{"id":2115,"date":"2023-07-18T16:54:48","date_gmt":"2023-07-18T16:54:48","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=2115"},"modified":"2023-08-13T20:09:26","modified_gmt":"2023-08-13T20:09:26","slug":"suomen-virallinen-ilmastohistoria-on-lyhyt-ja-tarkoin-valikoitu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=2115","title":{"rendered":"Suomen virallinen ilmastohistoria on lyhyt ja tarkoin valikoitu"},"content":{"rendered":"\n

1. Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edellisen blogini kommenteissa (linkki: Petteri Taalas, maapalloa uhkaa vesipula<\/a><\/strong>) tuli puhetta pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta ja siit\u00e4 palautumisesta, jonka virallinen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4. Siihen liittyen olen moneen kertaan pohtinut sit\u00e4 asiaa, ett\u00e4 miksi meille kerrotaan vain noin 60 vuoden tai korkeintaan 170 vuoden ilmastohistoriaa virallisen ilmatieteenkin taholta. Siit\u00e4 asiasta olen kirjoittanut useammankin blogin, kuten vaikkapa:

– FMI Hannele Korhonen, annatko v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?<\/a><\/strong>
– YLE ja ilmastolliset vertailukaudet<\/a><\/strong>
– Musta vai valkoinen joulu, Markus M\u00e4ntykangas?<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Se lyhyt ja valikoitu ilmastohistoria luultavasti johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 meille halutaan luoda kuvaa erikoisesta ilmastovaiheesta, jonka ihminen on saanut ihan itse aikaiseksi. Siksi meille ei kerrota ja n\u00e4ytet\u00e4 kuvia siit\u00e4, ett\u00e4 ilmastomme Suomessa on l\u00e4mmennyt tasaisesti jo yli 300 vuoden ajan ja l\u00e4mpeni erityisen nopeasti l\u00e4hes nykyiselle tasolle 1930-luvun loppuun tultaessa, vaikka siihen liittyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 olisi tarjolla, kuten my\u00f6hemmin ilmenee. Ilmeisesti vain sarkastisesti nimetyt ilmastorikolliset tuovat esille t\u00e4m\u00e4n kaltaista tietoa, linkki ilmastorikollisia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n blogiin.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

2. Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen on asia, jonka esille tuominen saa aikaiseksi jopa pilkkaa virallisen ilmatieteen edustajien taholta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pieni j\u00e4\u00e4kausi oli kuitenkin olemassa, mutta se vaikutti eniten pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa my\u00f6s ilmasto l\u00e4mpenee kaksi kertaa muuta maapalloa enemm\u00e4n, kun siit\u00e4 kylm\u00e4st\u00e4 jaksosta palaudutaan t\u00e4h\u00e4n ihmisten kannalta paljon parempaan ilmastolliseen vaiheeseen, jota nyt parhaillaan el\u00e4mme.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850. Kausi ei siis ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi ja juuri siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy keskil\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kuin tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen, jota ennustellaan vuoden 2040 paikkeilla tapahtuvaksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne varmaankin t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

2.1 Kylm\u00e4\u00e4 oli pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 kylmien aikojen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t on p\u00e4\u00e4osin poimittu lehdest\u00e4 L\u00e4nsi-Savo 2. p\u00e4iv\u00e4 maaliskuuta 1929:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

– Suuret kuolonvuodet<\/strong> olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien jakso 1695\u20131697.  Saksalaistiedemiesten Berchtesgadenissa<\/a> suorittamien suurten puiden vuosirenkaiden tutkimisen kautta huomattiin puiden kasvun olleen ennen vuotta 1600 kaksinkertainen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Topelius Maamme kirjassa kirjoittaa Etenkin talvi 1696 on erikoinen:Luonnonvoimat ja vuodenajat olivat kuin hairahtuneet s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliselt\u00e4 uraltaan. Viiten\u00e4 vuotena, vuodesta 1689 alkaen. Kes\u00e4t olivat tavattoman kuumia, kev\u00e4\u00e4t ja syksyt tavattoman kuivia, talvet ylenm\u00e4\u00e4rin kylmi\u00e4.\u2013 Vuonna 1690 k\u00e4vi syd\u00e4nkes\u00e4ll\u00e4 niin kova halla, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4skysten pojat putoilivat kuolleina pesist\u00e4\u00e4n.\u2013 V. 1691 poimittiin mansikoita huhtikuussa, mutta samaan aikaan v. 1692 oli niin kova pakkanen, ett\u00e4 monta ihmist\u00e4 paleltui kuoliaaksi\u2013 Vuonna 1694 oli Keski-Euroopassa niin kauhea n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 rikkaassa Pariisissa kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n 92,000 ihmist\u00e4.\u2013 Suomessa tuli katovuosi, kansa s\u00f6i pettua, siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htiin jo n\u00e4lk\u00e4\u00e4n kuolleita ihmisi\u00e4 teiden varsilla. Vuonna 1695 tuli \u201dsuuri n\u00e4lk\u00e4vuosi\u201d. Silloin oli niin kova talvi, ett\u00e4 moni paleltui kuoliaaksi, ja sudet ahdistivat ihmisi\u00e4 huoneissa. Kev\u00e4t tuli kylm\u00e4, kes\u00e4 kylm\u00e4 ja sateinen. Elo ei enn\u00e4tt\u00e4nyt kypsy\u00e4, pelloilla n\u00e4htiin vain joitakuita korsia ja niiden vieress\u00e4 pelkk\u00e4 musta multa. Syyskuussa halla vei kaikki, mit\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 oli.\u2013 Vuosi 1696 oli kovempi kaikkea, mit\u00e4 maamme siihen asti oli kokenut. Se oli kummallinen vuosi. Talvi oli niin leuto, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4t sulivat jo helmikuun lopulla, p\u00e4\u00e4skyset tulivat Etel\u00e4-Ruotsiin; ja useat tekiv\u00e4t toukoa.<\/strong>Mutta maaliskuun 7 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 palasi pakkanen, ja j\u00e4rvet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t j\u00e4lleen niin lujiksi, ett\u00e4 niit\u00e4 ajettiin. Kev\u00e4ttouot turmeltuivat, syyskylv\u00f6 m\u00e4t\u00e4ni maassa. Kes\u00e4 tuli kylm\u00e4, ja elokuun 8 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 peitti paksu j\u00e4\u00e4 kaikki j\u00e4rvet. Elokuun 22 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli taaskin halla, k\u00e4yden nelj\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 per\u00e4tysten. Koko Suomessa saatiin tuskin muutamia tynnyrej\u00e4 hallan panemia, puoleksi tuleentuneita jyvi\u00e4. Niityt eiv\u00e4t kasvaneet hein\u00e4\u00e4, elukat kuolivat, j\u00e4nikset ja osaksi linnut katosivat metsist\u00e4, kukko herkesi laulamasta, arka ilves otti pakonsa kyliin, rottalaumat s\u00f6iv\u00e4t kaikki, mit\u00e4 eteen sattui.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.
My\u00f6s Zurichin j\u00e4rven j\u00e4\u00e4tymisest\u00e4 on tilasto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

– Suuret n\u00e4lk\u00e4vuodet<\/strong> vuosina 1866-1868 olivat viimeisin laajamittainen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 Suomessa ja L\u00e4nsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa v\u00e4est\u00f6katastrofi, sill\u00e4 n\u00e4lk\u00e4vuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Se on my\u00f6s hyv\u00e4 ajankohta ilmatieteelle aloittaa keskil\u00e4mp\u00f6tilasarjojen k\u00e4yr\u00e4t ja niihin liittyv\u00e4 ilmastonmuutosvertailu, koska oli kylmin ajankohta, jolloin Suomessa oli kaksi virallista mittausasemaa, joista toinen Helsingiss\u00e4 (1829 alkaen) ja toinen Oulussa (1846 alkaen).<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2.2 Pienen j\u00e4\u00e4kauden aikaiset l\u00e4mp\u00f6jaksot<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

My\u00f6s l\u00e4mp\u00f6jaksoja esiintyi pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana. L\u00e4hde: Viikko-Sanomat 09.08.1924 \/ Kuumia kesi\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 V. 1303 kuivuivat sek\u00e4 Rein ett\u00e4 Tonava paikkapaikoin niin, ett\u00e4 niiden uomain yli voi kulkea keng\u00e4t jalassa kastumatta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 V. 1433 tuhosi helle suurimman osan Euroopan vijelyksi\u00e4, aiheuttaen raskaan kadon.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 V. 1539 vaivasi Ranskaa sellainen kuumuus, ett\u00e4 Seine ja Loire joet kuivuivat.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 V. 1556 sai koko Eurooppa k\u00e4rsi\u00e4 kovaa hellett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 -luvulta mainitaan hellekesin\u00e4 vuodet 1615, 1646 ja 1678 (kommentti: vaikka kylm\u00e4n takia olivat suuret kuolonvuodet)<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1700 -luvulla oli hellekesi\u00e4 1701, 1705, 1724, 1746 ja 1765. Erikoisesti v. 1705 oli vaikea. Useimmissa paikoin Eurooppaa ei maaliskuusta marraskuuhun satanut tippaakaan, kaivot ja l\u00e4hteet kuivuivat ja vilja paloi pellolle.

HUOMIO: 1780-luku oli suomessa erityisen l\u00e4mmin ja siit\u00e4 on oma blogi, linkki Suomen kes\u00e4t, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskil\u00e4mp\u00f6tilat?<\/a><\/strong> Vuonna 1928 elokuun 28. p\u00e4iv\u00e4 HS kirjoitti historian kes\u00e4s\u00e4\u00e4tietoa otsikolla \u201dMist\u00e4 kuluneen kes\u00e4n kylmyys johtuu\u201d, linkki<\/a><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

\u2013 V. 1811. 1815, 1824, 1832, 1834, 1835, 1845 (Siperia oli sulanut, linkki YLE<\/a>  ) , 1850, 1856, 1861, 1869 ja 1870 mainitaan kaikki hellekesin\u00e4. Vuosina 1834 ja 1845 liittyi helteeseen koleera. My\u00f6h\u00e4isemmist\u00e4 vuosista on kuumia kesi\u00e4 ollut 1872, 1876, 1882, 1883, 1891 ja 1899 (kommentti: vaikka oli my\u00f6s pieni j\u00e4\u00e4kausi ja suuret n\u00e4lk\u00e4vuodet 1860 -luvulla. Varsin \u00e4\u00e4rev\u00e4 vuosista siis tuo 1800-luku.)<\/p>\n\n\n\n

2.3 Pienen j\u00e4\u00e4kauden aikaisia tulvia ja myrskyj\u00e4 <\/strong>(kohta lis\u00e4tty 8.3.2022)<\/h3>\n\n\n\n

Paljon puhutaan, ett\u00e4 nykyisen ilmastojakson eli ns. \u201dilmastonmuutoksen\u201d aikaiset myrskyt ja tulvat olisivat jollakin tavalla erikoisia ja ennen kokemattomia, on syyt\u00e4 laittaa muutama esimerkki pikku j\u00e4\u00e4kauden aikaisista tulvista ja myrskyist\u00e4. Niist\u00e4 on oman kokonainen blogikin kiinnostuneille: linkki Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa:<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: HS 29.11.1928<\/strong> Pohjanmeren myrskytulvat. Joukossa on Rooman eli Tiber joen suurimpia tulvia, l\u00e4hde<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

V. 1277 <\/strong>marraskuun 6. p\u00e4iv\u00e4 Tiberin pinta nousi Roomassa 15,88 metri\u00e4. L\u00e4hde
Joulukuun 25 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meri nieli Reidarlanoin noin 50 kyl\u00e4\u00e4. Dellest sai nykyisen muotonsa.<\/p>\n\n\n\n

V. 1287<\/strong> hukkui joulukuun 14. p. myrskytulvaan 80 000 henke\u00e4. Meri murtautui Lacus Tievo j\u00e4rveen, jolloin nykyinen Zuidersee synyi.<\/p>\n\n\n\n

V. 1300<\/strong> myrskytulva nieli puolet Helgolandia ja useita muita saaria.<\/p>\n\n\n\n

V. 1337<\/strong> hukkui hollantilainen kaupunki Runghalt ja 14 kyl\u00e4\u00e4 myrskytulvaan.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan l\u00e4mp\u00f6kauden p\u00e4\u00e4ttyminen<\/h3>\n\n\n\n

V. 1362<\/strong> oli tammikuun 16. p. Eritt\u00e4in vaikea tulva. Meri nieli Syltill\u00e4 Wendingstadtin ja 30 kirkkoa, Friisein saaret saaret saivat useissa kohdin nykyisen muotonsa ja Boskuns hajosi j\u00e4lleen useampiin osiin. 1st). Grote Mandrenke<\/a> (Suuri miesten hukkuminen<\/em>) oli seurausta ilmastonmuutoksesta, joka tunnetaan keskiajan l\u00e4mp\u00f6kauden p\u00e4\u00e4ttymisen\u00e4. Sen tuhomyrskyn ja tulvan kokivat Englanti, Alankomaat, Pohjois-Saksa ja Schleswig, kuolleita yli 25 000 ihmist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V. 1377<\/strong> tuhoutui myrskytulvassa noin 80 pit\u00e4j\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

V. 1400<\/strong> Kes\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 sattunut tulva syvensi er\u00e4it\u00e4 laivav\u00e4yli\u00e4 niin, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4stiin suurilla laivoilla Amsterdamiin ja Enkhuizeniin saakka.<\/p>\n\n\n\n

V. 1421<\/strong> oli marraskuun 19. p. Eritt\u00e4in tuhoisa myrskytulva Friiseinmaassa, Hollannissa ja Englannissa. 72 kyl\u00e4\u00e4 tuhoutui ja 100 000 henke\u00e4 sai surmansa. Zuidersee sai nykyisen muotonsa.<\/p>\n\n\n\n

V. 1436<\/strong> k\u00e4vi huhtikuun 10. p. Hirmuinen myrsky, jonka aiheuttama tulva h\u00e4vitti 16 kyl\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1470<\/strong> hukkui marraskuun 1. p. Myrskytulvaan 10 000 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1495<\/strong> 4. lokakuuta Roomassa vedenpinta nousi 16,88 m. l\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

V. 1497<\/strong> h\u00e4vitti myrskytulva tammikuun 14. p. 28 pit\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1511<\/strong> oli tammikuun 16. ja 17. p. Tavattoman kova myskytulva, jolloin nykyinen Jade-lahti syntyi.<\/p>\n\n\n\n

V. 1530<\/strong> oli marraskuun 5. p. eritt\u00e4in raskas myrskytulva Flanderissa, Seelannissa ja Hollannissa, jolloin 26 kaupunkia ja 24 kyl\u00e4\u00e4 kokonaan tai suureksi osaksi tuhoutuivat. Eritt\u00e4in vaikea h\u00e4vitys kohtasi Antarfia ja Antwerpenia. T\u00e4m\u00e4 on ylivoimaisesti tappavin tulva Euroopan historiassa, kun noin 120 000 ihmist\u00e4 menetti henkens\u00e4.
Roomassa 8. lokakuuta Tiberin vedenpinta nousi 18,95 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1532<\/strong> oli lokakuun 31. p:st\u00e4 marraskuun 2 p:\u00e4\u00e4n hyvin suuri myrskytulva, it\u00e4inen Schelde siirtyi uomastaan vieden mukanaan 2 kaupunkia ja useampia kyli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1557<\/strong> 15. syyskuuta Roomassa Tiberin pinta nousi 18,9 metri\u00e4. l\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

V. 1570<\/strong> oli marraskuun 1 ja 2 p. myrskytulva, joka v. 1825 helmikuun 4. p. sattuneen tulvan ohella lienee suurin. Amsterdam, Muyden, Rotterdam, Dorflecht ja monet muut kaupungit joutuivat tulvan valtaan. Hukkuneiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 100 000, er\u00e4iden mukaan jopa 400 000.<\/p>\n\n\n\n

V. 1598<\/strong> 25. joulukuuta Tiberin pinta Roomassa nousi 19,56 metri\u00e4, (l\u00e4hde<\/a><\/strong><\/em>) on voimassa oleva Tiberin enn\u00e4tys. Tiber tulvii s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tulvia esiintyy usein. Kuva Tiberin tulvista on t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa: <\/strong><\/em>http:\/\/hydrologie.org\/redbooks\/a271\/iahs_271_129.pdf<\/a><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

V. 1634<\/strong> oli lokakuun 11. ja 12. p. ankarimpia myrskytulvia, mit\u00e4 yleens\u00e4 sattuu. 6 000 ihmist\u00e4 ja 5 000 nautaa hukkui ja 1000 taloa sortui. Se tunentaan Burchardin tulvana, kun myrsky ja vuorovesi iski Pohjanmeren rannikolla Pohjois-Frisiaan ja Dithmarscheniin (nykyp\u00e4iv\u00e4n Saksassa). Suuri osa Strandin saaresta huuhtoutui pois muodostaen saaret Nordstrand, Pellworm ja useita halligeeneja (tasainen laaja savimaasaari, https:\/\/www.youtube.com\/watch?reload=9&v=BrJk47au5A0<\/a> ) Saksaan. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa yksi vuoden 1634 CO2-vapaassa myrskyss\u00e4 syntynyt halligeeni Oland odottelee seuraavaa myrskytulvaa, joka jos historia toistaa itse\u00e4\u00e4n, tulee jossakin vaiheessa aivan varmasti<\/em><\/strong> (l\u00e4hde Wikipedia):<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

 V. 1703<\/strong> Great Storm of 1703 Iso-Britannia, Belgia, Alankomaat ja Saksa, kuolleita 8 000-15 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1717<\/strong> oli joulukuun 25. p. tuhoisa myrskytulva, Christmas flood of 1717 Alankomaat, Saksa, Tanska ja Norja, kuolleita 14 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1720<\/strong> joulukuun 31. p. myrsky ja tulva j\u00e4lleen pienensiv\u00e4t Helgelandia erottaen nykyisen Dunen p\u00e4\u00e4saaresta. Ennen vuoden 1720 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t\u00e4 myrsky\u00e4 tulvineen, nuokin saaret olivat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Kuvan l\u00e4hde Wikipedia.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

V. 1741<\/strong> oli 1700\u2013luvun pahin tulva Rovaniemell\u00e4. Tulvavesi pysytteli korkealla pitk\u00e4n aikaa yht\u00e4jaksoisesti. Esimerkiksi Pulkamon talon asukkaat karjael\u00e4imineen olivat joutuneet siirtym\u00e4\u00e4n tulvan tielt\u00e4 l\u00e4heiselle vaaralle 12 vuorokauden ajaksi, joka kertoo tulvahuipun pitk\u00e4aikaisuudesta. J\u00e4lkeenp\u00e4in vuoden 1741 tulva onkin ollut verrattavissa vuoden 1859 legendaariseen Saulin tulvaan, jota pidet\u00e4\u00e4n Rovaniemen seudun enn\u00e4tystulvana.<\/p>\n\n\n\n

V. 1807 <\/strong>oli R\u00e4is\u00e4sen tulva Ounasjoella. R\u00e4is\u00e4sen tulva on nimetty Viirin is\u00e4nn\u00e4n R\u00e4is\u00e4sen mukaan ja tulvaa pidet\u00e4\u00e4nkin varsin omalaatuisena. Tulvan l\u00e4ht\u00f6kohtana oli 16 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 j\u00e4\u00e4pato, joka oli padonnut vett\u00e4 Kaarrekosken yl\u00e4puolelle. Kerrotaan, ett\u00e4 tulva olisi lopullisesti p\u00e4\u00e4ssyt valloilleen Viirin is\u00e4nt\u00e4 R\u00e4is\u00e4sen Kaarrekosken niemen poikki kaivamasta ojasta. Tarkoituksena oli ollut johdattaa kosken yl\u00e4puolella olevaa patoutunutta vett\u00e4 toistakin uomaa my\u00f6ten kosken alapuolelle ja laskea patoutuneen veden pintaa. Seurauksena olikin, ett\u00e4 vesi otti kaivetun ojan p\u00e4\u00e4uomakseen ja huuhtoi koko niemen pois h\u00e4vitt\u00e4en Kaarrekosken olemattomiin. Vedennousu alempana oli ollut niin runsasta, ett\u00e4 kirkon kohdalla tulvaveden korkeus oli l\u00e4hes 9 metri\u00e4 normaalia kes\u00e4veden pintaa korkeampi. R\u00e4is\u00e4sen tulvan tasoinen tulva odotetaan toistuvan kerran 90 vuodessa. (Valtion ymp\u00e4rist\u00f6hallinto 2012a.)<\/p>\n\n\n\n

V. 1824<\/strong> Saint Petersburg 1824 Ven\u00e4j\u00e4, tulvassa kuolleita 10 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V. 1859<\/strong> Saulin tulva, joka n\u00e4ytti voimansa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1859. T\u00e4m\u00e4 legendaarinen tulva on Rovaniemen kirjattujen historiatietojen mukaan alueen enn\u00e4tystulva.<\/strong> Tulvaan johtaneet syyt olivat runsasluminen talvi ja nopeasti l\u00e4mmennyt s\u00e4\u00e4, joita ruokkivat kaatosateet. Huippukorkeuteensa tulva nousi 22.\u201324.5. heti j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen. Tulvakorkeus mitattiin 9,12 metri\u00e4 normaalia kes\u00e4veden korkeutta ylemm\u00e4ksi. Taloihin p\u00e4\u00e4stiin soutamalla ja sis\u00e4\u00e4n oli ment\u00e4v\u00e4 ikkunoiden kautta. Talojen lis\u00e4ksi tulva oli jokivarsien varrella peitt\u00e4nyt alleen suuren osan pelloista ja karjalaitumista sek\u00e4 teollisuuslaitoksista. Asukkaat pakenivatkin kotiel\u00e4imineen l\u00e4hivaaroille tulvaa suojaan.
Nimens\u00e4 Saulin tulva on saanut Ylik\u00f6rk\u00f6n is\u00e4nn\u00e4n Antti Apraminpojan mukaan, jota kutsuttiin Sauliksi. H\u00e4n oli ennen kuolemaansa kev\u00e4ttalvella 1859 ennustanut kev\u00e4\u00e4n tulvan olevan korkea. Saulin tulvan tasoinen tulva odotetaan toistuvan kerran 300 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

V. 1887 Keltainen joki, Kiina<\/strong>, kuolleita noin 2 miljoonaa ihmist\u00e4 Keltainen joki tulva 28. syyskuuta 1887. Sen arvioidaan tappaneen 900 000 \u2013 2 miljoonaa ihmist\u00e4. Noin 2 miljoonaa ihmist\u00e4 j\u00e4i kodittomaksi. Maatalousmaat ja useat pienet kaupungit tuhoutuivat kokonaan. Ei ihme, ett\u00e4 Keltainen joki on saanut lempinimen \u201dKiinan suru. T\u00e4m\u00e4 on historian eniten kuolonuhreja vaatinut tulva.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V. 1899<\/strong> Suomessa oli historian pahin kes\u00e4tulva<\/strong>. Tulvavedenkorkeudet olivat keskivedenkorkeuksien yl\u00e4puolella P\u00e4ij\u00e4nteess\u00e4 193 cm, Kallavedess\u00e4 155 cm, Vanjavedess\u00e4 224 cm, Tampereen Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4 253 cm ja Saimaalla 202 cm.<\/p>\n\n\n\n

V. 1911 Jiangsu-Anhuin tulva \/ Jangtse-tulva, Kiina<\/strong>, kuolleita noin 100 000 ihmist\u00e4 Jiangsu-Anhuin tulva vuonna 1911 tapahtui, kun Jangtse ja Huai-joet alkoivat tulvia samanaikaisesti. Se vaati jopa 100 000 ihmishenke\u00e4, noin 375 000 ihmist\u00e4 j\u00e4i kodittomaksi ja aiheutti vakavia omaisuuden menetyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saksan tulvahistoriaa kuvan kertomana (l\u00e4hde twitter<\/a>):<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen luonnossa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

En oikein jaksa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi n\u00e4it\u00e4 helposti l\u00f6ytyvi\u00e4 faktatietoja\/-kuvia ei kerrota ilmastonmuutoksia k\u00e4sitteleviss\u00e4 uutisissa. Aiheesta on laajempi blogi ( linkki: Ilmastonmuutos luonnossa<\/a><\/strong> ), mutta t\u00e4ss\u00e4 pari esimerkkikuvaa: <\/p>\n\n\n\n

3.1 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n pitk\u00e4 aikasarja. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t SYKE \/ Hertta avoin data (vaatii sis\u00e4\u00e4nkirjautumisen) <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

3.2 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus 10 vuoden keskiarvoina (kuvassa tuhansia neli\u00f6km), l\u00e4hdetieto<\/a><\/strong>. Yksitt\u00e4inen minimivuosi on kyll\u00e4kin vuodelta 2008.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus vuosittain<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus ja AMO vaihtelu<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3.3 Japani Kioto, kirsikkapuiden kukinta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen ja palautuminen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta n\u00e4kyy my\u00f6s Kiotossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kiotossa n\u00e4kyy kukinnan aikaistuminen tasoittuneen 1950 lukien, vaikka valtaosa hiilidioksidista on p\u00e4\u00e4stetty ilmaan sen j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ehk\u00e4p\u00e4 se CO2 ei vaikuta Japanin kev\u00e4isiin kovin voimakkaasti. Toki on todettava samaan hengenvetoon, ett\u00e4 2021 ly\u00f6tiin yhdell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 vuodelta 1409 ollut enn\u00e4tys. Se ei n\u00e4y t\u00e4ss\u00e4 kuvassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4. Nykyisen l\u00e4mp\u00f6kauden alkaminen 1930-luvulla<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1939 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja professori Ker\u00e4nen julkaisi kolmisivuisen raportin, jossa h\u00e4n kertoi nopeasti tapahtuneesta ilmastonmuutoksessa pohjoisella pallonpuoliskolla. Siit\u00e4 on oma blogi: Ilmastokatsaus vuodelta 1939, Suomen Ilmatieteenlaitos<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen talvien historiaa vanhojen lehtien kertomana on k\u00e4ynyt katsomassa jo yli 66 000 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, linkki: Lauha talvi ahdistaa, mit\u00e4 historia kertoo menneist\u00e4 lauhoista talvista ja Suomen s\u00e4\u00e4historiasta?<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ilmasto oli l\u00e4mmennyt Suomessa jopa kahdella asteella ja Huippuvuorilla jopa 7 asteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Linnut alkoivat talvehtimaan arktikalla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Etel\u00e4n lintuja bongattiin Kilpisj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Riekot muuttivat pohjoiseen ja ikirouta vet\u00e4ytyi Siperiassa. Vehn\u00e4\u00e4 alettiin viljell\u00e4 Lapissa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Kalatkin meniv\u00e4t kohti pohjoista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

5. Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen lustojen mukaan<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Puiden lustot globaalisti ovat yksi ilmastotieteen perusasia, jolla menneit\u00e4 ilmastoja mallinnetaan, koska suorilla l\u00e4mp\u00f6tilamittauksilla on niin lyhyt mittaushistoria. Katsotaan t\u00e4h\u00e4n loppuun se, miten pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen n\u00e4kyy lustojen ja puiden neulasten kautta tehdyss\u00e4 ilmastohistoriassa.<\/p>\n\n\n\n

5.1 Aasia, Kalifornia<\/strong> ja Suomi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 ylemm\u00e4ss\u00e4 kuvassa (l\u00e4hde<\/a><\/strong>) on jo vuonna 1925 tehty ilmastotutkimus lustojen mukaan. Alemmassa (l\u00e4hde<\/a><\/strong>) kuvassa on Suomessa tehty lustotutkimus. Molemmissa prokseissa n\u00e4kyy nykyisen l\u00e4mp\u00f6isen ilmastokauden alkaminen, kuten my\u00f6s pienen j\u00e4\u00e4kauden aikainen ilmaston l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5.2 Neulaset<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lapissa tehdyn neulastutkimuksen (2 * tri Risto Jalkanen) ilmastokuvaaja on alla. Siin\u00e4 n\u00e4kyy ilmaston vaihtelu ja nykyisen l\u00e4mp\u00f6kauden alku ja jatkuminen oikein hyvin. Neulaskuvan l\u00e4hde<\/strong>.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5.3 Kiina<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lustoista tehtyj\u00e4 ilmastotieteellisi\u00e4 kuvaajia on tehty ymp\u00e4ri maapallon. T\u00e4ss\u00e4 esimerkkin\u00e4 Kiinassa tapahtunut ilmaston vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5.4 Lustotutkijat Rovaniemell\u00e4 vuonna 2010<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteenlaitos tukeutuu tarinoissaan varsin lyhyeen l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaushistoriaan ja vet\u00e4\u00e4 siit\u00e4 hurjia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Lustotukijoilla on tieteess\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4n ilmastohistorian tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja suhtautuvat t\u00e4h\u00e4n ilmatieteen lyhyeen l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaushistoriaan varsin maltillisesti. N\u00e4it\u00e4 lustotutkimuksen kuvia on tehty ymp\u00e4ri maapallon n\u00e4m\u00e4 kansainv\u00e4liset ilmastotutkijat kokoontuivat vuonna 2010 Rovaniemelle. Yksi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 pieni j\u00e4\u00e4kausi kesti 1900-luvun alkuun asti, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n aiemmasta poikkeavaa l\u00e4mpenemist\u00e4 ole tapahtunut..<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5.5 Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Michael Mann on rakentanut l\u00e4tk\u00e4mailansa a) lustojen mukaan ja b) liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niiden antaman tiedon per\u00e4\u00e4n instrumenttimittaukset ja luonut ns. l\u00e4tk\u00e4mailateorian. T\u00e4t\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkomailailluusiota ei Suomenkaan ilmatiede halua vaarantaa ja siksi se ei tuo esille kuvia asioista, joissa yli 300 vuoden ajan jatkunut ilmastonmuutos n\u00e4kyy, koska loppup\u00e4\u00e4ss\u00e4 ei n\u00e4y tuo j\u00e4\u00e4kiekkomailan lapa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

6. Tulevaisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tulevaisuuden ilmaston suhteen on kolme tai nykyisin jopa nelj\u00e4 ennustusta: IPCC:n, lusto- ja aurinkotieteen tekem\u00e4t ennustukset sek\u00e4 mahdolliseen Golfvirran pys\u00e4htymiseen liittyv\u00e4 ennustus, joka lienee sama kuin aurinko- ja lustotieteen tekem\u00e4 ennustus. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten edet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

En halua olla pessimisti, mutta edellisen kerran tilanne eteni kylm\u00e4\u00e4n suuntaan hyvin nopeasti. Saksassa j\u00e4\u00e4htyi 2 astetta 20 vuodessa ja miljoonia ihmisi\u00e4 kuoli sen seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1. Johdanto Edellisen blogini kommenteissa (linkki: Petteri Taalas, maapalloa uhkaa vesipula) tuli puhetta pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta ja siit\u00e4 palautumisesta, jonka virallinen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4. Siihen liittyen olen moneen kertaan pohtinut sit\u00e4 asiaa, ett\u00e4 miksi meille kerrotaan vain noin 60 vuoden tai korkeintaan 170 vuoden ilmastohistoriaa virallisen ilmatieteenkin taholta. Siit\u00e4 asiasta olen kirjoittanut useammankin blogin, kuten vaikkapa: –… Jatka lukemista Suomen virallinen ilmastohistoria on lyhyt ja tarkoin valikoitu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2115","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2115"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2676,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2115\/revisions\/2676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}