{"id":1789,"date":"2022-01-22T16:14:16","date_gmt":"2022-01-22T16:14:16","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1789"},"modified":"2024-04-23T07:28:48","modified_gmt":"2024-04-23T07:28:48","slug":"ilmastonmuutosten-syita-historian-lehdilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1789","title":{"rendered":"Ilmastonmuutosten syit\u00e4 historian lehdilt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ilmaston muuttumisen syit\u00e4 on aikojen saatossa pohdittu paljonkin. Syit\u00e4 on haettu Golfvirrasta, auringosta, merenpohjan muutoksista, revontulista, kuusta, tulivuorista, sodista, otsonista, soiden ojittamisesta ja maapallon akselin heilauttamisesta. Lopuksi 2000-luvulla ollaan p\u00e4\u00e4dytty siihen, ett\u00e4 ihminen on syyllinen ilmaston muuttumiseen.<\/p>\n\n\n\n

1901 revontulet olivat kadoksissa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1901 oli erityisen leuto talvi Utsjokea my\u00f6ten. Joko huumorilla tai tosissaan silloin ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 tanskalaiset revontulitutkijat veiv\u00e4t revontulet menness\u00e4\u00e4n ja siksi on leutoa viel\u00e4 helmikuun alussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1907 havaittiin 35 vuoden ilmastosykli<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1907 ei ilmastonmuutoksen varsinaista syyt\u00e4 selitetty, mutta l\u00f6ydettiin siihen liittyv\u00e4 yksi sykli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1909 Golfvirta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1909 havaittiin kev\u00e4thankien v\u00e4hentyminen ja ep\u00e4iltiin Golfvirtaa syylliseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939 FMI johtaja Ker\u00e4nen raportoi samasta asiasta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1909 Svantte Arrhenius tunnisti auringon ja Atlantin vaikutukset Suomen s\u00e4ihin. <\/strong>1909 toukokuu oli kylm\u00e4 kuten 2021 oli ja molempien per\u00e4\u00e4n kes\u00e4- ja hein\u00e4kuu helteisen l\u00e4mp\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1910 Cook<\/strong> ja maapallon akseli<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 2296 ovat navat sulkaneet!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Humoristinen n\u00e4kemys ilmaston muuttumisen syist\u00e4. Maapallon akselin heilauttaminen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1911 Aurinkoa ep\u00e4iltiin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edelliseen liittyv\u00e4 koko artikkeli<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1912 ”Talvi ei mene tavoissaan – sanotaan”<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1912 ei syit\u00e4 leutoon talveen keksitty, mutta tiedettiin, ettei Suomen talvi mene tavoissaan. Napapy\u00f6rteen rikkoutumista ei ollut tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913 ilmaston muuttumisen kuvitelmia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913 Ilmastomme muuttumassa meri-ilmastoksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aurinkoa ep\u00e4iltiin syylliseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913 puhuttiin tulivuorien vaikutuksesta ilmastoon.<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1915 Sota<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Nuoret eiv\u00e4t muista t\u00e4llaista n\u00e4hneens\u00e4, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: ”T\u00e4llaisia ne olivat talvet ennen”. Syyksi ep\u00e4iltiin sotaa ja sen kautta syntyneit\u00e4 kuumia kaasuja.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Siin\u00e4 nimitt\u00e4in oltiin ep\u00e4toivoisia vuonna 1914<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1915 Svante Arrhenius CO2-teoria<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1921 leuto talvi johtui Atlantilla olevasta minimist\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1925 talvella purjehdittiin sulassa vedess\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1928 tulivuoret taas ep\u00e4ilyksen alaisina<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1929 sotien syyt<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1929 ei sodan takia kuumaa ennustettu, mutta ep\u00e4iltiin sotia kuumuuden syyksi. Eik\u00e4 siin\u00e4 huono ennustus ollutkaan, koska jo 1939 kuuman 1930-luvun j\u00e4lkeen alkoi II-maailmansota.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1930-luku oli l\u00e4mmin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1930-luku oli l\u00e4mmin ja sen lumettomista talvista on paljon kuvia t\u00e4ss\u00e4 kokoelmassa, linkki<\/a>. Parhaiten sit\u00e4 kuvaa t\u00e4m\u00e4 vuoden 1966 yhteenveto, jonka on tehnyt FMI:n johtaja prof. Ker\u00e4nen<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Silloin useampana vuotena soudeltiin talven sulissa vesiss\u00e4 ja kylvettiin ruista maahan tammikuussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1935 FMI:n johtaja prof. Ker\u00e4nen pohtii Golfvirran merkityst\u00e4 sen vuosikymmenen l\u00e4mp\u00f6ihin.<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1937 Tyynenmeren pohjan muutokset ilmastonmuutoksen ja \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden syyn\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Syit\u00e4 1930-luvun ilmastonmuutokselle ja rajuille \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ille haettiin monesta syyst\u00e4 ja yksi oli merenpohjan muuttuminen ja sen mahdollisesti aiheuttamat merivirtojen muutokset. Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mit\u00e4\u00e4n auttaakseen sit\u00e4, sanoi Mark Twain\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201d\u2026tosiasia on, ett\u00e4 viime aikoina monet tiedemiehet ovat k\u00e4ytt\u00e4neet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, py\u00f6rremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, t\u00e4llaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dN\u00e4m\u00e4 merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden v\u00e4lityksell\u00e4 ilmastoon\u201dSaaria uppoaa ja katoaa\u201dKaikki tiedemiehet eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 merenpohja painuu, vaan jotkut heist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 merenpinta nousee\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dKylmien ja l\u00e4mpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sek\u00e4\u2026\u201d\u201dJA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT N\u00c4IN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PIT\u00c4NEE VANHA VIISAUS YH\u00c4 EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MIT\u00c4\u00c4N TEHD\u00c4\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kooste artikkelista. Kaikki tiedemiehet eiv\u00e4t olleet samaa mielt\u00e4 asiasta, kuten keskimm\u00e4isess\u00e4 leikkeess\u00e4 lukee, vaan uskoivat napojen sulamisen vaikuttavan asiaan. Linkki koko lehtiartikkeliin.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tuskin se Tyynenmeren merenpohjan liikkuminen Saimaalle vaikutti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1937 soiden kuivattamista pidettiin ilmaston l\u00e4mpenemisen syyn\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n
\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1938 aurinkoa ei pidetty varteenotettavana tekij\u00e4n\u00e4 ja tunnustettiin, ett\u00e4 ilmastollisista tekij\u00f6ist\u00e4 ei olla perill\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toista se on vuonna 2022, kun CO2 on kaiken mahdollisen ja mahdottoman takana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1938 oli taas Golfvirta tai pilkut kuussa ja auringossa <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Nykyisin on helppoa, kun on CO2. Leikke on kaapattu sen alapuolella olevasta ”Pilkut kuussa ja auringossa” artikkelista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1938 Otsonia ep\u00e4iltiin ilmaston l\u00e4mpenemisen syyksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939 Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen teki ilmastokatsauksen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Koko analyysi omassa blogissaan. blogi: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ker\u00e4sen mukaan Suomen ilmasto l\u00e4mpeni 2 astetta tultaessa 1939 vuoteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Syit\u00e4 sen aikaiseen nopeaan ilmasonmuutokseen ei Ker\u00e4nen l\u00f6yt\u00e4nyt. Aurinkoa ei pit\u00e4nyt syyllisen\u00e4 silloinkaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Globaaliin verrattuna FMI:n mukaan n\u00e4in se on mennyt ja n\u00e4kyy my\u00f6s Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1900-luvun alun l\u00e4mmitti luoja, sitten astui auringon, Golfvirran ja merenpohjan sijaan CO2 selitt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1949 auringon l\u00e4mp\u00f6hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 pidettiin syyp\u00e4\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1951 aurinko edelleen syyllinen napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamiseen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi ja siit\u00e4 palautuminen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edellisess\u00e4 kuvassa n\u00e4kyy Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n palautuminen, kun maapallo on toipunut pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta. <\/p>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 ett\u00e4 vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnan aikaistumisena.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

1973 Ilmatieteen laitos piti kuumia kesi\u00e4 tilastollisina sattumina. <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Nykyisin ne ovat ilmastonmuutosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tosin eiv\u00e4t helteet ole mitenk\u00e4\u00e4n yleistyneet, vaikka mielikuvaa senkin suhteen luodaan. L\u00e4hde https:\/\/suomenilmasto.info\/2021\/07\/01\/suomen-vakioitu-hellehistoria-1925-2020\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n talvet eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muutkaan, linkki https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/musta-vai-valkoinen-joulu\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

ja linkki https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/yle-ja-ilmastolliset-vertailukaudet\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

1988 tuli taas Golfvirta mukaan selityksiin. <\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastolliset kaudet muuttuvat niin hitaasti yhden ihmissukupolven n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 aina on jompi kumpi ilmastouhka p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kohta se taas vaihtuu uuteen vaiheeseen, mutta ihminen pysynee syyllisen\u00e4 jatkossakin. Vuonna 1996 HS piti viel\u00e4 Golfvirtaa varteenotettavana tekij\u00e4n\u00e4, mutta nyt ihminen on ruvennut ohjailemaan senkin ikiaikaisia vaihteluita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2020 FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen sanoi, ett\u00e4 nykyinen ilmastovaihe on 100 % varmuudella ihmisen aiheuttamaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ari Laaksonen ja ilmatiede yleisemminkin lysenkolaiseen tapaan tuomitsee muut tieteet, jos ne eiv\u00e4t tue FMI:n uskomuksia ihmisen syyllisyyteen, vaan tuovat rehellisesti oman tieteens\u00e4 tulokset julki. FMI:n ja median vihat ovat saaneet tuta termodynamiikan CO2 ilmastoherkkyytt\u00e4 tutkivat professorit Kauppinen, Ruottu, Sarkomaa, Malmi ja tri Ollila, Lapin luontoa ja ilmastoa tutkinut biologi prof. J\u00e4rvinen, dendrokronologian eli puiden kasvun syklisyyden ja neulasten kautta ilmastoja tutkivat prof. Mielik\u00e4inen, 2*tri Jalkanen, tutkija Timonen ja aurinkotieteit\u00e4 edustava prof. Mursula. <\/p>\n\n\n\n

Em. henkil\u00f6ist\u00e4 osa oli Messuhallissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 Ilmastosi seminaarissa luennoimassa omien tieteenhaarojensa asioista, jonka tilaisuuden YLE riensi jo etuk\u00e4teen tuomitsemaan denialistien kokoukseksi. Punavihre\u00e4t \u00e4\u00e4riliikkeet pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 messuhalli kielt\u00e4isi tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4misen. Linkki luentoihin https:\/\/ilmastosi.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Seura lehti tulkitsi tilaisuutta, jossa olin l\u00e4sn\u00e4. Ei kukaan puhunut salaliitoista ja jokainen eri tieteenalan edustaja kertoi omien tieteidens\u00e4 havainnoista ilmastoon liittyen. ”Uskossaan vahvat” tieemiehet! Erikoista olisi, jos eri alojen tiedemiehet eiv\u00e4t uskoisi omiin tieteisiins\u00e4 ja niiss\u00e4 saatuhin tieteellisiin tuloksiin.<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Ilmastoaiheet vaihtuvat ilmastosyklien mukaan ja kohta on uusi vaihe, jossa selitell\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten ihminen saikin maapallon ilmaston j\u00e4\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 kautta paistumisen sijaan pieni j\u00e4\u00e4kausi uhkaa maapalloa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten on lopullinen tulevaisuuden vaihtoehto, sit\u00e4 ei tied\u00e4 kukaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Ilmaston muuttumisen syit\u00e4 on aikojen saatossa pohdittu paljonkin. Syit\u00e4 on haettu Golfvirrasta, auringosta, merenpohjan muutoksista, revontulista, kuusta, tulivuorista, sodista, otsonista, soiden ojittamisesta ja maapallon akselin heilauttamisesta. Lopuksi 2000-luvulla ollaan p\u00e4\u00e4dytty siihen, ett\u00e4 ihminen on syyllinen ilmaston muuttumiseen. 1901 revontulet olivat kadoksissa 1901 oli erityisen leuto talvi Utsjokea my\u00f6ten. Joko huumorilla tai tosissaan silloin ep\u00e4iltiin,… Jatka lukemista Ilmastonmuutosten syit\u00e4 historian lehdilt\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1811,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,4,5,3,7],"class_list":["post-1789","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-historia","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-saa","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1789","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1789"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1789\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2937,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1789\/revisions\/2937"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1811"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}