{"id":1631,"date":"2021-11-30T09:15:31","date_gmt":"2021-11-30T09:15:31","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1631"},"modified":"2024-03-21T09:56:01","modified_gmt":"2024-03-21T09:56:01","slug":"musta-vai-valkea-joulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1631","title":{"rendered":"Musta vai valkea joulu Foreca Markus M\u00e4ntykangas?"},"content":{"rendered":"\n

Forecan Markus M\u00e4ntykangas julkaisi eilen 29.11.2021 blogikirjoituksen \u201dMiss\u00e4 p\u00e4in Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa my\u00f6s, miss\u00e4 mustista jouluista on tulossa uusi normaali\u201d linkki<\/a>, jossa pohtii joulujen lumisuutta eri puolilla Suomea. Vertailuajankohdaksi h\u00e4n on valinnut 1981\u20132010, jota vertailee kauteen 1991\u20132020. Koska t\u00e4m\u00e4 vertailu antaa hieman puutteellisen kuvan Suomen Joulujen s\u00e4iden ikiaikaisesta luonteesta, laitan t\u00e4h\u00e4n blogiin hieman t\u00e4ydennyst\u00e4 niille, joita asia kiinnostaa.<\/p>\n\n\n\n

Kaisaniemi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Eniten mustia jouluja on etel\u00e4rannikolla ja Helsinki kuvaa hyvin niiden yleisyytt\u00e4. Helsingin Sanomat ovat tehneet asiaan liittyv\u00e4n tutkimuksen ja sen mukaan 2010-luvun mustat joulut ja lumen m\u00e4\u00e4r\u00e4n keskiarvo vastaa 1950-lukua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Viel\u00e4 15. tammikuuta on usein mustaa Helsingiss\u00e4 ja siin\u00e4 suhteessa edellinen l\u00e4mp\u00f6kausi on johdossa 5-4 t\u00e4h\u00e4n nykyiseen l\u00e4mp\u00f6kauteen verrattuna, jos viel\u00e4 alkaneen vuosikymmenen tammikuu 2020 otetaan mukaan vertailuun. Lis\u00e4\u00e4 vanhojen lehtien kertomana Suomen lauhoista talvista on blogissa:  Suomen talvien historiaa median kertomana<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Viel\u00e4 15. tammikuuta on usein mustaa Helsingiss\u00e4 ja siin\u00e4 suhteessa edellinen l\u00e4mp\u00f6kausi on johdossa 5-4 t\u00e4h\u00e4n nykyiseen l\u00e4mp\u00f6kauteen verrattuna, jos viel\u00e4 alkaneen vuosikymmenen tammikuu 2020 otetaan mukaan vertailuun.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tampere<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tampereella on my\u00f6s pidetty kirjaa mustista jouluista. T\u00e4h\u00e4n on pohja otettu Aamulehdest\u00e4 ja sit\u00e4 on jatkettu FMI:n tilastojen tiedoilla. Tampereella edellinen l\u00e4mmin ilmastonvaihe johtaa ylivoimaisesti mustien joulujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n nykyiseen l\u00e4mp\u00f6iseen ilmastovaiheeseen n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pasi Autio teki lumisiin jouluhin liittyv\u00e4n blogin, linkki \u201dJouluaaton lumitilanteen kehitys Suomessa<\/a>\u201d Pasin luvalla tein alla olevan kuvan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaankin ainakin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 keskil\u00e4mp\u00f6tilat kovasti vaihtelevat ja yksitt\u00e4isi\u00e4 vuosia vertailemalla 6 asteen keskil\u00e4mp\u00f6tilaeron saa kaikille vuodenajoillekin, eik\u00e4 vaan joulukuulle, jos Markus sellaista jostakin syyst\u00e4 haluaa meille v\u00e4itt\u00e4\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4isi pikemminkin silt\u00e4, ett\u00e4 keskil\u00e4mp\u00f6tilat ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4kin palaamassa normaalille tasolle lyhyen 1960-1990 kylm\u00e4n kauden j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 Juhannuskin on l\u00e4mp\u00f6tilojen puolesta pysynyt aika tasaisena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kun sateisuuden vaihtelua katsellaan Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja P\u00e4ij\u00e4nteen alueella voitaneen todeta, ett\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4 paikkana on hyvin suojassa ilmastonmuutoksen kauheuksilta, koska ne eiv\u00e4t ole sit\u00e4 paikkaa saavuttaneet. Merkitt\u00e4v\u00e4 havainto n\u00e4in\u00e4 aikoina!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Palataanko vuonna 2068 mustissa jouluissa 1930- ja 1950-luvuille?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joulukuutkin ovat l\u00e4mmenneet 5 astetta, vaikka sit\u00e4 ei kyll\u00e4 mittauksissa n\u00e4y, mutta FMI:n p\u00e4\u00e4konttorissa se n\u00e4kyy. Ehk\u00e4 se on p\u00e4\u00e4majan sis\u00e4l\u00e4mp\u00f6tila, joka on nyky\u00e4\u00e4n 5 astetta l\u00e4mp\u00f6isempi?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Australia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1950 Australiassa ennustettiin, ett\u00e4 valkoiset Joulut palaavat sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 on ennen ollut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Napapiiri<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Markus M\u00e4ntykangas kirjoittaa: \u201dOn vain ajan kysymys, milloin ensimm\u00e4inen musta joulu saavuttaa napapiirin.<\/em>\u201d Ei tied\u00e4 M\u00e4ntykangas, ett\u00e4 se saavutti sen jo 1935, kun Levill\u00e4 on sen historian ainoa musta joulu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja liki liippasi musta joulu 1938 Sodankyl\u00e4ss\u00e4, kun siell\u00e4 oli jouluaattona vain 2 cm lunta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1938 on saattanut olla musta joulu Napapiirill\u00e4. Lehtikirjoitus niin antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kova talvi se on ollut poroille.<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edellisess\u00e4 jutussa saattavat muistella talvea 1901, jolloin Utsjokea my\u00f6ten oli lumetonta ja poroilla vaikeuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ruokaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joulukuut<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Markus M\u00e4ntykangas kirjoittaa blogissaan, ett\u00e4 \u201dJoulujen lumitilanteen heikkenemiseen meill\u00e4 vaikuttaa eniten se fakta, ett\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 kuukausista nimenomaan joulukuut ovat l\u00e4mmenneet ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 Suomessa eniten \u2013 esiteollisista ajoista 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien per\u00e4ti kuudella asteella.<\/strong><\/em>\u201d Katsotaanpa asiaa, taitaa Markus laittaa pikkasen Lapin lis\u00e4\u00e4 tuohon asiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jossakin se 6 astetta on joulukuu l\u00e4mmennyt, mutta miss\u00e4? Ei ainakaan Kuusamossa, jossa siell\u00e4kin l\u00e4mpenee muuta maailmaa huomattavasti enemm\u00e4n. Etsint\u00e4 jatkukoon, jossain se 6 astetta luuraa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei ole liioin kuutta astetta Kaisaniemess\u00e4 eik\u00e4 Sodankyl\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaisaniemess\u00e4 on Suomen pisin yhten\u00e4inen mittaussarja Jouluaaton l\u00e4mp\u00f6tilalle klo 14. Mittauspaikka on yhden kerran siirretty vuonna 1969 ja automaattinen luenta alkoi 2008. Kaisaniemen Jouluaaton l\u00e4mp\u00f6tilassa klo 14 ei tuo 6 asteen l\u00e4mpeneminen n\u00e4y, mutta pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen n\u00e4kyy.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sama pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen n\u00e4kyy monessa paikassa ja siit\u00e4 on kooste t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4<\/a>. Markus M\u00e4ntykangas toisessa blogissaan soimaa ihmisi\u00e4 siit\u00e4, ettei katsota historiaa tarpeeksi pitk\u00e4lle, kun siin\u00e4 asiassa olisi Markuksella itsell\u00e4\u00e4n peiliin katsomisen paikka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevista kuvista tosiaan n\u00e4kyy se, ett\u00e4 Suomi ja pohjoinen pallonpuolisko on tosiaankin l\u00e4mmennyt muuta maailmaa enemm\u00e4n, koska pieni j\u00e4\u00e4kausi vaikutti eniten juuri pohjoisella pallonpuoliskolla.<\/p>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 muissa edell\u00e4 olleista esimerkeist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Kuvitelmia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Toki ihmiset ovat ennenkin kuvitelleet ilmastonmuutoksia ja talvien loppumisia, mutta tiede sent\u00e4\u00e4n on ollut suht tolkuissaan, kuten viel\u00e4 1913, kun toppuutteli ihmisten kuvitelmia. Nyt se on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n p\u00e4invastoin, meteorologit heitt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 kuumalle kiukaalle n\u00e4iden ihmisten kuvitelmien suhteen ohittamalla Suomen s\u00e4\u00e4historiaan liittyv\u00e4t tosiasiat ja sen ikiaikaisen luonteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1900 -vuosisadan alun nopea l\u00e4mpeneminen ja l\u00e4mp\u00f6kausi jatkui aina talvisodan pakkasiin asti. 1930-luvulla oltiin p\u00e4\u00e4sty niin l\u00e4mp\u00f6iseen ilmastovaiheeseen, ett\u00e4 ilmastomme oli siirtynyt 500 km etel\u00e4mm\u00e4ksi ja jopa vehn\u00e4\u00e4 alettiin viljell\u00e4 Lappia my\u00f6ten. Ei taideta t\u00e4ss\u00e4 2000-luvun l\u00e4mp\u00f6vaiheessa vehn\u00e4\u00e4 siell\u00e4 viljell\u00e4, vai viljell\u00e4\u00e4nk\u00f6?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 riemu siit\u00e4 meteorologeille syntyisik\u00e4\u00e4n, jos entisaikojen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6 ukkosen muodossa jyr\u00e4htelisi jouluaattona? Varmaan nekin yleistyisiv\u00e4t l\u00e4hivuosina!<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Mutta ei ilmastonmuutosta k\u00e4y kielt\u00e4minen, enk\u00e4 min\u00e4k\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tee, koska se n\u00e4kyy niin selke\u00e4sti monessa asiassa luonnossa, kuten mm. Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, It\u00e4meren j\u00e4iden laajuudessa, Kirsikkapuiden kukinnassa jne. N\u00e4it\u00e4 ilmastonmuutokseen liittyvi\u00e4 luonnossa n\u00e4kyvi\u00e4 asioita olen ker\u00e4nnyt toiseen blogiini, joka l\u00f6ytyy linkist\u00e4 \u201dIlmastonmuutos luonnossa<\/a>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Tuon menneen ilmastohistorian perusteella vuonna 1907 saksalainen tiedemies Bucher havaitsi 35 vuoden ilmastosyklin, kun ennustelivat vuoden 2000 s\u00e4it\u00e4. Hyvin se n\u00e4kyy 2000-luvun Suomessakin se sen ajan tiedemiehen ty\u00f6n tulos. Olivat viel\u00e4 siihen aikaan ilmeisen vilpitt\u00f6mi\u00e4 ilmatieteen piiriss\u00e4, kun n\u00e4it\u00e4 asioita tutkivat ja niist\u00e4 aikalaisilleen kertoivat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tulevaisuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tavallisena kansalaisena l\u00e4hinn\u00e4 huolestuttaa tulevaisuus, josta meille kaiken aikaa maalaillaan t\u00e4ysin yksipuolista mielikuvaa erilaisten tietokonemallinnusten oikeaksi todistamisen takia. 1600-luvulla kuoli viluun, n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja tauteihin 30 % suomalaisista ja lapsiakin sy\u00f6tiin. 1800-luvulla kuoli 8 % kansasta. Aurinkotiede ja dendrokronologia ennustaa vastaavia aikoja vuoden 2040 paikkeille. Viimeksi Saksassa tuo kahden asteen j\u00e4\u00e4htyminen tapahtui ja n\u00e4kyi vain 20 vuodessa ja miljoonia ihmisi\u00e4 kuoli silloin. Toivotaan ett\u00e4 nyt olemme varautuneet paremmin, kun se taas tulee se kylm\u00e4 ajanjakso, koska se tulee olemaan todellinen ilmastokatastrofi liki nykyiselle 8 miljardille ihmiselle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toivotaan parasta ja sit\u00e4, etteiv\u00e4t kovasti kaivatut ihanat 1800-luvun s\u00e4\u00e4t palaa, jotka ovat vain rapian asteen p\u00e4\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Mutta, Joulu juhlista jaloin! Hyv\u00e4\u00e4 mustaa tai valkoista Joulua kaikille sitten kun sen aika koittaa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Forecan Markus M\u00e4ntykangas julkaisi eilen 29.11.2021 blogikirjoituksen \u201dMiss\u00e4 p\u00e4in Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa my\u00f6s, miss\u00e4 mustista jouluista on tulossa uusi normaali\u201d linkki, jossa pohtii joulujen lumisuutta eri puolilla Suomea. Vertailuajankohdaksi h\u00e4n on valinnut 1981\u20132010, jota vertailee kauteen 1991\u20132020. Koska t\u00e4m\u00e4 vertailu antaa hieman puutteellisen kuvan Suomen Joulujen s\u00e4iden ikiaikaisesta luonteesta, laitan t\u00e4h\u00e4n blogiin… Jatka lukemista Musta vai valkea joulu Foreca Markus M\u00e4ntykangas?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1632,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,4,5,3,7],"class_list":["post-1631","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-historia","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-saa","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1631"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2884,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1631\/revisions\/2884"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1632"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}