vaihtelut tunnettiin viel\u00e4 tuohon aikaan toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Paluuta 3000 vuoden takaiseen ilmastoon siis veikkailtiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hiihtolomia pidettiin vesisateessa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Talvien lyhentymisen takia alettiin tarvitsemaan v\u00e4likausivaatteita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pohjanmaallakin alettiin tottua lumettomiin jouluihin!<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1936 raportoitiin j\u00e4\u00e4meren sulamisesta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1936<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1936 HS kirjoitti v\u00e4h\u00e4lumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kes\u00e4 1936 oli my\u00f6s enn\u00e4tyksellisen kuuma lauhan talven j\u00e4lkeen. T\u00e4ss\u00e4 lauhaa talvea seurasi kuuma kes\u00e4 kuten 1901.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1936 pohdittiin nopean l\u00e4mpenemisen syit\u00e4, joka n\u00e4kyy sek\u00e4 lehtikirjoituksista ett\u00e4 sen voi helposti laskea niiden s\u00e4\u00e4asemien kautta mitatuista l\u00e4mp\u00f6tiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727<\/a>. N\u00e4ist\u00e4 molemmista on tehty alla oleva kuvaaja, josta n\u00e4kee hyvin sen, ett\u00e4 1900-luvun alussa oli t\u00e4ysin vastaava nopea l\u00e4mpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Huomiona se, ett\u00e4 vasemman puoleisessa taulukossa on mukana maaliskuu, jota ei ole otettu huomioon kuvan vertailua laskettaessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Arktinen alue oli sulamassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1937<\/h3>\n\n\n\n

1937 soiden kuivausta pidettiin ilmastonmuutoksen syyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1937 tammikuussa soudeltiin rehua saariin<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talvi tuli vitkutellen 1937.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli, ett\u00e4 saamme jatkossa kulkea v\u00e4hemmiss\u00e4 vaatteissa kuin ihmiset.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenien viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Matinp\u00e4iv\u00e4n ennustuksia<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s kes\u00e4 1937 l\u00e4mp\u00f6isen talven j\u00e4lkeen oli eritt\u00e4in l\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1937 pidettiin meren pohjan muutoksia syyp\u00e4in\u00e4 tulviin ja hirmumyrskyihin. T\u00e4ss\u00e4 on lyhennelm\u00e4 lehtijutusta, jossa Mark Twainia siteerataan: ”Kaikki ihmiset puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mit\u00e4\u00e4n auttaakseen sit\u00e4”.<\/strong> No nyt 2020-luvulla luulevat ilmaa auttavansa, kun touhuavat hiilidioksidin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toinen lyhennelm\u00e4 merenpohjajutusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lustotiede eli dendrokronologia tunnettiin tuohon aikaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1938<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1938 FMI:n johtaja Ker\u00e4nen totesi mm. talvien l\u00e4mmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston jopa 7 asteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteen laitoksen ja sen johtaja Jaakko Ker\u00e4sen havainnoista uutisoitiin monissa lehdiss\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Se oli globaalia se sen ajan ilmastonmuutos.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Oletettiin ett. Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4kenttien h\u00e4vi\u00e4minen oli yhteydess\u00e4 Suomen l\u00e4mpimiin talviin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Merilinnut alkoivat talvehtimaan arktisilla alueilla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Ilmasto muuttui kovasti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Metsien osalta ilmastonmuutos oli kultakaivos!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Puiden kasvun paranemin ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 havaittiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Huippuvuorilla ilmasto l\u00e4mpeni suurimpien arvioiden mukaan jopa 9 asteella. Niinp\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6ss\u00e4 olleet Andreen retkikunnan j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset l\u00f6ytyiv\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Andreen retkikunnan j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tulivat esille ikij\u00e4\u00e4st\u00e4 ja sit\u00e4 pohdittiin, kuinka pysyv\u00e4 l\u00e4mmin ilmastonmuutos on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huippuvuorilla nopeaa l\u00e4mpenemist\u00e4 ja Ranskan Alppien ennustettiin sulavan kokonaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1938 arveltiin kahvin, riisin ja rusinan viljelyn olevan kohta mahdollista Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Merenkulkulaitos oli sent\u00e4\u00e4n tolkuissaan ja lupasi, ett\u00e4 tulee niit\u00e4 oikeitakin talvia viel\u00e4, vaikka joulukuussa ruusut ja orvokit kukkivat kaupungin puistoissa. Appelsiinien viljely\u00e4 Suomessa joku oli ennustellut, kun oli niin l\u00e4mmint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eri paikkakuntien ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 uutisoitiin. Ilmastonmuutos oli sangen huomattava.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939<\/h3>\n\n\n\n

Professori Jaakko Ker\u00e4sen ilmastoanalyysi, Pellervo 04.01.1939<\/a><\/h3>\n\n\n\n

 \u201dOnko ilmastomme muuttumassa l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4ksi?\u201d<\/h3>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen raportoi vuonna 1939 ja siit\u00e4 kolmen sivun raportista on oma bloginsa linkiss\u00e4: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI:n johtaja Ker\u00e4nen totesi, ett\u00e4 Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Kysymykseen, ett\u00e4 jatkuuko ilmaston l\u00e4mpeneminen yh\u00e4, Ker\u00e4nen sanoi, ettei sit\u00e4 kukaan voi tiet\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Riekot ja Siperian ikirouta vet\u00e4ytyi pohjoiseen ja vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Vehn\u00e4myllyt jauhoivat Tornionjokilaaksossa asti.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Talvi 1939 oli siit\u00e4 merkillinen, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4 sahasivat nopeasti.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Huippuvuorilla talvi-ilmasto oli l\u00e4mmennyt 9 asteella.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Huippuvuorten ihmemaa oli l\u00e4mmennyt kovasti.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Siperiassa ikirouta pakeni kohti pohjoista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Pohtivat, ett\u00e4 josko Etel\u00e4mantereella olisi kultaa l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 nyt kun ilmasto l\u00e4mpenee.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Oli niin l\u00e4mmin aikakausi, ett\u00e4 J\u00e4\u00e4meren rannalla sijaitsevasta Petsamosta suunniteltiin uutta Rivieraa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Australian mediassa ilmaston huomattava l\u00e4mpeneminen havaittiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939 USA:ssa sateet palasivat ja tuhoisat p\u00f6lymyrskyt loppuivat<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 – ilmasto l\u00e4mpeni 1930-luvulle tultaessa ainakin Helsingiss\u00e4 2 asteen verran ainoan saatavilla olevan 1850-luvun mittaustiedon perusteella. Ei sen aikainen ilmatiede valehdellut kansalaisille. Lapin talvet l\u00e4mpeniv\u00e4t jopa 3 asteen verran ja Huippuvuoret jopa 9 asteen verran. Golfvirta oli 5 astetta normaalia l\u00e4mp\u00f6isempi jne.<\/p>\n\n\n\n

Nyt 2020-luvulla on vedetty mutkat pikkasen suoriksi, eik\u00e4 huomioida tuota valtavan nopeaa 1900-luvun alun ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4, josta maailman lehdet globaalisti raportoivat, vaan oikaistaan 1850-luvusta suoraan 2000-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Siin\u00e4 vaiheessa 1939 tiede ei viel\u00e4 ollut kyennyt ratkaisemaan ilmaston 2 asteen l\u00e4mpenemisen syyt\u00e4. Merivedet olivat l\u00e4mpimi\u00e4 jo siihen aikaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 pidettiin suuriarvoisena asiana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1940<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4mmin 1930-luku p\u00e4\u00e4ttyi talvisodan pakkasiin 1940 ja ankaria talvia oli kolme per\u00e4kk\u00e4in. Kuvassa tri Risto Jurva pohtii voisiko Eurooppaa ja Amerikkaa my\u00f6ten levinnyt kova ja ankara talvi 1940 toistua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nuokin talvisodan pakkaset olivat Helsingiss\u00e4 varsin sahaavat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1943<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomessa oli kaksi kovaa talvea 1940-1942. Vuonna 1943 oli j\u00e4lleen leuto, ns. valtamerellinen talvi, jolloin Helsingin Ilmalassa tehtiin 28.2.1943 helmikuiden kaikkien aikojen l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys 11,8 C-astetta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

194<\/strong>4<\/h3>\n\n\n\n

1944 oltiin vedetty sellainen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 lauhan talven j\u00e4lkeen tulee hyv\u00e4 sato ja lauhoina talvina s\u00e4\u00e4styy polttopuita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitteriss\u00e4 puhui toipumisesta, kun ilmatiede ei taida ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 palautumisasiaa, niin palautuminen j\u00e4\u00e4kaudesta huipentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se n\u00e4kyy hyvin t\u00e4ss\u00e4 lehtileikkeess\u00e4 sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa v\u00e4hentyneet, kun kes\u00e4t ovat l\u00e4mmenneet 200 vuoden ajan. Ihmiskunta el\u00e4\u00e4 siis eritt\u00e4in hyvi\u00e4 aikoja 1900-luvulla jopa niin, ett\u00e4 sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1944 esitettiin sellainen teoria, ett\u00e4 Golfvirta pys\u00e4htyi 1940 aikoihin siksi, ett\u00e4 se tuli liian l\u00e4mpim\u00e4ksi ja siksi tukehtui. Teoria ei varmaankaan kest\u00e4 tieteellist\u00e4 tarkastelua, mutta vastaava yhteensattuma n\u00e4ytt\u00e4isi tapahtuneen vuonna 2021 l\u00e4mp\u00f6isten 2000- ja 2010-lukujen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1946<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1946 oli Pohjoisnapa silloinkin sulamassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1947<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Linja-auto luisui Aurajokeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston muutoksesta kirjoitettiin Australiassa: ”Arktisen ilmaston h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 muutos.”<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1948<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Sohjoiset kadut Porissa tammikuussa 1948.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1949<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1949 p\u00e4iv\u00e4kirja kertoo kuinka helmikuussa sireenit olivat nupuilla ja raparperit vihersiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Enn\u00e4tyksellisen l\u00e4mmint\u00e4 oli.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1949 tammikuun lopussa vitsailtiin Hesarissa, ett\u00e4 katsojat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t puoleen hintaan hiihtokilpailuja katsomaan, jos tuovat lunta mukanaan. Sit\u00e4 sitten pilapiirroksen mukaan yritettiin jos mist\u00e4 saada.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n vitsailtiin kes\u00e4isell\u00e4 hellehiihtelyll\u00e4, koska suunnistaja oli voittanut edellisen p\u00e4iv\u00e4n hiihtokilpailun.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Australiassa napa-alueiden ilmaston l\u00e4mpeneminen havaittiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1950<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuosi 1950 oli k\u00e4\u00e4nnekohta maapallon ilmastohistoriankulussa, kun FMI:n tieteellisen johtajan Ari Laaksosen mukaan ihminen alkoi 100 % varmuudella m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmaston kulun hiilidioksidin avulla<\/strong>, jolla viimein 2000-luvulla saavutettiin 1930-luvun keskil\u00e4mp\u00f6tila.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Australiassa kirjoitettiin maan s\u00e4\u00e4n olevan hullu, osa 1<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maan s\u00e4\u00e4 on hullu osa 2<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maan s\u00e4\u00e4 on hullu, osa 3<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samana vuonna australialaiset asiantuntijat ep\u00e4iliv\u00e4t, ett\u00e4 maa l\u00e4mpenee.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1951<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomessa ja Ruotsissa leudoin talvi 90-vuoteen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Australiassa ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ja j\u00e4\u00e4vuoret sulavat<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1954<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Oltiin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4mmin ilmastojakso alkaa olla ohi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samaa mielt\u00e4 oltiin Australiassa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1956<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Merien pinnoista tuli nykyaikaan n\u00e4hden poikkeavaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jo 1938 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden oletettiin sulavan totilasin j\u00e4\u00e4paloiksi. 1932 puhuttiin, ett\u00e4 maapalloa uhkaa vedenpaisumus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1961<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1961 osattiin iloita lauhan talven tuomista valtavista s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Krookuksia oli Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4ell\u00e4 helmikuun lopussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1966<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja ihmetteli niit\u00e4 virheit\u00e4, jotka maanviljelyksess\u00e4 tehtiin 1930-luvulla, kun Lappia my\u00f6ten alettiin viljell\u00e4 vehn\u00e4\u00e4, kun kuviteltiin l\u00e4mpim\u00e4n ilmastojakson jatkuvan ikuisesti. Kuulostaa kovin tutulta 2020-luvulla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1972 ja 1973<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1972 ja 1973 oli l\u00e4mpim\u00e4t ja lumettomat talvet sek\u00e4 enn\u00e4tyksellisen l\u00e4mpim\u00e4t kes\u00e4t, kun Lapissakin mitattiin jopa 10 vrk ajan yli 30 C l\u00e4mp\u00f6tiloja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1988<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1988 elettiin kylm\u00e4\u00e4 ajanjaksoa ja j\u00e4\u00e4kauden arveltiin tulevan yht\u00e4 varmasti kuin flunssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1992<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

HS kirjoitti ilmastohistoriaa, jossa my\u00f6s Pieni j\u00e4\u00e4kausi mainittiin. Nyky\u00e4\u00e4n 2020-luvulla ilmatieteess\u00e4 Pienen j\u00e4\u00e4kauden, kuten 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6kauden olemassa olo kiellet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1992 j\u00e4lkeen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1992 j\u00e4lkeen alkoivat samat jutut kuin t\u00e4ss\u00e4 koosteessa ovat olleet. J\u00e4\u00e4tik\u00f6t taas sulavat jne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Historiaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1. It\u00e4meri<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4iden laajuudesta on pitk\u00e4 historian tieto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus on ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 v\u00e4hentynyt ja v\u00e4heneminen huipentui 1930-luvulle, kun asiaa tarkastellaan 10-vuoden keskiarvojaksoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6st\u00e4 on pitk\u00e4 historia ja se on aikaistunut parilla viikolla viimeisen 300 vuoden aikana. 2000-luvulla j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n aikaistuminen on loppunut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Jouluaatot<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mustat jouluaatot Tampereella seuraavat AMO:n vaihtelua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

AMO\/NAO n\u00e4kyy Jouluaatoissa my\u00f6s muilla sellaisilla paikkakunnilla, joilta Jouluaaton historiatietoa ob saatavilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ihan pikkasen jouluaatoistakin puhutaan l\u00f6\u00f6peri\u00e4. Linkin blogissa lis\u00e4\u00e4 aiheesta: ”Musta vai valkoinen Joulu, Markus M\u00e4ntykangas?”<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4. Gr\u00f6nlanti<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1930-luvulla Gr\u00f6nlannin sulaminen oli nykyist\u00e4 nopeampaa, kun Gr\u00f6nlannin sulamisasiaa on tutkittu arkistoista l\u00f6ytyneiden ilmavalokuvien perusteella ja todettu, ett\u00e4 1930-luvulla sulaminen Gr\u00f6nlannissa oli nykyist\u00e4 nopeampaa ja suurempaa. L\u00e4hde:
1930s Photos Reveal History of Greenland Glaciers (scitechdaily.com)<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 2016 tehtiin tieteellinen tutkimus, jossa 1930-luvun Gr\u00f6nlannin sulaminen oli nykyisen kaltainen ilmi\u00f6. Tutkimuksessa paheksuttiin sit\u00e4, ett\u00e4 liian usein johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vedet\u00e4\u00e4n vain viimeisen 30-60 vuoden ajanjakson perusteella.
Scientists: 1930s Ice Melt Rates In Greenland, Iceland Were The Same As Today\u2026No Net Ice Loss In 80 Years (notrickszone.com)<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston kirjoitettu historia n\u00e4kyy Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6historiassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5. Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4virtojen vaihtelu Alpeilla tunnettiin jo 1911 ja sit\u00e4 kuvattiin m\u00f6rk\u00f6n\u00e4, joka tuhoaa taloja ja kokonaisia kyli\u00e4. L\u00e4hde.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sveitsin Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 on tehty lukuisia tieteellisi\u00e4 tutkimuksia, joissa pohditaan 1940-luvun nykyist\u00e4 nopeampaa j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamista. Syit\u00e4 on haettu auringosta, NAO:sta ja mustasta hiilest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sama sulamisasia joka oli 1940-luvulla, s\u00e4ik\u00e4yttelee tutkijoita 2020-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuten sanottu, Zurichin yliopisto on tehnyt Alppij\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta kolme eri tutkimusta. Jos aihe kiinnostaa, siit\u00e4 voi lukea t\u00e4st\u00e4 blogista: Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ja ilmastonmuutokset | Uusi Suomi Puheenvuoro<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki Sveitsin Alpeillakin on puut kasvaneet l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 esihistoriallisella aikakaudella-<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvapareja usein esitet\u00e4\u00e4n oman agendan n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ss\u00e4 suhteellisen puolueeton kuvakokoelma Coloradosta USA:sta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

6. Keinulautailmi\u00f6<\/strong>, Etel\u00e4manner<\/strong>\/Pohjoisnapa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1992 Hesarissa suomalaiset tiedemiehet kirjoittivat, ettei Etel\u00e4manner sula ilmastojen l\u00e4mp\u00f6isiss\u00e4 jaksoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samoin tiede tunsi ennen muinoin ilmi\u00f6n keinulautailmi\u00f6 Pohjoisnavan ja Etel\u00e4mantereen v\u00e4lill\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n tuonkin ilmi\u00f6n on ihmisen hiilidioksidi lopettanut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

7. Hunga Tonga<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Historian kirjoituksissa esiintyy kuumia aikoja, joille ei anneta selityksi\u00e4. Kylmille ajoille annetaan usein syyksi tulivuoret. <\/p>\n\n\n\n

Vuosi 2023 oli ilmeisen l\u00e4mmin, mutta Suomessa sille ei syyt\u00e4 arvioida, koska sellainen ei sovi nykyaikaan. Poikkeus oli akatemiaprofessori Ari Laaksonen, joka arveli yhdeksi syyksi ENSO:n ja Hunga Tongan tulivuoren purkauksen. Heti tuli mieleeni, ett\u00e4 alkaako Ari Laaksonen pehmenem\u00e4\u00e4n sen suhteen, ett\u00e4 ihminen ei aiheutakaan kaikkea mahdollista ilmastossa?<\/p>\n\n\n\n

Yksi uudehko tutkimus kun viittaa siihen, ett\u00e4 150 miljoonaa tonnia vesih\u00f6yry\u00e4 ruiskutettiin Hunga Tongan purkauksen vaikutuksesta ylemp\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4\u00e4n ja suuri osa siit\u00e4 on edelleen siell\u00e4 vaikuttamassa maapallon l\u00e4mp\u00f6tiloihin.<\/p>\n\n\n\n

Hunga-Tongan aiheuttama ilmaston l\u00e4mpeneminen on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska Hunga-Tongan purkaus lis\u00e4si vesih\u00f6yryn massaa stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 13%, ja se pysyy siell\u00e4 viel\u00e4 monta vuotta ja vesih\u00f6yryh\u00e4n on merkitt\u00e4vin kasvihuone”kaasu”.<\/p>\n\n\n\n

PINATUBON JA HUNGA-TONGAN ERO<\/p>\n\n\n\n

– Pinatubon kaltaiset tulivuorenpurkaukset r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t SO2:ta stratosf\u00e4\u00e4riin luoden viilent\u00e4v\u00e4n ilmaston verhon 1-2 vuodeksi.<\/p>\n\n\n\n

– Hunga Tongassa oli vain 2% SO2: sta Pinatuboon verrattuna, mutta valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 vesih\u00f6yry\u00e4 (150 miljoonaa tonnia), jonka tiedet\u00e4\u00e4n hyvin l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4n maata,<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Lapset pyysiv\u00e4t vaaria kertomaan lumesta. No t\u00e4ss\u00e4 isovaari kertoo menneist\u00e4 Suomen talvista ja lumesta median kirjoitusten kautta. Lis\u00e4ksi Suomessa oli kuvan mukainen hanke \u201dpelastetaan talvet\u201d. Se hankkeena osoittaa sen, kuinka huonosti Suomen s\u00e4\u00e4historia tunnetaan ja siihen liittyv\u00e4 luonnollinen ilmaston vaihtelu ja syklisyys. Kun ilmaston vaihtelun tuntee, tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 aurinko pelastaa tulevat talvet samalla tavalla… Jatka lukemista Suomen talvien historiaa median kertomana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2796,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5,22],"class_list":["post-1595","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmastonmuutos","tag-saahistoriaa","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1595","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1595"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1595\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2929,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1595\/revisions\/2929"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1595"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1595"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1595"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}