{"id":1832,"date":"2022-02-02T17:20:54","date_gmt":"2022-02-02T17:20:54","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1832"},"modified":"2024-05-05T13:46:49","modified_gmt":"2024-05-05T13:46:49","slug":"kerttu-kotakorpi-talvien-lyhentyminen-kuukaudella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1832","title":{"rendered":"Kerttu Kotakorpi, talvien lyhentyminen kuukaudella?"},"content":{"rendered":"\n

1. Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

YLE:n sivuilla oli juttu lumen kuskaamisesta Stadionille, linkki<\/a>.<\/strong> Jutun yhteydess\u00e4 Kerttu Kotakorpi kertoo talvien l\u00e4nsirannikolla lyhentyneen lyhyess\u00e4 ajassa kuukaudella<\/strong>.
Ihmetytt\u00e4\u00e4 kovasti se, ett\u00e4 miksi n\u00e4in valikoitua ns. kirsikanpoimintaa harrastetaan meteorologien keskuudessa laajemminkin? Johtuuko se siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n koulutuksensa on s\u00e4\u00e4historian osalta t\u00e4ysin puutteellista, vai onko se tietoista ja tarkoin harkittua propagandaa? Veikkaan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 vaihtoehtoa.<\/p>\n\n\n\n

VIHJE: Kuvat saa suuremmiksi avamaalla ne uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4 (hiiren oikea nappula ja avaa uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4) tai zoomaamalla. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Vastaavia juttujahan meille on kertonut:
– FMI:n Hannele Korhonen, linkki<\/a><\/strong> ja
– <\/a><\/strong>YLE:n Anne Borgstr\u00f6m<\/strong>, linkki<\/strong><\/a> sek\u00e4
– Forecan Markus M\u00e4ntykangas, linkki<\/a><\/strong>.<\/a>

My\u00f6s Kerttu on kertonut linnuista, linkki<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ys 14.3.2022<\/strong><\/p>\n\n\n\n

YLE on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden tavan Facebookissa, jossa est\u00e4\u00e4 Kotakorven juttujen kommentoinnit. Jos niit\u00e4 haluaa tehd\u00e4, kommentointi tehd\u00e4\u00e4n YLE:n sivulla, jossa sensuuri YLE:n moderaattorin kautta rajoittaa niiden julkaisua. YLE:ss\u00e4 on ikiomat tulkinnat somen suhteen, eli se ei ole sosiaalinen media, vaan YLE:n vaalima yksipuolinen ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa lysenkolaista ilmatiedett\u00e4 tukeva linja, jossa ilmastonmuutoksen t\u00e4ss\u00e4 kuvatut rikolliset halutaan vaientaa, linkki. <\/a><\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

2. Talvien lyhentyminen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kerttu on kyll\u00e4 oikeassa sen suhteen, ett\u00e4 talvet ovat l\u00e4nsirannikolla lyhentyneet jopa kuukaudella,<\/strong> mutta se tapahtui jo vuoteen 1939 tultaessa ja siit\u00e4 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen aikalaisilleen raportoi ensin vuonna 1938 mainiten tuon kuukauden talven eritt\u00e4in nopeasti tapahtuneen lyhentymisen yhdell\u00e4 kuukaudella. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kerttu voisi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ajankohdan oikeaksi!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kerttu ennustaa 4.5.2024, ett\u00e4 Suomessa aletaan viiniryp\u00e4leit\u00e4 kasvattamaan. Tuollakin ennustuksella on pitk\u00e4 juuret.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Viiniryp\u00e4leiden viljelyss\u00e4 kyll\u00e4 saattaa olla haasteita, koska se ei tahdo onnistua etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassakaan ilman \u00f6ljytulia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kesien pidentymisest\u00e4 uutisoitiin laajasti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1939 FMI:n johtaja Ker\u00e4nen teki laajemman raportin ilmaston nopeasta l\u00e4mpenemisest\u00e4<\/strong> ja siit\u00e4 on oma bloginsa t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuossa raportissaan FMI;n johtaja prof. Ker\u00e4nen mainitsee talvien osalta mm. seuraavaa:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u2013 Helsingiss\u00e4 talvet<\/strong> ovat 1850-1939 l\u00e4mmenneet noin 2,5 asteen verran. Aluksi 1870-1900 hitaammin ja sitten 1930-luvun loppua kohti kiihtyv\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen Helsingiss\u00e4.
\u2013 \u2013 Oulussa ilmaston l\u00e4mpeneminen talvien<\/strong> osalta tapahtui vasta 1900-luvulla ja on samaa luokkaa Helsingin kanssa, eli noin 2,5 asteen verran.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan koko vuoden ilmasto oli tuolloin l\u00e4mmennyt hyvin nopeasti 2 asteen verran.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutostahan se oli<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Karderooppi ilmastonmuutoksen takia lis\u00e4\u00e4ntyy, kun pidempiin v\u00e4likausiin on varauduttava<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913 tuskin muisteltiin milt\u00e4 Helsingin talvet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Ei se siit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n ole muuttunut, vaikka v\u00e4lill\u00e4 oli NAO- talvet. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Gr\u00f6nlantikin suli hyv\u00e4\u00e4 vauhtia<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1949 pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana eskimot joutuivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n saarensa, mutta nyt siell\u00e4 voidaan harjoittaa pienimuotoista maanviljely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1951 navat ja vuoristoj\u00e4\u00e4tik\u00f6t sek\u00e4 Gr\u00f6nlanti sulivat kovaa kyyti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Talvien keskil\u00e4mp\u00f6tiloja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Talvien pituuteen vaikuttavat oleellisesti talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat. FMI:n avoimesta datasta saatavissa olevien l\u00e4mp\u00f6tilatietojen valossa 2010-luvun talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat ovat kylmenneet 1930-lukuun n\u00e4hden muualla kuin rannikolla, l\u00e4hde.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n asian vahvistaa It\u00e4meren j\u00e4idenlaajuus<\/strong>, jossa 10 vuoden keskiarvona laskettua minimi oli 1930-luvulla. Luvut ovat tuhansia neli\u00f6kilometrej\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilojen nousu ei n\u00e4y my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niill\u00e4 kolmella paikkakunnalla, joissa on ollut pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausasema.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sodankyl\u00e4<\/strong> erikseen<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Helsinki<\/strong> erikseen<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4<\/strong> erikseen ja sen kaikki vuodenajat FMI:n mukaan. Sijaitseeko Jyv\u00e4skyl\u00e4 ilmastonmuutosvapaalla vy\u00f6hykkeell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomen talvista yhteenveto,<\/strong> ker\u00e4nnyt Simo Ruoho mainituilta anomalioita tekevist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talvien osalta voimakkaan NAO ilmi\u00f6n vaiktus <\/strong>on nykyajan meteorologeilta t\u00e4ysin hukassa, koska kaikki maan ja taivaan v\u00e4lilt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 laittaa ilmastonmutosuskon piikkiin. Tai sitten se vaan on tietoista propagnadaa. Veikkaan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4, mutta ei kaikki ihmiset tyhmi\u00e4 ole, ja se pit\u00e4isi meteorologienkin muistaa. Toki my\u00f6s median.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4. Joulukuut<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Joulukuut osaltaan vaikuttavat talvien pituuteen. Niihin liittyen on FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen havainnut 5 asteen l\u00e4mpenemisen ja Forecan Markus M\u00e4ntykangas jopa 6 asteen l\u00e4mpenemisen. T\u00e4ss\u00e4 Laaksosen ulostulo YLE:ss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 M\u00e4ntykankaan uunituore 6 asteen ulostulo omassa blogissaan. Valehtelu ja harhaanjohtaminen sek\u00e4 kirsikanpoiminta on aivan huipussaan ilmatieteess\u00e4 kaikkien meteorologien toimesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 kuvasta n\u00e4emme kuinka l\u00e4helle Laaksosen ja M\u00e4ntykankaan meille kertoma joulukuiden l\u00e4mpenemisasia on havaittavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joulut<\/strong> omalta osaltaan kuvaavat ilmastonmuutosta. Tampereella<\/strong> ei mustia jouluja ole uusimmassa ilmastonmuutoksessa juurikaan ollut, kun vertaa edelliseen ilmastonmuutokseen. Helsingiss\u00e4<\/strong> peli on aika tasan, kun vertaillaan 40 vuoden l\u00e4mp\u00f6tilajaksoja kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Helsingin jouluaattojen vertailun voi tehd\u00e4 n\u00e4inkin ja ottaa lumen m\u00e4\u00e4r\u00e4 mukaan vertailuun.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4<\/strong> jouluaattojen lumisuus on samalla tavalla vaihdellut ilmastonmuutosten kesken.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5. Kev\u00e4\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4t ovat parilla viikolla lyhent\u00e4neet talvia. Sen n\u00e4kee hyvin Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n<\/strong> aikaistumisesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samoin Inarinj\u00e4rven Nellimiss\u00e4 <\/strong>on j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6 hieman aikaistunut, mutta aikaistuminen loppunut 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5.1 Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen on lyhent\u00e4nyt talvia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 muissa edell\u00e4 olleista esimerkeist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

6. Kokonaisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 oli talviin liittyv\u00e4\u00e4 ilmastoasiaa. 30 vuoden ilmastollisten vertailukausien mukaan ei mit\u00e4\u00e4n ihmeelllist\u00e4 ole vuotuisella tasollakaan tapahtunut ja ilmastommekin l\u00e4mmennyt sitten 1930-luvun noin 0,3 C-asteella, kun UHI l\u00e4mp\u00f6j\u00e4 ei ole poistettu mittaustuloksista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki meille v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 1950 alkaen vain ja ainoastaan ihminen on vaikuttanut maapallon ilmastoon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

7. Tulevaisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Sit\u00e4 FMI:n johtaja prof. Ker\u00e4nen vuonna 1935 pohti. Saadaanko en\u00e4\u00e4 ikin\u00e4 kunnon talvia<\/strong>?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pahimmassa tapauksessa saadaan jo 2040 paikkeilla, jos dendrokrologia ja aurinkotiede osuvat ennusteessaan oikeaan. Jos niin k\u00e4y, toivotaan, ett\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisist\u00e4 kuolee, jos nuo ennustukset k\u00e4yv\u00e4t toteen!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kesien osalta Kertulla on oma ennusteensa tietenkin. Vuonna 2100 on 4-5 kk joka p\u00e4iv\u00e4 hellett\u00e4. Seuraamme mielenkiinnolla hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kehittymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuumuus siis k\u00e4rvent\u00e4\u00e4! Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 senkin asian.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1. Johdanto YLE:n sivuilla oli juttu lumen kuskaamisesta Stadionille, linkki. Jutun yhteydess\u00e4 Kerttu Kotakorpi kertoo talvien l\u00e4nsirannikolla lyhentyneen lyhyess\u00e4 ajassa kuukaudella. Ihmetytt\u00e4\u00e4 kovasti se, ett\u00e4 miksi n\u00e4in valikoitua ns. kirsikanpoimintaa harrastetaan meteorologien keskuudessa laajemminkin? Johtuuko se siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n koulutuksensa on s\u00e4\u00e4historian osalta t\u00e4ysin puutteellista, vai onko se tietoista ja tarkoin harkittua propagandaa? Veikkaan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4… Jatka lukemista Kerttu Kotakorpi, talvien lyhentyminen kuukaudella?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1847,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,5,3,22,34,7],"class_list":["post-1832","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-saa","tag-saahistoriaa","tag-talvi","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1832","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1832"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1832\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2946,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1832\/revisions\/2946"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1832"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1832"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1832"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}