{"id":33,"date":"2021-03-05T21:10:00","date_gmt":"2021-03-05T21:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33"},"modified":"2024-03-18T10:46:43","modified_gmt":"2024-03-18T10:46:43","slug":"suomen-talviin-liittyvaa-saahistoriaa-vanhojen-lehtien-kertomana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33","title":{"rendered":"Suomen talviin liittyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4historiaa vanhojen lehtien kertomana, laaja kooste"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, ett\u00e4 nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kes\u00e4t kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmieless\u00e4 kaivellut wanhoista lehdist\u00e4 s\u00e4\u00e4historiaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/search<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 aiheesta<\/a> olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin<\/a> ja siit\u00e4 ovat muut tehneet blogeja sek\u00e4 Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeist\u00e4, laitoin t\u00e4h\u00e4n niit\u00e4 leikkeit\u00e4 laajemminkin ja v\u00e4h\u00e4n muutakin asiaa niiden lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyist\u00e4, koska niihin liittyen on netiss\u00e4 oma laaja julkaisunsa. http:\/\/www.myrskyvaroitus.com\/index.php\/myrskytieto\/myrskyhistoria<\/a> <\/p>\n\n\n\n

(Lis\u00e4ys 31.3.2020 Artikkelia on hy\u00f6dynt\u00e4nyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https:\/\/lustialab.com\/data\/pdf\/ji-ilmastohist.pdf?<\/a>) <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lehtien kertomaa talvis\u00e4\u00e4historiaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Esihistoriallinen aika<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 vuonna 1927 kirjoitettu artikkeli ei k\u00e4sittele menneit\u00e4 s\u00e4it\u00e4, vaan mennytt\u00e4 ilmastoa. Havainnot perustuvat suotieteeseen ja soiden tieteellinen merkitys on suuri, koska suot alkoivat muodostua j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen. Suot ovat siis arkistoja, joista voidaan seurata j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita jne. Ilmaston vaihtelut j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen n\u00e4kyv\u00e4t soissa vaihtelevina kerrossarjoina.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suoarkistojen mukaan Lapissa on kasvanut lajeja, joiden pohjosimmat esiintym\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n ovat Keski-Suomessa. Onpa aina Maaningalta asti l\u00f6ytynyt vesip\u00e4hkin\u00e4n hedelmi\u00e4 ja kuten tunnettua, vesip\u00e4hkin\u00e4 on kokonaan h\u00e4vinnyt sukupuuttoon pohjosimaista kasvaen Keski-Euroopassa. Ilmasto on silloin ollut paljon suotuisampi kuin nyky\u00e4\u00e4n, niin ett\u00e4 jalot lehtipuumme kasvoivat silloin lukuisampina ja kauempana pohjoisessa. <\/p>\n\n\n\n

Noin puoli vuosisataa ekr. pronssi- ja rautakauden vaihteessa tapahtui ilmastossamme suuri muutos huonompaan suuntaan.<\/strong> Vesip\u00e4hkin\u00e4 kuoli sukupuuttoon, j\u00e4rvien pinnat nousivat nopeasti, mets\u00e4raja per\u00e4\u00e4ntyi etel\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja mets\u00e4raja aleni Lapissa j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4lkeens\u00e4 laajoja mets\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tunturimaita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vesip\u00e4hkin\u00e4 oli Suomelle t\u00e4rke\u00e4 kasvi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1700-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1776<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. 1925 on l\u00e4hihistorian yksi l\u00e4mpimimist\u00e4 vuosista muutenkin. N\u00e4in Sievin kirkonkirjojen mukaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Helsingin Sanomien uutisten mukaan 1700-luvun loppussa oli yht\u00e4 l\u00e4mmin jakso kuin 1930- ja 2010- luvut ovat olleet.<\/strong> T\u00e4st\u00e4 aiheesta on oma blogi-kirjoitus, linkki https:\/\/jitkonen.fi\/?p=904<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1700-loppupuolen korkeat l\u00e4mp\u00f6tilat n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s lustokalenterissa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1800-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1822<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Talvi oli lauha ja kauraa kylvettiin jo huhtikuun alussa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1836<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

\nVanhimmassa\njulkaisussa 1836 ollaan havaittu, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannissa ja Islannissa\non aika ajoin l\u00e4mmint\u00e4. Niinp\u00e4 niiden s\u00e4it\u00e4 on vertailtu\nEuroopan saman ajan s\u00e4ihin.<\/p>\n\n\n\n

\nOulun\nWiikko Sanomia 1836 no 23\nhttps:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/411459?page=1<\/a>\n\n<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Gr\u00f6nlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siit\u00e4 asiasta my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1850<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, ett\u00e4 on lumetomia talvia, koska t\u00e4llaisia ohjeita annettiin maamiesten lehdess\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1853<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Jo 1853 kirjoitettiin Suomen ja Euroopan l\u00e4mpimist\u00e4 talvista. Muisteltiin Keskiajan l\u00e4mmint\u00e4 jaksoa ja kerrottiin ett\u00e4 uudenvuoden aikaan 1853 poimittiiin kukkia Ruissalossa:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1872<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1872 syksy oli l\u00e4mmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta alkoi ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kolmen vuorokauden pituinen lumimyr\u00e4kk\u00e4 ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan. Lunta oli niin paljon, ett\u00e4 ihmiset j\u00e4iv\u00e4t loukkuun taloihinsa ja my\u00f6hemmin meniv\u00e4t lumitunnelia koteihinsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1873 lehti kertoo, ett\u00e4 lunta olisi satanut paikoin sylin verran, eli noin 1,8 metri\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 kuulostaa uskomattoman suurelta, koska noin 73 cm vuorokaudessa Merikarvialla vuonna 2016 lienee my\u00f6hempien aikojen enn\u00e4tys. Junaliikenne oli kovissa vaikeuksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ihminenkin hukkui lumeen ja melkein my\u00f6s hevosparat! Ne j\u00e4tettiin kinoksiin ja l\u00e4hdettiin krouviin parille tuopposelle varmaan. Onneksi olivat hevoset elossa, kun tiet\u00e4 alettiin putsata lumesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1875<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Helteisiin liittyv\u00e4 runo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1887<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli l\u00e4mmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1600-luku oli armotonta aikaa sen loppupuolella, kun noin 100 000 ihmist\u00e4 kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tauteihin. Tilanne oli niin vakava, ett\u00e4 ihmissy\u00f6ntiin jouduttiin turvautumaan. Ennen noita katovuosia oli ollut hyvi\u00e4 viljavuosia ja elettiin kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun viljaa ei saatu kaupaksi. Sitten iski kylmyys ja kato, johon ei oltu varauduttu. Yksi katovuosista oli tuo edellisen leikkeen erikoinen vuosi 1696.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1600-luvun ja 1800-luvun katovuodet olivat ankaria. Ihmisi\u00e4 kuoli kuin russakoita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1890<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1890 tammikuussa ajettiin k\u00e4rryilla ja kaduilla oli vesil\u00e4t\u00e4k\u00f6it\u00e4. Sairastettiin inluenssaa ja oltiin kowin pelokkaita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1890 lauhan talven syyksi ep\u00e4iltiin Euroopan helteit\u00e4. J\u00e4\u00e4vuorista vedettiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tulevien s\u00e4iden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sit\u00e4 siihen aikaan mietitt\u00e4v\u00e4, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksen\u00e4 joka ikiseen asiaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Myrskyist\u00e4 oli alussa oma linkkins\u00e4, mutta t\u00e4h\u00e4n kohtaan voidaan hyvin todeta, ett\u00e4 kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1890 oli globaalisti kovin myrskyis\u00e4 vuosi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4lijohdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1890-luvusta alkoi nopea l\u00e4mpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. L\u00e4mpeneminen huipentui siihen, ett\u00e4 1930-luvulla oli It\u00e4meress\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin 2010-luvulla<\/span>.<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 j\u00e4iden v\u00e4hyysasia kerrottiinn my\u00f6s FMI:n sivuilla vuonna 2020, eli ett\u00e4 1930-luvulla j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli vuosikymmennen keskiarvona v\u00e4hemm\u00e4n kuin 2010-2019, linkki<\/strong><\/a>.

1930-luvun lauhoista talvista on oma bloginsa linkiss\u00e4<\/strong>:
https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727<\/a>
It\u00e4meren j\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4<\/strong>: https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/itkonenlindgren\/onko-itameren-jaan-laajuuden-vaheneminen-ilmaston-lampenemisen-indikaattori\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

FMI:n Jouni Vainion<\/em><\/strong> toteamus on kuvan alalaidassa: ”Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden v\u00e4h\u00e4j\u00e4isen jakson, joka p\u00e4\u00e4ttyi talvisodan paukkupakkasiin. Kymmenvuotisjakso 1930\u20131939 on toistaiseksi ollut j\u00e4\u00e4llisen alan laajuudella mitattuna kaikkein v\u00e4h\u00e4j\u00e4isin.<\/em><\/strong>”<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in se talvien nopea l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy It\u00e4merell\u00e4. J\u00e4iden laajuus 1930 -luvulla oli 117 000 km2<\/sup> ja 2010-luvulla 152 000 km2<\/sup><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meren ja AMO\/NAO yhteys n\u00e4kyy my\u00f6s kuvassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1800-luku jatkoa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1897<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1897 ja my\u00f6hemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niin\u00e4 talvina, kun ei ole lunta.

N\u00e4it\u00e4 ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan my\u00f6s nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siit\u00e4 syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1899<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1900-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1901<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1901 oli Lappia my\u00f6ten poikkeuksellisen l\u00e4mmin. L\u00e4hihistorian l\u00e4mp\u00f6isin sek\u00e4 talvi ett\u00e4 kes\u00e4 ehk\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vasta helmikuussa 1901 alkoi lunta pyryttelem\u00e4\u00e4n Kemin ja Lapin suunnalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4 1901 oli lauhan talven j\u00e4lkeen yksi kuumimmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Nimimerkki Konitotohtori on tehnyt vertailun tehnyt ja huomasi, ett\u00e4 virallinen Suomen ilmatiede kikkaili kes\u00e4n 2018 l\u00e4mp\u00f6jen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteess\u00e4 on nykyisin tapana. Se venytti kes\u00e4vertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sill\u00e4 keinoin 2018 kes\u00e4 saatiin l\u00e4hihistorian eli ”mittaushistoria” l\u00e4mpimimm\u00e4ksi kes\u00e4ksi.<\/strong> Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteelt\u00e4, mutta kuvaa hyvin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilma”tiedett\u00e4”. https:\/\/konitohtor.blogspot.com\/2018\/09\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

1903<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1903 ep\u00e4iltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, ett\u00e4 talvet tulisivat lauhemmaksi. Eiv\u00e4tk\u00e4 ihan v\u00e4\u00e4rin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1904<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Helmikuun 1904 Urheilulehdess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 Helsinki on py\u00f6r\u00e4ilykaupunki, koska silt\u00e4 toisinaan puuttuu talvet: ”Suomen p\u00e4\u00e4kaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Seh\u00e4n on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sit\u00e4 paitsi silt\u00e4 joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kes\u00e4.”<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Taudit levi\u00e4v\u00e4t lumettomina talvina<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1905<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, ett\u00e4 1905 oltiin helteess\u00e4 r\u00e4ytyvist\u00e4 lapsista huolissaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Uutisoitiin my\u00f6s rakeista, jotka It\u00e4vallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyll\u00e4 nyt olisi ilmastopiireiss\u00e4 suu messingill\u00e4, jos tuollaisia sataisi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1907<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen per\u00e4\u00e4n, koska viralliset tiedepiirit eiv\u00e4t tunne CO2:n ilmastoherkkyytt\u00e4, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka h\u00e4n itsekin my\u00f6nsi v\u00e4\u00e4riksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4n suuntaan (ns. l\u00e4tk\u00e4mailateoria). https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/654706?page=3<\/a>

T\u00e4m\u00e4n kirjoitus on nykysuomenkielell\u00e4 sit\u00e4 seuraavassa kuvassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mielenkiintoinen tuo edell\u00e4 olevassa leikkeess\u00e4 mainitun etev\u00e4n tiedemiehen Bucherin 35 vuoden havainto! Jos tuo syklisyys jatkuu, 2040 paikkeilla on taas kylm\u00e4t ajat ja sit\u00e4h\u00e4n aurinkotiede ja puiden syklist\u00e4 kasvua tutkiva tiede my\u00f6s ennustaa. Ken silloin el\u00e4\u00e4, n\u00e4kee:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 edell\u00e4 lehtileikkeen mukaan tiedemies Bucher Bernist\u00e4 tuli vuonna 1907 havainneeksi AMO syklin, joka kohta taas sukeltaa kylm\u00e4\u00e4 tuovaan sykliins\u00e4. N\u00e4m\u00e4 syklit ovat nykyilmatieteelle myrkky\u00e4, koska 24\/7 syytet\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 nykyisen syklin aikaansaamisesta CO2:n avulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1908<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1908 alkutalvi oli lauha Kemin ja Rovanimen alueella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1909<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1909 kylm\u00e4t talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, ett\u00e4 muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta viel\u00e4 vuonna 2020! <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kev\u00e4thangetkin katoavat!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

 El\u00e4inlajit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Selke\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta ilmassa 1909! <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska mets\u00e4paloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemm\u00e4n. Nyt mets\u00e4palojen v\u00e4hyys uhkaa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 jopa 100+ lajia sukupuuttoon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1909 Svante Arrheniuskin pohti auringonpilkkujen vaikutuksia ilmastoomme. Oli my\u00f6s perill\u00e4 Atlantin vaikutuksista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

T\u00e4mm\u00f6nen numeroon 9 perustuva ennustus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samoin numeroon 12 liittyv\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6. Miten lie asianlaita?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lauhaa talvea siis piteli 1909.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1909 ennustettiin tuleva l\u00e4mmin jakso ja ennustus perustui tieteeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1910-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1910<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hiukan humoristinen l\u00e4hestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huumorikin kukki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja olihan sit\u00e4 halkoja ennen kolia Hakaniemess\u00e4. N\u00e4in\u00e4 aikoina tuolla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ei Helsinkiin s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1911<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Toki my\u00f6s helteit\u00e4 oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. 1913 mitattiin yh\u00e4 voimassa oleva maapallon l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen globaali j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden h\u00e4vi\u00e4miseen liittyv\u00e4 havainto tehtiin vuonna 1911. L\u00e4hde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli hellet\u00e4, lauhoja\/kovia talvia yms.. Ei siis ollut viel\u00e4 IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1911 oli superl\u00e4mmin marraskuukin<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eiv\u00e4t viem\u00e4rit vet\u00e4neet 1911:kaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Oikean Venetsian ikiaikaisista tulvista oli kiirinyt tieto Suomeen asti. N\u00e4ist\u00e4 tulvista oma kooste blogissa, linkki<\/strong><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen s\u00e4\u00e4t ovat niin vaihtelevia ja \u00e4\u00e4revi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4 vuodelta 1911. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1912<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa my\u00f6s. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. N\u00e4ist\u00e4 havainnoista ja Gr\u00f6nlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessaan kertoikin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei mennyt talvi tavoissaan 1912.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1912 yh\u00e4 uutisoitiin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4virrat per\u00e4ytyv\u00e4t sek\u00e4 etel\u00e4- ett\u00e4 pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mist\u00e4 ilmastollisista ilmi\u00f6ist\u00e4 moinen johtuu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1913<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

\n\n1913 puhuttiin ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 helsinkil\u00e4iset tuskin muistavat milt\u00e4 talvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen on ollut l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin nykyisin. Tiedek\u00e4\u00e4n ei viel\u00e4 silloin l\u00e4mpenemist\u00e4 tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmastonmuutosta ep\u00e4iltiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Liukasta oli, kun ei ollut lunta ja tapaturmia sattui<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1914<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1914 oli taas kerran p\u00e4\u00e4kaupunkilaisten heitett\u00e4v\u00e4 pyyhe keh\u00e4\u00e4n hiihdon ja lumitalvien suhteen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huomiona se, ett\u00e4  vuonna 1914 Suomen kes\u00e4n korkein l\u00e4mp\u00f6tila oli 35,9 astetta mik\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4nkin Suomen enn\u00e4tys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kes%C3%A4<\/a> <\/p>\n\n\n\n

1915<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Edellisen talven ep\u00e4toivon j\u00e4lkeen 1915 Helsingiss\u00e4 oli kunnon hiihtokelit. Sit\u00e4 lunta nuoret kovasti ihmetteliv\u00e4t silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenp\u00e4in: ”Nuoret eiv\u00e4t muista t\u00e4llaista n\u00e4hneens\u00e4, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: T\u00e4llaisia talvet olivat ennnen”<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1915 kirjoitettiin Svante Arheniuksesta ja hiilihaposta lehdiss\u00e4.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 Svante Arrhenius sanoo, ett\u00e4 maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm<\/strong>, eli kuten nykyisin on ja arvioi, ett\u00e4 sen tuplaaminen nostaa l\u00e4mp\u00f6tiloja 4 C:lla. Sittemmin Arrhenius teki uusia laskelmia ja sai ilmastoherkkyydeksi 1,6 C. Nykyisin yli 100 tieteellist\u00e4 tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin v\u00e4h\u00e4iseksi, koska sen l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4 teho eli s\u00e4teilypakote v\u00e4henee logaritmisesti CO2-pitoisuuden kasvaessa. T\u00e4st\u00e4 ilmastoherkkyysasiasta on oma bloginsa, linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=153<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliselt\u00e4 johtajalta Ari Laaksoselta <\/strong>sit\u00e4, mik\u00e4 on ilmatieteen nykyinen k\u00e4sitys CO2:n ilmastoherkkyydest\u00e4. Siihen liittyvi\u00e4 k\u00e4yri\u00e4 on IPCC:n raportissa ja sadoissa tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa, mutta Laaksonen ei niist\u00e4 esitystavoista tiennyt h\u00f6lk\u00e4sen p\u00f6l\u00e4yst\u00e4. Tarjosi h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4n muodikkaasti olkiukkoa vastauksessaan minulle. https:\/\/jitkonen.fi\/?p=153<\/a>. Luultavasti Suomen ilmatiede uskoo tietokonemallinnuksiinsa enemm\u00e4n kuin CO2:n s\u00e4teilypakotteeseen liittyv\u00e4\u00e4n tieteelliseen tukimukseen, joka on kaiken mallintamisenkin pohjalla ja siksi eiv\u00e4t tunne kaiken tutkimuksen perustana olevaa CO2:n s\u00e4teilypakoteasiaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1915<\/strong> Alaskassa tehtiin historian l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys, jota ei nykyisess\u00e4 vastaavassa l\u00e4mp\u00f6jaksossa ole viel\u00e4 ly\u00f6ty. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1918<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1918 mehil\u00e4iset tekiv\u00e4t helmikuun l\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 puhdistuslentojaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1919<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyv\u00e4n viljasadon seuraavana kes\u00e4n\u00e4. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niist\u00e4 ikiaikaisista tammikuisista vesisateista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Noihin aikoihin vett\u00e4 satoi muulloinkin kun tammikuussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1919 helmikuussa tyyni s\u00e4\u00e4 haittasi purjehduskilpailuja! <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1920-luku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1920<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1920 uudenvuoden aattona arvuuteltiin tulevan vuoden s\u00e4it\u00e4. Ikiaikainen tammikuiden vesisade n\u00e4htiin yh\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 asiana tulevan sadon n\u00e4kokulmasta katsottuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Heikinp\u00e4iv\u00e4n tori tammikuussa Joensuussa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1921<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Talvi oli leuto ja vett\u00e4 satoi tammikuussa 1921. Atlantin vaikutus Suomen talviin tunnettiin siihen maailman aikaan,<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kasteluj\u00e4rjestelmien per\u00e4\u00e4n kyseltiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kes\u00e4 oli kylm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston vaihtelua havaittiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talvien l\u00e4mpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman talvien l\u00e4mpenemisasian ja my\u00f6s napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisen olivat havainneet. N\u00e4ill\u00e4 uskonnollisilla piireill\u00e4 on hyv\u00e4 tuntemus maapallon asioista, koska mm. l\u00e4hetysty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 tietoa tuli monesta maailman kolkasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1922<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1922 s\u00e4\u00e4n ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelyns\u00e4, joita t\u00e4h\u00e4n hommaan suositeltiin. Nykyaikana sit\u00e4 pit\u00e4isi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eip\u00e4 sitten en\u00e4\u00e4 Al Gore ja moni muukaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 alati pieleen menvi\u00e4 10 vuoden alarmejaan hokisi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4t tulivat yll\u00e4tyksen\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1923<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1923 ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 Eurooppa l\u00e4mpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nyky\u00e4\u00e4n IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Talven ennustus, joka osin perustuu l\u00e4mpeneviin napoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mammuttien sukupuuton syyn\u00e4 oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syyp\u00e4\u00e4, mutta nousivatko verot, siin\u00e4p\u00e4 vasta kysymys! <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viiniryp\u00e4leit\u00e4 Suomeen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4llainen aikalaiskuvaus 1923<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1923 my\u00f6s Australiassa havaittiin ilmastonmuutos<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1924<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein veten\u00e4. Maan muokkausta ehdotettiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hein\u00e4kuusta asti l\u00e4mmint\u00e4 ja Oulussa oli lauhaa ja l\u00e4mmint\u00e4 viel\u00e4 tammikuussa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yht\u00e4 l\u00e4mmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisik\u00f6 jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteelt\u00e4 saa, koska heill\u00e4 2000-luvun s\u00e4\u00e4t s\u00e4\u00e4telee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

100 vuoden kuluttua edellisest\u00e4 2024 ennustetaan, ett\u00e4 talvet h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t Suomesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hellett\u00e4kin kes\u00e4ll\u00e4 oli ja Lapissakin kovin l\u00e4mmint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa oli siis l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin Keski-Euroopassa. Miten lie p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Maapallon ilmastonmuutosta ep\u00e4iltiin. Alaskassa l\u00e4mp\u00f6kausi jatkui ja oli jopa enn\u00e4tyksellist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4: ”jos t\u00e4t\u00e4 tilannetta kest\u00e4\u00e4 kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa en\u00e4\u00e4 olekaan j\u00e4\u00e4kentti\u00e4”<\/em><\/strong>. Samoin Gr\u00f6nlannissa ”j\u00e4\u00e4vuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin”<\/em><\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun l\u00e4mmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sit\u00e4 aikaa selit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin on havaittu, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee sykleiss\u00e4 ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4t sulavat. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlannin sulamisasiaa on tutkittu my\u00f6hemmin my\u00f6s arkistoista l\u00f6ytyneiden ilmavalokuvien perusteella ja todettu, ett\u00e4 1930-luvulla sulaminen Gr\u00f6nlannissa oli nykyist\u00e4 nopeampaa ja suurempaa.<\/p>\n\n\n\n

\n
1930s Photos Reveal History of Greenland Glaciers<\/a><\/blockquote>