{"id":648,"date":"2021-03-02T06:09:00","date_gmt":"2021-03-02T06:09:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=648"},"modified":"2022-04-10T05:56:52","modified_gmt":"2022-04-10T05:56:52","slug":"lampotilojen-mittaamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=648","title":{"rendered":"L\u00e4mp\u00f6tilojen mittaaminen ja l\u00e4tk\u00e4mailat"},"content":{"rendered":"\n

Muokattu 5.3.2021<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi t\u00e4h\u00e4n kootaan l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaamiseen liittyv\u00e4t asiat omaksi kokonaisuudekseen. <\/p>\n\n\n\n

https:\/\/jitkonen.fi\/?p=233<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6tilojen mittaaminen, l\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6 (UHI)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 (WMO) on nykyisin noin 7000 pintal\u00e4mp\u00f6tilaa mittaavaa s\u00e4\u00e4asemaa maa-alueilla.<\/strong> Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neli\u00f6kilometri\u00e4 kohti.<\/strong> N\u00e4iden<\/strong> mittausten kautta kyet\u00e4\u00e4n puhumaan jopa kymmenesosien Celsiusasteiden globaaleista maapallon ilmaston keskil\u00e4mp\u00f6tilojen muutoksista<\/strong>, vaikka 21 500 neli\u00f6kilometri\u00e4 on ruutu, jonka sivut ovat noin 146 km. Eli esimerkiksi siis vaikkapa koko Kainuun maakunnan keskil\u00e4mp\u00f6tila m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin yhdell\u00e4 ainoalla l\u00e4mp\u00f6tilamittauksella ja viel\u00e4p\u00e4 kymmenesosan tarkkuudella.<\/p>\n\n\n\n

Toinen l\u00e4mp\u00f6tilojen arviointitapa ovat satelliitit, <\/strong>jotkaperiaatteessa mittaavat maapallon joka kolkan l\u00e4mp\u00f6tilat ja tarjoavat tietoa my\u00f6s vaikeap\u00e4\u00e4syisist\u00e4 paikoista, mutta satelliitit eiv\u00e4t mittaa ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa kuten maas\u00e4\u00e4asemilla tehd\u00e4\u00e4n, vaan satelliittien mittaukset antavat vain maan pintakerroksen l\u00e4mp\u00f6tilan. N\u00e4m\u00e4 mittaustavat ovat siis kaksi eri asiaa ja satelliittien kautta m\u00e4\u00e4ritelty ilman l\u00e4mp\u00f6tila on sekin vain hyv\u00e4 arvio.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maailman maas\u00e4\u00e4asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4n romahtaminen 1990 <\/strong>l\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1990 maailman s\u00e4\u00e4asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 putosi romahdusmaisesti 10 000 asemalla, alle 6000:een. Suurin osa suljetuista asemista oli Neuvostoliitossa, Kiinassa, Afrikassa ja Etel\u00e4-Amerikassa<\/strong><\/em>. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt s\u00e4\u00e4asemaverkosto keskittyi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Noin puolet j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neist\u00e4 mittauksista sijaitsee kaupungeissa tai taajamissa<\/strong>, eli l\u00e4mp\u00f6saarekkeiden vaikutusalueilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maa-asemien osalta vuonna 1997 palattiin l\u00e4hes 1900-luvun alun tilanteeseen<\/strong>. Kuitenkin niin, ett\u00e4 monet mittausasemat ovat muuttaneet sijaintiaan vuosien varrella ja hyvin harvat asemat ovat jatkuvasti mitanneet samasta paikasta viimeisen vuosisadan ajan tai enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 muutos on aiheuttanut suuria puutteita l\u00e4mp\u00f6tilatiedoissa ymp\u00e4ri maailmaa ja on tullut aukkoja, jotka tutkijat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t algoritmeja k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 arvioilla. <\/em>Vuonna 2017 WMO:lla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n noin 7000 maamittausasemaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hde: vasen kuva<\/a> ja oikea kuva<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan mittaustarkkuuteen liittyen on tri Michael Connolly<\/strong> tehnyt perusteellista arviointia ja huomannut, ett\u00e4 yli puolet maailman kaikista seitsem\u00e4st\u00e4tuhannesta (7000) l\u00e4mp\u00f6tilan mittauksesta, mist\u00e4 tiedepiirit virallisesti laskevat maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan, ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kaupungeista, vaikka kaupunkien pinta-ala on maapallolla vain alle yhden prosentin verran (<1%).<\/strong> N\u00e4in siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 kaupunkien l\u00e4mp\u00f6tilojen tiedet\u00e4\u00e4n olevan useamman asteen maaseutujen l\u00e4mp\u00f6tiloja korkeampia. Tri Conolly:

\u201dMittauspisteiden valinnassa on n\u00e4inollen tehty jo alunperin systemaattinen valinnan otosvirhe, joka vaikuttaa s\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan mittausaineistoon v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Samalla se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4 laskettavaa ilmastok\u00e4sityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n suuren virheen vuoksi maanpinnan l\u00e4mp\u00f6tila n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lukuarvoissa selv\u00e4sti nousevan, mutta tosiasiallisesti se mittaakin urbanisoitumista eli taajamien asuttamisen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4<\/strong><\/em>\u201d.

\u201dT\u00e4m\u00e4 asia tunnetaan \u201dUrban Heat Island\u201d -vaikutuksena, miss\u00e4 on ihmisen toiminnan tuottamaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4, auringon l\u00e4mm\u00f6n imeytymist\u00e4 mustaan asfalttiin ja betonirakenteisiin sek\u00e4 muodostaa p\u00e4iv\u00e4aikaan taajan asutuksen ymp\u00e4rille er\u00e4\u00e4nlaisen l\u00e4mp\u00f6kuplan, joka y\u00f6aikaan h\u00e4vi\u00e4\u00e4 haihtumisen ja tuulen vaikutuksesta.\u201d <\/em>L\u00e4hde<\/a><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa on tehty samasta l\u00e4mp\u00f6saareke- eli UHI-aiheesta v\u00e4it\u00f6skirja<\/strong>, jossa l\u00e4mp\u00f6saarekevaikutukseksi on arvioitu jopa 10 C-astetta tietyiss\u00e4 tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde Turun Sanomat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6ll\u00e4 yhteys huonoon ilmanlaatuun<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Turussa on tehty t\u00e4h\u00e4nkin asiaan liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta. Sen mukaan l\u00e4mp\u00f6saarekkeita koskevan tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen kaupunkisuunnittelussa on Suomessa vasta aluillaan. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6saarekkeiden vaikutusta on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 paikallisesti perustamalla nurmikoita ja istuttamalla puita. Jo olemassa olevia puistoja ja puutarhoja ei tulisi ottaa rakennusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai muuttaa pys\u00e4k\u00f6intialueiksi.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6n ja huonon ilmanlaadun v\u00e4lill\u00e4 vallitsee yhteys, sill\u00e4 molempiin vaikuttavat huonot ilman sekoittumisolosuhteet. L\u00e4mp\u00f6tilaerojen seuranta auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmanlaadun muutoksia. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, ett\u00e4 monissa tapauksissa, joissa typenoksidipitoisuudet kaupungin ilmassa ovat olleet korkeita, on my\u00f6s kaupungin l\u00e4mp\u00f6saareke ollut voimakas. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomi s\u00e4\u00e4asemat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa s\u00e4\u00e4asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut valtavalla vauhdilla. Kes\u00e4kuu 2020 oli helteinen, jolloin Ilkka Ahmavaara tarkasteli helteiden ja s\u00e4\u00e4asemien lis\u00e4\u00e4ntymisen suhdetta (https:\/\/rantai.fi\/2020\/07\/03\/kesakuu-toi-ennatyskuplia-mediaan\/?<\/a>). Mit\u00e4\u00e4n poikkeuksellista ei ole l\u00e4mp\u00f6tiloissa tapahtunut sen paremmin keskil\u00e4mp\u00f6tilojen kuin \u00e4\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilojenkaan suhteen:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaikkein huvittavinta on se, ett\u00e4 FMI kykenee sanomaan kymmenysosan tarkkuudella 1850-luvun ja 2010-luvun keskil\u00e4mp\u00f6tilojen eron, vaikka Suomessa ei 1850 ollut l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausasemia kuin yksi ja 2010-luvulla niit\u00e4 on noin 400 kpl!

Itse asiassa FMI esittelee ja vertailee l\u00e4mp\u00f6tiloja jopa 1750 alkaen, vaikka 1750 ei ollut yht\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tiloja mittaavaa asemaa Suomessa!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki ilmasto l\u00e4mpeni hyvin nopeasti niill\u00e4kin paikkakunnilla (Helsinki ja Oulu), joissa mittausasemia oli 1850, mutta aika taikuri pit\u00e4\u00e4 olla, ett\u00e4 niiden perusteella kykenee sanomaan koko Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tilan 0,1 asteen tarkkuudella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maailman pisin yhten\u00e4inen virallinen mittaussarja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pisin yhten\u00e4inen virallinen mittaussarja (Hadley Centre) tulee Keski-Englannista, jossa maal\u00e4mp\u00f6tila on mitattu katkeamatta vuodesta 1659 l\u00e4htien. Sen mittausk\u00e4yr\u00e4 osoittaa vuosil\u00e4mp\u00f6tilan, joka on vaihdellut noin 4 astetta (7\u201311\u00b0C). Kylmimm\u00e4t talvet osuivat vuosiin 1684 ja 1740, l\u00e4mpimimm\u00e4t vuosiin 1834 ja 1869. L\u00e4mpimimm\u00e4t kes\u00e4t olivat vuosina 1826 ja 1976, kylmimm\u00e4t kes\u00e4t 1697 ja 1726.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n suuri yhteys on auringosta maahan tulevan tehon vaihtelulla on t\u00e4h\u00e4n maailman pisimp\u00e4\u00e4n yhten\u00e4iseen mittaussajaan n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pohjois-Amerikasta on t\u00e4m\u00e4 USCRN sarja, eli U.S. Climate Reference Network, joka on USA:ssa oleva \u201dmaailman paras ja tarkin\u201d maa-asemien mittausverkko<\/strong>, jonka mittaustuloksia ei ole adjustoitu, vaan ovat siis suoraa raakadataa. \u201dThe USCRN\u2019s primary goal is to provide long-term temperature, precipitation, and soil moisture and temperature observations that are of high quality and are taken in stable settings.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6tilojen mukauttaminen lopulliseen arvoonsa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

\u201dKeskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u201d maapallon l\u00e4mp\u00f6tilan laskemiseksi tietyll\u00e4 alueella, joko pelkill\u00e4 maa-alueilla tai koko planeetalla, tutkijat eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 suoraan raaka-s\u00e4\u00e4asemien tietoja. Eri ilmatieteelliset virastot suorittavat monimutkaisia \u200b\u200b\u201dmukautuksia\u201d tietojen muuttamiseksi. <\/strong>Esimerkiksi l\u00e4hell\u00e4 olevien asemien l\u00e4mp\u00f6tilatietoja verrataan ja \u201dtarpeen\u201d mukaan ne homogenisoidaan. T\u00e4m\u00e4 saattaa johtaa jopa siihen, ett\u00e4 jotkut n\u00e4ist\u00e4 \u201ds\u00e4\u00e4d\u00f6ist\u00e4 ja mukautuksista\u201d johtavat keinotekoiseen l\u00e4mp\u00f6tilojen nousuun, kuten alla oleva seuraava kuvavertailu osoittaa.
Siin\u00e4 olevat kaksi kuvaajaa esitt\u00e4v\u00e4t NASA:n laskelmat Yhdysvaltojen keskil\u00e4mp\u00f6tiloista. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa on esitetty vuonna 1999 laskettu l\u00e4mp\u00f6tila, ja toisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n NASA: n vuonna 2001 luomaa \u201dp\u00e4ivitetty\u00e4\u201d \u201dmukautus\u201dmenetelm\u00e4\u00e4. Toinen kuvaaja osoittaa paljon korkeamman keskil\u00e4mp\u00f6tilan, vaikka taustalla olevat raakatiedot ovat t\u00e4sm\u00e4lleen samat.<\/strong> L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sama k\u00e4yr\u00e4 samoista l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaustuloksista el\u00e4\u00e4 kaiken aikaa ja siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n pilkkaakin. Jos edustaisin ilmatiedett\u00e4, h\u00e4pe\u00e4sin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Michael Mann, l\u00e4tk\u00e4mailan rakentaminen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4lle Mannin aloittamalle touhulle naureskellaan ymp\u00e4ri maapallon, mutta silti yksipuolisesti \u00e4\u00e4ness\u00e4 oleva FMI ja media antavat t\u00e4yden tukensa t\u00e4lle k\u00e4yrien muokkaamiselle. Michael Mannin tekem\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkomaila koostuu kahdesta osasta<\/strong>;

1) varresta, jonka h\u00e4n teki mm. puun lustoihin liittyvist\u00e4 proxyist\u00e4 valitsemalla sopivat lustot <\/strong>niin, ett\u00e4 mm. keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi saatiin siit\u00e4 mailan varresta h\u00e4ivytetty\u00e4 pois.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2) mailan lavasta, jonka h\u00e4n rakensi yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 instrumenttidatan lustoista tehtyyn proxyyn. <\/strong>V\u00e4hemm\u00e4n julkisuudessa puhutaan t\u00e4st\u00e4 Michael Mannin tekem\u00e4st\u00e4 uusimmasta tempusta. <\/p>\n\n\n\n

Puut ymp\u00e4ri maapallon siis kertovat ilmastohistoriasta pidemm\u00e4lt\u00e4 aikaa jopa yhden vuoden tarkkuudella ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 tarkoin valikoidusta lustodatasta Mann rakensi l\u00e4tk\u00e4mailaansa edell\u00e4 kuvatun suoran varren. Vuoden 1960 j\u00e4lkeen puiden kasvu alkoi kuitenkin menn\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, kun puut muuttuivat denialisteiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 noudattaneet instrumenttimittausten antamia lukemia. Niinp\u00e4 Mann p\u00e4\u00e4tti vaihtaa lustoproxyt instrumenttimittausdataan vuodesta 1960 lukien<\/strong>, vaikka lustojen kautta saisi joka vuosi jatkettua tieteellist\u00e4 sarjaa eteenp\u00e4in iha joka ikinen vuosi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4tk\u00e4mailan luojat, eli CRU:n tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t siis lustotietoja ja muutamia muita proxy mittauksia arvioidakseen l\u00e4mp\u00f6tilat aikoina ennen instrumentaalisten l\u00e4mp\u00f6tilojamittausten ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. Noin vuodesta 1960 l\u00e4htien lustodata on siis kuitenkin poikennut todellisista mitatuista l\u00e4mp\u00f6tiloista<\/strong>. Ennen eroavaisuuden peitt\u00e4mist\u00e4, CRU:n tutkijat ja monet muut tahot ovat julkaisseet raportteja t\u00e4st\u00e4 lustojen ja mittausdatan eroavaisuudesta. \u201dTemppu\u201d, josta Jones kirjoitti vuonna 1999 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postissa, oli yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lis\u00e4\u00e4minen historiallisten l\u00e4mp\u00f6tilojen kaavioon. Jones sanoo, ett\u00e4 se on \u201dtemppu\u201d puhekieless\u00e4 \u201dadroit feat\u201d \u2013 \u201dfiksu asia\u201d, kuten h\u00e4n sanoi \u2013 ei ole petos.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Piilotettu on vaan se tosiasia, ett\u00e4 viime vuosikymmenien lustojen tiedot eiv\u00e4t seuraa l\u00e4mp\u00f6mittarimittauksia. It\u00e4-Englannin tutkimusprofessori Andrew Watson selitti The Times of London -artikkelissa: \u201dJones puhuu kaaviossa olevasta k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 Maailman meteorologisen j\u00e4rjest\u00f6n raportin kannessa, joka julkaistiin vuonna 2000. Menetelm\u00e4 on yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4 todellisten mittausten kanssa ennen vuotta 1960, mutta poikkeaa niist\u00e4 sen j\u00e4lkeen.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tieteellisell\u00e4 foorumilla tohtoritason henkil\u00f6lt\u00e4 tuli t\u00e4llainen kommentti Paavo V\u00e4yrysen tekem\u00e4\u00e4n professori Mielik\u00e4isen haastatteluun https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=WfA4hn_kPLs<\/a> liittyen:<\/p>\n\n\n\n

\u201dLustot ovat oikein hyvi\u00e4 historian tallentajia, mutta mittaavat tietenkin vain yht\u00e4 maapallon pient\u00e4 kolkkaa. Siksi yleisen globaalin tiedon saamiseksi tarvitaan paljon muuta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tuli mieleeni kysymys, ett\u00e4 n\u00e4ink\u00f6 pihalla sit\u00e4 ollaan ilmastotutkimuksen suhteen laajemminkin?<\/p>\n\n\n\n

1) Dendrokronologia on todella kansainv\u00e4linen tiede, josta voit lukea kuvasta, jossa kerrotaan miss\u00e4 kansainv\u00e4linen 125 puulajia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 21 maasta ker\u00e4tty lustoarkisto on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2) Se on siis todella kansainv\u00e4linen tiede se dendrokronologia ja kuten sanottu, my\u00f6s Michael Mannin l\u00e4tk\u00e4maila perustuu tarkoin valittuihin lustoihin vuoteen 1960 asti. T\u00e4m\u00e4 Mannin \u201dTemppu\u201d oli siis yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lis\u00e4\u00e4minen historiallisten lustoproxyjen l\u00e4mp\u00f6tilojen kaavioon. Tri Jones sanoi, ett\u00e4 se on \u201dtemppu\u201d puhekieless\u00e4 \u201dadroit feat\u201d \u2013 \u201dfiksu asia\u201d, kuten h\u00e4n sanoi \u2013 ei ole petos.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 \u201dfiksuja\u201d asioita pukkaa n\u00e4in\u00e4 aikoin liiankin kanssa, koska tarve todistella ilmastokuvitelmaa on niin valtava, ett\u00e4 lysenkolaiseen tyyliin muut ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tuloksia antavat tieteet kiellet\u00e4\u00e4n tai niit\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n, kuten nyt Mielik\u00e4isen, Timosen, Jalkasen ja vaikkapa Helaman tekem\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

3) My\u00f6s Nature on n\u00e4it\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 lustotutkimuksia julkaissut. https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41598-018-19760-w<\/a>
Samasta lyhennelm\u00e4 suomeksi. https:\/\/www2.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/luonnontieteet\/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?<\/a><\/p>\n\n\n\n

4) Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa edustava Bosnian m\u00e4nty.Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sek\u00e4 yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun i\u00e4n m\u00e4\u00e4ritys vuosirenkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laskemalla \u2013 eli dendrokronologia nimell\u00e4 tunnettavalla tutkimusmenetelm\u00e4ll\u00e4 \u2013 antaa luotettavan kuvan paitsi puun i\u00e4st\u00e4 my\u00f6s eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista.Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen \u2013 l\u00e4mp\u00f6tilan ja sateiden \u2013 sek\u00e4 muiden ulkoisten stressitekij\u00f6iden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https:\/\/tiedebasaari.wordpress.com\/tag\/dendrokronologia\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lustojen kautta on tutkittu my\u00f6s Kalifornian kuivuusjaksoja, jotka ovat olleet ankaria <\/h4>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kalifornian suunnalla on yh\u00e4 kuivaa, jota San Diegon sateisuus hyvin kuvaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yrien sovittaminen tietenk\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tiloihin j\u00e4\u00e4<\/strong>. 2000-luvulla alkoivat Suomessa myrskyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niin v\u00e4hiin, ett\u00e4 FMI:n oli teht\u00e4v\u00e4 jotakin<\/strong>, jotta ”myrskyt lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t” -alarmi pysyisi hengiss\u00e4. Niinp\u00e4 2020 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusi tilastointitapa, jolla saatiin h\u00e4ivytetty\u00e4 vanha myrskyp\u00e4iv\u00e4historia sek\u00e4 lis\u00e4tty\u00e4 myrskyp\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 l\u00e4hihistoriaan. Lapsellista, mutta totta ilmatieteess\u00e4 armon vuonna 2020.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Staffan<\/strong> M\u00f6rner<\/strong>in kokoamat adustoinnit<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Mauri Timonen<\/strong> on suomentanut ruotsalaisen Staffan M\u00f6rnerin<\/strong> Klimatforumilla olevan yhden artikkelin. Kuka jaksaa kahlata liki 40-sivuisen dokumentin l\u00e4pi, voi olla, ett\u00e4 ovat leuat loksahdelleet melkein sijoiltaan<\/strong>, sill\u00e4 niin ihmeellinen on adjustointien eli muokkausten maailma.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteenlaitos FMI, mittausasemien siirt\u00e4minen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteenlaitos FMI seuraa tietysti kansainv\u00e4list\u00e4 suuntausta,<\/strong> ja on siirt\u00e4nyt mm. Suomen kylmimpi\u00e4 lukemia mitanneen Pokan mittausaseman ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta \u201dparempaan\u201d paikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Samalla tavalla on korkeimpia l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tyksi\u00e4 mittaavat s\u00e4\u00e4asemat siirretty ymp\u00e4rist\u00f6n ja poliittisen ilmatieteen kannalta parempaan paikkaan lentokentille, rautatieasemille ja satamiin, joissa l\u00e4mp\u00f6tilat nousevat mahdollisimman korkeiksi, jotta saadaan entist\u00e4 useammin kuuluttaa uusista l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tyksist\u00e4. Toki poikkeuskin on, kun Puumalan kuuman paikan mittaus on siiretty viile\u00e4mp\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kun l\u00e4mp\u00f6tilamittaukset on siirretty \u201dymp\u00e4rist\u00f6n kannalta\u201d sopiviin paikkoihin, saadaan t\u00e4llaista helledataa:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomen l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tys Liperin lentoasemalla ei ole sen kummempi lukema kuin aiemmatkaan enn\u00e4tykset, koska syntyi suotuissa olosuhteissa suotuisassa paikassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4in se menee my\u00f6s USA:ssa monessa paikassa ja my\u00f6s Suomessa. Puolet 2020 WMO:n mittareista edustaa 1 % maapallon pinta-alasta, koska ovat kaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kumpulassakin <\/strong>on osattu valita s\u00e4\u00e4aseman paikka ”oikein”<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 Kumpulassa <\/strong>\u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ovat voimakkaampia kuin Kaisaniemess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaisaniemen mittausasemalla on tehty moni muutoksia vuosien varrella, kuten kuva osoittaa:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaisaniemess\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausten jatkuvuus katkesi viimeksi 1969, kun s\u00e4\u00e4asema siirrettiin nykyiselle paikalleen. Siltikin, ja vaikka kaupunki on kasvanut huomattavasti lis\u00e4ten kaupunkisaarekeilmi\u00f6n suuruutta, vuosikymmenen 1930 talvien l\u00e4mp\u00f6tilat ovat yht\u00e4 l\u00e4mpimi\u00e4 kuin 2010-luvun talvet. L\u00e4mpeneminen 30 vuoden aikana on my\u00f6s samaa suuruusluokkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

HUOMIO<\/strong>: FMI keskil\u00e4mp\u00f6tilojen laskeminen<\/strong> avoimen datan taulukoihin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatieteenlaitos laskee vuorokausien keskil\u00e4mp\u00f6tilat avoimen datan taulukoihinsa kolmella aikakaudella eri tavalla: 1) 1959 alkaen on omat kaavansa, 2) 1927-1958 toiset kaavta ja 3) 1910-1926 kolmannet kaavat<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin FMI:n laskentakaavoihin liittyv\u00e4 luotettavuuden arviointi on omassa blogissaan, linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=781<\/a> Linkist\u00e4 voidaan lukea, ett\u00e4 menneet keskil\u00e4mp\u00f6tilat ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suuntaa antavia ja vertailu nykyisiin lukemiin on haasteellista. <\/em><\/strong>N\u00e4in viel\u00e4 siksi, ett\u00e4 vanhat l\u00e4mp\u00f6tilalukemat perustuvat kovin harvoin luettuihin arvoihin. Niinp\u00e4 tuon FMI:n laskennan perusteella vedetyt p\u00e4\u00e4telm\u00e4t vaikkapa ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 ovat vain suuntaa antavia.<\/em><\/strong>

Tehdyn taskastelun (https:\/\/jitkonen.fi\/?p=781<\/a>) mukaan talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat k\u00e4ytetyill\u00e4 kaavoilla osuvat jotakuinkin kuukausitasolla l\u00e4helle nykyisell\u00e4 tavalla saatua arvoa, mutta kesien kohdalla k\u00e4ytetty kaava n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 antavan liian alhaisia lukemia.<\/p>\n\n\n\n

2018 Suomen helteinen kes\u00e4, FMI kikka kolmonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut my\u00f6s se, ett\u00e4 esim. Suomen l\u00e4mmin kes\u00e4 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4ksi kuin kes\u00e4 1972 <\/strong>ja siit\u00e4 uutisoitiin tietysti laajasti, ett\u00e4 se oli kaikkien aikojen l\u00e4mp\u00f6isin kes\u00e4.

Alla on oikea kesien vertailu kes\u00e4-hein\u00e4-elokuu, jossa 1972 kes\u00e4 on kes\u00e4\u00e4 2018 l\u00e4mp\u00f6isempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisest\u00e4 vuodenaikavertailustaan ja otti yht\u2019\u00e4kki\u00e4 kes\u00e4vertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota p\u00e4\u00e4stiin mediassa rummuttamaan ja revittelem\u00e4\u00e4n kes\u00e4\u00e4 2018 kaikkien aikojen kuumimpana<\/strong>, l\u00e4hde<\/a>. Onko t\u00e4llainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeytt\u00e4, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryytt\u00e4, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sit\u00e4 voi vain arvailla?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tosiasiassa kun vertaillaan Suomen ”kuuminta” kes\u00e4\u00e4 2018 vuonna 1973 FMI:n Veikko Helmisen HS:ssa kertomiin l\u00e4mp\u00f6tiloihin, se ei nouse kovin monella pitk\u00e4aikaisella mittausasemalla kuumimpiin lukemiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6isen jakson hiilidioksidivapaa kes\u00e4 1901 <\/strong>on saattanut olla l\u00e4mp\u00f6isempi kuin kes\u00e4 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehd\u00e4\u00e4n. Tosin jostain syyst\u00e4 sen aikaisissa lehdiss\u00e4 1901 mainittu Helsingin kes\u00e4n keskil\u00e4mp\u00f6tila 19,9 C on pudotettu 17,5 C l\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2018, vaikka se l\u00e4mmin ja helteinen olikin, ei tehty \u00e4\u00e4ri-l\u00e4p\u00f6tiloihin liittyvi\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4<\/strong>, vaan niiss\u00e4kin l\u00e4mpim\u00e4n 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6tilat ovat hyvin yh\u00e4 esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Hellep\u00e4ivien pyydyst\u00e4minen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa on hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan<\/strong> ja sit\u00e4 trendi\u00e4 hieman oikaisi l\u00e4mmin ja helteinen kes\u00e4 2018.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4iden helteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen l\u00e4mp\u00f6tila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin v\u00e4lein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa my\u00f6s korkeimman satunnaisly\u00f6nnin tuloksen. Niinp\u00e4 joka kes\u00e4 saadaan medialle reposteltavaksi helteit\u00e4, vaikka ne eiv\u00e4t n\u00e4y virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, ett\u00e4 ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske n\u00e4it\u00e4 satunnaisly\u00f6ntej\u00e4, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6saareke- eli UHI-ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 adjustointi eli mukauttaminen.

T\u00e4ss\u00e4 on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kev\u00e4\u00e4n ensinm\u00e4inen hellep\u00e4iv\u00e4 11.5.2018:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on FMI:ss\u00e4 t\u00e4ysin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu tapa saada satunnaisly\u00f6nteihin liittyvi\u00e4 hellep\u00e4ivi\u00e4 tilastoihin mit\u00e4 ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle\u201dp\u00e4ivien\u201d lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4<\/strong>. \u201dSelke\u00e4stih\u00e4n\u201d se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaisly\u00f6nti vaan ei n\u00e4y virallisessa mittausdatassa. Mutta mik\u00e4 FMI:lle t\u00e4rkeint\u00e4, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellep\u00e4iv\u00e4 ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait n\u00e4iss\u00e4 pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi helteit\u00e4 pyydyst\u00e4\u00e4 yh\u00e4 useampi mittausasema, jotka mittavaat joka hetki hellelukemaa, voi olla voimassa vain sekunnin ajan vuorokaudesta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suomessa t\u00e4m\u00e4 heteisiin liittyv\u00e4 puliveivaaminen on kuitenkin pient\u00e4 siihen verrattuna, mit\u00e4 vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja t\u00e4ysin h\u00e4peilem\u00e4tt\u00e4 \u201dmukauttaa\u201d hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4tkin t\u00e4ysin uuteen uskoon. L\u00e4hde<\/a>
\u2013 Mm. vuoden 1952 kuumia p\u00e4ivi\u00e4 katoaa uuteen versioon 5 kpl.
\u2013 Vuosi 2011 ei en\u00e4\u00e4 olekaan v\u00e4hiten kuumia p\u00e4ivi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu p\u00e4ivien m\u00e4\u00e4ri\u00e4 uusiksi.
T\u00e4llaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siit\u00e4 saa hyv\u00e4n kokonaiskuvan lukemalla l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4 artikkeli.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Enn\u00e4tysl\u00e4mp\u00f6jen uutisointi saa jopa huvittavia piirteit\u00e4, jota osoittaa vaikkapa t\u00e4m\u00e4 MTV3:n uutinen<\/strong> \u201dEtel\u00e4mantereelta\u201d. Kuten suurin osa ihmisist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, Etel\u00e4mantereella on aina pakkasta. Silti t\u00e4ss\u00e4 hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 yli 3000 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4navasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etel\u00e4manner. Jopa meteorologi on mietteli\u00e4s, voi hyv\u00e4 tavaton sent\u00e4\u00e4n! L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6tila- yms. k\u00e4yrien esitystapoja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Oma blogin aiheensa on erilaisten k\u00e4yrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta.<\/strong> T\u00e4ll\u00e4kin asialla on pitk\u00e4 juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota t\u00e4h\u00e4n asiaan ja sai siihen virallisia selityksi\u00e4. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siit\u00e4 millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) l\u00e4mp\u00f6isempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedet\u00e4\u00e4n kaupungistuminen ja se, ett\u00e4 suuri osa l\u00e4mp\u00f6mittauksista on nyky\u00e4\u00e4n kaupunkien l\u00e4mp\u00f6saarekkeissa, ei o,3 C l\u00e4mepenemist\u00e4 60-70 vuoden aikana voi pit\u00e4\u00e4 kovin ihmeellisen\u00e4 asiana ja siksi sit\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4 kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.<\/p>\n\n\n\n

\"T\u00e4m\u00e4n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mpim\u00e4n 1930-luvun h\u00e4ivytt\u00e4minen tehd\u00e4\u00e4n tietysti siksi, ett\u00e4 se on uhka CO2-teorialle<\/strong>. Toki siin\u00e4 samalla h\u00e4ivytet\u00e4\u00e4n n\u00e4kyvist\u00e4 noin 35 vuoden pituinen ilmastosyklisyys, jonka AMO saa akaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Toki Suomen s\u00e4ihin vaikuttaa moni muukin asia kuin AMO<\/strong>, mutta 2030 paikkeilla se on jo vahvasti menossa miinukselle, joka tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomen s\u00e4iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Erilaisten mittausjaksojen yhdistely<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu k\u00e4yr\u00e4 aikaiseksi, on erilaisten mittausajanjaksojen ja -tapojen yhdistely. Sit\u00e4 k\u00e4ytti Michael Mann edell\u00e4 kuvatulla tavalla j\u00e4\u00e4kiekkomailansa rakentamiseen ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisen paljon CO2-todistelmissa. Yhdistet\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut (proxyt) CO2-keskipitoisuudet t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien per\u00e4\u00e4n. Ei ole ep\u00e4tieteellisemp\u00e4\u00e4 tapaa esitt\u00e4\u00e4 asiaa, mutta silti jopa ilmatieteen edustajatkin t\u00e4llaisia k\u00e4yri\u00e4 julkisesti esitt\u00e4v\u00e4t.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4yr\u00e4n alussa oleva proxy data on siis keskiarvoistunutta mittaustietoa jollakin aikaj\u00e4nteell\u00e4. Kun keskiarvo syntyy pitk\u00e4lt\u00e4 aikav\u00e4lilt\u00e4, niin silloin sen varianssi ja keskihajonta pienenee. Sitten kun laitetaan per\u00e4kk\u00e4in dataa joilla on aivan eri hajonnat, niin niit\u00e4 ei voi vertailla kesken\u00e4\u00e4n.

Holoseenin aikana keskil\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelu ei ole ollut vakio. Jos tiedot halutaan saada vertailukelpoisiksi instrumentaalidatan kanssa, silloin prokseista laskettujen estimaattien vaihtelu tulee saattaa samaan skaalaan mitatun tiedon kanssa. Mutta prokseista ei ole paluuta alkuper\u00e4isdataan, sill\u00e4 varianssin homogenisointi ei poista proksien erilaisista aikaresoluutioista aiheutuvaa virhett\u00e4, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tasoittaa vuotuiset piikit ja vuosikymmentenkin v\u00e4liset vaihtelut. Mit\u00e4 suurempia ovat ajoitusvirheet, sit\u00e4 enemm\u00e4n data tasoittuu. J\u00e4\u00e4tikk\u00f6kairauksissa virhe on 100-200 vuotta holoseenin mittapuussa tarkasteltuna (linkki<\/a>). N\u00e4in ollen j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 saadaan aikaresoluutionsa tuottamia matalan taajuuden (low-resolution) vaihteluita. Jos tarkkuus on tuota luokkaa, varianssin homogenisointi edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s instrumentaalimittausten vuosiresoluution alentamista samalle tasolle. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4kin voidaan laskea korkeintaan 100\u2013200 vuoden keskiarvoja. Jos lasketaan viimeisten 200 vuoden CO2-keskiarvo, ollaan tasolla 310 ppm, mik\u00e4 vastaa aiempia huippuarvoja (Viite 2)

Varianssien homogenisointi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 unohtuneen jopa Naturessa julkaistuissa papereissa. Siksi n\u00e4it\u00e4 menetelm\u00e4llisen kardinaalivirheen sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 l\u00e4tk\u00e4mailoja syntyy kuin sieni\u00e4 sateella! Ja l\u00e4tk\u00e4mailan saa todella helposti aikaiseksi ihan amat\u00f6\u00f6rikin. Proxya vastaavasti lasketaan k\u00e4yr\u00e4\u00e4n ensin 120 kuukauden tasoituksella keskil\u00e4mp\u00f6tila ja loppuun 10 kuukauden tasoituksella, niin jopa Kaisaniemess\u00e4 on hurja l\u00e4mpenemien p\u00e4\u00e4ll\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten l\u00e4mp\u00f6tilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyet\u00e4 tarkastelemaan riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin asiana, eli rehellisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hteest\u00e4:<\/a>
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390\/cli5040076<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suomessa CO2:n ja l\u00e4mp\u00f6tilan korrelaatiota on vaikeaa l\u00f6yty\u00e4 edes l\u00e4hihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean l\u00e4mpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Sodankyl\u00e4ss\u00e4 CO2 n\u00e4yt\u00e4 vaikuttaneen yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1930-luvun talvien vertailu nykyaikaan on omassa blogissa, joka avautuu t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4:<\/strong> https:\/\/jitkonen.fi\/?p=727<\/a> Sen vertailun mukaan 2010-luvun talvet olivat 10 vuoden keskiarvona laskettuna hieman kylmemm\u00e4t kuin 1930-luvun talvet olivat<\/strong>, mik\u00e4 on hyvin linjassa It\u00e4meren j\u00e4iden laajuushavaitojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

CO2 ilmastovaikutus \/ FMI<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevista l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yrist\u00e4, joissa oikaistaan 1930-luvun ohi matemaattisin menetelmin, on syyt\u00e4 arvioida miksi niin tehd\u00e4\u00e4n. Suurin puute Suomen nykyilmatieteell\u00e4 taitaa se, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 hiilidioksidin l\u00e4mm\u00f6npid\u00e4tyskykyyn (s\u00e4teilypakote) liittyvi\u00e4 termodynaamisia asioita<\/strong>, vaan el\u00e4v\u00e4t sen suhteen puhtaan IPCC-uskon varassa ja sit\u00e4 uskoaan todistelevat erilaisilla asioilla, kuten edell\u00e4 on todettu. Kysymys on hiildioksidin ns. ilmastoherkkyydest\u00e4, jota on k\u00e4sitelty t\u00e4ss\u00e4 toisessa blogikirjoituksessa.<\/a> Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliselt\u00e4 johtajalta Ari Laaksoselta<\/strong> millainen on tiedelaitoksen virallinen kuvaaja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen, koska seh\u00e4n on koko ilmastonl\u00e4mpenemisteorian ydinasia<\/strong>. N\u00e4in h\u00e4n vastasi kysmykseeni ilmastoherkkyydest\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jostain syyst\u00e4 FMI ei tunne t\u00e4llaisia CO2-ilmastoherkkyyteen liittyvi\u00e4 k\u00e4yri\u00e4, joita my\u00f6s IPCC:n tieteellisess\u00e4 raportissa on tutkittu useita. FMI heittelee CO2 vaikutukseen \/ l\u00e4mpenemiseen liittyvi\u00e4 numeroita ilmeisesti ihan jostakin kuultuna arvoina. Ehk\u00e4 FMI:ss\u00e4 ovat lukeneet HS:a tai katselleet YLE:n uutisia ja sielt\u00e4 kuulleet huimia toimittajien tekemi\u00e4 l\u00e4mpenemisarvioita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Siis my\u00f6s IPCC:n raportissa esitet\u00e4\u00e4n eri tukimuksiin perustuvia arvioita siit\u00e4, kuinka paljon CO2 s\u00e4teilypakote lis\u00e4\u00e4ntyy CO2-pitoisuuden noustessa kaksikertaiseksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

CO2:n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kyky v\u00e4henee logaritmisesti, kuten alla oleva kuva kertoo ja sen faktan FMI kiist\u00e4\u00e4.<\/strong> Jos ja kun ilmasto on nyt 1990-luvulla viimeksi muuttunut l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4n suuntaan, kuten on i\u00e4t ja ajat aika-ajoin muuttunut v\u00e4lill\u00e4 sitten kylmeten, rehellisyyden ja avoimuuden vuoksi ilmatieteen pit\u00e4isi etsi\u00e4 ilmaston muuttumiselle oikeita syit\u00e4, kuten se on ilmastotieteess\u00e4 i\u00e4t ja ajat etsinyt. Tieteen lukitseminen t\u00e4ss\u00e4 asiassa vain ja ainoastaan ihmisen syyksi, on eritt\u00e4in ep\u00e4tieteellinen asia varsinkin kun se lukitsiminen liittyy niin kaottiseen asiaan kuin ilmastoon.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tai jos ilmatieteenlaitos FMI<\/strong> ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kin hiildioksidin ilmastoherkkyteen liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet ja asian, se ei n\u00e4y sen tiedottamisessa, jossa ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t utopistisen vaihtoehdon RCP 8.5 l\u00e4mp\u00f6tilaennustetta pienen Lapinlis\u00e4n kera h\u00f6ystettyn\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kimmoke t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui enn\u00e4tyshelteist\u00e4. Toki siin\u00e4 tapansa mukaan samalla ennustelee yht\u00e4 ja toista lauhojen talvien<\/a> suhteen ja niihin liittyen katsotaan l\u00e4hivuosina kumpi meist\u00e4 on enemm\u00e4n oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. My\u00f6s aurinkotiede (prof. Mursula) ennusti jo vuonna 2016 vastaavia lumisia perinnetalvia 2021 paikkeille, mit\u00e4 oli 2010 aikoihin useita per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Toki t\u00e4ysin fakta asia on se, ett\u00e4 2000-luvun alku on ollut l\u00e4mmint\u00e4 aikaa, eik\u00e4 sit\u00e4 kait kukaan kiist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mutta kun on s\u00e4\u00e4asioita seurannut pitk\u00e4\u00e4n ja 64 vuoteen n\u00e4hnyt ja kokenut monia \u00e4\u00e4ri-s\u00e4it\u00e4 hellekesineen, havaisee hyvin sen, ett\u00e4 ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kautta ja sen s\u00e4it\u00e4, sek\u00e4 siin\u00e4 samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekij\u00e4t, kuten:<\/p>\n\n\n\n