Noin 200 vuotta sitten oltiin selvill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 aika ajoin Gr\u00f6nlannissa on lauhoja talvia.<\/strong> Vuonna 1740 niin lauhaa, ettei mokomaa muisteta.<\/p>\n\n\n\n Jutun kirjoitti Oulun Wiikko Sanoma no. 23 kes\u00e4kuun 4. p\u00e4iv\u00e4 1836. Nykyinen ilmatiede ei t\u00e4t\u00e4 vaihtelua en\u00e4\u00e4 tunne eik\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n mediakaan. L\u00e4hde Kansalliskirjasto, linkki: Viel\u00e4 niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 1897 tiedettiin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6jen j\u00e4\u00e4virrat v\u00e4lill\u00e4 kasvavat ja v\u00e4lill\u00e4 vet\u00e4ytyv\u00e4t. Nyt t\u00e4m\u00e4 tieto ja osaaminen on kadonnut.<\/p>\n\n\n T\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4virtojen vaihtelusta on kuvapari, jossa Sveitsin Grinenwaldin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 on ollut 100 vuotta sitten samassa tilanteessa kuin on 2000-luvulla. HS tapansa mukaan on hakenut omaan juttuunsa sopivamman kuvan kylmemm\u00e4lt\u00e4 ilmastojaksolta vuodesta 1865.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n 1903 Gr\u00f6nlannin ilmastonmuutoksesta raportoitiin lehdiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1906 uutisoitiin my\u00f6s Gr\u00f6nlannin sulamisesta, mutta my\u00f6s vuonna 2023 puheena olleesta Pyreneiden vuoriston huonosta lumitilanteesta.<\/p>\n\n\n\n Gr\u00f6nlannin sulamisesta raportoitiin 1910<\/p>\n\n\n\n 1912 n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 maailma on muuttumassa kes\u00e4maaksi. Huippuvuorten tuntumassa Prince Charles Forelandin saarella havaittiin ihania kukkakentti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Maapallon kuumin hetki on 56,7 \u00b0C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. <\/strong>Se ei ollut hetkellinen l\u00e4mp\u00f6 siell\u00e4, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. \u2013 14. hein\u00e4kuuta 1913 v\u00e4lisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 \u00b0 F: een tai enemm\u00e4n joka ikinen p\u00e4iv\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 10 p\u00e4iv\u00e4n jakso on edelleen pisin per\u00e4kk\u00e4inen kuuman ajan l\u00e4mp\u00f6tilajakso. Kuumimmat p\u00e4iv\u00e4t olivat 9. \u2013 13. hein\u00e4kuuta, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila nousi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 129 \u00b0 F joka p\u00e4iv\u00e4, ja 10. hein\u00e4kuuta l\u00e4mp\u00f6tila nousi enn\u00e4tyslukemaan 134 \u00b0 F: seen, joka on siis yh\u00e4 voimassa maapallon kuumimpana lukemana.<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan my\u00f6s Suomessa uutisoitiin lintujen muutosta pohjoiseen ja kukkakentist\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Huippuvuoria.<\/p>\n\n\n\n 1923 pohdittiin, ett\u00e4 sulaako Pohjoisnapa kokonaan ja l\u00e4mpenev\u00e4tk\u00f6 arktiset alueet suuren ilmastonmuutoksen niit\u00e4 uhatessa. L\u00e4mp\u00f6tilan muutos on tuonut suuria muutoksia kasvi- ja el\u00e4inmaailmaan. <\/p>\n\n\n\n Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuper\u00e4iseen kirjoitukseen on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4: 1924 Kultainen aika raportoi Gr\u00f6nlannin sulamisesta, mutta my\u00f6s Alaskan l\u00e4mpimist\u00e4 talvista.<\/p>\n\n\n\n 1926 raportoitiin Alaskan l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 Huippuvuorilla ilmasto oli l\u00e4mmennyt yhden asteen verran. Ilmastonmuutos ei perustunut mihink\u00e4\u00e4n ennustuksiin, vaan oli tapahtunut tosiasia.<\/p>\n\n\n\n 1930 kerrottiin Gr\u00f6nlannin sijainnista ja sen kasvimaailmasta sek\u00e4 lumipeitteen alla olevista l\u00e4mp\u00f6l\u00e4hteist\u00e4, joiden ansiosta kasveilla ei ole h\u00e4t\u00e4\u00e4 Gr\u00f6nlannissa.<\/p>\n\n\n\n Huippuvuorilla on Adolf Hoelin mukaan tapahtunut suurimmat ilmastonmuutokset, mit\u00e4 koskaan on aikaisemmin on tapahtunut maapallolla, kun 20 vuodessa l\u00e4mpeni 7 asteella!<\/p>\n\n\n\n Albert Hoel oli tehnyt Huippuvuorten ilmastotutkimusta jo pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kuva Huippuvuorilta vuodelta 1907, jossa Hoel on vasemmalla.<\/p>\n\n\n\n Syit\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopealle l\u00e4mpenemiselle haettiin auringosta ja Golfvirrasta. Se oli siihen aikaan paljon hankalampaa se syiden etsiminen, kun ei keksitty panna ihmist\u00e4 syylliseksi.<\/p>\n\n\n\n Pohdittiin my\u00f6s sit\u00e4 ett\u00e4 Gr\u00f6nlannin sulaminen aiheuttaisi Euroopan lauhat talvet. <\/p>\n\n\n\n Tosin 1929 oltiin oltu sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Euroopan pakkaset johtuvat ihan samasta asiasta. <\/p>\n\n\n\n Samanlainen onnenpy\u00f6r\u00e4 py\u00f6ri siis tieteess\u00e4 jo tuohon aikaan kuin nyky\u00e4\u00e4nkin, mutta verotukseen ja muuhun vastaavaan se onnenpy\u00f6r\u00e4 ei viel\u00e4 silloin vaikuttanut.<\/p>\n\n\n\n 1939 Huippuvuorilla oli l\u00e4mmennyt jopa 9 asteen verran<\/strong>! Suomen Lapissa oli +10 C l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tammikuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun samaan aikaan Afrikassa kuollaan kylm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Unikoita Huippuvuorilla 1939<\/p>\n\n\n\n Huippuvuorilla 9 C asteen nopea ilmastonl\u00e4mpeneminen.<\/p>\n\n\n\n 1930-luvulla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli my\u00f6s vanhojen arkistokuvien perusteella nykyisen 2000-luvun kaltainen l\u00e4mmin ilmastojakso.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 1900-luvun alun lehdiss\u00e4 kirjoitetut havainnot ovat yhteensopivia Gr\u00f6nlannin j\u00e4iden laajuudesta ja l\u00e4mp\u00f6tiloista nyt tehtyjen k\u00e4yrien kanssa.<\/p>\n\n\n\n Gr\u00f6nlannin sulamisasiaa on tutkittu my\u00f6s arkistoista l\u00f6ytyneiden ilmavalokuvien perusteella ja todettu, ett\u00e4 1930-luvulla sulaminen Gr\u00f6nlannissa oli nykyist\u00e4 nopeampaa ja suurempaa. <\/strong> Pohjoisen j\u00e4\u00e4tutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli ven\u00e4l\u00e4inen tiedemies, joka k\u00e4ytti koko ty\u00f6uransa arktisen alueen tutkimukseen. Zubov teki l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 Arktikasta runsaasti havaintoja<\/strong>, joita h\u00e4n kuvailee kirjassaan Arktinen J\u00e4\u00e4, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. H\u00e4n kirjoittaa mm. n\u00e4in (l\u00e4hde<\/a>):<\/p>\n\n\n\n Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmi\u00f6, kun j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaihteluita on seurattu. J\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n asteittainen ja alueellisesti kattava v\u00e4heneminen todistaa l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 arktisesta alueesta. T\u00e4rkeimm\u00e4t todisteet t\u00e4st\u00e4 yleisest\u00e4 l\u00e4mpenemisest\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n 1) Vet\u00e4ytyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ja pois sulavat saaret\u2026 Kaikki Gr\u00f6nlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat vet\u00e4ytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, ett\u00e4 niit\u00e4 ennen yhdisti j\u00e4\u00e4silta\u2026 <\/strong>Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden v\u00e4henemist\u00e4 \u201dkatastrofaaliseksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n 2) L\u00e4mp\u00f6tilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tila on tasaisesti noussut\u2026 Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Gr\u00f6nlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4 vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat l\u00e4mp\u00f6tilat ovat olleet yleisi\u00e4\u2026<\/p>\n\n\n\n 3) L\u00e4mpenev\u00e4n Arktikan biologiset merkit\u2026 Kalat ovat ulottaneet elinpiirins\u00e4 pidemm\u00e4lle ja pidemm\u00e4lle pohjoiseen\u2026 Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa\u2026 my\u00f6s makrilleja ja delfiinej\u00e4 havaitaan siell\u00e4, miss\u00e4 niit\u00e4 ei ennen n\u00e4hty\u2026 Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi\u2026 Monia l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tarvitsevia pohjaeli\u00f6it\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n nyt alueilta, joilta niit\u00e4 ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: \u201dViidentoista vuoden aikana\u2026 tapahtui muutos\u2026 jollainen yleens\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.\u201d<\/p>\n\n\n\n 4) Merenkulku\u2026 On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edelt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4n jakson aikana. My\u00f6s Sveitsin Alppien sulamisesta Zurichin<\/strong> yliopistossa tehty tieteellinen tutkimus, jossa pohditaan syit\u00e4 sille, ett\u00e4 Sveitsin Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 1930-luvulla. Toki tuo Sveitsin ja Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen havaittiin my\u00f6s suomalaisessa tieteess\u00e4 ja mediassa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen ja siihen asti tapahtuneen ilmaston nopean l\u00e4mpenemisen kiteytt\u00e4\u00e4 Ilmatieteen Laitoksen johtaja prof. Jaakko Ker\u00e4nen Pellervo lehdess\u00e4 4.1.1939 ”Onko ilmastomme muuttunut l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4ksi”, linkki: Suomessahan 1930-luvulla vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa asti, kuin ilmast0 siirtyi 500 km etel\u00e4mm\u00e4ksi ja sit\u00e4 sen aikaisessa l\u00e4mm\u00f6n huumassa tehty\u00e4 virhett\u00e4 Ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Ker\u00e4nen ihmetteli vuonna 1966.<\/p>\n\n\n\n Samoin ruista jopa tammikuussa.<\/p>\n\n\n\n USA koki ankaran ilmastovaiheen kuumalla 1930-luvulla, kun p\u00f6lymyrskyt yleistyiv\u00e4t osassa Pohjois-Amerikkaa, jonka pel\u00e4ttiin muuttuvan er\u00e4maaksi.<\/p>\n\n\n\n Mysteerinen raju ilmaston l\u00e4mpeneminen oli havaittu. Meren pinnan noususta oltiin huolissaan. Arktisen alueen ilmastonmuutosta pidettiin niin vakavana, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 toimia esitettiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuper\u00e4iseen kirjoitukseen on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4: Tutkijat olivat ker\u00e4nneet yh\u00e4 enemm\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 ilmastollinen vallankumous on meneill\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailmaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Varsinkin Gr\u00f6nlannissa asia oli havaittu, kun v\u00e4liss\u00e4 olleen pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana eskimot olivat joutuneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n Gr\u00f6nlannin. Nyt kuitenkin 1900-luvun ilmastonmuutoksessa alkoi jonkun tason maanviljely olla taas mahdollista ja mm. turskaa oli ilmestynyt Gr\u00f6nlannin edustalle siit\u00e4 oli saatu osa ruokavaliota. Uusia lintulajeja oli my\u00f6s havaittu.<\/p>\n\n\n\n Jutun mukaan ilmastonmuutos ei ollut havaittavissa vain napojen l\u00e4hettyvill\u00e4, vaan my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4ntasaajalla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuper\u00e4iseen kirjoitukseen on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4: 1951 raportoitiin edelleenkin Gr\u00f6nlannin sulamisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 keskiaikaisten rakennusten rauniot ovat paljastuneet sulavien j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden alta. J<\/strong>opa Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat kadonneet kokonaan sek\u00e4 Afrikassa mm. Kilimanjaron j\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat pienentyneet.<\/p>\n\n\n\n Lintulajit olivat siirtyneet pohjoiseen ja eskimot s\u00f6iv\u00e4t turskaa, jota eiv\u00e4t olleet koskaan ennen vuotta 1900 n\u00e4hneet vesill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuper\u00e4iseen kirjoitukseen on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4: Etel\u00e4manner: lis\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 huolimatta, HS 14.3.1992<\/strong><\/p>\n\n\n\n Artikkelin kirjoittajat olivat geologit Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen, jotka ovat olleet tutkimusmatkalla Etel\u00e4mantereella ja perehtyneet sit\u00e4 koskeviin asioihin.<\/p>\n\n\n\n Poimintoja kirjoituksesta<\/p>\n\n\n\n Etel\u00e4manner ei sulaisi \u00e4killisest\u00e4 kasvihuoneilmi\u00f6st\u00e4, vaan suuri kosteus lis\u00e4isi lumisateita navoilla. Ne ovat s\u00e4ilyneet my\u00f6s paljon nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isemmiss\u00e4 ilmaston vaiheissa.<\/p>\n\n\n\n Jo vuosisadan vaihteessa maineikas Robert Scott esitti kuuluisan ristiriidan: Etel\u00e4mantereen mannerj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 kasvaa maapallon ilmaston l\u00e4mpimiss\u00e4 vaiheissa ja ohenee kylmin\u00e4 kausina. P\u00e4hkin\u00e4pensaita Oulun korkeudella.<\/strong><\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 nykyinen tai odotettava kasvihuoneilmi\u00f6n voimistuminen ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta ja ainutkertaista. Esimerkiksi geologisesti ajateltuna aivan \u00e4skett\u00e4in, eli noin 125 000 vuotta sitten maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2-4 astetta nykyist\u00e4 korkeampi. Suomessa kasvoi tuolloin tammi- ja p\u00e4hkin\u00e4pensaslehtoja aina Oulun korkeudella saakka.<\/p>\n\n\n\n Suomen ilmasto oli noin 2 astetta nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isempi my\u00f6s 8000-5000 vuotta sitten. Silloin Kilpisj\u00e4rvell\u00e4kin humisivat komeat m\u00e4ntymets\u00e4t. Nyt alueella kasvaa vain tunturikoivikkoa.<\/p>\n\n\n\n Ilmaston viileneminen alkoi 5000 vuotta sitten. Kylmeneminen ei ole ollut tasaista. Satojen vuosien mittaiset l\u00e4mpim\u00e4t ja kylm\u00e4t jaksot ovat seuranneet toisiaan.<\/p>\n\n\n\n Viimeisimm\u00e4n kylm\u00e4n jakson ns. Pienen J\u00e4\u00e4kauden kylmin vaihe oli 1750-luvulla, jolloin ilmasto oli 1-2 astetta nykyist\u00e4 kylmempi.<\/p>\n\n\n\n Maailmanlaajuisetkin muutokset ovat kuitenkin luonnollisia. Maapallon ilmasto ja valtamerien pinnan korkeus eiv\u00e4t ole koskaan olleet pysyvi\u00e4 pitki\u00e4 ajanjaksoja eiv\u00e4tk\u00e4 tule olemaan.<\/p>\n\n\n\n Menneisyydess\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n tapahtuneen kuitenkin hyvin nopeita ja dramaattisia luonnollisia ilmastonmuutoksia:<\/strong><\/p>\n\n\n\n – 11 000 vuotta sitten Euroopan ilmasto kylmeni alle 200 vuodessa 5-6 astetta<\/p>\n\n\n\n – Gr\u00f6nlannissa j\u00e4\u00e4kausi p\u00e4\u00e4ttyi \u00e4killisesti 10 000 vuotta sitten. Tuolloin Gr\u00f6nlannin etel\u00e4osan l\u00e4mp\u00f6tila kohosi 7 astetta vain 50 vuodessa!<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eduskuntaan ilman veneit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuvaamamme geologiset ilmi\u00f6t eiv\u00e4t ole laskennallisia malleja eiv\u00e4tk\u00e4 tietokone-ennusteita. Ne ovat todella tapahtuneet ja tapahtuvat juuri nyt. Tulokset on hankittu j\u00e4\u00e4kairauksilla.<\/p>\n\n\n\n Tuomiop\u00e4iv\u00e4n ennusteet siit\u00e4, ett\u00e4 eduskuntatalon portaat peittyisiv\u00e4t pian meriveden alle ovat vahvasti liioiteltuja. Eduskunnan lainehtimiseen tarvittaisiin uusi j\u00e4\u00e4kausi.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4inh\u00e4n se Etel\u00e4manner on l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n aikaan k\u00e4ytt\u00e4ytynyt.<\/p>\n\n\n\n 2000-luvulla Gr\u00f6nlannin sulamisennustukset yleistyiv\u00e4t uudestaan ja niit\u00e4 kuultiin aivan jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 eri l\u00e4hteist\u00e4. My\u00f6s koko Pohjoisnavan ennustettiin olevan kes\u00e4isin sula ja Koillisv\u00e4yl\u00e4n auki ymp\u00e4ri vuoden. Eiv\u00e4t ole osuneet nuo ennustukset kohdalleen, kun tilannetta tarkastellaan 2022.<\/p>\n\n\n\n Hysterian luomiseksi ja ihmisten pelotteluksi keksittiin vuonna 2008 k\u00e4site keikahduspiste, kun joku tutkijaryhm\u00e4 listasi yhdeks\u00e4n keskeist\u00e4 keikahduspistett\u00e4, jotka tapahtuvat, kun maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila nousee 1,5 C-asteen verran. Gr\u00f6nlanti kuulemma sulaa ja se on peruuttamaton asia, jolloin merenpinta nousee huomattavasti. My\u00f6s ikirouta Siperiassa sulaa. Ne muiden keikahdusasioiden mukana johtavat katastrofiin, jota ei koettu 6000 vuotta sitten, kun mets\u00e4t olivat vallanneet Suomen tunturit, Gr\u00f6nlannissa viikingit viljeliv\u00e4t maata ja Siperia ikirouta oli noin 200 km nykyist\u00e4 pohjoisempana.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s vesip\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 Suomessa tuohon aikaan sy\u00f6tiin, kun oltiin keikahduspisteen yl\u00e4puolella<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Pelottelulla ja hysterian luomisella on pitk\u00e4t juuret, koska sit\u00e4 kautta kyet\u00e4\u00e4n hallitsemaan ihmisjoukkoja. Mihink\u00e4s se ihminen muuttuisi?<\/p>\n\n\n\n Vanhoissa lehdiss\u00e4 kerrotaan Gr\u00f6nlannin historiasta ja siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ei ollut helppoa viikingeill\u00e4 varsinkaan, kun ilmasto alkoi j\u00e4\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Koko artikkelin voi lukea t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n 2000-luvulla on tehty tieteellisi\u00e4 tutkimuksia ja todettu Viikinkien viljelleen ohraa Gr\u00f6nlannissa<\/p>\n\n\n\n Ilmasto j\u00e4\u00e4htyi 1500-luvulla ja Viikinkien aikakausi Gr\u00f6nlannissa p\u00e4\u00e4ttyi.<\/p>\n\n\n\n 1980-luvun paikkeilla alettiin uskomaan, ett\u00e4 nykyinen l\u00e4mmin ilmastovaihe on ihmisen aiheuttama ja siksi t\u00e4ss\u00e4kin aiemmin kuvattua 1900-luvun alun nopeaa l\u00e4mpenemist\u00e4 halutaan piilotella.<\/p>\n\n\n\n Samasta syyst\u00e4 v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ilmastotieteen osa-alueita, jotka omissa tutkimuksissaan ovat havainneet 1900-luvun alun nopean l\u00e4mpenemisen, eiv\u00e4tk\u00e4 pid\u00e4 nykyist\u00e4 ilmastovaihetta mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellisena. Esimerkkin\u00e4 yksi lysenkolaisen ilmatieteen teilaama tutkija, 2-kertainen tohtori Risto Jalkanen. Historiankirjoitukset kiistatta osoittavat, ett\u00e4 h\u00e4n kollegoidensa Mauri Timosen, Kari Mielik\u00e4isen ja monen muun ohella ovat oikeassa tapahtuneiden ilmastomuutosten esiintymisest\u00e4 1900-luvun alussa ja sit\u00e4 aiemminkin.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautumisen lysenkolainen, satelliitti-ilmastoaikakaudessa el\u00e4v\u00e4 ilmatiede haluaa kiist\u00e4\u00e4, vaikka luonnon omat mittarit sen selke\u00e4sti monin eri tavoin meille kertovat:<\/p>\n\n\n\n 1. Tornionjoki j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6 ja kirsikkapuiden kukinta Kiotossa<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 Tornionjoki 2000-luvulla<\/p>\n\n\n\n 2. It\u00e4meren j\u00e4idenlaajuus<\/p>\n\n\n\n 3. Zurichin j\u00e4rven j\u00e4\u00e4tyminen<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuus voi olla kovinkin synkk\u00e4, jos energianhuoltovarmuus tuhotaan ja lehm\u00e4t tapetaan, kuten Sitran Mari Pantsar ja muut vihre\u00e4t tahot esitt\u00e4v\u00e4t. Tuo muutos kylm\u00e4\u00e4n ilmastovaiheeseen voi tapahtua hyvinkin nopeasti ja jopa 20 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n Gr\u00f6nlannin ja Huippuvuorten l\u00e4mpenemiset ovat olleet l\u00e4hes viikoittain jonkun median jutun aiheena 2000-luvulla. Onkin syyt\u00e4 tehd\u00e4 lehdist\u00f6katsaus niihin liittyvien s\u00e4\u00e4- ja ilmastouutisten suhteen my\u00f6s ajalta ennen ilmastonmuutosajanlaskun alkua 1961. 1836 Noin 200 vuotta sitten oltiin selvill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 aika ajoin Gr\u00f6nlannissa on lauhoja talvia. Vuonna 1740 niin lauhaa, ettei mokomaa muisteta. Jutun kirjoitti Oulun Wiikko… Jatka lukemista Ilmastonmuutokset Gr\u00f6nlannissa ja Huippuvuorilla<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,8,59,4,5,3,22,7],"class_list":["post-2519","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-gonlanti","tag-historia","tag-huippuvuoret","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-saa","tag-saahistoriaa","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2519"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2589,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2519\/revisions\/2589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/411459?page=1<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/Gronlanti-1836-uusi-kuva-talvet-1024x646.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1897<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Sveitsi-j\u00e4\u00e4tik\u00f6t-gr\u00f6nlanti-1.png\")
<\/figure><\/div>\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/HS-sveitsi-v\u00e4\u00e4renn\u00f6s-1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1903<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/gronlanti-sulaa-1903-1024x618.png\")
<\/figure>\n\n\n\n1906<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/alpit-pyrenit-yle--1024x606.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1910<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/gronlanti-sulaa-1910.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1912<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/1912-leuto-talvi-uusi-otsikolla.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1913<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/huippuvuori-1913-1024x781.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1923<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
https:\/\/jitkonen.fi\/?p=2464<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/australia-blogi-gronlanti-1931-pakattu-1024x561.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1924<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/65-1924_alaska_gr__nlan_KeBKg.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1926<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/1926-alaska.png\")
<\/figure>\n\n\n\n1930<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Gronlanti-1930-kasvit-sulaa-pakattu-1024x577.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1938<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/huippuvuoret-keranen-1938-uusi-pakattu-1024x830.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/huippuvuoret-hoel-tiedemies-1907-1024x770.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/huippuvuoret-1938-uusi-jurva-pakattu-1024x533.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/keranen-navat-alpit-sveitsi-uusi-1024x535.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/gronlanti-1938-talvet.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/gronlanti-analyysi-1929.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/myrsky-hurrikaani-al-gore-1024x489.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1939<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/lappi-huippuvuoret-neekerit-1024x520.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/1939-huippuvuoret-2-pakattu.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/1939-huippuvuoret-3-pakattu.png\")
<\/figure>\n\n\n\n1930-luku yleisesti<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/gronlanti-1930-luku-valokuvat-1024x658.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/gronlanti-jaa-lampotila-1024x542.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
https:\/\/scitechdaily.com\/1930s-photos-reveal-history-of-greenland-glaciers\/<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Gronlanti-1930-luku-valokuvat-2-1024x506.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nVen\u00e4l\u00e4inen tiedemies N.N. Zubov<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/arktinen-j\u00e4\u00e4-sulaa-kirja.png\")
<\/figure>\n\n\n\n
Kaikkein merkitt\u00e4vint\u00e4 on se, ett\u00e4 Arktikan l\u00e4mpeneminen ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn alueeseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\nZurichin yliopisto vuonna 2009<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/sveitsi-jaatikot-tutkimus.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Sveitsi-Rhone-jaatikot-uusin-pakattu-1024x552.png\")
<\/figure>\n\n\n\n1930-luku Suomessa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos\/<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/keranen_mittausasemat-fmi-pakattu-1939-1024x582.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/keranen-vehna-1930-luku-pakattu-1024x604.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/ruis-tammikuu-uusi-vuosi-2023-1024x575.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1930-luku USA:ssa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/usa-kuivuus-1024x577.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1947<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
https:\/\/jitkonen.fi\/?p=2464<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/gronlanti-1947-pakattu-1024x651.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1949<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
https:\/\/jitkonen.fi\/?p=2464<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Gronlanti-1949-pakattu-1024x532.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1951<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
https:\/\/jitkonen.fi\/?p=2464<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/gronlanti-1951-australia-blogi-3-pakattu-1024x537.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1992<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Tuoreissa Etel\u00e4mantereen tutkimuksissa on saatu vakuuttavia todisteita t\u00e4m\u00e4n merkillisen ilmi\u00f6n, Scottin paradoksin, oikeellisuudesta.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/etelamanner-1992-HS2-pakattu-1024x522.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Etel\u00e4manner-kasvaa-1024x478.png\")
<\/figure>\n\n\n\n2000-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/koillisvayla-pohjoisnapa-HS-1024x572.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/pohjoisnapa-koillisvayla-2022-1024x598.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nKeikahduspiste<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Metsa-gronlanti-historia-ural-pakattu-1024x576.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/vesipahkina--1024x563.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/vedenpaisumus_tulva-pakattu-1024x698.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nGr\u00f6nlannin historiaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Gronlanti-historiaa1-pakattu-1024x516.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Gronlanti-viikingit-ohra-1024x495.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Gronlanti-TM-2019.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nIlmastonmuutosten uusi ajanlasku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/IPCC-co2-ilmasto-geo-paniikki-hs-yle-fmi-1024x537.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/jalkanen-ilmasto-fmi-keski-30-1024x476.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/kioto-tornio-1024x571.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tornionjoki-1693-2020-seka-2000_luku-1024x587.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Itameri-engl-1024x595.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/zurichinjarvi-pakattu-1024x626.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nTulevaisuus?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/1600-luku-katovuodet-kannibalismi-pakattu-1024x514.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/MARI-pantzar-lehmat-1024x512.jpg\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"