{"id":1937,"date":"2022-02-23T18:02:38","date_gmt":"2022-02-23T18:02:38","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1937"},"modified":"2023-01-22T12:57:48","modified_gmt":"2023-01-22T12:57:48","slug":"etela-ja-pohjoisnapa-sulaa-ja-kukat-kukkivat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1937","title":{"rendered":"Etel\u00e4- ja Pohjoisnapa sulaa ja kukat kukkivat"},"content":{"rendered":"\n

1. Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vihje: <\/strong>Kuvat suuremmiksi avaamalla ne uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4 tai zoomamalla ne suuremmiksi.<\/p>\n\n\n\n

Nyt helmikuussa 2022 on kes\u00e4 Etel\u00e4mantereella, joten media on vauhdissa. YLE ja TM kertoivat meille, ett\u00e4 Etel\u00e4mantereella vihert\u00e4\u00e4. On kuulemma 60 vuoden aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt vihertyminen. Niin varmaankin varsinkin, koska 1960 on sopiva hetki aloittaa t\u00e4llaiset ”tutkimukset”. Ilmastollinen vertailukausi on 30 vuotta<\/strong> ja 1960 alkoi kylm\u00e4 30 vuoden jakso ja siihen per\u00e4\u00e4n nykyinen 30 vuoden l\u00e4mmin jakso. <\/strong>Samaa taktiikkaa YLE k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaiken aikaa, linkki: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/yle-ja-ilmastolliset-vertailukaudet\/<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuten my\u00f6s FMI: FMI Hannele Korhonen, annatko v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. Etel\u00e4manner<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tuo kukinta ei ole Etel\u00e4mantereella, vaan saarella, joka on yht\u00e4 kaukana Etel\u00e4mantereesta kuin Helsinki Pohjoisnavalta. Signyn saari varmasti kuuluu Etel\u00e4mantereen laattaan mutta on aika kaukana siit\u00e4, keskell\u00e4 merta. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Signy_Island<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Viime vuonna oli vastaava juttu l\u00e4mp\u00f6tilasta, joka mitattiin yht\u00e4 kaukana Etel\u00e4mantereesta. Kuvan l\u00e4hde: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/aveollila1-2\/etelamanner-sulaa-ennatysvauhtia-ja-ennatyslampotiloja-mitataan-mtv3-kyseessa-hysteriauutiset\/<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei ole monia vuosia siit\u00e4, kun Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ihmeteltiin tiedepiireiss\u00e4 ja mediassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Al Gorekin otti pilakuvissa lukua, kun j\u00e4\u00e4peite Etel\u00e4mantereella kasvoi 82 miljardia tonnia vuosittain.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Media on joustava juttujensa suhteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eip\u00e4 ole ilmaston l\u00e4mp\u00f6tila Etel\u00e4mantereellakaan muuta kuin vaihdellut.  Artikkeli puhuu kolmen asteen l\u00e4mpenemisest\u00e4. Tyypillist\u00e4 valetietoa YLE levitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Pohjoisnapa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjoisnapaan ja Gr\u00f6nlantiin liittyen saamme kuulla vastaavia juttuja kaiken aikaa. Niit\u00e4 saimme kuulla jo 100 vuotta sitten, kun ilmastossa oli nykyist\u00e4 vastaava vaihe.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kyll\u00e4h\u00e4n se l\u00e4mmint\u00e4 olikin edellisess\u00e4 ilmastonmuutoksessa, kun Suomessa ilmasto l\u00e4mpeni nopeasti 2 asteella ja Lappi jopa 3 asteella. Ikirouta meni pohjoiseen ja kalat arktiselle alueelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Linnut alkoivat talvehtia arktikalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlannin ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta kirjoiteltiin paljon<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana eskimot joutivat muuttamaan pois Gr\u00f6nlannista, mutta 1949 siell\u00e4 voitiin harrastaa pienimutoista maanviljely\u00e4. Kalastuskin oli monipuolistunut Gr\u00f6nlannissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Navat ja vuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat kovasti sulamassa 1951<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessakin Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 bongattiin kottaraisia, taltiaisia ja peltosirkkuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Riekko pakeni pohjoiseen kuten my\u00f6s ikirouta ja vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kukkaketoja oli sellaisilla arktisilla alueilla, joissa niit\u00e4 ei aiemmin oltu havaittu, kun maailma oli muuttumassa kes\u00e4maaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Huippuvuorilla ilmasto l\u00e4mpeni jopa 7 asteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Meill\u00e4 Suomessa istutettiin kukkia uuden vuoden aikaan Keski-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kahvikestej\u00e4 pidettiin pihalla tammikuussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

1961 helmikuussa kukat kukkivat helmikuussa. Ilmastohistoria on piilotettava ja jopa kiellett\u00e4v\u00e4, jotta saadaan pidetty\u00e4 hengiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nykyinen poliittinen ilmastonmuutoskuvitelma.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Napojen sulamisten ennustamisella on pitk\u00e4 historia ja niist\u00e4 ennustuksista on koottu oma kokoelma, linkki<\/a>.<\/strong> Siit\u00e4 voi jokainen valita oman mieleisen vuoden, johon uskoo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joskus se saattaa siit\u00e4 sulaakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sulaahan se oli 1936 Suomen mediankin mukaan, kun napameret l\u00e4mpeniv\u00e4t l\u00e4mpenemist\u00e4\u00e4n. Tutkimusretkikunta tapasi siell\u00e4, miss\u00e4 oletettiin olevan vain lunta ja j\u00e4\u00e4t\u00e4, laajoja avovesialueita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4. Ilmasto muuttuu<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Luonnon havainnot Etel\u00e4mantereen saaristossa vuodesta 1960 alkaen ovat varmaan ihan oikeita ja sopivat hyvin yhteen luonnossa tapahtuneiden ilmastonmuutokseen liittyvien havaintojen kanssa, linkki: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastonmuutos-luonnossa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ilmaston muuttuminen n\u00e4kyy selke\u00e4sti mm. Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ja Japanin kirsikkapuiden kukinnassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos n\u00e4kyy oikein hyvin my\u00f6s It\u00e4meren j\u00e4iden laajuudessa (kuvassa tuhansia neli\u00f6kilometrej\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos n\u00e4kyy puiden kasvun syklisyydess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos n\u00e4kyy Kiinan puiden kasvun syklisyydess\u00e4-<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos n\u00e4kyy neulasissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos n\u00e4kyy Uralin takana ja Suomen tuntureilla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos on jatkuvaa. HS kirjoitti 1996, ett\u00e4 olemme onnekkaita ilmaston suhteen:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olemme edellisen leikkeen mukaan onnekkaita, mutta k\u00e4\u00e4nne pahempaan voi tapahtua milloin hyv\u00e4ns\u00e4 ja pahinta on, jos aurinkotiede ja lustotiede on visioissaan oikeassa.<\/strong> Se on miljoonien ihmisten surma sitten, jos menneiden mukaan jatkuu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3.1 Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 muissa edell\u00e4 olleista esimerkeist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuosi 2296<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 2296 ovat navat sulaneet?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Niinp\u00e4!<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1. Johdanto Vihje: Kuvat suuremmiksi avaamalla ne uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4 tai zoomamalla ne suuremmiksi. Nyt helmikuussa 2022 on kes\u00e4 Etel\u00e4mantereella, joten media on vauhdissa. YLE ja TM kertoivat meille, ett\u00e4 Etel\u00e4mantereella vihert\u00e4\u00e4. On kuulemma 60 vuoden aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt vihertyminen. Niin varmaankin varsinkin, koska 1960 on sopiva hetki aloittaa t\u00e4llaiset ”tutkimukset”. Ilmastollinen vertailukausi on 30 vuotta ja… Jatka lukemista Etel\u00e4- ja Pohjoisnapa sulaa ja kukat kukkivat<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1956,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[10,8,4,5,3,7],"class_list":["post-1937","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-etelamanner","tag-historia","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-saa","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1937","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1937"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1937\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2482,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1937\/revisions\/2482"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1937"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1937"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1937"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}