{"id":63,"date":"2021-02-23T18:18:00","date_gmt":"2021-02-23T18:18:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=63"},"modified":"2023-01-22T13:19:00","modified_gmt":"2023-01-22T13:19:00","slug":"napojen-ja-jaatikoiden-sulamisennusteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=63","title":{"rendered":"Napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisennusteita"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kun Pohjoisnavalla ja Gr\u00f6nlannissa on Suomen kes\u00e4n aikaan kes\u00e4, niiden sulamisennustusten uutisointi on huipussaan.

Helmikuun aikaan Etel\u00e4mantereella on puolestaan kes\u00e4 ja sitten ilmatiede \/ media alkaa tehd\u00e4 sulamispropagandaa sen kes\u00e4j\u00e4iden suhteen. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in se ilmastopropagandan piiri pieni py\u00f6rii Pohjois- ja Etel\u00e4navan kesien ymp\u00e4rill\u00e4. Toki aina v\u00e4liin mahtuu Alppien tai muiden j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden kes\u00e4inen sulaminen. Kovista Gr\u00f6nlannin enn\u00e4tyspakkasista ja j\u00e4ihin juuttuneista tutkimusaluksista j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkijoineen ja niit\u00e4 pelastamaan tulleista ydinj\u00e4\u00e4murtajista emme kuule halaistua sanaa ja ihmetell\u00e4 sopii, miksi emme kuule.

Se vaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan nyt niin, ett\u00e4 ilmatiede on yht\u00e4 tarkka tiede kuin teologia, kun napojen sulamisen ennusteissa tiedemiehill\u00e4 on ainakin 500 vuoden haarukka.

T\u00e4ss\u00e4 blogissa on kooste sulamisennusteista, jotka alkoivat jo 100 vuotta sitten. Siit\u00e4 jokainen voi valita oman tieteellisen totuuden, johon uskoo. J\u00e4lkipolvet saavat my\u00f6s mielikuvan siit\u00e4, millaisessa sulamishulluudessa olemme el\u00e4neet jopa ihan virallisen ilmatieteen tuottaman tiedon suhteen.

Vanhimpien lehtileikkeiden l\u00e4hde on Suomen kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastohistorian yleiskatsaus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hteest\u00e4:<\/a>
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390\/cli5040076 <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ennustuksia menneilt\u00e4 vuosilta ja tuleville vuosille<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1903<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlanti suli jo 1903. Sulaminen mediassa jatkui 1924 ja 1939. Sit\u00e4 ennen oli jo 1800-luvulla tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannissa on ajoittain kovinkin l\u00e4mmint\u00e4 ja niit\u00e4 aikoja vertailtiin Euroopan l\u00e4mp\u00f6tiloihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1903 ”meteoroloogit ja fysikeri” ennustivat, ett\u00e4 ilmanala muuttuu yh\u00e4 lauhkeammaksi. No niinh\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi, kun 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6kaudella Gr\u00f6nlanti ja navata sulivat sek\u00e4 Alaskassa ja Huippuvuorilla oli enn\u00e4tyksellisen l\u00e4mmint\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1911<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4llainen havainto tehtiin vuonna 1911. L\u00e4hde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1912<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1912 yh\u00e4 uutisoitiin ihan sama uutinen, eli ett\u00e4 j\u00e4\u00e4virrat per\u00e4ytyv\u00e4t sek\u00e4 etel\u00e4- ett\u00e4 pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mist\u00e4 ilmastollisista ilmi\u00f6ist\u00e4 moinen johtuu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1922<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1922 oltiin tulevien ilmastosyklien yhdess\u00e4 vaiheessa ja sit\u00e4 seuraavien syklien aikana on my\u00f6s media el\u00e4nyt niiden hengess\u00e4 mukana. T\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4 on lehtileikkeit\u00e4 useaan j\u00e4\u00e4kausialarmiin.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1923<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4meri oli l\u00e4mpenem\u00e4ss\u00e4 ja pohjoisen kylm\u00e4ll\u00e4 vy\u00f6hykkeell\u00e4 ilmanala oli l\u00e4mpi\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlanti oli sulamamassa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1924<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4vuoret ovat pian menneisyytt\u00e4 ja navoilla l\u00e4mpenee. J\u00e4\u00e4kent\u00e4t olivat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4isill\u00e4\u00e4n. Alaskassa oli l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin koskaan ennen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s vanhat valokuvat vahvistavat, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannissa on 2000-lukua vastaava j\u00e4\u00e4minimi 1920- ja 1930-luvuilla. Lehtien havainnot ovat siis oikeita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/strong><\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1924 navat haluttiin jopa poistaa laittamalla dynamiittia sinne ja lohkare kerrallaan sulattamalla ne merivirroissa. J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden syntysyyksi ep\u00e4iltiin auringonpilkkuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

1926<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kultainen Aika oli siis saanut oikeaa tietoa, jonka alla oleva leike vahvistaa.

Alaskan ilmanala l\u00e4mpenee. Nelj\u00e4s rivi: ” N\u00e4inollen on mieluista ilmoittaa ihmiskunnalle, ett\u00e4 napaseuduilla sensijaan wallitsevat ik\u00e4\u00e4nkuin kes\u00e4iset s\u00e4\u00e4t. Ja nyt ilmoitetaan edelleen, ett\u00e4 Alaska Amerikan mantereen pohjoisimmassa osassa on l\u00e4mpenem\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei perustu mihink\u00e4\u00e4n ennusteluihin vaan on tapahtunut tosiasia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1929<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1929 uutisoitiin, ett\u00e4
– ”Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat osoittaneet viimeisin\u00e4 viiten\u00e4kymmenen\u00e4 vuotena alitusta pienenemist\u00e4”.
– ”Etel\u00e4navan j\u00e4\u00e4st\u00f6n sulaminen jatkuu alituisesti”.
– JA ”ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6 on muuttumassa, sen osoittavat niin hyvin ilmastokatastrofit kuin my\u00f6s s\u00e4\u00e4tiedot”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta on toistuvasti uutisoitu my\u00f6s 2000-luvulla. Siihen liittyvi\u00e4 kuvavertailuja on tehty useita ja yhden teki HS. Sopivia vuosia valitsemalla saa luotua haluttua vaikutelmaa, eli tehty\u00e4 ilmastopropagandaa.
L\u00e4hde<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"\"
HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6minimi menossa Sveitsiss\u00e4. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan viel\u00e4 huonompi oli 1950 aikoihin. Siit\u00e4 on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

\u201dThe most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.<\/em>\u201d’

Tutkimuksessa haetaan syyt\u00e4 tuolle nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4lle j\u00e4\u00e4lle auringosta:

\u201dIn its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth\u2019s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations<\/em>.\u201d

J\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat siis pienemm\u00e4t 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nyky\u00e4\u00e4n on meneill\u00e4\u00e4n.
<\/em>
T\u00e4llainen historian faktatieto Sveitsist\u00e4, kuten my\u00f6s navoilta ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6ilt\u00e4 pimitet\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 edes j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tiedemies Jari Haapala niist\u00e4 puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehd\u00e4.<\/strong>

https:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2009\/12\/091231124858.htm<\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1897 tiedettiin, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4\u00e4virrat laajenevat ja v\u00e4lill\u00e4 vet\u00e4ytyv\u00e4t. <\/strong>Nykyisess\u00e4 j\u00e4\u00e4nsulamistieteess\u00e4 on denialistista ja tieteen kielt\u00e4mist\u00e4, jos t\u00e4llaisesta ikiaikaisesta luonnollisesta asiasta puhuu, koska se vaarantaa IPCC:n lukitseman ilmatieteen tilanteen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki 1929 mahtui mukaan my\u00f6s uutisia l\u00e4mp\u00f6isest\u00e4 Golfvirrasta ja huoli j\u00e4\u00e4kaudesta. Siis ihan kuten 2020-luvullakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930-luku<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjoisen j\u00e4\u00e4tutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli ven\u00e4l\u00e4inen tiedemies, joka k\u00e4ytti koko ty\u00f6uransa arktisen alueen tutkimukseen.
Zubov teki l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 Arktikasta runsaasti havaintoja, joita h\u00e4n kuvailee kirjassaan Arktinen J\u00e4\u00e4, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. H\u00e4n kirjoittaa mm. n\u00e4in (l\u00e4hde<\/a>):

Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmi\u00f6, kun j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaihteluita on seurattu. J\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n asteittainen ja alueellisesti kattava v\u00e4heneminen todistaa l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 arktisesta alueesta. T\u00e4rkeimm\u00e4t todisteet t\u00e4st\u00e4 yleisest\u00e4 l\u00e4mpenemisest\u00e4 ovat:

1) Vet\u00e4ytyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ja pois sulavat saaret… Kaikki Gr\u00f6nlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat vet\u00e4ytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, ett\u00e4 niit\u00e4 ennen yhdisti j\u00e4\u00e4silta… Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden v\u00e4henemist\u00e4 ”katastrofaaliseksi”.

2) L\u00e4mp\u00f6tilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tila on tasaisesti noussut… Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Gr\u00f6nlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4 vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat l\u00e4mp\u00f6tilat ovat olleet yleisi\u00e4…

3) Atlantilta J\u00e4\u00e4merelle tulevan meriveden l\u00e4mp\u00f6tilan nousu… Golf-virran pintaveden l\u00e4mp\u00f6tila on tasaisesti kasvanut.

4) Merij\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut… 15-20 prosenttia (20 vuoden aikana)… Ennenvanhaan pohjoisen j\u00e4\u00e4n reuna usein ulottui Islannin rannoille vaikuttaen kalastukseen ja merenkulkuun. Viimeisen 25 vuoden aikana t\u00e4t\u00e4 ei ole tapahtunut merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin.

5) J\u00e4\u00e4n virtauksen nopeutuminen.

6) Muutokset voimakkaiden matalapaineiden reiteiss\u00e4. Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 ilman ja Atlantin meriveden l\u00e4mp\u00f6tilan nousut, merij\u00e4\u00e4n voimakkaampi ajelehtiminen jne. ole l\u00e4heisesti kytk\u00f6ksiss\u00e4 ilmakeh\u00e4n virtauksien kiihtymiseen ja aivan erityisesti matalapaineiden muutoksiin korkeilla leveysasteilla. Vize osoittaa, ett\u00e4 Atlantin syv\u00e4t matalapaineet ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 huomattavasti pohjoisemmaksi, jopa useita satoja kilometrej\u00e4 verrattuna niiden reitteihin ennen arktisen alueen l\u00e4mpenemist\u00e4.

7) L\u00e4mpenev\u00e4n Arktikan biologiset merkit… Kalat ovat ulottaneet elinpiirins\u00e4 pidemm\u00e4lle ja pidemm\u00e4lle pohjoiseen… Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa… my\u00f6s makrilleja ja delfiinej\u00e4 havaitaan siell\u00e4, miss\u00e4 niit\u00e4 ei ennen n\u00e4hty… Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi… Monia l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tarvitsevia pohjaeli\u00f6it\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n nyt alueilta, joilta niit\u00e4 ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: ”Viidentoista vuoden aikana… tapahtui muutos… jollainen yleens\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.”

8) Merenkulku… On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edelt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4n jakson aikana.
Kaikkein merkitt\u00e4vint\u00e4 on se, ett\u00e4 Arktikan l\u00e4mpeneminen ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn alueeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pohjoisnavan j\u00e4\u00e4t olivat my\u00f6s median uutisten mukaan 2000-luvun kaltaisessa minimitilanteessa. Pohjoisnavan tuntumassa otettiin jopa aurinkoa, josta uutisoitiin kuvan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1930 ymm\u00e4rrettiin Gr\u00f6nlannin maantieteellinen sijainti hyvin<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1932<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Sulavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6t hukuttavat kaupungit. T\u00e4t\u00e4 ollaan kuultu koko 2000-luku, ikialarmi siis.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1934<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Jo kohta Empire State Building uiskentelee. Sama levy jauhaa l\u00e4mp\u00f6isell\u00e4 1930-luvulla kuin l\u00e4mp\u00f6isell\u00e4 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1936<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjoisella navalla vesi lainehti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

1938<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Lintujen havaittiin talvehtivan pohjoisnavan tuntumassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

1939<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Navat ja Etel\u00e4manner sek\u00e4 Ranskan j\u00e4\u00e4tik\u00f6t katoavat 25 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Riekot siirtyv\u00e4t ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoiseen kuten my\u00f6s Siperian ikirouta. Vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 bongattiin kottaraisia, taltilttej\u00e4 ja peltosirkkuja<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1940<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1940 ollaan jo varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 alle 50 vuodessa on yksi kolmasosa pohjoisnavan j\u00e4\u00e4st\u00e4 tipotiess\u00e4\u00e4n, eli 1990 menness\u00e4. Vuonna 2020 Jari Haapala puhuu Apu lehdess\u00e4, ett\u00e4 2030 olisi kokonaan j\u00e4\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kun sulaminen on alkanutkin vasta 1980, eli toisin kuin lehtileike kertoo. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1941<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1941 teki It\u00e4meren j\u00e4\u00e4nlaajuutta tutkinut merenkulkulaitoksen tuleva p\u00e4\u00e4johtaja tri Risto Jurva sellaisen havainnon, ett\u00e4 ilmasto oli l\u00e4mmennyt huomattavasti 1890 alkaen, ja ett\u00e4 1930-luvulla It\u00e4meren j\u00e4iden laajuus oli pienempi kuin 1720 alkaneen j\u00e4\u00e4historian aikana ikin\u00e4.

Tri Jurva raportoi my\u00f6s Gr\u00f6nlannin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 sulamisesta. (Kuvassa nimi on v\u00e4\u00e4rin Jarva). Suomen ilmatieteenlaitoskin vuonna 2020 vahvistaa tuon 1930-luvun olleen It\u00e4merell\u00e4 v\u00e4h\u00e4j\u00e4isin vuosikymmen t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4iden laajuus 1930-luvulla oli jopa v\u00e4h\u00e4isempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sen asian vahvistaa talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat 1930-luvulla, joista olen tehnyt oman tarkastelun, linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727<\/a>

Mittausasioihin liittyen on todettava, ett\u00e4 vanhimmat It\u00e4meren j\u00e4\u00e4nlaajuudet Jurva on kartoittanut eri kirjallisten l\u00e4hteiden pohjalta. Uusimmat perustuvat satelliittimittauksiin. Vertailuna oleva 1930-luku on voitu jo kartoittaa hyvinkin tarkasti, koska k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat olleet mm. lentokoneet. Sik\u00e4li vuosikymmenten 1930 ja 2010 j\u00e4iden laajuuksien keskiarvojen vertailu on riitt\u00e4v\u00e4n tarkasti tehty.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen havaittiin my\u00f6s FMI:ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja se oli globaalia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1939 ilmasto oli l\u00e4mmennyt kahden asteen verran ja kalat meniv\u00e4t kohti pohjoista, jonne my\u00f6s Siperian ikirouta siirtyi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlannin l\u00e4mp\u00f6tilojen suhteen on tehty tutkimusta<\/a>, jossa vanhojen lehtien ja tri Jurvan havainnot n\u00e4kyv\u00e4t 1900-luvulle tultaessa hyvin. My\u00f6s vastaava 1980-luvulta 2000-luvulle tulo kuvassa n\u00e4kyy selke\u00e4sti, eli siin\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s nykytiede on ajantasalla Gr\u00f6nlannin nykyisen ilmaston suhteen. Sen suhteen se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole ajatasalla, ett\u00e4 ilmastopropagandistisessa tarkoituksessa se ei halua kertoa vastaavasta Gr\u00f6nlannin 1800-luvun lopun nopeasta l\u00e4mpenemist\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4n v\u00e4hyydest\u00e4. N\u00e4in tietysti siksi, ett\u00e4 CO2 -teoria ei heikentyisi, jos ihmisille kerrottaisiin tuon kaltaisia historiallisia tosiasioita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1947<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1947 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 ilmastonmuutos my\u00f6s Gr\u00f6nlannissa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1949<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1949 pienen j\u00e4\u00e4kauden aikana eskimot joutivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n saarensa, mutta nyt siell\u00e4 voidaan harjoittaa pienimuotoista maanviljely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1951<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1951 Gr\u00f6nlannin lis\u00e4ksi navat ja vuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ymp\u00e4ri maapallon olivat sulaneet tai sulamassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1969<\/strong> \/ 1989<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjoisnapa on kuulemma j\u00e4\u00e4t\u00f6n 1979 tai 1989. Ei haittaa vaikka aina persiilleen menee, Jari Haapalan johdolla pannaan uutta alarmia putkeen!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1975<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1975 paikkeilla oli v\u00e4lirauhan aika j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulmaisten suhteen, kun ilmasto kylmeni edellisennykyist\u00e4 vastaavan 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6jakson j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 v\u00e4liaika ja kylm\u00e4 jakso n\u00e4kyy Suomenkin talvissa. Suomessa l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausasemia oli 1900-luvun alussa vain v\u00e4h\u00e4n ja t\u00e4ss\u00e4 on vertailtu niiden asemien antamia l\u00e4mp\u00f6tiloja. Sen vertailun mukaan Suomen talvet ovat noiden paikkakuntien mukaan 0,5 C-astetta kylmemm\u00e4t 2010-2019 kuin olivat 1930-1939.<\/strong> Blogi
https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 se 1900-luvun alun lauha ilmastojakso n\u00e4kyy mustien joulujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 ett\u00e4 Tampereella.<\/p>\n\n\n\n

Tampereella on kovasti kiritt\u00e4v\u00e4\u00e4 sitten 1930 alkaneen 30-vuotisjakson. Ehk\u00e4 se ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos saa jossakin vaiheessa kiinni Luojan aiheuttaman edellisen vastaavan ilmastonmuutoksen noiden mustien joulujen suhteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Otetaan t\u00e4h\u00e4n samaan Suomen IPCC puheenjohtajan vuodelta 2018 oleva ennustus. Vuonna 2068 on musta joulu. Kun katsotaan 50 vuotta taaksep\u00e4in, niin t\u00e4m\u00e4 asiantuntija saattaa olla oikeassakin. Tosin 1960-luku oli kylm\u00e4 ja kaikki joulut olivat valkoisia etel\u00e4\u00e4 my\u00f6ten. Voi siis historian valossa k\u00e4yd\u00e4 huonosti tuon ennustuksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmastogurun Ollikaisen ett\u00e4 toisen gurun Laaksosen visiot tulevasta ovat kovaa luokkaa, kun asiaa tarkastellaan asiaa kuluneiden joulukuiden keskil\u00e4mp\u00f6tilojen valossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2000<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kovan luokan tiedemiesten vuonna 1986 tekem\u00e4 ennustus vuodelle 2000 on my\u00f6s huomion arvoinen. Vuonna 2000 piti olla 2-3 astetta l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4, sulavat navat, tulvat, kuivuudet jne, kuten kunnon nykyalarmeissakin p\u00e4ivitt\u00e4in kuuluukin olla.<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuosi 2000 siis, Pohjoisnavalla sulaa piti olla jo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ei hukuttu vuonna 2000, joten katseet ja tieteen toiveet ovat nyt suurelta osin kohdistuneet vuoteen 2100. Toki pikavoittoja havittelevia tieteen tekij\u00f6it\u00e4 on, koska ennusteilla tehd\u00e4\u00e4n tili\u00e4 ja saadaan roppakaupalla kaivattua julkisuutta. Mit\u00e4\u00e4 hullumpi ennustus, sit\u00e4 suurempi median\u00e4kyvyys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2003<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

2003 HS ennusti, ett\u00e4 tarunhohtoinen Koillisv\u00e4yl\u00e4 on sula 10 vuoden kuttua 2013<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2012<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ennustettu sulamisvuosi oli my\u00f6s 2012<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2013<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Arktisilla vesill\u00e4 piti olla sulaa jo 2013<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Der Spiegel elokuussa 1986: Merenpinta nousee seitsem\u00e4n metri\u00e4 vuoteen 2013 menness\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2014<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Paikallinen Kerttu Kotakorpi vissiin. Tuomiop\u00e4iv\u00e4 oli Australiassakin 2014.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2015<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yhden maailman johtavan j\u00e4\u00e4asiantuntijan, Cambridgen yliopiston professori Peter Wadhamin ennusteen mukaan pohjoisnapa on j\u00e4\u00e4t\u00f6n vuonna 2015. Kaipa se on tuosta huippuennustuksestaan huolimatta virassaan viel\u00e4kin tuokin huippuproffa, ellei ole jo el\u00e4kkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kilimanjaron piti olla sula 2015<\/strong>. Persiilleen meni tuokin arvaus!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Carteretin saarten piti kadota 2015<\/strong> menness\u00e4 2003 tehdyn ennustuksen mukaan. Ensimm\u00e4iset ilmastopakolaiset piti siell\u00e4 my\u00f6s oleman.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tilanne ilmastopakolaisilla on vuonna 2021 noilla Carteretin saarilla<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomi tietysti ainoana maana maailmassa rahoitti n\u00e4it\u00e4kin pakolaisia!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2017<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

2017 toteutui yksi lukuista aikanaan paljon uutisoiduista pieleen menneist\u00e4 ennustuksista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Laivojen piti seilata pohjoisnavalle jo 2017.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2018<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4kin 2008 ennuste menee hitaammassa vaihtoehdossa vuodelle 2018<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Malediivit ovat uponneet 2018<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja mit\u00e4 mereen uponneet Malediivit tekev\u00e4t vuonna 2019? Panostavat matkailuun ja avaavat 5 uutta lentokentt\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tanskalainen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkija vuonna 2008 ennusti, ett\u00e4 Pohjoisnapa on j\u00e4\u00e4t\u00f6n 2018. Suomalainen Haapala oli tuolloin viel\u00e4 maltillisempi, mutta heti kohta kiristi sulamisluulonsa vuoteen 2030.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2019<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2019 tapahtui tyypillist\u00e4 ik\u00e4v\u00e4\u00e4, kun totuudessa pysyttelev\u00e4n tiedemiehen ty\u00f6sopimusta ei jatkettu siksi, ett\u00e4 h\u00e4n kertoi sellaisia tuloksia ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, jotka eiv\u00e4t miellyt\u00e4 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6sulmistieteilij\u00f6it\u00e4 ja muita tahoja, jotka haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4karhuja alarmien tekemiseen ja rahan ker\u00e4\u00e4miseen.

Samantapainen kohtalo on useilla suomalaisilla tiedemiehill\u00e4, joiden t\u00f6iden tutkimusten lopputulokset eiv\u00e4t palvele valtauskontoa. N\u00e4it\u00e4 edustavat puiden lustoista ja neulasista ilmasto mallintaneet dendrologian alan tiedemiehet, Tornionjoen j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00e4 tutkineet tiedemiehet, aurinkoa tutkivat tiedemiehet, Lapin luontoa tutkinut tiedemies ja useat termodynamiikan fysiikan osaajat, jotka ovat tutkineet CO2:n ilmastoherkkyytt\u00e4. FMI on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hy\u00f6k\u00e4nnyt heid\u00e4n tulostensa kimppuun tuomiten ne v\u00e4\u00e4riksi ja jopa h\u00f6mp\u00e4ksi ihan vaan siksi, ettei n\u00e4iden tiedemieten tutkimusten lopputulokset palvele FMI uskoa atropgeniseen eli ihmisper\u00e4iseen ilmastonmuutoksen.

Tieteess\u00e4 ollaan jo pitk\u00e4\u00e4n oltu uskomattomalla sivuraiteella, ja sit\u00e4 asiaa kuvaa osuvasti professori Antero J\u00e4rvinen blogissaan<\/a> n\u00e4in:

”Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keinotekoisesti hengiss\u00e4 yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itse\u00e4\u00e4n korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmeness\u00e4 ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perint\u00f6\u00e4.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetell\u00e4, kuinka j\u00e4rjen aikakaudesta siirryttiin j\u00e4rjett\u00f6myyden aikakauteen.”<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sen sijaan mediassa ja tieteess\u00e4 WWF:n tapaisten rahanker\u00e4ysorganisaatioiden kuvia julkaistaan ja niit\u00e4 palvotaan, vaikka ne ovat v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksi\u00e4<\/strong>, koska ne palvelevat poliittisen ilmastonmuutoksen tarkoitusperi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaikenlainen muukin kuvasajoihin liittyv\u00e4 propagandistinen julkaiseminen on mediassa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuonna 2020.<\/p>\n\n\n\n

Kun maailman johtava j\u00e4\u00e4karhualan tiedenainen on raivattu pois tielt\u00e4, on taas hyv\u00e4 tehd\u00e4 kuvitelmia ja povauksia eli science fictionia siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4karhut katoavat vuonna 2100. Lapsellista, mutta totta ja t\u00e4m\u00e4kin h\u00f6p\u00f6juttu on julkaistu m\u00e4t\u00e4kuussa 2020.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2020<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Montanan Kalliovuorilla pit\u00e4isi olla sulaa. Nyt varautuvatkin poistamaan asiaan liittyv\u00e4t kyltit. No onhan t\u00e4ss\u00e4 aikaa ja se ilmastonmuutos etenee vain lehdiss\u00e4 ja mediassa valonnopeudella. ”Vuosien raskaan lumisateiden j\u00e4lkeen National Park Service (NPS) poistaa hiljaisesti kaikki vierailijakeskuksen merkit, jotka julistavat Glacierin kansallispuiston j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulavan Montanan kalliovuorilla<\/strong>.

Koska kyseinen tuomiop\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tulossa vain muutaman kuukauden kuluttua, poistetaan kaikki ”2020-merkit” sen j\u00e4lkeen, kun tietokonemallit 2000-luvun alkupuolelta ennnustivat niiden sulavan: n\u00e4m\u00e4kin tietokone-ennustukset ovat osoittautuneet katastrofaalisesti virheellisiksi<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 oli, ett\u00e4 2017 pohjoisnavalle purjehditaan. Tosiasiassa vuonna 2020 arktisilla vesill\u00e4 oli jumissa 20 ilmastotutkijaa ja ven\u00e4l\u00e4iset ydinmurtajat, koska j\u00e4\u00e4 on niin paksua. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2020 ollaan siis vahvasti jumissa Pohjoisnavalla. 2012 oli minimi ja 2014 oli jo Alaskan verran enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4t\u00e4 Pohjoisnavalla kuin 2012. Silti sit\u00e4 kovasti FMI:n Jari Haapalan johdolla sulatellaan vuonna 2020.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2019 ja 2020 olivat oikeata ilmastoh\u00f6p\u00f6juttujen kulta-aikaa. Niit\u00e4 juttuja keksittiin kaikista mahdollisista ja mahdottomista asioista. Aiheeseen liittyen tietysti p\u00e4\u00e4si\u00e4issaarten patsaat hukkuvat mereen, kuinkas muuten. Ylen taattua ilmastopropagandaa t\u00e4m\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mielikuvituksella ei tosiaankaan ollut rajoja!

http:\/\/www.whatreallyhappened.com\/WRHARTICLES\/globalwarming2.html<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki YLE:n veroinen propagandakoneisto MTV3:lla antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 3200 km Etel\u00e4navasta oleva saari on Etel\u00e4manner, joka on viikossa melkein kokonaan sulanut paljaaksi. T\u00e4llainen propagandistinen uutisointi oli eritt\u00e4in tyypillist\u00e4 2020 aikoihin, jolloin ilmastopropagandan h\u00e4rskiydell\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut pienimpi\u00e4k\u00e4\u00e4n rajoja. Moraali tosiasioiden osalta oli sek\u00e4 Suomen ilmatieteen ett\u00e4 median osalta pojalukemissa, ja jopa t\u00e4ysin nollassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Juuri 2012 ja 2014 oli uutisoitu, kuinka ilmastonmuutoksen takia Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4peite kasvaa. Nopeita ovat joustavia ja nopeita nuo ilmastonmuutosjuttujen k\u00e4\u00e4nteet j\u00e4iden kasvamisesta sulamisen puolelle ja kohta taas p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tosiasiassa l\u00e4mp\u00f6tilakehitys Etel\u00e4mantereella on ollut vaihtelevaa, mutta vakaata. Nuo vuoden 2020 ennusteet\/alarmit perustuvat NASA:n satellittimittauksiin ja Etel\u00e4mantereen kes\u00e4n tuloon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaiken huipuksi 22.3.2020 tehtiin Etel\u00e4mantereella kaikkien aikojen pakkasenn\u00e4tys. Kertoiko MTV3 tai joku muu siit\u00e4. Ei kertonut, koska FMI ja media juoksee ymp\u00e4ri maapallon etsim\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tyksi\u00e4, joista koko maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys on ihme kyll\u00e4 niinkin vanha kuin 56,7 \u00b0C Death Valley, California, 10.7.1913. Siihen ei CO2 n\u00e4yt\u00e4 purevan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maapallon kylmyysenn\u00e4tys on niinkin tuore kuin -89,2 \u00b0C , tuo sama tutkimusasema Vostok, Etel\u00e4manner, 21.7.1983. <\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikista faktoista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelusta huolimatta mm. umpipunavihre\u00e4 HS tekee Etel\u00e4mantereella jatkuvaa propagandaa vuonna 2020, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n lapsillemme muistoksi siit\u00e4 surullisesta ajasta, jossa Suomi median suhteen eli vuonna 2020. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2020 Al Gore antoi uusimman ennusteensa eli Trump aiheuttaa maailmanlopun ilmaston kautta 2022 menness\u00e4, jos valitaan uudestaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

2021<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tuvalun saarten piti kadota maail<\/strong>ma kartalta ja Glasgowssa n\u00e4htiin lapsellinen esitys. Tuvalun pinta-ala on kasvanut liki 3 % siit\u00e4, kun sen katoamisennustus tehtiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 lehtiartikkelissa on laskeskeltu ilmastoennustusten toteutumista. <\/strong>

Siin\u00e4 n laskettu, ett\u00e4 61% ennusti tuhomme tapahtuvan 2020 menness\u00e4, eli ne on kaikki menneet pieleen.

39% tutkituista ennusteista eiv\u00e4t ennustaneet mihin menness\u00e4 ennuste toteutuu, eli ei voida sanoa menik\u00f6 pieleen vaiko ei. Mutta pelottelu on p\u00e4\u00e4asia, joten hvv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 loppumme tulon toteutuminen l\u00f6ys\u00e4\u00e4n hirteen. Linkki<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2022<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tilannekatsaus vuoden 2003 HS uutisen suhteen, ett\u00e4 tarunhohtoinen Koillisv\u00e4yl\u00e4 on sula 2013.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2027<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjoisnapa on kokonaan sula 2027.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

2030<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2018 HS:n jutun mukaan Helsinki l\u00e4mpenee 2,5 astetta 2030 menness\u00e4 ja 2,5 metrisi\u00e4 tulvia on odotettavissa. J\u00e4\u00e4mme odottelemaan!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2030 on my\u00f6s Iltalehden jutussa sulamisvuosi<\/strong>. Kuvassa on 2022 kev\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tilanne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 2009 Kaleva antoi 2030 ennustuksen pohjoisnavan suhteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Saman vuoden sulamisen suhteen Pohjoisnavalle, antoi APU -lehti vuonna 2020. Lehden primusmotorina toimi FMI:n Jari Haapala, jonka juttuja on t\u00e4ss\u00e4 kohtaa syyt\u00e4 ottaa esille hieman laajemminkin. N\u00e4in maallikosta kun tuntuu t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00f6m\u00e4lle, ett\u00e4 Haapala heittelee n\u00e4it\u00e4 juttuja osatotuuksiin perustuen. Tuossa Apu-lehden jutussakin h\u00e4n perustelee ennustettaan 1980 alkaneella j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n trendill\u00e4, vaikka aika varmasti ty\u00f6ns\u00e4 puolesta tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 blogissa mainitut edellisten 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6kausien vastaavat sulamiset ja nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t j\u00e4\u00e4tilanteet.

Mik\u00e4 sitten ohjaa ihmisen tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista jatkuvaa osatotuuksiin eli kansanomaiseti kirsikanpoimintaan liittyv\u00e4\u00e4 propagandaa, jonka aika varmasti itsekin tiet\u00e4\u00e4 propagandaksi ja ett\u00e4 ajastaan tulee siit\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni, kun ilmastosykli menee taas j\u00e4\u00e4htyv\u00e4lle trendille? Onko se raha vai narsistinen luonne haluta julkisuutta hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4? Onko samaa asiaa tullut toisteltua niin kauan, ett\u00e4 takapakkia ei en\u00e4\u00e4 voi ottaa, vaan odotetaan, ett\u00e4 kuolema pelastaa, ennenkuin totuus maapllon luonnollisten ilmastosyklien ja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen paljastuu, kun maapallo menee taas j\u00e4\u00e4htyv\u00e4lle trendille? Sen vain h\u00e4n itse tiet\u00e4\u00e4. Blogin lopussa on linkkilista Haapalan kirjoittamiin alarmeihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oikealla ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 Jari Haapalan tarkastelujakso. Alhaalla pidempi j\u00e4\u00e4historia, josta n\u00e4kee miksi muutkin ”valitsevat” 30 vuoden j\u00e4\u00e4historian sulamisalarmeja tehdess\u00e4\u00e4n.<\/strong> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2031<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Keski-Italiassa Calderonej\u00e4\u00e4tikk\u00f6 <\/strong>on sulanut 2031-2041<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2033<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

TM on laajentanut kavalkadiansa ilmastoalarmien pariin. Sen vuoden 2018 jutussa ennustetaan, ett\u00e4 New Yorkissa on 2033 suuret alueet veden alla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Merien nousua on sit\u00e4kin veikkailtu yli 100 vuoden ajan. Esimerkiksi Australian rannikolla meri onkin hieman noussut, mutta ei t\u00e4ll\u00e4 ihmisen aiheuttamalla antropogenisell\u00e4 aikakaudella sen enemp\u00e4\u00e4, kuin luojan luomien aikaisempien s\u00e4iden ja ilmastojenkaan aikakausilla. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa ihminen ei viel\u00e4 ole ollut luojaa vahvempi, vaikka niin kovasti kuvittelee FMI:n ja IPCC:n johdolla olevansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

New York New York!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2040<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pikkasen pesimistisempi arvio Pohjoisnavalla seilailun suhteen, kun menee vuoteen 2040 asti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2040 on vedenpinta noussut Uusi-Seelannissa 40 cm, sanoo 2022 tehty tutkimus. Linkki.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Laitetaan t\u00e4lle vuodelle yksi muukin vuonna 2021 tehty ennustus, joka liittyy kev\u00e4isiin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 huhtikuussa 2021 oli muutama p\u00e4iv\u00e4 hieman l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4tiin todella kauaksi esim. huhtikuun enn\u00e4tyshelteest\u00e4 25,5 C, joka mitattiin edellisen l\u00e4mp\u00f6isen ilmastojakson alkupuolella 27.4.1921 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. J\u00e4\u00e4mme j\u00e4nnityksell\u00e4 odottamaan sit\u00e4, miten Pirjo Peltonen-Sainio osuu vuodelle 2040 tehdyss\u00e4 ennustuksessaan kohdalleen! L\u00e4hde<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kun ei tunneta maapallon ilmaston syklisyytt\u00e4, virheit\u00e4 on tehty maanviljelyksess\u00e4kin mm. 1930-luvulla viimeksi ja sit\u00e4 asiaa Suomen ilmatiteenlaitoksen johtaja Ker\u00e4nen vuonna 1966 siunaili.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jatkuuko siis yli 300-vuotinen pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen vuoteen 2040 asti, joka n\u00e4kyy esim. Tornionjoella, It\u00e4merell\u00e4 ja vaikkapa Japanin Kirsikkapuiden kukinnassa? Aiheesta on oma blogi, linkki<\/strong>.<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Professori Peltonen-Sanion ei kuitenkaan kannata nurmen alla vaipua synkkyyteen ja h\u00e4vet\u00e4 ennustustaan, koska ilmastoennustuksilla on tutkimusten mukaan noin 21 vuoden pieleenmenosykli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2050<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aina vaan loittonee pohjoisnavalle seilaaminen. T\u00e4m\u00e4n mukaan vasta 2050.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

On sama vuosi, kun Australiasta talvet katoavat. Varmaan my\u00f6s Suomesta, koska siit\u00e4kin on valtavasti povauksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ota t\u00e4st\u00e4 nyt selv\u00e4\u00e4! Ottivatkohan edes isois\u00e4mmek\u00e4\u00e4n?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

YLE:n ja monen muun median propaganda osuu t\u00e4h\u00e4n 2050 vuoteen. AJATUSHAUTOMOT ovat vauhdissa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2060<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tieteellinen totuus on my\u00f6s vuosi 2060, kun riitt\u00e4v\u00e4n isolla pensselill\u00e4 tiedett\u00e4 maalaillaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2065<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Armonaikaa saatiin! <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tutkijaryhm\u00e4 sai selville, ett\u00e4 merenpinnan taso voi nousta hieman yli metrin vuoteen 2100 menness\u00e4. Edellinen vuoteen 2100 ulottuva arvio ennusti merenpinnan nousuksi 76,2 senttimetri\u00e4.\u201dKukaan ei ollut katsonut kokonaiskuvaa sen suhteen, mit\u00e4 Etel\u00e4mantereen mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulaminen tiet\u00e4\u00e4 maailmanlaajuiselle ilmastolle\u201d, Bronselaer ihmetteli.Selvitt\u00e4\u00e4kseen sen, vaikuttaako Etel\u00e4mantereen mannerj\u00e4\u00e4n sulaminen ilmastoon, tutkijat lis\u00e4siv\u00e4t yhteen viimeisimmist\u00e4 ilmastomalleista j\u00e4\u00e4n sulamisen. Sulamisen kera ohjelmoitu tietokonemalli ilmaisi, ett\u00e4 maailmanlaajuinen l\u00e4mp\u00f6tila nousisi vuoteen 2065 tultaessa kahdella celsiusasteella. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2070<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

NASA:n supertietokone tai joku muu tieteellinen kone ennustaa Pohjoisnavalle seilaamista vasta vuodelle 2070.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2080<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tieteellisen tutkimuksen valossa joudumme odottelemaan aina 2080 asti! Toki jo vuotta 2040 siin\u00e4 v\u00e4l\u00e4ytell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2090<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ilmastopaniikin ja hysterian lietsomiseksi tehd\u00e4\u00e4n mit\u00e4 mielikuvituksellisempia tarinoita siit\u00e4, mit\u00e4 tulee tapahtumaan. N\u00e4inh\u00e4n se on kaikissa uskonnoissa aina ollut ja aina tulee olemaan. Pelottelemalla pysyt\u00e4\u00e4n vallassa ja tehd\u00e4\u00e4n rahaa. Tuleville j\u00e4lkipolville t\u00e4ss\u00e4 muistoksi yksi monista huuhaa jutuista, jonka ennustettu toteutuminen on vuonna 2090.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2100 ja 2500<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pohjoisnapa ei nosta merenpintaa, mutta Gr\u00f6nlanti ja Etel\u00e4manner nostavat. T\u00e4ss\u00e4 ennustetaan Etel\u00e4mantereen sulamista vuosille 2100 ja 2500. Tieteen haarukka on pikkasen suuri, mutta varmaan ovat ihan tosissaan nuo luvut tieteellisest\u00e4 tukimuksestaan kaivaneet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2100 on suosittu ennusteiden vuosi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2023 MTV 3 julkaisi uusimman ennusteen vuodelle 2100<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2219<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2019 julkaistu alarmi Islannista on 200 vuotta, eli menn\u00e4\u00e4n vuoteen 2219, kun Okj\u00f6kullin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 katoaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2296<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1921 ennustettiin, ett\u00e4 vuonna 2296 ovat j\u00e4\u00e4alueet navoilta melkein kadonneet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Linkkej\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pieleen menneit\u00e4 ilmastoennustuksia: https:\/\/cei.org\/blog\/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ilmatiedett\u00e4 edustavan Jari Haapalan alarmikooste.<\/strong> N\u00e4iden kirjoittaminen ja yksipuolisen propagandan luominen lienee h\u00e4nenkin p\u00e4\u00e4ty\u00f6ns\u00e4 Suomen ilmatieteenlaitoksella.

T\u00e4m\u00e4n pakinan<\/a> loppulause sopii hyvin Jari Haapalankin kohdalle:

”Ei mene kovin pitk\u00e4\u00e4n, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen lietsomalle ilmastohysterialle, ett\u00e4 hysteerikot vet\u00e4ytyv\u00e4t hiljaisuuteen h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten k\u00e4vi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.<\/em><\/strong>”

2006<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.kaleva.fi\/teemat\/luonto\/pienet-jaatikot-alttiita-sulamiselle\/102188\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.vihrealanka.fi\/node\/1261<\/a><\/p>\n\n\n\n

2008<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-5822848<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/kestavakehitys.fi\/documents\/2167391\/2405386\/Kest%C3%A4vi%C3%A4+tulevaisuudenkuvia+globaalista+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

2009<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/ilmatieteenlaitos.fi\/tiedote\/1232521991<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-5715763<\/a><\/p>\n\n\n\n

2010<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/78186\/Julkaisuja_15-2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.ahven.net\/kalaviikko2010\/tiedostot\/Haapala.ppt<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.fiia.fi\/ajankohtaista\/taistelu-jaamerella<\/a><\/p>\n\n\n\n

2011<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.savonsanomat.fi\/kotimaa\/Pohjoinen-j%C3%A4%C3%A4meri-sulaa-kes%C3%A4isin-muutaman-vuosikymmenen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4\/690745<\/a><\/p>\n\n\n\n

2012<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/author\/jari-haapala\/page\/2\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-6317948<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/areena.yle.fi\/1-1624481<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/ilmatieteenlaitos.fi\/tiedotearkisto\/-\/journal_content\/56\/30106\/548248?refererPlid=38137<\/a><\/p>\n\n\n\n

2013<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.kansanuutiset.fi\/artikkeli\/3070543-ilmasto-lampenee-pohjoisessa-nelja-astetta<\/a><\/p>\n\n\n\n

2014<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/ilmastorealismia.blogspot.fi\/2014\/08\/ilmatieteen-laitoksen-tutkijan.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/ilmatieteenlaitos.fi\/tiedote\/42499674<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.kirkkojakaupunki.fi\/-\/itameri-pauhaa-muutoksen-kourissa<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.tekniikkatalous.fi\/tekniikka\/ict\/2014-10-13\/Pohjoinen-j%C3%A4%C3%A4meri-sulaa-%E2%80%93-J%C3%A4%C3%A4n-muutosnopeus-miljoona-neli%C3%B6kilometri%C3%A4-vuosikymmeness%C3%A4-3256270.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/ilmastofoorumi.fi\/asiasanat\/himalaja\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

2015<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.vtt.fi\/medialle\/uutiset\/merkitt%C3%A4v%C3%A4-tutkimusrahoitus-pohjanlahden-kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-hy%C3%B6dynt%C3%A4miseen<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.savonsanomat.fi\/kotimaa\/J%C3%A4rvet-j%C3%A4%C3%A4tyiv%C3%A4t-It%C3%A4meren-j%C3%A4%C3%A4t-sen-sijaan-v%C3%A4hiss%C3%A4\/918769<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Meri\/Ilmaston_lampeneminen_muuttaa_merkittava(33448)<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.is.fi\/ulkomaat\/art-2000000998687.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000002790473.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/tuima.fi\/merentutkija-ilmastotalkoot-olisi-pitanyt-aloittaa-eilen\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.uusimaa.fi\/artikkeli\/272621-sipoolainen-jari-haapala-sai-tutkimusmatkalta-jaamerelta-uutta-tietoa-merijaan<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/seura.fi\/asiat\/tiede-ja-luonto\/pelottavan-nopeaa-merijaa-on-kutistunut-pienimmilleen-2000-luvulla\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/verkkouutisetfi.herokuapp.com\/kotimaa\/lance_jaameri-33093<\/a><\/p>\n\n\n\n

2016<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/atmoslehti.fi\/tutkimus\/ilmaston-lampeneminen-heikentaa-itameren-jaata-ja-lisaa-tulvariskeja\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.iltalehti.fi\/uutiset\/2016071221802848_uu.shtml<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/ita-savo.fi\/uutiset\/lahella\/a8de9926-2269-4c1d-bcb5-f11c1fcaf41c<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.ts.fi\/uutiset\/kotimaa\/858640\/Napajaa+voi+sulaa+kohta+kokonaan++nain+se+vaikuttaa+Suomessa<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.aamulehti.fi\/maailma\/pohjoista-napajaata-on-lapin-pinta-alan-verran-vahemman-kuin-edellisena-ennatysvuotena-23759220\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/sverigesradio.se\/sida\/artikel.aspx?programid=185&artikel=6597590<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.lapinkansa.fi\/ulkomaat\/pohjoinen-napajaa-voi-huonosti-mutta-ei-rikkone-sulamisennatysta-15668753\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/maailma\/napajaa-voi-sulaa-kohta-kokonaan-pois-kesaisin-nain-se-vaikuttaa-saahan-suomessa-13762779\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.ts.fi\/uutiset\/maailma\/2983678\/Pohjoisessa+rikotaan+taas+jaaennatyksia++Jaameri+muodostuu+vahitellen+Itameren+tyyppiseksi<\/a><\/p>\n\n\n\n

2017<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/ymp%C3%A4rist%C3%B6\/arktinen-merij%C3%A4%C3%A4-pienenee-v%C3%A4hitellen-1.208784<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9720072<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.mtv.fi\/uutiset\/kotimaa\/artikkeli\/jarvet-jaatyivat-itameren-jaat-sen-sijaan-vahissa\/6286420#gs.CFvf8zU<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.mtv.fi\/uutiset\/ulkomaat\/artikkeli\/jattimainen-jaavuori-larsen-c-on-irtoamassa-etelamantereesta-lampeneminen-on-siella-kaikkein-suurinta\/6287722#gs.7CGaU5k<\/a>
https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/jarvet-jaatyivat-itameren-jaat-sen-sijaan-vahissa\/6286420#gs.CFvf8zU<\/a> <\/p>\n\n\n\n

2018<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.ilkka.fi\/uutiset\/kotimaa\/pohjoinen-napaj%C3%A4%C3%A4-voi-huonosti-mutta-ei-rikkone-nelj%C3%A4n-vuoden-takaista-sulamisenn%C3%A4tyst%C3%A4-1.2112552<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.mtv.fi\/uutiset\/kotimaa\/artikkeli\/merenpinta-saattaa-nousta-lahes-metrilla-helsingissa-suuria-tulvia-voi-tulla-2100-luvulla-joka-toinen-vuosi\/6863174<\/a><\/p>\n\n\n\n

\nValitut Palat Twitterist\u00e4: j\u00e4\u00e4tik\u00f6t<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

https:\/\/www.aamulehti.fi\/uutiset\/pohjoinen-napajaa-on-jaamassa-taas-ennatyspieneksi-syy-on-ihmisen-aiheuttamassa-ilmastonmuutoksessa-200787580\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

2019
https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/etelamantereen-jaa-sulaa-ennennakematonta-vauhtia-suomalaistutkijalta-kylmaava-arvio-vaikka-kaikki-paastot-laitettaisiin-kuriin-tanaan-sulaminen-jatkuu\/7241548<\/a>

https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/etelamantereen-jaa-sulaa-ennennakematonta-vauhtia-suomalaistutkijalta-kylmaava-arvio-vaikka-kaikki-paastot-laitettaisiin-kuriin-tanaan-sulaminen-jatkuu\/7241548<\/a>

https:\/\/www.forssanlehti.fi\/uutiset\/mannerjaatikoiden-sulaminen-kiihtyy-gronlanti-ja-etelamanner-eivat-enaa-palaudu-entiseen-tasapainoonsa-vaikka-tehtaisiin-radikaaleja-ilmastopaatoksia-189460<\/a>

https:\/\/ls24.fi\/lannen-media\/saan-aari-ilmioiden-ennustetaan-lisaantyvan-tulevaisuudessa-tutkijan-mukaan-kaynnissa-on-poikkeuksellinen-ilmastovuosi<\/a>

https:\/\/www.hs.fi\/ulkomaat\/art-2000006239284.html <\/a>

https:\/\/areena.yle.fi\/audio\/1-4651603<\/a> <\/p>\n\n\n\n

2020

https:\/\/www.apu.fi\/artikkelit\/pohjoisnapa-voi-olla-jaaton-jo-vuonna-2030?<\/a><\/p>\n\n\n\n

Koko nykyinen 2000-luvun keskustelu kiteytyy t\u00e4h\u00e4n MOT:n ostikkoon ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n kommenttiini.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Kun Pohjoisnavalla ja Gr\u00f6nlannissa on Suomen kes\u00e4n aikaan kes\u00e4, niiden sulamisennustusten uutisointi on huipussaan. Helmikuun aikaan Etel\u00e4mantereella on puolestaan kes\u00e4 ja sitten ilmatiede \/ media alkaa tehd\u00e4 sulamispropagandaa sen kes\u00e4j\u00e4iden suhteen. N\u00e4in se ilmastopropagandan piiri pieni py\u00f6rii Pohjois- ja Etel\u00e4navan kesien ymp\u00e4rill\u00e4. Toki aina v\u00e4liin mahtuu Alppien tai muiden j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden kes\u00e4inen sulaminen. Kovista Gr\u00f6nlannin… Jatka lukemista Napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisennusteita<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":447,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[10,9,5,13,15,14,12,11],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-etelamanner","tag-gronlanti","tag-ilmastonmuutos","tag-jaakarhut","tag-jaatikoiden-sulaminen","tag-jari-haapala","tag-merien-tulviminen","tag-pohjoisnapa","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=63"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2486,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/2486"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}