{"id":1742,"date":"2022-01-11T21:34:27","date_gmt":"2022-01-11T21:34:27","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1742"},"modified":"2024-09-09T07:22:44","modified_gmt":"2024-09-09T07:22:44","slug":"fmi-hannele-korhonen-annatko-vaaraa-tietoa-ilmastosta-ja-sen-muutoksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1742","title":{"rendered":"FMI Hannele Korhonen, annatko v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?"},"content":{"rendered":"\n

1. Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tuo otsikon kysymys tuli mieleeni, kun luin ja katselin 9.8.2021 HS:sta IPCC raportin tiedonantoasi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

2. Suomen l\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut 2,3 astetta esiteollista astetta korkeammalle<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

2.1 Mihin t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite perustuu?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Esiteollisella ajalla Korhonen tarkoitettanee 1850-lukua. Siihen aikaan Suomessa oli vain kaksi l\u00e4mp\u00f6mittaria, joista toinen oli Oulussa 1846 alkaen ja toinen Helsingiss\u00e4 1829 alkaen. Vertaako Korhonen n\u00e4iden kahden mittarin keskil\u00e4mp\u00f6tiloja suoraan nykyisten noin 200 mittausten antamaan keskil\u00e4mp\u00f6tilaan? Jos vertaa, miksi Korhonen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomatta tapahtuneen edellisen 2 asteen ilmaston l\u00e4mpenemisen, josta Suomen ilmatieteen laitos vuonna 1939 raportoi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki Suomen ilmatieteen laitoksen johtavat ovat 2 asteen l\u00e4mpenemisest\u00e4 raportoineet: Prof. Jaakko Ker\u00e4nen 1930-luvulla ja Petteri Taalas 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaisaniemen asema on ainoa asema, josta kansalaiset saavat avointa dataa 1860-luvulta alkaen.<\/strong> Tuo edell\u00e4 mainittu 2 asteen l\u00e4mpeneminen 1939 tultaessa voidaan havaita, kun Kaisaniemen l\u00e4mp\u00f6tiloja tarkastellaan 10 vuoden keskiarvoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki Kaisaniemen 2010-luvun keskil\u00e4mp\u00f6tila on hieman korkeampi kuin 1930-luvun, mutta kun l\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6\u00e4 eli UHI huomioidaan, ero on marginaalinen. Sekin on huomattava, ett\u00e4 Kaisaniemess\u00e4 on mittauspaikka vaihtunut 2 kertaa, vuonna 1962 ja 1969.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miksi Korhonen sivuuttaa 1930-luvun,<\/strong> josta Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen raportoi vuonna 1939 ja siit\u00e4 kolmen sivun raportista on oma bloginsa linkiss\u00e4?: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n

Siin\u00e4 1939 Ker\u00e4nen kertoo ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 mm. n\u00e4in:<\/strong><\/mark><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Suomen pisimp\u00e4\u00e4n toimineet l\u00e4mp\u00f6tilojen mittauspaikat ovat Oulussa ja Helsingiss\u00e4<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u2013 Helsingiss\u00e4 kes\u00e4t<\/strong> ovat 1930-luvulla l\u00e4mmenneet noin 1 asteen verran.
\u2013 \u2013 Oulussa kes\u00e4t<\/strong> l\u00e4mpeniv\u00e4t aluksi 1880-1910 jaksolla 1 asteen verran ja 1930-luvulla viel\u00e4 toisen asteen verran, eli Oulu oli saavuttanut Helsingin kesien l\u00e4mp\u00f6tilat 1930-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u2013 Helsingiss\u00e4 talvet<\/strong> ovat 1850-1939 l\u00e4mmenneet noin 2,5 asteen verran. Aluksi 1870-1900 hitaammin ja sitten 1930-luvun loppua kohti kiihtyv\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen Helsingiss\u00e4.
\u2013 \u2013 Oulussa ilmaston l\u00e4mpeneminen talvien<\/strong> osalta tapahtui vasta 1900-luvulla ja samaa luokkaa Helsingin kanssa, eli noin 2,5 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u2013 Sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 ett\u00e4 Oulussa kev\u00e4\u00e4t<\/strong> l\u00e4mpeniv\u00e4t 1880 alkaen hitaasti ja lopuksi nopeammin kokonaisuudessaan noin 2 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u2013 Sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 ett\u00e4 Oulussa syksyt<\/strong> l\u00e4mpeniv\u00e4t vasta 1930-luvulla molemmissa noin 1 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenvetona se, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 ilmasto oli l\u00e4mmennyt 1860-1939 noin 2 asteen verran ja Oulussa ilmasto l\u00e4mpeni 1890-1939 noin 2 asteen verran<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong>: \u201dN\u00e4in selv\u00e4 on ilmaston pitk\u00e4aikainen muutos n\u00e4iden kahden paikkakunnan l\u00e4mp\u00f6tila-arvojen mukaan. Ja samanlainen se on ollut maamme muissakin osissa<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Vuodenaikojen<\/strong> pituuksien muutokset:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Helsingiss\u00e4 kes\u00e4 on pidentynyt noin kuukaudella; kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4 on varhaistunut n. 10 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja talvi on siirtynyt n. 20 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ksi.
\u2013 Oulussa kes\u00e4 on pidentynyt noin 22 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kasvukausien tehoisan l\u00e4mp\u00f6arvon<\/strong> muutokset 1931-1939 verrattuna kauteen 1901-1930:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 maan etel\u00e4osa + 15-20 %
\u2013 Oulun l\u00e4\u00e4ni     + 20-21 %
\u2013 Lapin l\u00e4\u00e4ni      + 23-34 %<\/p>\n\n\n\n

1936-1939 verrattuna 1931-1935 kasvukauden l\u00e4mp\u00f6tilamuutos<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Inari vastaa Oulua
\u2013 Sodankyl\u00e4 vastaa Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4
\u2013 Kajaani vastaa Viipuria<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Prof. Ker\u00e4sen mukaan t\u00e4m\u00e4 l\u00e4mpeneminen ei rajoittunut vain Suomeen, vaan oli globaali ilmi\u00f6 pohjoisella pallonpuoliskolla. T\u00e4m\u00e4 havainto tekee kyseenalaiseksi Korhosen v\u00e4itteen siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi olisi l\u00e4mmennyt muuta maailmaa enemm\u00e4n:<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 viimeaikainen l\u00e4mp\u00f6tilan kohoaminen ja sen vaikutukset ovat todettavissa laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong>. On todettu j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulavan ja pienenev\u00e4n Skandinavian vuoristoissa, Huippuvuorilla ja Frans Josefin maalla. Siperiassa pysyv\u00e4n maaj\u00e4\u00e4n alueen etel\u00e4raja siirtyy pohjoisemmaksi.<\/strong> Me siis olemme tekemisiss\u00e4 laajan ilmi\u00f6n kanssa.\u201d <\/em>Ikirouta oli siis silloinkin sulamassa ja siirtym\u00e4ss\u00e4 pohjoisemmaksi.<\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Toki ilmaprofeetat\/professorit Ker\u00e4nen ja Korhonen ovat samoilla linjoilla l\u00e4mpenemisen suhteen. Korhonen vaan sivuuttaa Ker\u00e4sen raportoiman ilmastonmuutoksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

22.4.2024 lukuisten hellejuttujen l\u00e4hteen\u00e4 oli Hannele Korhonen. Hellep\u00e4iv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t 10-kertaisiksi 1900-luvun loppuun n\u00e4hden eli niit\u00e4 on noin 400 vuosittain.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eli noin 400 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa aina niin luotettavan ilmatieteen professorin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki helteet Napapiirin tuntumassa ovat mahdollisia, koska kollega Petteri Taalas ennusti, ett\u00e4 Arktinen alue l\u00e4mpenee 20 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2024 Hannele Korhosen valejutut jatkuvat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hannele Korhonen tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuollaan, mutta…<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

…mutta Hannele Korhonen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen mainitsematta, ett\u00e4 kylm\u00e4 tappaa 10 kertaa enemm\u00e4n ja jopa kuumassa Intiassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kannata Hannele Korhosen mainita, ett\u00e4 ilmastonmuutosaikakaudella ihmisten elinajanodote on lis\u00e4\u00e4ntynyt aivan valtavasti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2.1.1 Helleuutisointia 2024<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hannele Korhonen teki syyskuun alussa 2024 yhteenvetoa kes\u00e4st\u00e4 2024. Edelleenk\u00e4\u00e4n Hannele ei tunnista edellist\u00e4 ilmastonmuutosta.<\/p>\n\n\n\n

Kuva 1: Kahden asteen 1880-1940 l\u00e4mpenemisest\u00e4 halutaan vaieta, koska sen julkinen tunnustaminen uudestaan olisi ilma”tieteelle” katastrofi, koska eiv\u00e4t sit\u00e4 kykene selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen p\u00e4\u00e4stelem\u00e4ll\u00e4 CO2:lla ja lehmien metaanilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2: Tuon edellisen eritt\u00e4in nopean 2 asteen ilmaston l\u00e4mpenemisen on kuitenkin Suomen Ilmatieteen laitos aikanaan julkisesti tunnustanut, mutta nyky\u00e4\u00e4n haluaa sen kielt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3: Hannele Korhosen mukaan 70 vuotta sitten olisi ollut l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4, jos olisi ollut ilmastonmuutos. Kuinkahan kovia lukemia olisivat silloin mitanneetkaan, kun ilmastonmuutoslukemat ei niille p\u00e4rj\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

ILMA”TIEDE”<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 nykyinen ilma”tiede” n\u00e4in\u00e4 kovan hellehehkutuksen aikoina jaksaa aina vaan ihmetytt\u00e4\u00e4 insin\u00f6\u00f6ritieteiden pitk\u00e4n linjan edustajaa. Nyt ensimm\u00e4isen kerran n\u00e4in Forecan sivulla jonkun sortin virhetarkastelun, jollaista ilman ei yksik\u00e4\u00e4n mittaus”labra” menisi teknillisell\u00e4 puolella l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

Kuva:<\/p>\n\n\n\n

– Meill\u00e4 Suomessa on suhteellisen vertailukelpoista mittaushistorian l\u00e4mp\u00f6tila- ja s\u00e4\u00e4tietoa vuodesta 1961 alkaen.<\/p>\n\n\n\n

– <\/a>Miksi erilaisia vertailuja ei voida tehd\u00e4 tieteellisesti oikein ja vertailla noiden noin 50 mittausaseman tietoja kesken\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

– Nyt vuonna 2024 helteen mahdollisuus on 4-kertaisella asemam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 vuoteen 1961 verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki ilmastossa on l\u00e4mmin vaihe meneill\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 sit\u00e4 kukaan kiist\u00e4. Se syist\u00e4 kyll\u00e4kin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua. Mutta vaikka Helsinki on laajentunut ja l\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6 voimistunut, ei 1930-luvun hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ole ollut uhattuna t\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4 ilmastonmuutoksessa, kuten edellinen kuva kertoo. Eiv\u00e4t liioin Sodankyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei ole media Hannelea kummemp<\/strong>i<\/h3>\n\n\n\n

MTV-uutiset raportoi valeuutisen Ruotsin 30 C syyshelteist\u00e4, kuva. Toki voi vedota mittaushistoriaan, joka ei ulotu kuin kylm\u00e4n ilmastollisen vertailujakson alkuun vuoteen 1961. Voisi silti mainita aiemmista enn\u00e4tyksist\u00e4, ettei ihmisille tulisi sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 Ruotsin 30 C syyshelteet ovat jotenkin erikoisia ja ennalta kokemattomia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Taitaa t\u00e4m\u00e4 l\u00e4mp\u00f6 sotkea p\u00e4\u00e4t Suomessakin, kuten edellisen ilmastomuutoksen helteiden aikaan kuviteltiin tehneen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2.2 Suomen ilmaston todellinen l\u00e4mpeneminen esiteollisesta ajasta lukien<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Korhosen mainitsema kahden asteen l\u00e4mpeneminen tapahtui vuoteen 1939 menness\u00e4 juuri kuten FMI raportoi. Sen j\u00e4lkeen l\u00e4mpeneminen on ollut varsin maltillista Suomen ilmatieteenlaitoksen mukaan se oli 0,3 C, kun verrataan 1930-lukua ja 2000-lukua kesken\u00e4\u00e4n (alakuva). Ilmastollisissa vertailukausissakaan tarkasteltuna ero 1931-1960 ja 1981-2010 v\u00e4lill\u00e4 ei ole merkitt\u00e4v\u00e4 ja siihen osaltaan vaikuttaa UHI, koska kaupungit ovat laajentuneet ja mittauksia on viety lentokentille, rautatieasemille ja satamiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Korhosen mainitsema 2 asteen l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy my\u00f6s klimatologisissa tutkimuksissa (lustot ja neulaset) ja historian kirjoitukset tuota 2 asteen l\u00e4mpenemist\u00e4 tukevat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki 2 asteen l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy my\u00f6s Kalifornian lustoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Uusimmassa vuoden 2023 kiinalaisessa lustotutkimuksessa ilmastonmuutos my\u00f6s n\u00e4kyy.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kova yritys FMI:ll\u00e4 on h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 1930-luku ja nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen sille tultaessa, koska CO2 ei sit\u00e4 selit\u00e4 ja sit\u00e4 kautta tuon l\u00e4mpenemisen tunnustaminen s\u00f6isi uskottavuuden CO2-teorialta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Esimerkkin\u00e4 viel\u00e4 Sodankyl\u00e4, jossa my\u00f6s on pitk\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaushistoria. Siell\u00e4kin tietysti n\u00e4kyy sek\u00e4 prof. Ker\u00e4sen mainitsema voimakas ilmaston l\u00e4mpeneminen 1900-luvun alussa, kuten my\u00f6s nykyinen l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Muu maailma on l\u00e4mmennyt vain 1 asteen?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4ite pit\u00e4\u00e4 silt\u00e4 osin paikkansa, ett\u00e4 muun maailman keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mpeneminen oli hidasta 1900-luvulle tultaessa. Sen j\u00e4lkeen Suomi on mennyt 100 vuoden ajan suhteellisen samassa tahdissa muun maailman kanssa 1900-luvun alusta alkaen. Vasen kuva l\u00e4hd<\/a>e. Oikea kuva l\u00e4hde-<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Vasemman kuvan tekstin mukaan muu maapallo on l\u00e4mmennyt 0,74 C ja Suomi noin 1 C asteen, mutta ilmeisesti poliittisista syist\u00e4 Korhonen on raapinut 1800-luvun lopusta toisen asteen Suomelle.<\/strong> Toki pienen j\u00e4\u00e4kauden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t Suomen l\u00e4mpenemisess\u00e4 enemm\u00e4n kuin muun maailman,<\/strong> koska pieni j\u00e4\u00e4kausi iski kaikkein rajuiten pohjoiselle pallonpuoliskolle, kuten seuraavasta kappaleesta voimme lukea.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n

Prof. Hannele Korhonen, asiallinen tiedottaminen menisi niin, ett\u00e4:<\/strong>

– Suomi l\u00e4mpeni 2 kertaa muuta maailmaa enemm\u00e4n esiteollisesta ajasta 1940-luvulle tultaessa.

– 1900-luvulla Suomi on l\u00e4mmennyt jota kuinkin yht\u00e4 paljon ( noin +1 C) kuin muu maailma (+ 0,74 C, siis sadasosan tarkkuudella laskettuna!, kuten edell\u00e4 kuvassa lukee).

– 1930-luvulta 2020-luvulle tultaessa Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut vain 0,3 C, vaikka l\u00e4mp\u00f6tilamittauksia on nyky\u00e4\u00e4n UHI:n alaisina mm. kaupungeissa, lentokentill\u00e4, rautatieasemilla ja satamissa<\/h3>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaiken huipuksi n\u00e4m\u00e4 ilmatieteen edestajat t\u00e4ysin mukisematta hyv\u00e4ksyv\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yrien v\u00e4\u00e4renn\u00f6kset, jotta 1930-luvusta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eroon. Maallikko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n huijaamisen, jos haluaa, mutta tyhm\u00e4\u00e4n kansaan se uppoaa kuin veitsi sulaan voihin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

3.1 Pieni j\u00e4\u00e4kausi iski Suomeen ja Eurooppaan kaikkein rajuimmin<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

4. Hannele Korhonen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talvil\u00e4mp\u00f6tilat ovat nousseet 3 asteella<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

4.1 Talvien l\u00e4mpeneminen 1939 tultaessa oli +2,5 C<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Alussa mainitussa ja linkatussa jutussa Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen raportoi vuonna 1939: <\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u2013 Helsingiss\u00e4 talvet<\/strong> ovat 1850-1939 l\u00e4mmenneet noin 2,5 asteen verran. Aluksi 1870-1900 hitaammin ja sitten 1930-luvun loppua kohti kiihtyv\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen Helsingiss\u00e4.
\u2013 \u2013 Oulussa ilmaston l\u00e4mpeneminen talvien<\/strong> osalta tapahtui vasta 1900-luvulla ja samaa luokkaa Helsingin kanssa, eli noin 2,5 asteen verran. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 Riekot ja Siperian ikirouta vet\u00e4ytyiv\u00e4t kohti pohjoista ja vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa asti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s jotkut lintulajit siirtyiv\u00e4t sulavien j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden rannikoille.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Gr\u00f6nlanti ja Pohjoisnapa k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4mp\u00f6isen\u00e4 juuri ennen Hannele Korhosen ilmastonmuutosajanjaksoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana eskimot muuttivat pois Gr\u00f6nlannista, mutta 1949 siell\u00e4 voitiin viljell\u00e4 maata.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Navat k\u00e4viv\u00e4t kuumana 1951 ja vuoristojen j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulivat<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomen talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat, Simo Ruohon on ker\u00e4nnyt eri ilmatieteenlaitoksilta (oikea reuna) datan:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4.2 1930-luvun talvet<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1930 vuosikymmenell\u00e4 oli muutamia sellaisia mittausasemia, joista saadaan jossakin m\u00e4\u00e4rin vertailukelpoista avointa dataa. Siit\u00e4 on tehty vertailu 2010-lukuun omaan blogiin, linkki<\/a>. FMI avoimen datan vertailun mukaan 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona ovat olleet usealla paikkakunnalla kylmemm\u00e4t kuin 1930-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4\u00e4minimi ja talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat 1930-luvulla osuvat yksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4.3 Eri paikkakuntien talvia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Helsinki, Jyv\u00e4skyl\u00e4 ja Sodankyl\u00e4 lyhyt talvihistoria.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

CO2:n yhteys Suomen talviin<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sodankyl\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lappissa oli 23.1.2022 l\u00e4hes jokainen talvi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran ilmenev\u00e4 f\u00f6hn-ilmi\u00f6, jossa l\u00e4mp\u00f6tilat nousivat noin 6 C-asteeseen. Ilmatieteenlaitos twiittasi ennustettujen l\u00e4mp\u00f6jen olevan totetuessaan poikkeuksellisia ja esiintyv\u00e4n harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. No seh\u00e4n on taas kerran ihan puppupuhetta FMI:lt\u00e4. Alla on kaavio Sodankyl\u00e4n T\u00e4htel\u00e4n tammikuun ylimmist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloista vuodesta 1908 alkaen ja aika iso ristiriita on nyt kyll\u00e4 meteorologien twiitiss\u00e4 ja todellisuudessa. 23.1 ennustettu ylin siis 4,1 astetta ja 24.1 ennustettu ylin 5,4 astetta. 1908 alkaen +5 astetta on ylitetty 12 kertaa, eli esiintyvyys useammin kuin kerran 10-vuodessa. Muutenkin kuluneen 2000-luvun aikana tammikuun ylimm\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilat ovat j\u00e4\u00e4neet varsin vaatimattomiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 FMI:ll\u00e4 on talvien lis\u00e4ksi muitakin vuodenaikoja<\/strong>, joista Suomen ilmastonmuutokset n\u00e4kyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuusamosta on talvien osalta j<\/strong>oulukuu ja tammikuu. Niiss\u00e4 ei Korhosen mainitsemaa 3 asteen l\u00e4mpenemist\u00e4 voi parhaalla tahdollakaan havaita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaisaniemest\u00e4 se Hannele Korhosen mainitsema 3 astetta l\u00f6ytyy!!! Ja kahteen kertaan jopa!!! Ensin 1860-luvulta 1930-luvulle tultaessa ja toisen kerran 1940-luvulta 2010-luvulle tultaessa. <\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4.4 Luonto; It\u00e4meri, Tornionjoki ja Kirsikkapuut<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Luonto kuvaa ilmastonmuutoksia omalta osaltaan ja siit\u00e4 on kooste: ”Ilmastonmuutos luonnossa”<\/a> . N\u00e4ist\u00e4 Suomen talvissa n\u00e4kyy parhaiten It\u00e4meri ja sen laajuudet, joiden mukaan 1930-luku on ollut l\u00e4hihistorian v\u00e4h\u00e4j\u00e4isin 10 vuoden keskiarvona tarkasteltuna (luvut ovat tuhansia neli\u00f6km).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5. Muita harhauttajia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

5.1 Markus M\u00e4ntykangas<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Markus M\u00e4ntykankaalla oli blogi, jossa h\u00e4n v\u00e4itti joulukuiden l\u00e4mmenneen 6 asteen verran. Sit\u00e4 t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 on analysoitu t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/musta-vai-valkoinen-joulu\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Markus M\u00e4ntykankaalta saisi paljonkin jutunjuurta blogeihin, mutta t\u00e4ss\u00e4 on t\u00f6rke\u00e4n l\u00e4mmin Alaska juttu: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/alaskassa-torkean-lampimat-saat-kertoo-markus-mantykangas\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

5.2 Ari Laaksonen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ari Laaksonen on varsinainen satuset\u00e4. Teen h\u00e4nest\u00e4 ja h\u00e4nen twiiteist\u00e4\u00e4n oman koosteen. T\u00e4ss\u00e4 voi mainita saman v\u00e4itteen kuin Helena Korhosella oli kaksinkertaisen l\u00e4mpenemisen suhteen sek\u00e4 joka Markus M\u00e4ntykankaalla oli, eli ett\u00e4 joulukuut ovat l\u00e4mmenneet 5 astetta. Sen kun viel\u00e4 jossakin k\u00e4ppyr\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kisi!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toisena hassuna v\u00e4itteen\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 voisi viel\u00e4 mainita sen, ett\u00e4 Ari Laaksosen mukaan ihminen on 100 % varmuudella syyllinen 1950 j\u00e4lkeen tapahtuneeseen l\u00e4mpenemiseen. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Se kuka tai mik\u00e4 on syyllinen Suomen 2 asteen l\u00e4mpenemiseen 1850 alkaen tultaessa vuoteen 1940, sit\u00e4 ei ilmatiede valitettavasti kerro meille. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huomiona se, ett\u00e4 jokainen ilmatieteenlaitos haluaa olla paras my\u00f6s ilmaston l\u00e4mmityksess\u00e4 ja siksi n\u00e4it\u00e4 muuta maailmaa kaksi kertaa enemm\u00e4n l\u00e4mpenevi\u00e4 paikkoja l\u00f6ytyy runsain mitoin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5.3 Kerttu Kotakorpi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kertusta on usea maininta eri blogissani. Markus M\u00e4ntykankaan kanssa h\u00e4n ennustelee meille vuoden 2100 s\u00e4\u00e4t\u00e4, vaikka ei ilmatieteess\u00e4 ei varmasti osata sanoa 10 p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vallitsevaa s\u00e4\u00e4t\u00e4. My\u00f6s linnuista Kerttu oli huolissaan ja sit\u00e4 hieman analysoin: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/linnut-kertu-kotakorpi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kotakorpi on tehnyt kirjan, joka perustuu t\u00e4ysin ep\u00e4realistiseen IPCC:n tietokone-ennustukseen. Nimitt\u00e4in Kertun k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kauhuskenaariota RCP 8.5 pidet\u00e4\u00e4n jopa IPCC:n omassa AR6 raportissa v. 2021 eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Kotakorven kirja siis perustuu tuohon eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iseen kauhuskenaarioon RCP 8.5. ja sit\u00e4 kautta h\u00e4n jakaa selke\u00e4\u00e4 ilmastokuvitelmiin liittyv\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin tarpeetonta propagandaa ja tekee sit\u00e4 jopa YLE:n kustannuksella ja YLE:n antaman ilmaisen mainosajan puitteissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksi monista asioista, jotka osoittavat, ett\u00e4 Kerttu ei tunne s\u00e4ihin vaikuttavia pitk\u00e4n ajan asioita, on vaikkapa t\u00e4m\u00e4 sadejuttu. Suomen talvien s\u00e4\u00e4tyypin kun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 NAO ja nyt se on pitk\u00e4\u00e4n ollut siin\u00e4 vaiheessa ett\u00e4 sateisia talvia ollaan saatu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Eip\u00e4h\u00e4n ne Kertun sateet ole viel\u00e4 miksik\u00e4\u00e4n muuttuneet, mutta kaikkeahan sit\u00e4 voi ennustella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hurrikaanit ja hirmumurskyt ovat Kertun lempiaiheita. Ja niit\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4\u00e4, koska joka vuosi niit\u00e4 on jossakin p\u00e4in maailmaa n. 100 kpl plus miinus 15 kpl.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Harmi vaan Kertulle, ett\u00e4 sen paremmin hirmumyrskyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin voimakkuus ei viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ole muuttunut miksik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

5.4 Ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ilmastopaneelin johtaja Ollikainen juuri kertoi, ett\u00e4 ei tunne edes oman kotimaakuntansa ilmasto- ja s\u00e4\u00e4historiaa. Lappi <\/strong>on kuulemma l\u00e4mmennyt kovasti ja siit\u00e4 oli edell\u00e4 muutama kuvaajakin ja Leudoista talvista on useampi oma bloginsa:
<\/strong>\u2013 Suomen talviin liittyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4historiaa vanhojen lehtien kertomana<\/a>
\u2013 1930-luvun l\u00e4mpim\u00e4t talvet, vaiettu totuus<\/a>
\u2013 Wanhat lehdet sen kertovat: Helsinki ei ole talviurheilukaupunki<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valkeat joulut loppuvat ja mustat joulut yleistyv\u00e4t 2068<\/strong>, sanoo Ollikainen. Palataan siis 80 vuoden takaiseen ilmastoon, kuten se yksi ilmastosyklikin on jota kuinkin sen mittainen. Voi siis Ollikainen osua ennustuksessaan oikeaankin sen j\u00e4lkeen, kun Eurooppa on ensin selvinnyt 2040 paikkeille sattuvasta kuolettavasta kylmyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

6. \u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6<\/strong>t<\/h2>\n\n\n\n

Kaikki n\u00e4m\u00e4 mainitut s\u00e4\u00e4tieteen puolen ihmiset puhuvat, ett\u00e4 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ovat jo lis\u00e4\u00e4ntyneet ja toimittajat sopulilauman tavoin toistelevat niit\u00e4 hokemia. Pikkasen her\u00e4\u00e4 kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 miksi he eiv\u00e4t ole tutustuneet IPCC:n raporttiin? Miss\u00e4 harhojen maailmassa he oikein el\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n\n\n\n

\n

On nimitt\u00e4in virheellist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t olisivat (ilmastonmuutoksen johdosta) lis\u00e4\u00e4ntyneet. IPCC:n eli hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin arviointiraportit:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

IPCC:n Arviointiraportti 5 WG I osoittaa v\u00e4itteen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi:

– Kohta 2.6.2.2 (tulvat eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)<\/p>\n\n\n\n

– Kohta 2.6.2.3 (kuivuudet eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)<\/p>\n\n\n\n

– Kohta 2.6.2.4 (ukkosmyrskyt eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)<\/p>\n\n\n\n

– Kohta 2.6.4 (hirmumyrskyt eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet)

Asia vahvistetaan my\u00f6s uudemmassa 9.8.2021 julkaistussa IPCC AR6 WG1 -raportissa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti tulvat eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet eiv\u00e4tk\u00e4 ole lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 ja niiden yleisin syy on vesist\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntynyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely ja jokirantojen rakentaminen (river management). Jos tulvien historia kiinnostaa, siit\u00e4 voi lukea t\u00e4st\u00e4 koosteesta. Sen kun lukee, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 el\u00e4mme aika hyvia aikoja tulvien ja myrskyjen suhteen. Linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a><\/p>\n\n\n\n

Voidaankin hyvin sanoa, ett\u00e4 l\u00e4nsimaisen median ja meteorologien p\u00e4\u00e4v\u00e4itt\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, on t\u00e4ysin virheellinen.<\/strong><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

6.1 HS 10.3.1996<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Viel\u00e4 1996 ilmastotieteilij\u00e4t olivat j\u00e4rkevi\u00e4. Toivottavasti nyt ei k\u00e4\u00e4nnet\u00e4 valokatkaisijasta kylm\u00e4\u00e4n suuntaan samalla tavalla kuin on ikiaikaisesti k\u00e4\u00e4nnetty.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1900-luvun alussa olivat ilmatieteilij\u00e4t viel\u00e4 prof. Ker\u00e4sen lis\u00e4ksi tolkuissaan. Ihmiset kuvittelivat, mutta tiede toppuutteli. Nyky\u00e4\u00e4n tiede on vieraantunut ilmasto- ja s\u00e4\u00e4historiasta niin pahasti, ett\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 kuumalle kiukaalle, kun ihmiset ja toimittajat kuvittelevat ilmastoon ja s\u00e4\u00e4h\u00e4n liittyvi\u00e4 asioita. Edes s\u00e4\u00e4t\u00e4 ja ilmastoa ei kyet\u00e4 en\u00e4\u00e4 erottamaan toisistaan, jonka n\u00e4kee p\u00e4ivitt\u00e4in median ja TV:n uustisissa. T\u00e4st\u00e4 olen blogin kirjoittanut: ”S\u00e4\u00e4 ja ilmasto, osataanko ne erottaa toisistaan, Petteri Orpo?”<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

7. Voi itku!<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Jo vuonna 2015 professori Antero J\u00e4rvinen havaitsi t\u00e4m\u00e4n nykytieteen alennustilan, joka yh\u00e4 jatkuu itse asiassa vain kiihtyv\u00e4n\u00e4, kun kuvitellaan ilmastokriisi\u00e4kin, vaikka mik\u00e4\u00e4n mittari ei sellaista osoita, mutta mielikuvitus on sen harhan luonut; <\/p>\n\n\n\n

Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin<\/a><\/h3>\n\n\n\n
\n

\u201dJa y\u00f6ss\u00e4 mielesi jos kauhistuu, niin pensaskin se karhuks muodostuu.\u201d N\u00e4m\u00e4 Shakespearen sanat Kes\u00e4y\u00f6n unelmasta luonnehtivat hyvin tavallisten ihmisten ajatuksia ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 eli ilmastonmuutoksesta, perusteettomasta pelottelusta maailmanlopulla. <\/p>\n\n\n\n

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t, poliitikot, kaikki! Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keinotekoisesti hengiss\u00e4 yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itse\u00e4\u00e4n korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmeness\u00e4 ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetell\u00e4, kuinka j\u00e4rjen aikakaudesta siirryttiin j\u00e4rjett\u00f6myyden aikakauteen. Aikalaiskuvaus tapahtumien kulusta voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 historiankirjoittajia. <\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1. Johdanto Tuo otsikon kysymys tuli mieleeni, kun luin ja katselin 9.8.2021 HS:sta IPCC raportin tiedonantoasi. 2. Suomen l\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut 2,3 astetta esiteollista astetta korkeammalle 2.1 Mihin t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite perustuu? Esiteollisella ajalla Korhonen tarkoitettanee 1850-lukua. Siihen aikaan Suomessa oli vain kaksi l\u00e4mp\u00f6mittaria, joista toinen oli Oulussa 1846 alkaen ja toinen Helsingiss\u00e4 1829 alkaen. Vertaako… Jatka lukemista FMI Hannele Korhonen, annatko v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1743,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,4,5,3,22,7],"class_list":["post-1742","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-historia","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-saa","tag-saahistoriaa","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1742"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3001,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1742\/revisions\/3001"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1743"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}