{"id":233,"date":"2021-03-02T13:06:00","date_gmt":"2021-03-02T13:06:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=233"},"modified":"2021-07-15T05:22:40","modified_gmt":"2021-07-15T05:22:40","slug":"hiilidioksidivapaat-1900-luvun-alun-helteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=233","title":{"rendered":"Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet"},"content":{"rendered":"\n

Muokattu 23.8.2020 poistamalla l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaamiseen liittyvi\u00e4 asioita. Niist\u00e4 on oma bloginsa linkiss\u00e4:

https:\/\/jitkonen.fi\/?p=648<\/a><\/p>\n\n\n\n

Alkusanat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ilmatiede on meneill\u00e4\u00e4n olevan 2000-luvun l\u00e4mpim\u00e4n ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ymp\u00e4ri maapallon mitattavia korkeita l\u00e4mp\u00f6tilamittaustuloksia ja kertomaan niist\u00e4 kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta my\u00f6s vanhemmalle henkil\u00f6lle on muodostunut jopa sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin ei ole, kun historiaa tarkastellaan l\u00e4hemmin. 1900-luvun alussa ja jo 1800-luvun lopussa oli nykyisenkaltaisia ja jopa nykyist\u00e4 kuumempia aikoja sek\u00e4 helleaaltoja ymp\u00e4ri maapallon. <\/p>\n\n\n\n

Maapallon pinnan kuumimman paikan sijainti<\/strong> on ollut mielenkiinnon kohteena jo vuosisatojen ajan. Tuon nykyajan valtavan l\u00e4mp\u00f6tilamittausverkostojen muodostamisen j\u00e4lkeenkin maapallon kuumimman paikan sijainti on pysynyt samana ja l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla s\u00e4\u00e4asemalla mitattu ilman l\u00e4mp\u00f6tila 56,7 celciusastetta.<\/strong> Yhdeks\u00e4n vuotta my\u00f6hemmin 1922 Libyassa mitattiin ilman l\u00e4mp\u00f6tilaksi 57,8 Celsiusastetta<\/strong>, mutta sit\u00e4 ei ole hyv\u00e4ksytty enn\u00e4tykseksi. <\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4ris\u00e4\u00e4jaksojen varhaishistoriaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Varhaishistorian kuumien ja kuivien aikojen kooste selvi\u00e4\u00e4 hyvin t\u00e4st\u00e4 alla olevan Kansallisarkiston lehtikokoelmasta poimitusta lehtileikkeest\u00e4. Kovia kuumia \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 on siis ollut ja Euroopan joet sek\u00e4 kaivot ovat aika ajoin olleet kuivina. Nuo kaikki kuumuudet on aikaansaanut joku ilmi\u00f6, jota ilmatiede ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa selitt\u00e4\u00e4. Nykyilmatieteen mukaan n\u00e4iden<\/strong> kuumien historian ajanjaksojen ei pit\u00e4isi olla mahdollisia, koska hiilidioksidi ei voi olla noiden kuumuuksien syyp\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nyt tietysti ilmatieteen puolella kovasti aletaan ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ovatko nuo kuumat historiankirjoitukset oikein. Luultavasti vertaisarviointeja vaaditaan. En ruvennut kutakin vuotta erikseen googlaamaan, mutta vastaava ulkomainen lehtileike vuodelta 1884 on olemassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Iso-Britanniassa on tehty listoja pahimmista sit\u00e4 kohdanneista s\u00e4\u00e4katastrofeista.<\/strong> Alla on kuvattu kuuden merkitt\u00e4vimm\u00e4n Iso-Britanniaa kohdanneen s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6n lista<\/strong>, l\u00e4hde<\/a> BBC historia. Niiss\u00e4 on mukana mm. tuo edell\u00e4 mainittu 1556 aikainen Euroopan laajuinen helleaalto.: <\/p>\n\n\n\n

1. 16.1.1362 oli hirmumyrsky<\/strong>, joka tuhosi t\u00e4rkeit\u00e4 rakennuksia, kuten Salisburyn ja Winchesterin katedraaleja, ja repi ilmaan satoja tuhansia puita.
Kysymyksess\u00e4 oli siis hirmumyrsky, joka iski Englantiin. Ilmatieteen mukaan nyky\u00e4\u00e4n erinimisi\u00e4 hirmumyrskyj\u00e4 esiintyy vuosittain noin 100 kpl plus miinus 10 kpl. Niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 eik\u00e4 voima, ei ole lis\u00e4\u00e4ntynyt vuosien varrella, vaikka niinkin yleisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Suomessakin myrskyt ovat koko 2000-luvun ajan v\u00e4hentyneet, vaikka siihen liittyv\u00e4 FMI:n jakamaan tietoon liittyv\u00e4 valeuutisointi on yleist\u00e4<\/a>.

Tulvista ja niihin liittyvist\u00e4 myrskyist\u00e4 on oma blogi: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. Euroopan kylm\u00e4 talvi, 1407\u20138<\/strong>.
Koko 1430-luvun on arveltu olleen yht\u00e4 kylm\u00e4 kuin 1690-luvun. 1430-luku oli Ison-Britannian kylmin instrumentaalisesti mitattu vuosikymmen. Kuusi talvea 10 talvesta luokiteltiin vakaviksi. Yksi, hieman aikaisempi talvi on yksin ihan omaa luokkansa, kun 1407-8 Iso-Britannia oli syv\u00e4j\u00e4\u00e4ss\u00e4 15 viikon ajan.
Mielenkiintoinen seikka on huomioida, ett\u00e4 historian kirjojen mukaan j\u00e4\u00e4t\u00e4vi\u00e4 kuolonvuosia on ollut 1400-, 1600- ja 1800-luvuilla. Sattumaa tai ei, mutta noin 200 vuoden v\u00e4lein.<\/strong> Nyt sellainen on edess\u00e4 2000-luvulla, jos aurinkotiede on oikeassa, eik\u00e4 200 vuoden jaksollisuus ole sattumaa. Ilmatiede on toista mielt\u00e4,<\/strong> ja WMO:n johtaja Petteri Taalas<\/strong> puhui, ett\u00e4 jopa 10 C-astetta maapallo l\u00e4mpenee 2100 menness\u00e4. Suomen ilmatieteen laitoskin (FMI) uskoo CO2:n kaikkivoipaisuuteen ja siihen, ett\u00e4 ilmasto vain ja ainoastaan l\u00e4mpenee tulevaisuudessa.<\/strong> Lapsemme n\u00e4kev\u00e4t n\u00e4iden kirjoitettujen ajankuvausten kautta millainen oli ilmatieteen osaaminen ja ymm\u00e4rryksen taso vuonna 2020. <\/p>\n\n\n\n

Avoin tiede tuntee holoseenin ilmastohistorian, joka on selvitetty hyvinkin tarkasti. <\/strong>Sen mukaan alailmakeh\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan yleistrendi on ollut laskeva viimeiset 7 500 – 8 000 vuotta. T\u00e4m\u00e4 jakso ei ole kuitenkaan ollut lineaarisesti laskeva, vaan se on sis\u00e4lt\u00e4nyt l\u00e4mpimi\u00e4 ja viileit\u00e4 kausia: Atlanttinen, Minoalainen, Roomalainen ja Keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi. N\u00e4m\u00e4 nykyist\u00e4 kuumemmat ajanjaksot eiv\u00e4t ole johtuneet CO2:sta<\/strong>, vaan arvatenkin ainakin aurinkoon liittyvit\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Sitten on ollut kylmi\u00e4 kausia, kuten keskiaikaa edelt\u00e4v\u00e4 kylm\u00e4 kausi ja pieni j\u00e4\u00e4kausi. Niiden syyksi ainakin osittain arvellaan tulivuorenpurkauksia.
T\u00e4t\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeist\u00e4 holoseenin ilmastojaksoa kuvaa mm professori Antero J\u00e4rvinen<\/strong> mainiosti t\u00e4ss\u00e4: Osa 1<\/a> ja osa 2.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Suuri Tudorin kuivuus, 1540\u201341<\/strong>
Vuoden 1550 j\u00e4lkeen Ison-Britannian ja Euroopan ilmasto j\u00e4\u00e4htyi merkitt\u00e4v\u00e4sti. Sit\u00e4 tosiasiaa ilment\u00e4\u00e4 Euroopan j\u00e4\u00e4tikk\u00f6jen jatkuva kasvu 1800-luvulle saakka<\/strong>. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ennen vuotta 1550, Britannia ja suurin osa Euroopasta k\u00e4rsiv\u00e4t kuitenkin kaksivuotisesta valtavasta kuivuudesta. Esimerkiksi Thamesin makea vesi supistui niin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n v\u00e4h\u00e4iseksi, ett\u00e4 merivesi virtasi vuoroveden aikana Lontoon sillan ohi v\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan saastuttaen vesihuollon ja sit\u00e4 kautta aiheuttaen mm. koleraa.<\/p>\n\n\n\n

4. The Lewes-lumivy\u00f6ry, 1836<\/strong>
Vakava kylm\u00e4npurkaus alkoi 23. joulukuuta 1836, ja jouluaattona oli yksi 1800-luvun kovimmista lumimyrskyist\u00e4, jolloin lunta kertyi paikoin jopa 10\u201340 jalan verran (3-12 metri\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

5. Myrsky 26. marraskuuta 1703<\/strong>.
Merivoimat menettiv\u00e4t yhteens\u00e4 noin 1500 upseeria ja miest\u00e4 – kolmasosan tuolloin koko joukoistaan. Lis\u00e4ksi arvioidaan, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n myrskyst\u00e4 johtui jopa 15 000 kuolemaa, eniten merell\u00e4. Jopa kuningatar pakotettiin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n y\u00f6ns\u00e4 henkil\u00f6kuntansa kanssa suojassa viinikellarissa.<\/p>\n\n\n\n

6. Ilmastokriisi, 1815\u201317<\/strong>
Kriisi aiheutui Mt Tamboran Sumbawan saarella aiheutuneesta tulivuorenpurkauksesta. Jopa 60 000 ihmist\u00e4 kuoli purkauksesta; monet kuolivat my\u00f6hemmin n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tauteihin. Tulivuoresta ilmakeh\u00e4\u00e4n levinnyt noin 140 miljardin tuhkatonnin m\u00e4\u00e4r\u00e4 aiheutti muutaman vuoden pituisen kylm\u00e4n jakson. Maapallo el\u00e4\u00e4 vuonna 2020 prinsessa Ruususen unessa ja ikuisen l\u00e4mpenemisen kuvitelmissa my\u00f6s sen suhteen, ettei edes vastaavia tulivuorista johtuvia ilmastokatastrofeja tapahdu. Varautuminen ja sen mukaiset suunnitelmat ovat huonommat kuin Korona-epidemian suhteen olivat, koska ilmatiede luo illuusiota ikuisen l\u00e4mpenemisen suuntaan ja monet siihen uskovat, tai on pakko uskoa, ettei leimautuisi ”tieteenvastaiseksi” henkil\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n

Helles\u00e4ihin liityv\u00e4\u00e4 historiaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1891 Ven\u00e4j\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1891 oli Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 uskomattomat 50 asteen hellelukemat. Siin\u00e4 saivat Siperian ikiroudat hetkellisesti kyyti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1895-1903 Australia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Australian loppuvuoden 2019 helteist\u00e4 uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteit\u00e4 ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, ett\u00e4 Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788\u20131860<\/strong> ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860\u20132000<\/strong>. L\u00e4hde: Australian kansallismuseo<\/a>.

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tykset ovat yh\u00e4 vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pit\u00e4isi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pahin l\u00e4mp\u00f6aalto Australiassa oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tammikuussa 1896<\/strong>, kun kansa oli \u201dkuin p\u00e4tsiss\u00e4\u201d. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellett\u00e4 vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla.<\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli \u201dkuin p\u00e4tsi\u201d ja se ulottui Australian poikki id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmist\u00e4 it\u00e4osissa. Sanomalehdet kertovat, ett\u00e4 Bourkessa l\u00e4mp\u00f6 l\u00e4hestyi 48,9 \u00b0 C: n l\u00e4mp\u00f6tilaa kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Maksimi, joka oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 38,9 \u00b0 C, oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4 24 vuorokauden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisi\u00e4 ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eiv\u00e4t pystyneet nukkumaan, vaan k\u00e4veliv\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 kaduilla tuntikausia, kun l\u00e4mp\u00f6mittari osoitti keskiy\u00f6ll\u00e4 109 F (43 C) l\u00e4mp\u00f6tiloja. Koko y\u00f6n\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila ei laskenut alle 103 \u00b0 F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 todettiin viisi kuolemaa yhdess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, sairaalat olivat t\u00e4ynn\u00e4 ja raporttien mukaan ja lehtien mukaan \u201dkuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain\u201d. Bourkessa 24. tammikuuta menness\u00e4 monet yritykset olivat sulkeneet (melkein kaikki hotellit palvelivat). Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa s\u00e4\u00e4t\u00e4 pakolaisjunilla kukkuloille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lis\u00e4\u00e4 lehtileikkeit\u00e4 ja kuvia on n\u00e4iss\u00e4 linkeiss\u00e4, linkki kuva 1<\/a> ja linkki kuva 2<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta n\u00e4it\u00e4 vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos POM hyv\u00e4ksy, vaan pit\u00e4\u00e4 niiden aikojen mittausmenetelmi\u00e4 ep\u00e4tarkkoina. Niinp\u00e4 POM h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 kiusallisen kuuman aikakauden 1800-luvun lopusta, jota CO2 ei kykene selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Samalla tavalla tekee Suomen ilmatieteenlaitos FMI 1900-luvun alun ja etenkin 1930-luvun l\u00e4mpimien s\u00e4iden suhteen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4m\u00e4n kaltaiset l\u00e4mp\u00f6tilamittaukset ovat niin ”ep\u00e4luotettavia”, ett\u00e4 Australian l\u00e4mp\u00f6tilamittaushistoria on erilaisten selitysten kera aloitettu sopivasti kuuman ajanjakson j\u00e4lkeen vuodesta 1910.<\/strong> linkki<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1896 elokuussa <\/strong>oli tappava l\u00e4mp\u00f6aalto my\u00f6s it\u00e4isess\u00e4 osassa Pohjois-Amerikkaa. T\u00e4m\u00e4 kes\u00e4n 1896 kymmenen p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4mp\u00f6aalto tappoi New Yorkin alueella l\u00e4hes 1 500 ihmist\u00e4<\/strong>. L\u00e4hde<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1890 alkaen Suomi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pasi Autio <\/strong>on tehnyt Ilmatieteen laitoksen datasta graafin hellep\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Suomessa v\u00e4lill\u00e4 1920-1959, linkki<\/a>.<\/strong> K\u00e4ytetyst\u00e4 datasta puuttuu muutama asema, mutta t\u00e4ll\u00e4 ei lienee olennaista vaikutusta lopputulokseen.

Vuosina 1930-1939 <\/strong>havaittiin vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 43,4 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/strong>.
Vuosina 1940-1949<\/strong> havaittiin vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 38,7 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/strong>
Vertailun vuoksi vuosian 2011-2020<\/strong> havaittiin keskim\u00e4\u00e4rin 38,3 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/strong> huolimatta asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4n dramaattisesta kasvusta<\/p>\n\n\n\n

Huomatkaa<\/strong>: Vuosina 1930-1955 ei l\u00f6ydy yht\u00e4\u00e4n ainutta kes\u00e4\u00e4, jolloin hellep\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi j\u00e4\u00e4nyt alle kahteenkymmeneen tai sen alle. V\u00e4lill\u00e4 2000-2020 t\u00e4llaisia kesi\u00e4 on ollut jo nelj\u00e4 (vuodet 2008, 2012, 2015 ja 2017).<\/p>\n\n\n\n

Kun lukuja verrataan nykyaikaan tulee muistaa, ett\u00e4 asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut muutamasta kymmenest\u00e4 l\u00e4hes kahteen sataan. T\u00e4ll\u00f6in hellerajaa hipovat lukemat havaitaan ja siis tilastoidaan helpommin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 teki saman vertailun kuin yll\u00e4 on, mutta ainoastaan niit\u00e4 asemia k\u00e4ytt\u00e4en, joilta l\u00f6ytyy t\u00e4ysi historiadata 1930-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Asemia on yhteens\u00e4 34 kpl ja ne on lueteltu oheisen linkin takana<\/a>.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 vertailussa on 1937 selke\u00e4mmin historian helteisin vuosi ja vuosi 2018 heti peesiss\u00e4 seuraavana. 1930- sek\u00e4 2010-luku erottuvat helteisin\u00e4 kausina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930-luvun l\u00e4mp\u00f6 ei kohdistunut pelkk\u00e4\u00e4n kes\u00e4\u00e4n, vaan silloin my\u00f6s It\u00e4meren keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen j\u00e4\u00e4nlaajuus olikin jopa v\u00e4h\u00e4isempi kuin 2010-luvulla on ollut.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Edellisess\u00e4 kuvassa mainitun 1930-luvun j\u00e4\u00e4minimin vahvistaa my\u00f6s FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1901<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1901 kes\u00e4<\/strong> Suomessa on saattanut olla jopa helteist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 2018 l\u00e4mp\u00f6isempi. Nimimerkki Konitohtori on noita kesi\u00e4 blogissaan vertaillut. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aikalaiskirjoitusten mukaankin 1901 kes\u00e4 oli kuuma ja kuiva. Se jopa osattiin ennustaa ilman CO2:n apua (oikea alakulma). Taivaankappaleet olivat apuna siihen aikaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1901 oli my\u00f6s talven osalta l\u00e4mmin<\/strong>, kun Utsjoellakin viel\u00e4 helmikuussa 1901 ihmeteltiin tammikuun suvea ja lumettomia joen rantoja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1906<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Australiassa kuuma ilmastojakso jatkui viel\u00e4 1906<\/strong>, kun ankara helleaalto iski sinne taas kerran.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
l\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Iso-Britanniassa oli 1906<\/strong> poikkeuksellisen kova syyskuun helleaalto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1911<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hein\u00e4kuussa 1911 Yhdysvaltojen it\u00e4rannikolla l\u00e4mp\u00f6tilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyiv\u00e4t niiss\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4. Surmansa sai 211 ihmist\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n New Yorkissa. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Suomessa kes\u00e4 1911 oli helteinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mpimienkin aikojen syit\u00e4 pohdittiin mediassa. CO2 ei viel\u00e4 silloin ollut kaikkea selitt\u00e4v\u00e4 yhteinen m\u00f6rk\u00f6, vaan aurinkoa monessakin sen aikaisessa kirjoituksessa ep\u00e4iltiin syylliseksi l\u00e4mp\u00f6aaltoihin yms. s\u00e4\u00e4asioihin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lumettomien talvien varalle annettiin ohjeita jo siihen aikaan vuonna 1911.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4t olivat kuumia ja talvet olivat kovin leutoja my\u00f6s siihen aikaan ja siit\u00e4 on oma bloginsa t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4.<\/a><\/strong> Ihmiset kuvittelivat jopa talvien l\u00e4mmenneen kovastikin, mutta siihen aikaan tiedemiehet vakuuttelivat, ennen oli ollut viel\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Iso-Britannissa vuosi 1911 on edelleenkin yksi historian kuumimista vuosista<\/strong>. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Maapallon kuumimman paikan sijainti on pitk\u00e4\u00e4n pysynyt samana ja maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla s\u00e4\u00e4asemalla mitattu ilman l\u00e4mp\u00f6tila 56,7 celciusastetta. <\/strong> Siihen aikaan sill\u00e4 suunnalla mitattiin vuosittain korkeita l\u00e4mp\u00f6tiloja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kalifornian hein\u00e4kuun 1913 voimakas l\u00e4mp\u00f6 <\/strong>ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6aalto. Saman vuoden kes\u00e4kuussa USA:n it\u00e4osassa oli laaja l\u00e4mp\u00f6aalto, joka johti moniin yli 100 \u00b0 F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset l\u00e4mp\u00f6tilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kes\u00e4kuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisen\u00e4 ajankohtana.<\/strong> Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lis\u00e4ksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, ett\u00e4 korkeita l\u00e4mp\u00f6tiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi t\u00e4llainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, ett\u00e4 ”viimeaikaiset havainnot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osoittavan, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6t katoavat v\u00e4hitellen ymp\u00e4ri maailmaa<\/strong>”. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Oikeassahan tuo lehti oli sik\u00e4li, ett\u00e4 esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan l\u00e4mp\u00f6isen 2000-luvun kaltainen edellinen j\u00e4\u00e4minimi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1915<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Alaskan helle-enn\u00e4tys 38 C<\/strong> on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-enn\u00e4tys meni muka rikki, vaikka se ei ollut l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n kuuman kauden 1915 helle-enn\u00e4tyst\u00e4 38 C. Viel\u00e4 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen l\u00e4mmin talvi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Takun kes\u00e4inen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 Alaskassa oli 1910 paikkeilla saman n\u00e4k\u00f6inen kuin 2014<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1921<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Historian ainoa huhtikuussa ollut suomalainen hellelukema 25,5 C oli 27. p\u00e4iv\u00e4 1921 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1926-1929<\/strong> uutisoitiin useista helteist\u00e4. Japanissa oli jopa 50 astetta hellett\u00e4 ja sit\u00e4 oli kest\u00e4nyt l\u00e4hes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisi\u00e4 katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1929 hieman jopa leikillisesti pohdittiin sit\u00e4, ett\u00e4 kuumat s\u00e4\u00e4t sekoittavat ihmisten p\u00e4\u00e4t ja johtavat sotiin.<\/strong> I-maailmansota ja Kiinan\/Japanin sota (1937-1945) alkoivat molemmat kuuman ilmastojakson aikana. Havainto oli sik\u00e4li osuva, ett\u00e4 my\u00f6s kuumimman 1930-luvun j\u00e4lkeen alkoi suuri kahakka – II maailmansota.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelm\u00e4t<\/strong>, joka kuvaa sit\u00e4 kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-L\u00e4nnen maanviljelij\u00e4t joutuivat 1930-luvulla. L\u00e4mp\u00f6 ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka p\u00f6lymyrskyt veiv\u00e4t ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde https:\/\/science.howstuffworks.com\/environmental\/green-science\/dust-bowl-cause.htm<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1930<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1930 oli USA:ssa Washingtonissa enn\u00e4tyksellinen p\u00e4iv\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila saavutti tai ylitti 100 \u00b0 F 11 p\u00e4iv\u00e4n ajan. Kuumin l\u00e4mp\u00f6tila 106 \u00b0 F oli 20. hein\u00e4kuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. L\u00e4hde: Kirja ”Washington Weather”. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hde<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1935<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kes\u00e4kuun<\/strong> suomalainen l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys 33,8 C<\/strong> on mitattu 24.6.1935  \u00c4ht\u00e4riss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1936 <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kes\u00e4 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesist\u00e4. <\/strong>L\u00e4mp\u00f6aalto alkoi jo alkukes\u00e4st\u00e4 ja keskil\u00e4nness\u00e4 kes\u00e4kuun l\u00e4mp\u00f6tila nousi yli 100 \u00b0 F joissain paikoissa. L\u00e4mp\u00f6 oli huipussaan hein\u00e4kuussa, ja kaikkien aikojen enn\u00e4tykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, l\u00e4mp\u00f6tila oli korkeimmillaan 121 \u00b0 F, ja osissa Kanadaa l\u00e4mp\u00f6tilat ylittiv\u00e4t 110 \u00b0 F. Washingtonissa l\u00e4mp\u00f6tila saavutti 104 \u00b0 F 9. hein\u00e4kuuta ja 105 \u00b0 F 10. hein\u00e4kuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyv\u00e4\u00e4 kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1936 l\u00e4mp\u00f6aallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. L\u00e4hde<\/a> Siit\u00e4 vuodesta on kirjakin tarjolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hde<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Minnesota<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 <\/strong>kahden viikon l\u00e4mp\u00f6aalto saavutti huippunsa 14. hein\u00e4kuuta, kun p\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tila saavutti ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n 42 C-astetta<\/strong> Twin cityss\u00e4 – se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n St Paulissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henke\u00e4 St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Muniakin l\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 paisteltiin.<\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

USA:nkin osalta jutut ja ennusteet helteiden suhteen ovat t\u00e4ysin samat kuin Suomen ilmatieteenlaitoksella 2020. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n kuumuudeen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, vaikka trendi kuumien p\u00e4ivien suhteen on t\u00e4ysin toisensuuntainen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hde<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 monista on se, ett\u00e4 USA:n New Yorkin osavaltion p\u00e4\u00e4kaupunkiin Albanyyn ei n\u00e4yt\u00e4 ilmastonmuutos iskeneen ainakaan \u00e4\u00e4rihelteiden osalta viel\u00e4 2000-luvulla, mik\u00e4 lienee merkitt\u00e4v\u00e4 uutinen sik\u00e4li, ett\u00e4 sellaisikin paikkoja l\u00f6ytyy, joissa vanhat \u00e4\u00e4rikuumuudet ovat menneisyydess\u00e4. Siell\u00e4 Albanyssa vuosi 1953 pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 pintansa 10 p\u00e4iv\u00e4n yli 32 C-asteen helleputkissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuten It\u00e4meren j\u00e4\u00e4nlaajuus 1930-luvulla, niin my\u00f6s USA:n l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tyksi\u00e4 vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa. Kuten alussa n\u00e4htiin, USA:ssa on my\u00f6s eritt\u00e4in vanha ja maailman laajin l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausverkosto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hde<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1938<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuodelta 1938<\/strong> on sellainen mielenkiintoinen havainto, ett\u00e4 Suomi oli hetken aikaa parinakin kes\u00e4n\u00e4 Euroopan kuumin paikka<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1938 FMI raportoi ilmaston nopeasta l\u00e4mpenemisest\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI:n mukaan ilmaston l\u00e4mepneminen oli globaalia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1939 helteiden johdosta Australiassa<\/strong> annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

1940-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tuolta vuosikymmenelt\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n helleuutisia. Liek\u00f6 maailmasota vaikuttanut asiaan, vai oliko 1940-luku kuuman 1890-1940 ilmastojakson j\u00e4lkeen jo kylmempi<\/strong>? Toki viel\u00e4 tammikuussa 1940 Australian Brisbanessa oli edelleen kovia kes\u00e4isi\u00e4 helteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei ole helleuutinen, mutta helmikuun korkein l\u00e4mp\u00f6tila 11,8 C on mitattu 28.2.1943  Helsingin Ilmalassa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1950-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yhdysvaltojen keski- ja etel\u00e4osissa<\/strong> oli pitk\u00e4 ja waikea kuivuushakso 1950-luvun alkupuolella. Joillakin alueilla se oli kuivempi kuin 1930-luvun p\u00f6lymyrskyjen aikana ja useimmilla alueilla l\u00e4mp\u00f6aallot olivat enn\u00e4tyksellisten viiden suurimman joukossa. L\u00e4mp\u00f6 oli erityisen kovaa vuonna 1954<\/strong>, kun 22 p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilat olivat yli 38 \u00b0 C (100 \u00b0 F) ja kattoivat merkitt\u00e4vi\u00e4 osia ykdest\u00e4toista valtiosta. L\u00e4mp\u00f6mittari saavutti 14. hein\u00e4kuuta 47 \u00b0 C (117 \u00b0 F) East St. Louisissa, Illinoisissa, mik\u00e4 on kyseisen valtion enn\u00e4tyskorkein l\u00e4mp\u00f6tila.
Vuonna 1955 Iso-Britanniassa oli kuuma s\u00e4\u00e4jakso<\/strong>, johon liittyi kuivuus. Joissakin paikoissa Iso-Btitanniaa se on yh\u00e4 pahin kuivuus ja vakavampi kuin 1976 ja 1995 kuivuudet. L\u00e4hde: Wikipedia<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s brittil\u00e4inen kes\u00e4 1959 on edelleen yksi kuivimmista ja kuumimmista<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1960-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1960 2. tammikuuta Oodnadatta, Etel\u00e4-Australia saavutti 50,7 \u00b0 C<\/strong> (123,3 \u00b0 F) asteen, joka on etel\u00e4isen pallonpuoliskon ja Oseanian kaikkien aikojen korkeimman l\u00e4mp\u00f6tilan. L\u00e4hde Wikipedia<\/p>\n\n\n\n

Syyskuun 8. p\u00e4iv\u00e4 1968 HS uutisoi poikkeuksellisen kovasta syyskuun helleputkesta<\/strong>. Toki my\u00f6s kuuman ilmastojakson aikana 1930-luvulla Turussa oli mitattu kovia syyskuun helteit\u00e4. Syyskuun helle-enn\u00e4tys 28,8 C on kirjattu Raumalle 6.9.1968.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1970-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1972<\/strong> l\u00e4mp\u00f6aallot New Yorkissa ja Koillis-Yhdysvalloissa olivat poikkeuksellisen kovia. L\u00e4hes 900 ihmist\u00e4 kuoli; kuumat l\u00e4mpim\u00e4t olosuhteet kestiv\u00e4t l\u00e4hes 16 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja niit\u00e4 pahensi eritt\u00e4in korkea kosteus.
Vuoden 1976<\/strong> Ison-Britannian l\u00e4mp\u00f6aalto oli yksi kuumimmista sen historiassa. Kuumaa ajanjaksoa leimasi jatkuva sininen taivas toukokuusta syyskuuhun, kunnes l\u00e4mp\u00f6aalto loppui dramaattisiin ukkosiin. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomessa kes\u00e4 1972 on mit\u00e4 ilmeisimmin historian l\u00e4mp\u00f6isin<\/strong>, koska 1901 kes\u00e4st\u00e4 ei ole t\u00e4ytt\u00e4 mittausvarmuutta. Suomen ilmatieteenlaitos sai kes\u00e4n 2018 kes\u00e4\u00e4 1972 l\u00e4mp\u00f6semm\u00e4ksi turvautumalla 2000-luvulle ilmatieteeseen pesiytyneeseen kikkailuun ottamalla kesien vertailuun mukaan my\u00f6s toukokuun<\/em>. L\u00e4hde<\/a>

Vuonna 1972 on tehty \u00e4\u00e4ril\u00e4mp\u00f6ihin liittyv\u00e4 Suomen enn\u00e4tys, kun yli 30 C-asteen helleputki kesti Lapissa 10 vrk ajan.<\/strong> T\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n enn\u00e4tyst\u00e4 ei varsinaisella CO2-kaudella ole kyetty ly\u00f6m\u00e4\u00e4n, vaikka \u00e4\u00e4rihelteiden olisi kuvitelmien ja povausten mukaan yleisty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1973<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1973 FMI:n edustaja Veikko Helminen sanoi, ettei Suomi ole muuttumassa tropiikiksi, vaikka kuumia kesi\u00e4 onkin ollut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1980-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

My\u00f6s kylm\u00e4ll\u00e4 1980-luvulla koettiin kovia helteit\u00e4. USA:n keski- ja it\u00e4osan vuoden 1980 l\u00e4mp\u00f6aallossa<\/strong> ja kuivuudessa kuoli arviolta 1 000 ihmist\u00e4.

Vuoden 1983 kes\u00e4ll\u00e4 <\/strong>yli 38 \u00b0 C: n l\u00e4mp\u00f6tilat olivat yleisi\u00e4 Iowassa, Missourissa, Illinoisissa, Michiganissa, Wisconsinissa, Indianassa, Ohiossa, Minnesotassa, Nebraskassa ja tietyiss\u00e4 Kentuckyn osissa; kes\u00e4 1983 on edelleen yksi kuumimmista kesist\u00e4, joka on koskaan koettu noissa osavaltioissa.

Samana vuonna Iso-Britannia<\/strong> koki l\u00e4mp\u00f6aallon hein\u00e4kuun 1983 aikana. T\u00e4m\u00e4 oli kaikkien aikojen kuumin kuukausi, kunnes se ly\u00f6tiin vuonna 2006. L\u00e4mp\u00f6aalto muistetaan, ei sen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 kuumuudesta, vaan s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4, jonka l\u00e4mp\u00f6tilat olivat noin 32 \u00b0 C joka p\u00e4iv\u00e4.

1987 pitkittynyt helle 20. \u2013 31. hein\u00e4kuuta Kreikassa <\/strong>aiheutti yli 1 000 kuolemaa Ateenan alueella. Suurin mitattu l\u00e4mp\u00f6tila 41,6 \u00b0 C oli 23. hein\u00e4kuuta Ateenan keskustassa ja Nea Philadelphian l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4, 8 km koilliseen 43,6 \u00b0 C oli 27. hein\u00e4kuuta.

Vuonna 1988 USA:n korkeat l\u00e4mp\u00f6tilat <\/strong>yhdess\u00e4 vuoden 1988 kuivuuden kanssa, joka muistutti 1930-luvun p\u00f6lyvuosia, aiheutti useita kuolemia Yhdysvalloissa. Noin 5 000\u201310 000 ihmist\u00e4 kuoli jatkuvan kuumuuden takia Yhdysvalloissa, vaikka monien arvioiden mukaan kuolemantapauksien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli jopa 17 000 kuoleman paikkeilla. L\u00e4hde Wikipedia <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1990-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1990 <\/strong>useat Ison-Britannian kaupungit rikkoivat kaikkien aikojen l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tyksens\u00e4, jotka olivat korkeimmillaan 37 \u00b0 C . N\u00e4m\u00e4 olivat korkeimpia l\u00e4mp\u00f6tiloja sitten vuoden 1659.<\/strong>
Vuonna 1995<\/strong> Chicagon l\u00e4mp\u00f6aallossa Chicagon alueella ja Wisconsinissa l\u00e4mp\u00f6tilat saavuttivat jopa 41 \u00b0 C l\u00e4mp\u00f6tilan. Ainakin 778 ihmist\u00e4 kuoli t\u00e4ss\u00e4 helleaallossa.
Vuonna 1995<\/strong> Iso-Britanniassa oli 3. kuumin kes\u00e4 sitten vuoden 1659. Elokuu oli enn\u00e4tyskuuma sitten vuoden 1659 j\u00e4lkeen. Elokuu oli my\u00f6s kuivin sitten vuoden 1766.
Vuonna 1997<\/strong> Iso-Britannia koki kolmannen suurimman l\u00e4mp\u00f6aaltonsa 7 vuoden aikana, ja elokuu 1997 oli yksi enn\u00e4tyksellisen kuumista elokuista.
Vuonna 1999 <\/strong>oli l\u00e4mp\u00f6aalto ja kuivuus Yhdysvaltojen it\u00e4osassa kes\u00e4ll\u00e4. Sadepula johti pahimpaan kuivuuteen enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Marylandissa, Delawaressa, New Jerseyss\u00e4 ja Rhode Islandilla. L\u00e4nsi-Virginian osavaltio julistettiin katastrofialueeksi. Enn\u00e4tyskuumuus koko maassa johti 502 kuolemaan valtakunnallisesti. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

2000-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 2000-luvulla on ollut useita helleaaltoja ymp\u00e4ri maapallon, kuten niit\u00e4 on vuosien saatossa aina ollut. 2000-luvun erityispiirre on ollut se, ett\u00e4 ilmatiede siirtyi etsim\u00e4ll\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n noita kuumia alueita ja l\u00e4mp\u00f6tiloja, joita l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri vuoden aina jostakin p\u00e4in maailmaa. Kylmist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilalukemista ei juurikaan hiiskuttu, vaikka Gr\u00f6nlannissa, Pohjoisnalla ja Etel\u00e4matereella mitattiin enn\u00e4tyksellisen kylmi\u00e4 lukemia. Siltikin mm. maailman l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys vuodelta 1913 pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 pintansa vuonna 2020<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

2018 Suomen helteinen kes\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut my\u00f6s se, ett\u00e4 esim. Suomen l\u00e4mmin kes\u00e4 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4ksi kuin kes\u00e4 1972 <\/strong>ja siit\u00e4 uutisoitiin tietysti laajasti, ett\u00e4 se oli kaikkien aikojen l\u00e4mp\u00f6isin kes\u00e4.

Alla on oikea kesien vertailu kes\u00e4-hein\u00e4-elokuu, jossa 1972 kes\u00e4 on kes\u00e4\u00e4 2018 l\u00e4mp\u00f6isempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisest\u00e4 vuodenaikavertailustaan ja otti yht’\u00e4kki\u00e4 kes\u00e4vertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota p\u00e4\u00e4stiin mediassa rummuttamaan ja revittelem\u00e4\u00e4n kes\u00e4\u00e4 2018 kaikkien aikojen kuumimpana<\/strong>, l\u00e4hde<\/a>. Onko t\u00e4llainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeytt\u00e4, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryytt\u00e4, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sit\u00e4 voi vain arvailla?<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuten muistamme, my\u00f6s 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6isen jakson hiilidioksidivapaa kes\u00e4 1901 <\/strong>on saattanut olla l\u00e4mp\u00f6isempi kuin kes\u00e4 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2018, vaikka se l\u00e4mmin ja helteinen olikin, ei tehty \u00e4\u00e4ri-l\u00e4p\u00f6tiloihin liittyvi\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4<\/strong>, vaan niiss\u00e4kin l\u00e4mpim\u00e4n 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6tilat ovat hyvin yh\u00e4 esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa on hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan<\/strong> ja sit\u00e4 trendi\u00e4 hieman oikaisi l\u00e4mmin ja helteinen kes\u00e4 2018.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4iden helteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen l\u00e4mp\u00f6tila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin v\u00e4lein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa my\u00f6s korkeimman satunnaisly\u00f6nnin tuloksen. Niinp\u00e4 joka kes\u00e4 saadaan medialle reposteltavaksi helteit\u00e4, vaikka ne eiv\u00e4t n\u00e4y virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, ett\u00e4 ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske n\u00e4it\u00e4 satunnaisly\u00f6ntej\u00e4, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6saareke- eli UHI-ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 adjustointi eli mukauttaminen.

T\u00e4ss\u00e4 on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kev\u00e4\u00e4n ensinm\u00e4inen hellep\u00e4iv\u00e4 11.5.2018:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on FMI:ss\u00e4 t\u00e4ysin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu tapa saada satunnaisly\u00f6nteihin liittyvi\u00e4 hellep\u00e4ivi\u00e4 tilastoihin mit\u00e4 ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”p\u00e4ivien” lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4<\/strong>. ”Selke\u00e4stih\u00e4n” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaisly\u00f6nti vaan ei n\u00e4y virallisessa mittausdatassa. Mutta mik\u00e4 FMI:lle t\u00e4rkeint\u00e4, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellep\u00e4iv\u00e4 ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait n\u00e4iss\u00e4 pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa t\u00e4m\u00e4 heteisiin liittyv\u00e4 puliveivaaminen on kuitenkin pient\u00e4 siihen verrattuna, mit\u00e4 vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja t\u00e4ysin h\u00e4peilem\u00e4tt\u00e4 ”mukauttaa” hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4tkin t\u00e4ysin uuteen uskoon. L\u00e4hde<\/a>
– Mm. vuoden 1952 kuumia p\u00e4ivi\u00e4 katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei en\u00e4\u00e4 olekaan v\u00e4hiten kuumia p\u00e4ivi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu p\u00e4ivien m\u00e4\u00e4ri\u00e4 uusiksi.
T\u00e4llaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siit\u00e4 saa hyv\u00e4n kokonaiskuvan lukemalla l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4 artikkeli. <\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

Enn\u00e4tysl\u00e4mp\u00f6jen uutisointi saa jopa huvittavia piirteit\u00e4, jota osoittaa vaikkapa t\u00e4m\u00e4 MTV3:n uutinen<\/strong> ”Etel\u00e4mantereelta”. Kuten suurin osa ihmisist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, Etel\u00e4mantereella on aina pakkasta. Silti t\u00e4ss\u00e4 hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 yli 3000 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4navasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etel\u00e4manner. Jopa meteorologi on mietteli\u00e4s, voi hyv\u00e4 tavaton sent\u00e4\u00e4n! L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6tila- yms. k\u00e4yrien esitystapoja<\/h2>\n\n\n\n

Oma blogin aiheensa on erilaisten k\u00e4yrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta.<\/strong> T\u00e4ll\u00e4kin asialla on pitk\u00e4 juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota t\u00e4h\u00e4n asiaan ja sai siihen virallisia selityksi\u00e4. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siit\u00e4 millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) l\u00e4mp\u00f6isempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedet\u00e4\u00e4n kaupungistuminen ja se, ett\u00e4 suuri osa l\u00e4mp\u00f6mittauksista on nyky\u00e4\u00e4n kaupunkien l\u00e4mp\u00f6saarekkeissa, ei o,3 C l\u00e4mepenemist\u00e4 60-70 vuoden aikana voi pit\u00e4\u00e4 kovin ihmeellisen\u00e4 asiana ja siksi sit\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4 kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.<\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Itse asiassa uusi j\u00e4\u00e4kausi on yht\u00e4 varma asia kuin syksyinen flunssa!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu k\u00e4yr\u00e4 aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon CO2-todistelmissa. Yhdistet\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien per\u00e4\u00e4n. Ei ole ep\u00e4tieteellisemp\u00e4\u00e4 tapaa esitt\u00e4\u00e4 asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin t\u00e4llaisia k\u00e4yri\u00e4 julkisesti esitt\u00e4v\u00e4t.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten l\u00e4mp\u00f6tilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyet\u00e4 tarkastelemaan riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin asiana, eli rehellisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hteest\u00e4:<\/a>
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390\/cli5040076<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n proxyn per\u00e4\u00e4n mittausdatan liit\u00e4miseen perustuu my\u00f6s Michale Mannin kuuluisa l\u00e4tk\u00e4maila. Mailan varsi on rakennettu mm. tarkoin valikoiduista puiden lustojen antamista ilmastotiedoista niin, ett\u00e4 keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi on h\u00e4ivytetty pois.
L\u00e4tk\u00e4mailan lapa on rakennettu siten, ett\u00e4 1960 alkaen on lustojen per\u00e4\u00e4n liitetty mittausdataa siksi, ett\u00e4 puiden lustot alkoivat siit\u00e4 lukien antamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ilmastosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4tk\u00e4mailan luojat, eli CRU:n tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t siis lustotietoja ja muutamia muita proxy mittauksia arvioidakseen l\u00e4mp\u00f6tilat aikoina ennen instrumentaalisten l\u00e4mp\u00f6tilojamittausten ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. Noin vuodesta 1960 l\u00e4htien lustodata on siis kuitenkin poikennut todellisista mitatuista l\u00e4mp\u00f6tiloista. Ennen eroavaisuuden peitt\u00e4mist\u00e4, CRU:n tutkijat ja monet muut tahot ovat julkaisseet raportteja t\u00e4st\u00e4 lustojen ja mittausdatan eroavaisuudesta.\u201dTemppu\u201d, josta Jones kirjoitti vuonna 1999 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postissa, oli yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lis\u00e4\u00e4minen historiallisten l\u00e4mp\u00f6tilojen kaavioon. Jones sanoo, ett\u00e4 se on \u201dtemppu\u201d puhekieless\u00e4 \u201dadroit feat\u201d \u2013 \u201dfiksu asia\u201d, kuten h\u00e4n sanoi \u2013 ei ole petos.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Piilotettu on vaan se tosiasia, ett\u00e4 viime vuosikymmenien lustojen tiedot eiv\u00e4t seuraa l\u00e4mp\u00f6mittarimittauksia. It\u00e4-Englannin tutkimusprofessori Andrew Watson selitti The Times of London -artikkelissa: \u201dJones puhuu kaaviossa olevasta k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 Maailman meteorologisen j\u00e4rjest\u00f6n raportin kannessa, joka julkaistiin vuonna 2000. Menetelm\u00e4 on yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4 todellisten mittausten kanssa ennen vuotta 1960, mutta poikkeaa niist\u00e4 sen j\u00e4lkeen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

CO2:n ja l\u00e4mp\u00f6tilan korrelaatiota on vaikeaa l\u00f6yty\u00e4 edes l\u00e4hihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean l\u00e4mpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sateet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 virallisen ilmatieteen ns. kirsikanpoiminnasta, <\/strong>jossa johonkin ennustukseen liittyv\u00e4 kuvaaja aloitetaan sopivasta hetkest\u00e4, voidaan esitt\u00e4\u00e4 ennustus siit\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 sateet lis\u00e4\u00e4nty\u00e4t<\/strong>.

T\u00e4m\u00e4 sateisiin liityv\u00e4 ennustelu on ikiliikkuja monen muun vastaavan s\u00e4\u00e4ikiliikkujan kanssa. Kun oli sateinen syksy 2017, sateet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja kun oli kuiva kes\u00e4 2018, sateet v\u00e4henev\u00e4t ilmastonmuutoksessa.

Alla olevassa kuvassa on FMI:n ennuste sateiden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4<\/strong>, jossa alarmin ennuste on aloitettu v\u00e4h\u00e4sateisimmasta ajankohdasta vuonna 2000. Helsinki on Suomen sateisinta aluetta ja sen sateisuudesta hyvin n\u00e4emme, miksi FMI on aloittanut ennusteensa v\u00e4h\u00e4sateisimmasta vuodesta 2000.<\/strong> Kuvasta my\u00f6s n\u00e4emme millainen syklisyys sateisiin liittyy samalla tavalla, kuin se liittyy koko ilmastoon, joka ei ikin\u00e4, eik\u00e4 kertaakaan maailman historiassa ole ollut stabiilissa tilassa. Suomessakin se on vaihdellut 6-7 C-asteen rajoissa viimeisen 1200 vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Helle ja kuolemat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevissa lehtileikkeiss\u00e4 raportoitiin helteisiin liittyvist\u00e4 kuolemista, joita toki tapahtuu yh\u00e4 2000-luvullakin. Kaiken kaikkiaan ihminen on aikojen saatossa todella hyvin oppinut suojautumaan ilmastoon liittyvilt\u00e4 kuolemilta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Helteilt\u00e4 on opittu suojautumaan nykyaikaisin menetelmin. Teknillisen kehityksen k\u00e4rkimaa USA k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 jopa enemm\u00e4n (auringon) j\u00e4\u00e4hdytykseen kuin koko Afrikka kuluttaa yhteens\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/strong> Kun Afrikassa elintaso nousee, j\u00e4\u00e4kaappeja, pakastimia ja ilmastointeja hankitaan, niin Afrikka lis\u00e4\u00e4 maapallon energiavarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 huomattavalla tavalla ja varsinkin viel\u00e4 siksi, ett\u00e4 siell\u00e4 syntyvyys on maapallon huippuluokkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Helteist\u00e4 johtuvista kuolemista kyll\u00e4kin uutisoidaan aivan valtavasti, vaikka kylm\u00e4\u00e4n kuolee ihmisi\u00e4 20-kertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 helteisiin verrattuna. <\/strong>Ohjeita jaetaan mukavien kes\u00e4helteiden aikana mediassa l\u00e4hes tunneittain sen suhteen, miten tulee suojautua, kun on 25 C l\u00e4mmint\u00e4. Sen sijaan talvisin kylm\u00e4n pakkass\u00e4\u00e4n aikana media ei kaiken aikaa hoe ohjeita suojautumisesta pakkasen varalle samalla antaumuksella kuin helteiden aikana siksi, ett\u00e4 tuo hellehokeminen on n\u00e4in\u00e4 aikoina paljon mediaseksikk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja tukee parhaiten poliittiikan ja siihen kytkeytyneen poliittisen ilmatieteen tarkoitusperi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tilastojen valossa Iso-Britanniassa on suurin kylm\u00e4\u00e4nkuolleisuus Euroopassa.<\/strong> Siell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin noin 30 000 ihmist\u00e4 kuolee kylm\u00e4\u00e4n talvisin. L\u00e4hde<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kimmoke t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui enn\u00e4tyshelteist\u00e4. Toki siin\u00e4 tapansa mukaan samalla ennustelee yht\u00e4 ja toista lauhojen talvien<\/a> suhteen ja niihin liittyen katsotaan l\u00e4hivuosina kumpi meist\u00e4 on enemm\u00e4n oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. My\u00f6s aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mit\u00e4 oli 2010 aikoihin useita per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Toki t\u00e4ysin fakta asia on se, ett\u00e4 2000-luvun alku on ollut l\u00e4mmint\u00e4 aikaa, eik\u00e4 sit\u00e4 kait kukaan kiist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mutta kun on s\u00e4\u00e4asioita seurannut pitk\u00e4\u00e4n ja 64 vuoteen n\u00e4hnyt ja kokenut monia \u00e4\u00e4ri-s\u00e4it\u00e4 hellekesineen, havaisee hyvin sen, ett\u00e4 ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kautta ja sen s\u00e4it\u00e4, sek\u00e4 siin\u00e4 samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekij\u00e4t, kuten:<\/p>\n\n\n\n