{"id":1728,"date":"2022-01-08T09:53:32","date_gmt":"2022-01-08T09:53:32","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1728"},"modified":"2024-02-20T06:58:44","modified_gmt":"2024-02-20T06:58:44","slug":"saa-ja-ilmasto-osataanko-ne-erottaa-toisistaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1728","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4 ja ilmasto, osataanko ne erottaa toisistaan, Petteri Orpo?"},"content":{"rendered":"\n

1. Ilmaston ja s\u00e4iden historiaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Blogin kuvat ovat kadonneet, ne l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/strong>: S\u00e4\u00e4 ja ilmasto, osataanko ne erottaa toisistaan? | Uusi Suomi Puheenvuoro<\/a><\/h3>\n\n\n\n

Ilmastosta ja s\u00e4\u00e4st\u00e4 puhutaan l\u00e4hes joka ikinen p\u00e4iv\u00e4 ja erilaisia ilmastoon liittyvi\u00e4 ennustuksia tehd\u00e4\u00e4n melkeinp\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Keskustelu on eritt\u00e4in polarisoitunut kahteen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4h\u00e4n ja median kautta \u00e4\u00e4ness\u00e4 ovat vain ilmastohysteriaa yksipuolisesti luovat tahot. Siit\u00e4 jopa Petteri Taalas oli hieman huolissaan. Onkohan se yksipuolisuus sitten syy sille, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kaiken aikaa sotketaan ilmasto ja s\u00e4\u00e4, sek\u00e4 nyt jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tapahtunut ilmaston vaihtelu ja ilmastoon liittyv\u00e4t erilaiset ennustukset kesken\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

\u00c4skett\u00e4in jopa suuren puolueen puheenjohtaja Orpo twiittasi, ett\u00e4 ikkunasta n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4 huomaa ilmastonmuutoksen. Samoin teki t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suurin ilmastoasiantuntija Greta. Toki s\u00e4\u00e4 ja ilmasto jollakin tavalla liittyv\u00e4t toisiinsa, mutta kun ei tunneta Suomen pitk\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4- ja ilmastohistoriaa, vedet\u00e4\u00e4n tuollaisia t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ri\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 yksitt\u00e4isen talven s\u00e4iden pohjalta. Erityisen huoletuttavaa se on siksi, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4t johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset vet\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4kin pidetyn puolueen puheenjohtaja.<\/p>\n\n\n\n

Muodissa on my\u00f6s se, ett\u00e4 monet tahot YLE mukaanlukien ker\u00e4\u00e4 julistamansa ilmastokatastrofin todisteeksi kokoelmaa s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ist\u00e4, vaikka Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tilat 30 vuoden ilmastollisina vertailujaksoina tarkasteltuna eiv\u00e4t ole juurikaan muuttuneet, mutta toki vaihtelua on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Millaisia sitten ovat olleet Suomen menneet talvet<\/strong>? Se on kiinnostanut minua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 olen jo usean vuoden ajan kaivellut Kansallisarkiston vanhoista lehdist\u00e4 menneit\u00e4 s\u00e4ihin liittyvi\u00e4 uutisia ja lehtileikkeit\u00e4. Kirjoitin niist\u00e4 blogin Uuden Suomen puheenvuoroon  \u201dLauha talvi ahdistaa, mit\u00e4 historia kertoo menneist\u00e4 lauhoista talvista ja Suomen s\u00e4\u00e4historiasta?\u201d, ja se l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta\/?<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nuo vanhat lehtileikkeet kertovat oikein hyvin, ett\u00e4 meill\u00e4 Suomessa oli lauhoja talvia jo 1800-luvun lopusta alkaen ja ne huipentuivat 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6iseen vuosikymmeneen. Ihan yht\u00e4 lauhoja talvia siis kuin nyky\u00e4\u00e4nkin. T\u00e4ss\u00e4 esimerkkikuvassa n\u00e4emme, ett\u00e4 1920-1930 \u2013luvuilla Helsingiss\u00e4 oli tammikuun 15. p\u00e4iv\u00e4 lumetonta viisi kertaa, kun viimeisen 20 vuoden aikana vastaava tilanne on ollut 4 kertaa. Toki vain yksi tammikuinen p\u00e4iv\u00e4, mutta osaltaan kertoo jotakin menneist\u00e4 vuosista ja niiden talvista Kaisaniemess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aiheesta on my\u00f6s blogi, jossa on eniten lehtileikkeit\u00e4 menneilt\u00e4 vuosilta linkki:<\/p>\n\n\n\n

Suomen talviin liittyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4historiaa vanhojen lehtien kertomana<\/a><\/h5>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jo siis 1904 Helsingiss\u00e4 helmikuun alussa kirjoitettiin, ett\u00e4 Helsinki on py\u00f6r\u00e4ilykaupunki, kun tilanne oli vastaava kuin helmikuun alussa 2020 tulee ehk\u00e4 olemaan. Lumettomat talvetkin olivat uusi normaali siihen aikaan, kuten toinen vuoden 1914 leike kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1913 ihmisill\u00e4 oli s\u00e4iden ja ilmaston suhteen kuvitelmia, mutta todistettavasti viel\u00e4 siihen aikaan tiede oli tolkuissaan<\/strong> s\u00e4\u00e4- ja ilmastohistorian suhteen ja antoi ihmisten ilmastonl\u00e4mpenemiskuvitelmille piut ja paut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1900- ja 2000-luvun alku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vanhojen lehtileikkeiden mukaan jopa 1800-luvun alku oli talvisten s\u00e4iden osalta samankaltainen kuin 1900- ja 2000-lukujen alku. Joku leutoja talvia aiheuttava ilmasto- tai muu sykli on siis osunut tuolle vuosisatojen alkujen ajalle. Maallikkona en osaa sanoa mik\u00e4 se n\u00e4ist\u00e4 lukuisista ilmastosykleist\u00e4 on ja vaikuttaako jopa moni niist\u00e4 yht\u00e4aikaa joinakin aikoina. T\u00e4llaisia syklej\u00e4h\u00e4n ovat mm.:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 110 000 vuotta. Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos py\u00f6re\u00e4st\u00e4 soikeaan)<\/p>\n\n\n\n

\u2013 98 000 Vuotta Milankovich
\u2013 41 000 Vuotta Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
\u2013 2200 vuotta Aurinko \/ Hallstatt
\u2013 375 vuotta Auringon suuri vaihtelu
\u2013 88 vuotta Aurinko \/ Gleissberg
\u2013 64 vuotta. AMO
\u2013 25 vuotta PDO
\u2013 22 vuotta Auringon magneettikent\u00e4n muutokset
\u2013 11 vuotta. Auringonpilkut
\u2013 2-4 vuotta ENSO (El Nino ja Nina)<\/p>\n\n\n\n

Noista ainakin Gleissbergin sykli voisi jollakin tavalla osua vuosisatojen alkuun.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1907 etev\u00e4 ilmastotukija Bucher tunnisti 35 vuoden ilmastosyklin, joka n\u00e4kyy oikein hyvin Suomenkin ilmastossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteenlaitos ei mielell\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 puhu 1900-luvun alun, eik\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jaksosta. Viel\u00e4 vuonna 2011 FMI:n <\/strong>Henr<\/strong>iikka Simola<\/strong> US kirjoituksessa kertoi, ett\u00e4 Ilmatieteen laitos on mitannut l\u00e4mp\u00f6tiloja jo 1840-luvulta alkaen ja ett\u00e4 vuosien 2001-2010 keskil\u00e4mp\u00f6tila Suomessa oli 2,7 astetta. Se on noin 0,3 astetta l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin oli 1930-luvun keskil\u00e4mp\u00f6tila. \u201d<\/strong>Otimme 1930-luvun vertailukohdaksi, koska aina puhutaan, ett\u00e4 30-luvulla oli erityisen l\u00e4mmint\u00e4<\/em><\/strong>\u201d<\/strong>, selitt\u00e4\u00e4 Henriikka Simola ilmatieteen laitokselta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n uusimman 2001-2010 l\u00e4mp\u00f6kauden ja siihen liityv\u00e4t s\u00e4\u00e4t Simola tietysti laittoi ilmastonmuutoksen piikkiin, vaikka keskil\u00e4mp\u00f6tila ei ole noussut kuin 0,3 C-astetta 80 vuodessa. Sille Simola ei kertonut syyt\u00e4, miksi vastaavan suuruinen l\u00e4mp\u00f6tilan nouseminen lauhoine talvis\u00e4ineen tapahtui 1860-luvulta 1900-luvulle tultaessa, kuin tapahtui 1960-luvulta 2000-luvulle tultaessa ja miksi ilmasto \u00e4killisesti ja huomattavasti j\u00e4\u00e4htyi 1960 alkaen.<\/p>\n\n\n\n

Ainoa Interenetist\u00e4 l\u00f6ytynyt hyvin perusteltu selitys 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun l\u00e4mpenemiselle liittyy Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4<\/strong>hd\u00f6st\u00e4<\/strong> tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Siin\u00e4 sanotaan:<\/p>\n\n\n\n

\u201dJ\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6 on viimeisen 300 vuoden aikana aikaistunut 2 viikolla <\/em>ja l\u00e4mp\u00f6tila kohonnut 2,5 asteella. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sill\u00e4 kylm\u00e4t ja l\u00e4mpim\u00e4t jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. L\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut portaittain taantuakseen j\u00e4l<\/em>l<\/em>een voimakkaasti<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dSarjasta ei n\u00e4y, milloin ihminen on alkanut l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4, saati ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikuttanut kev\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilojen kehitykseen. Se, ett\u00e4 sarjan alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kylmemp\u00e4\u00e4 kuin loppup\u00e4\u00e4ss\u00e4. <\/em>Sopii hyvin yhteen pikkuj\u00e4\u00e4kaudesta palautumisen kanssa<\/strong><\/em>.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n jatkoksi voisi sanoa sit\u00e4 samaa, ett\u00e4 2000-luvun alku pienen 1960-1980 takapakin j\u00e4lkeen <\/strong>oli <\/strong>0,3 C l\u00e4mp\u00f6isempi kuin 1930-luku ja <\/strong>my\u00f6s <\/strong>se sopii hyvin yhteen pikkuj\u00e4\u00e4kaudesta palautumisen kanssa.<\/strong> T\u00e4ll\u00e4 samalla kannalla Tornionjoen tutkijoiden kanssa ovat lustojen ja neulasten kautta ilmastotutkimusta tehneet suomalaiset ilmastotiedemiehet (Mielik\u00e4inen. Timonen ja Jalkanen), joiden mukaan Suomen ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 6-7 asteen verran, eik\u00e4 nykyinen ilmastojakso ole mitenk\u00e4\u00e4n erikoinen. Samaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kirjoituksissaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhtyv\u00e4n Lapin luontoa pitk\u00e4\u00e4n tutkinut professori Antero J\u00e4rvinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. \u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toinen suuri sekaannus liittyy jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tapahtuneisiin s\u00e4\u00e4 ja ilmastoasioihin, sek\u00e4 liki p\u00e4ivitt\u00e4in teht\u00e4viin erilaisiin ennustuksiin, ett\u00e4 jos l\u00e4mpenee esim. 4 astetta, niin sitten sit\u00e4 sun t\u00e4t\u00e4 tapahtuu. N\u00e4m\u00e4 monet ennustukset luullaan usein jo tapahtuneiksi, eik\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4, ett\u00e4 ne vasta ovat vain ennustuksia. S\u00e4\u00e4n ja ilmaston ennustamisellakaan ei ole muuta yhteist\u00e4 kuin se, ett\u00e4 ne usein menev\u00e4t pahanp\u00e4iv\u00e4isesti m\u00f6nk\u00e4\u00e4n. Sekaannusta pahentaa se, ett\u00e4 media FMI:n johdolla luo ihmisille kaiken aikaa sellaista mielikuvaa, ett\u00e4 jokainen s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6 on uusi ja ennen kokematon, vaikka niin ei ole, kun tarkastellaan ns. \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden historiaa. Olen n\u00e4ist\u00e4 historiallisista \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4 tehnyt kaksikin koostetta:<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6isi\u00e4 talvis\u00e4it\u00e4kin on Suomessa kirjattu historian lehtiin (10.3.1925 Salon Seudun Kunnallislehti no 19):<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1172 oli niin lauha talvi, ett\u00e4 jo helmikuulla puut silmuja tekiv\u00e4t ja linnut rakensivat pesi\u00e4\u00e4n
\u2013 1289 ei n\u00e4yt\u00e4 olleen talvea ollenkaan
\u2013 1421 kukkivat hedelm\u00e4puut maaliskuulla ja kirsikat kypsyiv\u00e4t jo huhtikuun lopulla
\u2013 1538 tammikuulla olivat puutarhat kukassa
\u2013 1572 oli melkein samanlainen vuosi kuin 1172
\u2013 1659 ei ollut lunta eik\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 nimeksik\u00e4\u00e4n
\u2013 1732 oli niin lauha talvi, ettei uuneja tarvinnut l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4
\u2013 1791, 1807, 1822 ja 1894 olivat lauhoja talvia.
\u2013 1822 talvella ei ollut lunta viel\u00e4 viel\u00e4 helmikuun lopullakaan. K\u00e4rryill\u00e4 ajettiin ja j\u00e4ille ei hevosilla uskallettu niiden heikkouden vuoksi menn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 kaikki nuokin \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4t ja lauhat talvet sai aikaiseksi? Osan tietysti tulivuoren purkaukset, mutta ne selitt\u00e4v\u00e4t etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 vain kylmi\u00e4 \u00e4\u00e4ris\u00e4it\u00e4. L\u00e4mp\u00f6isille entisille \u00e4\u00e4ris\u00e4ille emme kuule julkisia selityksi\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n ilmatieteell\u00e4 on sik\u00e4li helppoa, ett\u00e4 suljetaan silm\u00e4t vanhojen aikojen suhteen ja poistetaan ik\u00e4v\u00e4 1930-luku l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yrist\u00e4. Sitten kaikki mahdollinen maan ja taivaan v\u00e4lill\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n CO2:sta johtuvaksi, eik\u00e4 muuta tarvitakaan. Koska ihmiset on median avulla aivopesty uskomaan, ett\u00e4 kaikki nykyinen s\u00e4\u00e4 on t\u00e4ysin erilaista kuin se ennen vanhaan oli, sek\u00e4 kaikki mahdolliset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet ja voimistuneet, CO2-selitys menee helposti l\u00e4pi siin\u00e4 joukossa, joka ei itse ota asioista selv\u00e4\u00e4, tai on poliittisesti tietyll\u00e4 tavalla ajattelevaa.<\/p>\n\n\n\n

Sin\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4,<\/strong> koska ihan esimerkkin\u00e4 voidaan mainita, ett\u00e4 maapallolla riehuu kaiken aikaa noin 2000 ukkosta ja joka ikinen sekunti noin 100 salamaa iskee johonkin kohtaa maapalloa. Usein ukkoset tiet\u00e4v\u00e4t myrskyj\u00e4, rankkasateita ja tulvia sinne minin sattuvat osumaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eik\u00e4 hirmumyrskyist\u00e4k\u00e4\u00e4n ole pulaa, kun niit\u00e4 uutisoidaan ja listataan todisteeksi<\/strong>. Niit\u00e4 kun on keskim\u00e4\u00e4rin 100 kpl plus miinus 15 kpl joka vuosi. T\u00e4ysin tavanomainen asia on hirmumyrskykin, eik\u00e4 niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmastollisten vertailukausein my\u00f6t\u00e4 ole muuta kuin laskusuunnassa ja viime vuosikymmenet ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n pysyneet samalla tasolla eik\u00e4 niiden voimakaan ole muuttunut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2.1 \u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6t IPCC:n raportin mukaan<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

On nimitt\u00e4in virheellist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t olisivat (ilmastonmuutoksen johdosta) lis\u00e4\u00e4ntyneet. IPCC:n eli hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin arviointiraportit:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

IPCC:n Arviointiraportti 5 WG I osoittaa v\u00e4itteen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi:

\u2013 Kohta 2.6.2.2 (tulvat eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kohta 2.6.2.3 (kuivuudet eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kohta 2.6.2.4 (ukkosmyrskyt eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kohta 2.6.4 (hirmumyrskyt eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)

Asia vahvistetaan my\u00f6s uudemmassa 9.8.2021 julkaistussa IPCC AR6 WG1 -raportissa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti tulvat eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet eiv\u00e4tk\u00e4 ole lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 ja niiden yleisin syy on vesist\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntynyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely ja jokirantojen rakentaminen (river management). Jos tulvien historia kiinnostaa, siit\u00e4 voi lukea t\u00e4st\u00e4 koosteesta. Sen kun lukee, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 el\u00e4mme aika hyvia aikoja tulvien ja myrskyjen suhteen. Linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a><\/p>\n\n\n\n

Voidaankin hyvin sanoa, ett\u00e4 l\u00e4nsimaisen median ja meteorologien p\u00e4\u00e4v\u00e4itt\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, on t\u00e4ysin virheellinen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

3. S\u00e4\u00e4- ja ilmastoennustukset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mediassa on siis l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in joku tulevaisuuteen ja ilmastoon liittyv\u00e4 ennustus. Niit\u00e4 olemme saaneet kuulla satoja, ellei jopa tuhansia. Osa ihmisist\u00e4 jopa luulee, ett\u00e4 ennustus ihan varmasti toteutuu ja siksi niit\u00e4 niin muodikkaasti tehd\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 tieteeseen verhoten. Jos l\u00e4mpenee 4 astetta, niin sitten\u2026 ja se on yht\u00e4 varma asia kuin s\u00e4\u00e4ennustus kuukauden p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Yksi useimmin toistuva ennustus on j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen. Milloin navat sulavat, milloin Gr\u00f6nlanti tai Islannin, Chilen, Kilimanjaron (sula jo 2015) ja Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat. T\u00e4ll\u00e4kin ennustamisella on pitk\u00e4n perinteet. Olen ker\u00e4nnyt facebooksivulleni kattavan listan siit\u00e4, milloin navat sulavat ja milloin meren pinta nousee. Ennustukset alkavat 1900-luvun alusta, jolloin oli alussa mainittu l\u00e4mp\u00f6jakso ja lehdiss\u00e4 samat j\u00e4\u00e4tikk\u00f6alarmit kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on. Varhaisimpien linkist\u00e4 l\u00f6ytyvien ennusteiden mukaan napojen piti olla sulia 1990 paikkeilla. Empire Sate Building oli osin veden alla jo 1934. Muita tieteen mukaisia sulmisvuosia ovat ainakin: 2000, 2013, 2015, 2017, 2030, 2033, 2040, 2044, 2050, 2060, 2065, 2070, 2080, 2100, 2293, 2296 ja 2500.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kaikki tuon ehk\u00e4 hieman ep\u00e4tarkahkon tieteen ennustukset koottuna. Siit\u00e4 voi valita mielisen vuoden, johon kukin uskoo:<\/p>\n\n\n\n

\n

Napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisennusteita<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

\n
Napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisennusteita<\/a><\/blockquote>