![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/kriisit.jpg\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\nT\u00e4ll\u00e4 pikku hiljaa ilmastonmuutoksen tilalle tulevalla uudella hysterialla on samoja piirteit\u00e4 kuin ilmastohysterialla, kun sit\u00e4 todistellaan adjustoimalla erilaisia asioita. Nyt Suomen FMI:n kaltainen myrkynvihre\u00e4 julkisen rahoituksen varassa oleva laitos LUKE on adjustoinut metsien k\u00e4yt\u00f6n tilanteen t\u00e4t\u00e4 uutta luontokato hysteriaa tukevaksi. Ja kuinkas muuten, HS innolla uutisoi ottamatta asioista selv\u00e4\u00e4 kuten Ollila blogissaan hyvin osoittaa. Linkki: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/aveollila\/erikoista-matematiikkaa-hesarissa-metsien-hiilinielu-romahti-kun-se-kasvoi\/?<\/a><\/p>\n\n\n\n ”Akateemiset tutkijat ovat viimeisen viiden vuoden aikana kyseenalaistaneet Luken laskelmat. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n sopii erinomaisesti valtamedialle (Yle, MTV3 ja Hesari), jossa toimittajien vallitseva maailmankatsomus on tumman vihre\u00e4. Hesarissa ilmastonmuutosasiat ovet menneet t\u00e4ysin \u00f6veriksi.”<\/p>\n\n\n\n Toki luontokato on otettava vakavasti. Jo 1900-luvun alun pikkuruinen Suomen populaatio sai tuhottua el\u00e4inlajeja liki sukupuuttoon. Onneksi nykyiset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja metsiemme omistajat ovat eritt\u00e4in vastuullisia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ihminen aiheuttaa toimillaan sukupuuttoja ja luontokatoa monella tapaa. Esimerkiksi niin, ett\u00e4 sammuttaa mets\u00e4palot. Suomen monimuotoinen luonto vaatii mets\u00e4paloja, joita on ollut noin kerran 100 vuodessa. Tuhkasta kun nousee uusi el\u00e4m\u00e4. Nyt mets\u00e4palojen puute uhkaa noin 20-100 plus lajia sukupuutolla.<\/p>\n\n\n\n Tosiasiassa maapallo vihert\u00e4\u00e4 paremmin kuin koskaan keskiajan l\u00e4mp\u00f6kauden j\u00e4lkeen. Sen on NASA todennut ja se n\u00e4kyy oikein hyvin monista valokuvista, kuten alla olevat kuvat osaltaan osoittavat. <\/p>\n\n\n\n Maapallo vihert\u00e4\u00e4 jopa niin hyvin, ett\u00e4 maapallolla on ihmisell\u00e4 loistavat olosuhteet lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja niinp\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kaudella sen alusta alkaen maapallon v\u00e4kiluku on kasvanut 120 vuodessa 1 miljardista 8 miljardiin ihmiseen ja vuotuisen 83 miljoona lis\u00e4ihmisen vauhdilla 10 miljardin raja rikkoutuu 2050 paikkeilla, ellei kylmenev\u00e4 ilmasto ala rajoittamaan kasvuvauhtia ja jopa alentamaan maapallon v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Keskiajan l\u00e4mp\u00f6kaudella tutkijoiden mukaan maapallon v\u00e4kiluku vain kaksinkertaistui.<\/p>\n\n\n\n Maapallon vihertyminen n\u00e4kyy my\u00f6s Australiassa. <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Onpa asia todettu tieteellisiss\u00e4 julkaisuissakin<\/p>\n\n\n\n Suurin vihertyminen on tieteen mukaan Etel\u00e4-Amerikan, Afrikan ja Australian trooppisissa sademetsiss\u00e4, l\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n Menneiden historiankirjoitusten mukaan Suomessa oli jo 1930-luvulla niin loistavan l\u00e4mp\u00f6iset ilmasto-olosuhteet, ett\u00e4 vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lappia my\u00f6ten, kun ilmastomme siirtyi 500 km etel\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Joinakin talvina saatiin ruissatoa jopa tammikuussa. <\/p>\n\n\n\n Omenapuut siirtyiv\u00e4t 100 km pohjoisemmaksi.<\/p>\n\n\n\n Linnut alkoivat talvehtimaan arktikalla ja Siperian ikirouta vaelsi pohjoiseen. <\/p>\n\n\n\n Harvinaisia lintulajeja bongattiin Kilpisj\u00e4rvell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s kattohaikaraa jo siihen aikaan bongattiin Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Lappi l\u00e4mpeni 3 asteella ja Huippuvuoret jopa 9 asteen verran. <\/p>\n\n\n\n Suomi l\u00e4mpeni keskim\u00e4\u00e4rin 2 asteen verran, kertoi FMI:n johtaja Ker\u00e4nen vuonna 1939. Ilmaston palautuminen n\u00e4kyy monessa luonnon omassa mittarissa, kuten Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ja Japanin kirsikkapuisen kukinnassa.<\/p>\n\n\n\n Tosin mittauspisteit\u00e4 oli vain muutama Suomessakin, kun prof Ker\u00e4nen ilmaston nopeasta l\u00e4mpenemisest\u00e4 raportoi, mutta se n\u00e4kyi eritt\u00e4in selv\u00e4sti luonnossa, kun talvetkin olivat 1930-luvulla l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4t 10 vuoden keskiarvona mitattuna kuin ovat olleet 2010-luvulla.<\/p>\n\n\n\n Tuo 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6kausi talvien osalta n\u00e4kyy tietysti my\u00f6s It\u00e4meren j\u00e4iden laajuudessa ja sen FMI:n Vainio vahvistaa. (HUOM:! luvut ovat tuhansia neli\u00f6kilometrej\u00e4<\/strong>)<\/p>\n\n\n\n Nyt t\u00e4ss\u00e4 2000-luvulla meneill\u00e4\u00e4n olevassa ilmastojaksossa ei edell\u00e4 mainittuja luonnon mullistuksia taideta saavuttaa. Nykyinen ilmastonmuutos, joka hyvin n\u00e4kyy Norjan kuvassa, n\u00e4kyy tietysti my\u00f6s Mauri Timosen ja Risto Jalkasen tekem\u00e4ss\u00e4 ilmastotutkimusty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Risto Jalkanen neulaset<\/p>\n\n\n\n Mauri Timosen lustotutkimus<\/p>\n\n\n\n Ilmaston nopea l\u00e4mpeneminen havaittiin kansan keskuudessa jo 1900-luvun alussa, mutta siihen aikaan ilmastotiede oli j\u00e4rjiss\u00e4\u00e4n ja toppuutteli ihmisten kuvitelmia.<\/p>\n\n\n\n Nykyisin vastaavalla asialla on paniikki, joka oli 1900-luvun alussa. Ilmatiede ei en\u00e4\u00e4 toppuuttele, vaan heitt\u00e4\u00e4 l\u00f6yly\u00e4 kiukaalle sen mink\u00e4 ehtii.<\/p>\n\n\n\n Tavalla tai toiselle on aina hysteriaan haluttu luoda kansan keskuuteen, koska pelokas kansa on helppo pit\u00e4\u00e4 n\u00f6yr\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1900-luvun alussa ilmatiede tunnisti sellaiset jaksolliset meid\u00e4n ilmastoomme vaikuttavat tekij\u00e4t kuin NAO ja AMO.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 NAO vaikuttaa eniten meid\u00e4n talviimme.<\/p>\n\n\n\n Nyt pohjoisnavalla on toista vuotta eritt\u00e4in hyv\u00e4 j\u00e4\u00e4tilanne ja koillisv\u00e4yl\u00e4kin on suljettu.<\/p>\n\n\n\n Vaikka Pohjoisnavan on ennustusten mukaan pit\u00e4nyt olla sula jo monena kes\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Niinp\u00e4 varmaan kun sattuu niin, ett\u00e4 kylm\u00e4 Siperian tuuli ja l\u00e4mmin koillistuuli kohtaavat rannikolla, sinne sataa lunta.<\/p>\n\n\n\n Toki t\u00e4m\u00e4nkin asian eli lumisuuden on yksi ilmastotiede tutkinut, kun meteorologit h\u00f6pisev\u00e4 sulavasta navasta kansalle, kun navalla on paras talvi aluillaan jo toisena vuotana per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Suomen talvien j\u00e4\u00e4htyminen NAO:n l\u00e4mp\u00f6isen 35-vuotisen jakson p\u00e4\u00e4ttymisen takia on synnytt\u00e4nyt uuden luontokatohysterian, joka pit\u00e4\u00e4kin paikkansa, koska kylmenev\u00e4ss\u00e4 ilmastossa varsinkin Suomessa se n\u00e4kyy luontokatona. Kun 1600-luvulla oli kylm\u00e4 jakso, sy\u00f6tiin jopa lapsia n\u00e4lk\u00e4\u00e4ns\u00e4. 1800-luvulla Saksassa kuoli kylmyyteen miljoonia ihmisi\u00e4. Uhkia on siis edess\u00e4 p\u00e4in ja niihin kaikkiin tulee suhtautua vakavasti, etteiv\u00e4t ne yll\u00e4t\u00e4 housut kintuissa, kuten on energianhuollossa p\u00e4\u00e4syt tapahtumaan, kun energiapolitiikan kautta ollaan monella tavalla s\u00f6ssitty energianhuoltovarmuus ja nyt 2022 ja jo enennen sotaa talvella 2021 oltiin vakavassa energiakriisiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuinka kaikki p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n vihre\u00e4n siirtym\u00e4n puitteissa, vaikka niin moni varoitteli.<\/p>\n\n\n\n Erikoista on se, ett\u00e4 luontokatoa saa vapaasti tehd\u00e4, kun se tehd\u00e4\u00e4n aatteen kautta.<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4n logiikan mukaan se ei haittaa, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n lepakoita, hy\u00f6nteisi\u00e4 ja varsinkin suurlintuja tappavia tuulimyllyj\u00e4 Suomi t\u00e4yteen, kun joku muukin niit\u00e4 jo ennest\u00e4\u00e4n tappaa.<\/p>\n\n\n\n Eik\u00e4 siin\u00e4 j\u00e4\u00e4 linnuille ruokakaan, kun valtavat k\u00e4rp\u00e4sl\u00e4tk\u00e4t py\u00f6riv\u00e4t. Saksassa on arvioitu, ett\u00e4 myllyt tappavat vuodessa noin 1,2 biljoonaa hy\u00f6nteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 se, kuinka aurinkoinen tulevaisuus meill\u00e4 on ilmastomme puolesta edess\u00e4! Se kun ei ole ikin\u00e4 ollut stabiilissa tilassa ja ilmastonmuutos on kaiken aikaa meneill\u00e4\u00e4n johonkin suuntaan eri luonnon syklien tai vaikkapa tulivuorien purkausten aikaansaamana<\/p>\n\n\n\n Metsien ennallistamisesta on viimeaikoina ollut puheena. Luin juuri montakin luontokatoon liittyv\u00e4\u00e4 juttua ja yksi niist\u00e4 oli Antero Ollilan blogikirjoitus Uudessa Suomessa. Nyt ymm\u00e4rr\u00e4n mist\u00e4 on kysymys. Ilmasto alkaa olla 35-vuotisen l\u00e4mp\u00f6syklins\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja edess\u00e4 on kylm\u00e4 35-vuotinen ilmastojakso, kun NAO ja AMO menev\u00e4t siniselle. Niinp\u00e4 vihre\u00e4t ovat lanseeranneet maailmaan uuden hysterian – luontokato. Se on… Jatka lukemista LUONTOKATO<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2437,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,5,57,56,3,22,7],"class_list":["post-2417","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-luontokato","tag-metsakato","tag-saa","tag-saahistoriaa","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2417"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2417\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2454,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2417\/revisions\/2454"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2417"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2417"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/Joutsen-majava-sukupuutto-1024x481.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/mets\u00e4palot-historia-sukupuutto-1024x534.png\")
<\/figure>\n\n\n\nFAKTAN TARKISTUSTA – MAAPALLO VIHERT\u00c4\u00c4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/co2-ilmasto-muutos-norja-keranen-1024x633.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/australia-meri-pinta-CO2-vihertaa-901x1024.jpg\"){kind=spacer}
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/Maapallo-vihertaa-pakattu.png\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/co2-vihertaa-maapallo-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nILMASTON L\u00c4MPENEMINEN EDELLISEN KERRAN ja sen luontovaikutukset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/keranen-vehna-1930-luku-pakattu-1024x604.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/tammikuu-1930-ruis-1024x583.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ker__nen_ilmasto_l___pakattu-omenat2-1937.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/1938-ja-1939-linnut-pakattu-1024x726.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/linnut_lappi_1900_alku-pakattu-1024x512.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/haikara_joutsen-pakattu-1024x587.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/lappi-huippuvuoret-neekerit-1024x520.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/tornio-kioto-keranen-pakattu-1024x488.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen_mittausasemat-fmi-pakattu-1939-1-1024x582.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/itameri_vainio_1930_2022-pakattu-1024x561.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/jalkanen-ilmasto-fmi-keski-30-1024x476.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/timonen_lustot_2022-pakattu-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nILMASTO- JA METS\u00c4KATOPANIIKKI<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/34-kuva-6-1913-helsinki-geologit.png\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/IPCC-co2-ilmasto-geo-paniikki-hs-yle-fmi-1024x537.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/kari-lapset-ahdistus-pakattu-1024x388.png\")
<\/figure>\n\n\n\nSeuraava 35 vuoden kylm\u00e4 jakso on alkamassa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/fmi_35_vuotta_aurinko-pakattu-1024x492.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/nao_yle-pakattu-1024x566.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/pohjoisnapa-koillisvayla-2022-1024x598.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/koillisvayla-pohjoisnapa-HS-1024x572.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/nao-saa-joulukuu-2022-lumi-1024x524.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/oulu-mursula-talvi-2-1024x651.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nJOHTOP\u00c4\u00c4T\u00d6S<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/ruusunen-ukraina-sota-1024x480.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/energiapolitiikka-korhola-1024x512.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/vihrea-siirtyma-tuuli-1024x497.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/lintu-tuuli.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/tuuli-hyoteiset.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/aurinko_ilmasto_1800_pakattu-1-1024x506.jpg\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"