Vertailu tehtiin talvikuukausien Joulukuu, Tammikuun ja Helmikuu osalta.<\/strong> Vertailuaika oli talvet (1929-1930) – ( 1938-1939) eli 1930 -luku ja talvet (2009-2010) – (2018-2019) eli 2010-luku. Tarkoitus on verrata l\u00e4mpimi\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 toisiinsa ja t\u00e4ss\u00e4 vertailussa vuosikymmenen ensimm\u00e4inen vuosi\/talvi on 1930 ja 2010. Siksi lauha talvi 2020 menee seuraavan vuosikymmenen vertailuun sitten, kun on sen vuosikymmenen viimeinen talvi on kulunut vuonna 2029 maaliskuun alussa. T\u00e4m\u00e4 vuosikymmenvalinta on luonnollinen ihmisen el\u00e4m\u00e4nkin kautta, koska jos on syntynyt esimerkiksi 1.1.2010, ensimm\u00e4inen vuosikymmen ja sen ensimm\u00e4inen talvi on heti edess\u00e4, vaikkakin vain tammi- ja helmikuun osalta.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi verrattiin kuinka paljon 10 vuoden jakso on Kaisaniemess\u00e4 l\u00e4mmenny<\/strong>t (1889-1898) —> (1929-1938) ja (1899-1908) —> (1929-1938). Lopputuloksena <\/em>oli se, ett\u00e4 tarkasteltujen kaupunkien osalta molemmissa taraksteluissa viimeisimm\u00e4t talvet (2009-2010) – (2018-2019,) eli 10 vuoden keskiarvona laskettuna, ovat noin 0,5 C-astetta kylmemm\u00e4t kuin 1930-luvun talvet.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n L\u00e4mpenemisnopeus Kaisaniemess\u00e4<\/strong> on jotakuinkin sama 10 vuoden keskiarvoina tarkasteltuna, noin 2 C -astetta. Eli 1800-luvun lopulta alkanut talvien l\u00e4mepeneminen 1940 -luvulle tultaessa oli ilman hiilidioksidia yht\u00e4 nopeaa kuin on ollut 1960-luvun lopulta 2020-luvulle tultaessa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Se, ett\u00e4 1930-luvun talvet olivat jopa hieman l\u00e4mp\u00f6isempi\u00e4 kuin 2010-luvun talvet, on merkitt\u00e4v\u00e4 asia ja havainto siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutoksia talvien suhteen on ollut ennekin, eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4 talvien l\u00e4mpenemisess\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 asiaa olisi syyt\u00e4 my\u00f6s ilmatieteen korostaa, eik\u00e4 luoda sellaista mielikuvaa, ett\u00e4 juuri eletty edellinen vuosikymmen olisi ollut jotenkin erikoinen sen lauhuuden suhteen. <\/p>\n\n\n\n Vanhoista lauhoista talvista on lehtileikekooste toisessa blogissani ja sekin tukee sit\u00e4, ett\u00e4 1900-luvun alussa talvet lauhtuivat nopeasti. https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33<\/a><\/p>\n\n\n\n L\u00e4mpim\u00e4n 1930-luvun talvet alkoivat kiinnostamaan It\u00e4meren j\u00e4idenlaajuuden takia. 1941 j\u00e4identutkimuksen pioneeri ja tuleva merenkulkulaitoksen p\u00e4\u00e4johtaja tri Risto Jurva kirjoitti nopeasta talvien l\u00e4mp\u00f6tilasta (kuva oikea yl\u00e4reuna) ja Suomen ilmatieteenlaitoksen Jouni Vainio vuonna 2020 vahvistaa, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4minmi 10 vuoden keskiarvona laksettuna oli tosiaan 1930-luvulla (kuva vasen yl\u00e4reuna). Tri Jurva kirjoitti kirjoituksensa kovan talvisodan pakkastalven 1941 j\u00e4lkeen ja pohtii voiko kova pakkastalvi toistua. <\/p>\n\n\n\n FMI:n ainoa rehellinen ty\u00f6ntekij\u00e4<\/strong> Jouni Vainio siis uskaltaa tunnustaa sen, ett\u00e4 1930-luku oli 10 vuotisessa keskiarvotarkastelussa mittausjaksojen v\u00e4h\u00e4j\u00e4isin kymmenvuotisjakso t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Avoimesta arkistosta l\u00f6ytyi Hangon, Helsingin, Ut\u00f6n, Kaarinan, Sein\u00e4joen, Siikajoen, Savonlinnan, Vesannon, Tohmaj\u00e4rven, Kuusamon, Sodankyl\u00e4n ja Nuorgamin historiatiedot. Aivan muutaman harvan aseman joku yksitt\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilatieto puuttui ja ne arvioitiin l\u00e4himm\u00e4n s\u00e4\u00e4aseman tiedoilla. Edell\u00e4 olevasta kuvasta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Etel\u00e4-Suomen talvet ovat suunnilleen samalla tasolla, mutta Lapissa 2010-luvun talvet ovat j\u00e4\u00e4htyneet eniten. Kaikki paikat yhteens\u00e4 laskettuna j\u00e4\u00e4htyminen 2010-luvulle tultaessa talvien suhteen on ollut noin 0,5 C-astetta.<\/p>\n\n\n\n Sama vertailu tehtiin toisen 1930-luvun tiedot omaavan l\u00e4hteen kautta. Esimerkkin\u00e4 yksi taulukko liitteen\u00e4 2.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 olevasta kuvasta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lopputulos on jota kuinkin sama, vaikka 2010-luvun s\u00e4\u00e4asemat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole t\u00e4ysin samoissa paikoissa.<\/p>\n\n\n\n Sitten talvien l\u00e4mpeneminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaisaniemi on meren rannalla ja pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilojen vaihtelu ei paljon muutu. 1900-luvun alusta 1940-luvulle tultaessa talvien l\u00e4mpmeneminen 30 vuodessa oli Kaisaniemess\u00e4kin karvan verran suurempaa kuin vuotta 2019 edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 30-vuotisjaksolla oli, mutta l\u00e4ht\u00f6tilanne 1900-luvun alussa oli hieman kylmempi kuin 1980-1989.<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 talvien lauhtumisesta 1930-luvulla on useita lehtiartikkeleita ja ne l\u00f6ytyv\u00e4t omasta blogistaan: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33<\/a> T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin voi mainita, ett\u00e4 vuonna 1938 FMI:n johtaja tri Ker\u00e4nen raportoi Lapin talvien l\u00e4mmenneen 3 astetta ja Huippuvuorten jopa 7 asteella.<\/p>\n\n\n\n Kylmi\u00e4 talvia kaipailtiiin 1935<\/p>\n\n\n\n 1936 uutisoitiin j\u00e4\u00e4meren sulamisesta.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1937oli Pohjois-Amerikassa valtavia tulvia ja muita \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ja syit\u00e4 niille haettiin mm. merenpohjan muutoksista: 1939 raportoitiin Helsingin talvien lauhtuneen 2,5 asteella, mutta toisin kuin vuonna 2021, ei uskallettu ennustaa tulevaisuutta, eik\u00e4 luvata banaanien viljely\u00f6 Suomen olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n Globaalia oli l\u00e4mpeneminen silloinkin<\/p>\n\n\n\n Linnut muuttivat talvehtimaan arktisille alueille.<\/p>\n\n\n\n Riekot muuttivat pohjoiseen ja ikirouta pakeni. Vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa.<\/p>\n\n\n\n Kalatkin muuttivat pohjoiseen p\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s Suomessa tehty dendrokronologian ilmastollinen tiedetutkimus ja muinainen ilmatiede ovat p\u00e4\u00e4tyneet samaan lopputulokseen ilmaston nopean l\u00e4mpenemisen suhteen, kun tultiin 1940-luvulle.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Keski-Englannissa on pisin yht\u00e4mittainen l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaussarja, jossa sek\u00e4 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6kausi ja nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isempi 1700-luvun lopun l\u00e4mp\u00f6kausi n\u00e4kyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta tapahtunut palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitteriss\u00e4 puhui toipumisesta, kun ei taida ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 palautumisasiaa, niin palautiminen j\u00e4\u00e4kaudesta hupentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se n\u00e4kyy hyvin t\u00e4ss\u00e4 lehtileikkeess\u00e4 sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa v\u00e4hentyneet. Ihmiskunta el\u00e4\u00e4 siis eritt\u00e4in hyvi\u00e4 aikoja 1900-luvulla jopa niin, ett\u00e4 sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.<\/p>\n\n\n\n Havaintona se, ett\u00e4 talvet hieman l\u00e4mpeniv\u00e4t 1970-luvulla.<\/p>\n\n\n\n Toivottavasti nyt ei luoteta jatkuvaan l\u00e4mpenemiseen ja tehd\u00e4 samoja virheit\u00e4 kuin tehtiin 1966.<\/p>\n\n\n\n Helsingin Seutulassa n\u00e4kyy eritt\u00e4in hyvin 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6kausi ja ilmaston jaksollinen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 esitetty asia voidaan havaita my\u00f6s Suomen talvista tehdyist\u00e4 kuvaajasta, jossa esimerkkin\u00e4 on laskettu Tampereella olleita l\u00e4mpimi\u00e4 talvia.<\/p>\n\n\n\n Sodankyl\u00e4ss\u00e4kin on 2000-luvun CO2 varsin tehotonta, kun sit\u00e4 verrataan 1900-luvun alun hiilidioksidiin. 1938 oli melkein musta joulukin Sodankyl\u00e4ss\u00e4 asti, kun maassa oli vain 2 cm lunta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n L\u00e4tk\u00e4mailaa on vaikeaa havaita Sodankyl\u00e4n talvistakaan.<\/p>\n\n\n\n Simo Ruoho on my\u00f6s kaivanut saatavilla olevaa talvien l\u00e4mp\u00f6tilamittausdataa niilt\u00e4 asemilta, jotka mittasivat l\u00e4mp\u00f6tiloja jo 1930-luvulla.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 sen tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jotka tietysti ovat linjassa omien havaintojeni kanssa:<\/p>\n\n\n\n 1. Esiteollisen ajan talvet olivat keskim\u00e4\u00e4rin 2,4 C kylmempi\u00e4 kuin tuoreimman ilmastollisen jakson. <\/p>\n\n\n\n Suomessa l\u00e4mpeneminen havaittiin jo 1900-luvun alussa<\/strong> ja 1913 lehdess\u00e4 kirjoitettiin, kuinka ihmiset v\u00e4ittiv\u00e4t ilmaston ja talvien sen my\u00f6t\u00e4 muuttuneet t\u00e4ysin erilaisiksi, kun talvet olivat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Siihen aikaan tiedemiehet olivat ajan tasalla ja toppuuttelivat ihmisi\u00e4 kertomalla, ett\u00e4 ennen on eletty paljon l\u00e4mp\u00f6sempi\u00e4kin kausia, eik\u00e4 l\u00e4mpeneminen sik\u00e4li ole mik\u00e4\u00e4n ihmeellinen asia. <\/p>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4h\u00e4n asia on t\u00e4ysin p\u00e4invastoin tieteen osalta ja ilmatiede pyrkii luomaan sellaista mielikuvaa, ett\u00e4 nykyinen l\u00e4mmin ja talviltaan lauha ilmastojakso olisi jollakin tavalla erikoinen menneisiin ilmastojaksoihin verrattuna. Sivistynyt kansanosa pyrkii vuonna 2020 puolestaan kertomaan ilmatieteelle niit\u00e4 asioita, jotka se viel\u00e4 tiesi ja tunsi vuonna 1913. <\/p>\n\n\n\n Historian kirjat ja lkehdet kertovat, ett\u00e4 ruistakin viljeltiin tammikuussa 1930<\/p>\n\n\n\n Kes\u00e4inen maisema P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 1930 ja tammikuinen kahvihetki.<\/p>\n\n\n\n Kukkia istutetaan uudenvuoden aattona ja soutelua P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 Jouluaattona.<\/p>\n\n\n\n Rehua veneell\u00e4 tammikuussa Karjalassa.<\/p>\n\n\n\n Ilmatieteen laitoksen mukaan \u201dJoulukuut ovat l\u00e4mmenneet jopa viitisen astetta<\/strong>, elokuussa l\u00e4mpenemist\u00e4 ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ari Laaksonen.\u201d kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos n\u00e4kyy jo Suomen s\u00e4\u00e4ss\u00e4 \u2013 Joulukuut l\u00e4mmenneet eniten<\/a> 25.11.2015. Usein kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6aalto oli ollut vain paikallinen Suomea koskeva asia. Silti useat vanhat lehdet raportoivat esim Alaskan, Pohjoisnavan, Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja Huipuvuorten sulavista j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 normaalia l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4st\u00e4 Golfvirrasta.<\/p>\n\n\n\n Nykyinen ilmatiede nojaa IPCC:n tieteellisest\u00e4 raportista tehtyyn poliittiseen raporttiin, johon my\u00f6s Suomen ilmatiede perustaa uskonsa. FMI kun ei en\u00e4\u00e4 tunne sen paremmin ilmastohistoriaa kun ilmaston syklisyyteen vaikuttavia luonnon normaaleja tekij\u00f6it\u00e4. Heille ihminen on ainoa ilmastoon vaikuuttava tekij\u00e4 vuonna 2020. Kuitenkin IPCC:n tieteellisess\u00e4 osassa on pitk\u00e4n ilmastohistorian tieteellisten tutkimusten tuloksia, joista on leikelty sopivat osat poliittiseen osioon. Alla on kuvaotos IPCC:n tieteellisest\u00e4 raportista. <\/strong>Siin\u00e4 oikealla alhaalla on l\u00e4mp\u00f6tila-anomalia, jossa my\u00f6s 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6kausi ja eritt\u00e4in nopea l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy.<\/strong> Vasemmalla alhaalla on j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden laajuuteen liittyv\u00e4 kuva ja ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikealla se kuva, jonka ilmatiede on valinnut oman uskonsa tukemiseksi.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4mmint\u00e4 oli my\u00f6s Pohjoisnavalla, jossa otettiin jopa aurinkoa 1900-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Andreen rerkikunta tuli esille sulavasta ikij\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Pohjoisen j\u00e4\u00e4tutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov <\/strong>oli ven\u00e4l\u00e4inen tiedemies, joka k\u00e4ytti koko ty\u00f6uransa arktisen alueen tutkimukseen. Zubov teki l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 Arktikasta runsaasti havaintoja, joita h\u00e4n kuvailee kirjassaan Arktinen J\u00e4\u00e4, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. H\u00e4n kirjoittaa mm. n\u00e4in (l\u00e4hde<\/a>): <\/p>\n\n\n\n Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta uutisoitiin 1929<\/p>\n\n\n\n Sveitsin alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 tehtiin vuonna 2009 tieteellinen tutkimus, jossa pohdiskeltiin syyt\u00e4 sille, ett\u00e4 1930-luvulla j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n, vaikka oli l\u00e4mp\u00f6isempi ilmastojakso kuin nyky\u00e4\u00e4n, kun ilmastonmuutos niit\u00e4 nyt kuulemma sulattaa. Tutkimuksessa todetaan: https:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2009\/12\/091231124858.htm<\/a><\/p>\n\n\n\n 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jakso n\u00e4kyy my\u00f6s Pohjois-Amerikan sellaisissa alkuper\u00e4isiss\u00e4 kuvaajissa, joita ei ole j\u00e4lkeenp\u00e4in muuteltu. T\u00e4m\u00e4 USCRN, eli U.S. Climate Reference Network on USA:ssa oleva ”maailman paras ja tarkin” maa-asemien mittausverkko, jonka mittaustuloksia ei ole adjustoitu, vaan ovat siis uoraa raakadataa. ”The USCRN’s primary goal is to provide long-term temperature, precipitation, and soil moisture and temperature observations that are of high quality and are taken in stable settings.” <\/p>\n\n\n\n Kuumimmat \u00e4\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilat ovat Suomessa laskussa ja erityisesti USA:ssa ja Australiassa, jossa niit\u00e4 oli eniten 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n 1930-luvun l\u00e4mpenemist\u00e4 ovat ruotsalaisetkin pohtineet, koska siin\u00e4 ei ole eroa nykyiseen l\u00e4mpenemiseen n\u00e4hden, eik\u00e4 hiilidioksidi selit\u00e4 kumpaakaan l\u00e4mpenemisjaksoa. 1895-1945 CO2 -pitoisuus on v\u00e4h\u00e4inen, mutta l\u00e4mp\u00f6tilan nousu yht\u00e4 suuri kuin 1957-2008. Edelliseen kuvaan ja tekstiin liittyen:<\/p>\n\n\n\n Eip\u00e4 CO2 korreloi oikeastaan juuri mink\u00e4\u00e4n asian kanssa.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Ei CO2 korreloin edes FMI:n virallisen k\u00e4yr\u00e4n kanssa. Nyttemin l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yr\u00e4 on muutettu sellaiseen muotoon FMI:n toimesta, ett\u00e4 se saadaan sovitettua CO2:n kanssa sopivasti yhteen.<\/p>\n\n\n\n Monikin asia vaikuttaa Suomen talvien l\u00e4mp\u00f6tiloihin, mutta mertkitt\u00e4vin niist\u00e4 lienee NAO-ilmi\u00f6, jonka muinainen ilmatiede viel\u00e4 2000-luvun alussa tunsi.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n NAO-ilmi\u00f6\u00f6n liittyen viel\u00e4 vuonna 1990 tehtiin yli 200 tutkimusta siit\u00e4, miten se vaikuttaa mihinkin, kuten vaikka poroihin. Nykyisin n\u00e4kee, ett\u00e4 se on ilmastonmuutos, joka porojen kokoa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 heiluttelee. Ehk\u00e4 NAO kaluttiin niin loppuun, ett\u00e4 aloitettiin vastaava tutkimus vuodesta 1960, jolloin oli kylm\u00e4 ilmastovaihe ja NAO pahasti miinuksella ja saadaankin tehty\u00e4 samat tutkimukset, mutta nyt kuvitellun ilmastonmuutoksen nimiss\u00e4 NAO tyystin unohtaen.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Toki my\u00f6s virallinen muinainen ilmatiede on vertaillut NAO:n ja Suomen talvien l\u00e4mptilojen yhteytt\u00e4, mutta nyky\u00e4\u00e4n se ei en\u00e4\u00e4 voi, koska sen levitt\u00e4m\u00e4 ilmastonmuutosuskonto voi vaarantua.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Talvien ja vuosien l\u00e4mp\u00f6tiloihin vaikuttaa monia muitakin ilmastollisia tekij\u00f6it\u00e4 joista yksi merkitt\u00e4v\u00e4 on AMO, jonka 1907 saksalainen tiedemies Bucher havaitsi.<\/p>\n\n\n\n AMO:n tilanne 2020<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Milloin sitten AMO k\u00e4\u00e4ntyy taas miinukselle ja tulee kylmien talvien vuoro?<\/strong> K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 er\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n tekem\u00e4\u00e4 ennustusta, joka kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4, mutta aika sitten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten siin\u00e4 k\u00e4y, eli vuoden 2027 paikkeilla Suomessa palataan 1960-1990 kaltaiseen kylm\u00e4\u00e4n jaksoon.<\/p>\n\n\n\n Hurjasti on my\u00f6s suhtautuminen noihin ikiaiakisiin lauhoihin talviin muuttunut. Nyky\u00e4\u00e4n me kun on mukavan lauhaa talvisin, niin me kuollaan kohta kaikki ja Saharan olosuhteet siirtyv\u00e4t meille. Viel\u00e4 1910 vitsailtiin kapteeni Cookin vai oliko per\u00e4mies Pearcyn k\u00e4\u00e4nt\u00e4neen napa-akselia, kun poikkesivat pohjoisnavalla ja nyt satoi tammikuussa vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Samoin jo vuosi 1901 lienee ollut l\u00e4hihistorian l\u00e4mpimin vuosi. Silloin surivat Tenon rannoilla helmikuussa, kun talvi on ollut yht\u00e4 suwea joulusta asti ja ep\u00e4iliv\u00e4t leikill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tanskalaiset revontulitukijat p\u00f6lliv\u00e4t revontulet ja siksi on niin lauhaa. Kuten sanottu, nyky\u00e4\u00e4n on leikki kaukana n\u00e4ist\u00e4 asioista, koska pit\u00e4\u00e4 todistaa. Meteorologit ovat valitettavsti vallanneet nykytieteen. He ovat vaientaneet kaikki muut tieteet (fysiikka, aurinko, luonnontiede, mets\u00e4ntutkimus) tuloksineet, jos ne eiv\u00e4t tue heid\u00e4n omaa uskoaan asiaan ja sit\u00e4 kautta ihmisen syyllisyytt\u00e4<\/strong>. Sanovat jopa, ett\u00e4 se tiede on h\u00f6mpp\u00e4\u00e4, jos se ei anna meteorologeille mieleisi\u00e4 tuloksia. Meteorologit siis terrorisoivat avointa tieteellist\u00e4 tutkimusta ja keskustelua t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellisen johtajan Ari Laakosen johdolla, koska eiv\u00e4t tunne CO2:n ilmastoherkkyyteen liittyvi\u00e4 asioita. Ihminen on syyllinen ja piste sille keskustelulle.<\/strong> Ilmastotiede on saavuttanut absoluuttisen totuuden my\u00f6s muiden tieteiden osalta, amen.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s kes\u00e4 1901 oli yksi historian l\u00e4mp\u00f6isimmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n Liite 1<\/strong>: Suomen ilmatieteenlaitoksen arkistosta haettujen arvojen pohjalta lasketut Tohmaj\u00e4rven ja Nuorgamin talvien keskil\u00e4mp\u00f6tilat<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Liite 2<\/strong>: Suomen tilastollinen vuosikirja, vuosi 1930 keskil\u00e4mp\u00f6tilat<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Lumettomat joulut<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaisaniemess\u00e4 mustia jouluja on ollut 2010-luvulla enemm\u00e4n kuin 1930-luvulla. Jostakin tuntemattomasta syyst\u00e4 1950-luvulla niit\u00e4 oli yht\u00e4 paljon kuin 2010-luvulla. Ei taida CO2 selitt\u00e4\u00e4 asiaa.<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4maassa Tampereella on tasapeli 1930-, 1950- ja 2010-luvun kohdalla. Viimeisimm\u00e4t ”ilmastonmuutos”vuosikymmenet ovat kovasti Tampereen korkeudella per\u00e4ss\u00e4 luonnollisen vaihtelun mustien joulujen lukum\u00e4\u00e4riss\u00e4, joten kiritt\u00e4v\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksella siell\u00e4 suunnalla riitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden mustein joulujenkin osalta.<\/p>\n\n\n\n Tammikuussa 1930 kes\u00e4ntuntuinen p\u00e4iv\u00e4 P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 ja kahvikestit nurmikolla.<\/p>\n\n\n\n 1932 Jouluaattona soutelua P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 ka kukkien istutusta uudenvuoden attona.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n 1935 oli Kittil\u00e4n ja Levin ainoa musta joulu.<\/p>\n\n\n\n 1938 oli liki musta joulu Sodankyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 15.3.2021 lis\u00e4ys: \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin liittyen olen my\u00f6hemmin tehnyt useamman blogin: Esimerkkin\u00e4 Suomen tuhoisin tornadojen sarja vuonna 1932 (l\u00e4hde<\/a>) : <\/p>\n\n\n\n 04.08.1932<\/strong><\/p>\n\n\n\n SUOMEN MERKITT\u00c4VIN JA TUHOISIN TORNADOJEN SARJA<\/strong><\/p>\n\n\n\n Etel\u00e4-Suomen Sanomat 6.8.1932<\/em><\/p>\n\n\n\n HIRVITT\u00c4V\u00c4 MYRSKY OITISSA<\/strong><\/p>\n\n\n\n HAJOITTI ASUIN- JA ULKORAKENNUKSIA JA KAATOI 10 TONNIN PAINOISEN TAVARAVAUNUN.<\/strong><\/p>\n\n\n\n KATKOI S\u00c4HK\u00d6PYLV\u00c4IT\u00c4, TUHOSI NIITTYJ\u00c4 JA PELTOJA SEK\u00c4 KAATOI METS\u00c4\u00c4 KUIN HEIN\u00c4\u00c4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n N\u00e4in voimakas myrsky on Suomessa hyvin harvinainen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Torstai-iltana klo 15-16 v\u00e4lill\u00e4 raivosi Oitissa tavattoman ankara, Suomessa harvinainen py\u00f6rremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Myrskykeskus, joka oli noin 200 metrin levyinen kulki 4-5 kilometrin matkan hirvitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 nopeudella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.<\/p>\n\n\n\n Oitin aseman l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 se rikkoi ensiksi Salpaussel\u00e4n tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi er\u00e4\u00e4n vaihdekopin, kaatoi puhelinpylv\u00e4it\u00e4 ja katkoi puhelin- ja lenn\u00e4tinlankoja. Sielt\u00e4 edelleen kulkiessaan se rikkoi er\u00e4\u00e4n talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.<\/p>\n\n\n\n Myrskyn tavatonta voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita, ett\u00e4 se siirsi er\u00e4\u00e4n asuinrakennuksen noin 2,5 metri\u00e4 sijoiltaan, s\u00e4ilytt\u00e4en sen kuitenkin aivan ehj\u00e4n\u00e4. Rakennuksessa sis\u00e4ll\u00e4 olleet eiv\u00e4t saaneet mit\u00e4\u00e4n vammoja. Er\u00e4\u00e4n talon is\u00e4nn\u00e4lle antoi myrskypy\u00f6rre noin 30 metrin pituisen lentomatkan.<\/p>\n\n\n\n Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton, jota toistaiseksi ei ole l\u00f6ydetty. Er\u00e4\u00e4n puuvajan se lenn\u00e4tti yl\u00f6salaisin, mutta merkillist\u00e4 kyll\u00e4, eiv\u00e4t vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua.<\/p>\n\n\n\n Edelleen kulkiessaan py\u00f6rre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yl\u00e4osan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kivisein\u00e4\u00e4. Ninik\u00e4\u00e4n se rikkoi kartanon myllyn ja kiid\u00e4tti sen katon er\u00e4st\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isasuntoa vasten, joka my\u00f6skin rikkoutui. Er\u00e4\u00e4st\u00e4 talosta riisti myrsky koko ikkunain yl\u00e4puolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 olleille mit\u00e4\u00e4n vammoja.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi rikkoi myrsky viel\u00e4 kahdeksan latoa, kaatoi mets\u00e4\u00e4 useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyj\u00e4 ja vei mm. er\u00e4\u00e4lt\u00e4 pellolta kuhilailla olleen ruissadon menness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Yleens\u00e4 vallitsi koko Etel\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n kuluessa raju ukonilma. Koskella oli ollut havaittavissa samantapaisen py\u00f6rremyrskyn vaikutusta. Muun muassa oli myrsky siell\u00e4 hajottanut Hyv\u00e4nneulankyl\u00e4ss\u00e4 maanviljelij\u00e4 R. Nisulan mailla pari latoa, repinyt heikompia kattoja, lenn\u00e4tellyt ilmaan ruiskuhilaita ja kaatanut mets\u00e4\u00e4 Huljalan kyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6skin oli se Padasjoella kaatanut muutamia puhelinpylv\u00e4it\u00e4 saamatta siell\u00e4 kuitenkaan aikaan mit\u00e4\u00e4n vakavampia vaurioita.<\/p>\n\n\n\n 11.8. ESS uutisoi muuallakin tapahtuneista tuhoista:<\/em><\/p>\n\n\n\n PY\u00d6RREMYRSKYN TUHOT<\/strong>. ILMI\u00d6 OLI LAAJEMPI KUIN LUULTIINKAAN<\/strong><\/p>\n\n\n\n H\u00c4VITYST\u00c4 TAPAHTUI MY\u00d6S NURMIJ\u00c4RVELL\u00c4, UURAISILLA JA INKEROISISSA. KAKSI IHMISUHRIA.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Py\u00f6rremyrsky oli mittasuhteiltaan paljon valtavampi kuin alussa luultiinkaan. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saaneen alkunsa Nurmij\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4n Uusikyl\u00e4ss\u00e4. Siell\u00e4 er\u00e4s Frans Ranta niminen is\u00e4nt\u00e4 oli ladossa, jonka myrsky tempaisi s\u00e4p\u00e4leiksi ja h\u00e4n sai vaikeita vammoja leukaansa ja reiteens\u00e4, sek\u00e4 menetti tajuntansa. Samassa kyl\u00e4ss\u00e4 kaatui mets\u00e4st\u00e4 noin 5000 runkoa.<\/p>\n\n\n\n Koulupoika sai surmansa.<\/strong> Uusikyl\u00e4ss\u00e4 oli myrskyn aikana seisonut kotitalonsa pihamaalla koululainen Paavo Teri\u00f6, kun myrsky repi irti er\u00e4\u00e4st\u00e4 rakennuksesta pitki\u00e4 piiruja. Niist\u00e4 yksi osui pojan p\u00e4\u00e4h\u00e4n surmaten h\u00e4net silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Myrsky eteni sitten pohjoiskoillisen suuntaan heitt\u00e4en muun muassa er\u00e4\u00e4n puolivalmiin asuinrakennuksen kymmenien metrien korkeudelle ilmaan.<\/p>\n\n\n\n Muuallakin h\u00e4vityst\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n My\u00f6skin Jyv\u00e4skyl\u00e4n pohjoispuolella Uuraisilla teki myrsky samanaikaisesti suunnattomia tuhoja kaataen mets\u00e4\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4en rakennuksia. Myrsky riehui noin 100 metrin levyisell\u00e4 alueella 10 km:n pituisen matkan.<\/p>\n\n\n\n Torstaina kello 15 tienoilla puhkesi my\u00f6s Kymenlaakson Inkeroisissa ankara ukkossade, joka my\u00f6hemmin kehittyi rajumyrskyksi tuhoten suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavaa viljaa ja kaataen ruiskuhilaita. My\u00f6s puhelinpylv\u00e4it\u00e4 ja puita myrsky repi maasta joukoittain ja samoin se kaatoi aitoja. Kaikkien sivukeskusten puhelinjohdot meniv\u00e4t poikki.<\/p>\n\n\n\n Meteorologisen keskuslaitoksen tutkimus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koska Oitissa raivonnut py\u00f6rremyrsky oli meid\u00e4n oloissamme aivan poikkeuksellisen voimakas, p\u00e4\u00e4tti meteorologinen keskuslaitos toimeenpanna tarkan tutkimuksen. Tutkimuksia suoritti s\u00e4\u00e4ennustuksen vt. johtaja tri Angervo. Tutkimus alkoi Oitin asemalta ja siin\u00e4 laadittiin piirroksia ja otettiin valokuvia py\u00f6rteen aikaansaannoksista. Erikoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli merkit\u00e4 muistiin kaatuneiden puiden asennot, jotka antavat parhaimman kuvan ilmi\u00f6n dynamiikasta. Kaatuneiden puiden vahvuuksista taas voidaan arvioida py\u00f6rteen voimakkuuksia.<\/p>\n\n\n\n \u201dTutkimuksissa kohdistetaan tietenkin huomio kaikkiin muihinkin ilmi\u00f6n yhteydess\u00e4 oleviin seikkoihin.\u201d<\/p>\n\n\n\n Meteorologista pohdintaa aiheutti seikka, olisiko myrsky kulkenut yhten\u00e4isen\u00e4 koko 200 kilometrin matkan Nurmij\u00e4rvelt\u00e4 Uuraisiin (nopeus 70 km\/h). Tuota n\u00e4k\u00f6kantaa ep\u00e4iltiin jo alkuvaiheessa ja p\u00e4\u00e4dyttiin todenn\u00e4k\u00f6isempiin erillisiin luonnonilmi\u00f6ihin.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n 2010-luvulla myrskyt v\u00e4heniv\u00e4t, vaikka ilmatieteen edustajat pyrkiv\u00e4t kaikin keinoin luomaan t\u00e4ysin p\u00e4invastaista mielikuvaa.<\/strong> Meren luodoille on asennettu tuulenpuuskia mittaavia mittareita ja niiden lukemia uutisoidaan, kun sattuu normaali talvimysky. Mediakin on hysteerinen myrskyjen suhteen ik\u00e4\u00e4n kuin jokainen myrsky olisi sellainen, joita ei ole ikin\u00e4 n\u00e4hty tai muuten erikoinen. Ilmatiede antaa tukea ja lue ilmastohysteriaa ja – paniikkia kansalaisiin. Vuonna 2019 Aapeli-myrsky puhkui merell\u00e4 uusien mittausasemien ansiosta ”enn\u00e4tysmyrskyn”, jonka suurin vahinko oli s\u00e4hk\u00f6tt\u00f6myys joillakin alueilla ja se ett\u00e4 puita kaatui. 1930-luvulla ei s\u00e4hk\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 juurikaan noteerattu. Pieni\u00e4 ovat siis silakat joulukaloiksi, kun myrskyjen tuhoja vetrtaillaan meneisiin aikoihin, mutta alarmin takia nykyisi\u00e4 myrskyj\u00e4 on kuvailtava ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miksi.<\/p>\n\n\n\n 1-2.01.2019<\/strong><\/p>\n\n\n\n AAPELI RAIVOSI ENN\u00c4TYKSEEN<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aapeli-myrsky laittoi tuulienn\u00e4tykset uusiksi. Suomen yli kaakkoon liikkuneen syv\u00e4n matalapaineen tuulet voimistuivat poikkeuksellisen koviksi l\u00e4ntisill\u00e4 merialueilla, Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla. Aapeli-nimen saanut talvimyrsky ylitti entiset tuulienn\u00e4tykset reilusti hipoen keskituuleltaan hirmumyrskyrajana Suomessa pidetty\u00e4 33 m\/s lukemaa. Maa-alueiden onneksi Aapelin rajuin voima kohdistui l\u00e4ntisille merialueille, joskin tuulivahinkoja syntyi rannikoiden l\u00e4hell\u00e4 ja erityisesti Ahvenanmaalla. S\u00e4hk\u00f6katkoista k\u00e4rsi pahimmillaan noin 120 000 asiakasta. Lis\u00e4ksi myrsky my\u00f6h\u00e4stytti laiva- ja junaliikennett\u00e4 sek\u00e4 katkoi k\u00e4nnykk\u00e4yhteyksi\u00e4 laajalti.<\/p>\n\n\n\n K\u00f6karin Bogsk\u00e4riss\u00e4 10 minuutin keskituulen nopeus oli keskiviikkoaamuna 2.1 kello 6 32,5 m\/s, mik\u00e4 on tunturit pois lukien kovin Suomessa koskaan mitattu keskituuli. Muutama tunti aiemmin M\u00e4rketiss\u00e4 mitattiin vain kymmenyst\u00e4 alempi arvo. Aiempi enn\u00e4tys 31 m\/s oli mitattu nelj\u00e4 kertaa, vuosina 1971, kahdesti 1975 ja taas 1995. Valtavat hiekkamyrskyt pyyhkiv\u00e4t Yhdysvaltain Keskil\u00e4ntt\u00e4 1930-luvulla. Nyt Suurilla tasangoilla on huolestuttavia merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuhoisat tapahtumat voisivat toistua.<\/p>\n\n\n\n Hiekkamyrskyt tuhosivat satoja, lenn\u00e4ttiv\u00e4t hedelm\u00e4llisen pintamaan taivaan tuuliin ja aiheuttivat suoria kuolemantapauksia Suurilla tasangoilla 1930-luvulla. Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaava tuho voi toistua.<\/strong><\/p>\n\n\n\n 1930-luvun hiekkamyrskyjen uskotaan syntyneen ajan maanviljelystekniikoiden ja kuivuuden yhdistelm\u00e4st\u00e4. 1920-luvulla valtavia alueita preeriaa otettiin maanviljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 alkanut kuivuus muutti peltojen maaper\u00e4n tomuksi. Tutkijoiden mukaan jotakin samankaltaista on tapahtumassa nytkin.<\/p>\n\n\n\n Hiekkap\u00f6lyn lis\u00e4\u00e4ntyminen on korkeimmillaan kylv\u00f6- ja sadonkorjuuaikaan, eli silloin kun maata muokataan. Samanaikaisesti l\u00e4mp\u00f6aallot ja kuivat kaudet alueella ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Tutkijoiden mukaan Suuret tasangot ovat l\u00e4hell\u00e4 keikahduspistett\u00e4, jossa 1930-luvun tapahtumat voivat toistua.<\/p>\n\n\n\n Ongelmaa pahentaa se, ett\u00e4 uusia osia preeriaa on raivattu biopolttoaineiden tuotantoon<\/strong>. Luonnonvarainen preeria, joka kasvaa hein\u00e4\u00e4 ja ruohoa, ei ole herkk\u00e4 hiekkamyrskyille, mutta sen raivaaminen viljeysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nostaa riski\u00e4 huomattavasti. Kun tuulet toistuvasti puhaltavat kuivaa pintamaata pois, maanviljelij\u00f6iden on kynnett\u00e4v\u00e4 maata syvemm\u00e4lle, ja n\u00e4in paljastuva maa on entist\u00e4 suojattomampi eroosiota vastaan.<\/p>\n\n\n\n Tuon ajan kuumuudesta ja kuivuudesta on oma kooste blogissa, linkki: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=233<\/a><\/p>\n\n\n\n Maapallollahan on vuosittain erilaisia hirmumyrskyj\u00e4 noin 100 plus miinus 10-15 % kappaletta<\/strong>. Jokaista niist\u00e4 uutisoisdaan ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat ainutalaatuisia. Lis\u00e4ksi esim. Forecalla on joulukuussa 2020 facebookissa joka p\u00e4iv\u00e4 satelliittip\u00e4ivityskuva jostakin meneill\u00e4\u00e4n olevasta myrskyst\u00e4. Toki ymm\u00e4rr\u00e4n mit\u00e4 Foreca ajaa takaa kuvillaan ja kyll\u00e4 niit\u00e4 kuvia riitt\u00e4\u00e4kin p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4ksi, kun kukin 115 vuosittaisesta myrskyst\u00e4 kest\u00e4\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4. Hieman kyll\u00e4 maallikona ihmettelee miten ne kuvat palvelevat suomalaista s\u00e4\u00e4tiedotusta, jos ei tied\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 p\u00e4ivityskuvilla halutaan lietsoa ilmastopaniikkia – ja hysteriaa, joka nyky\u00e4\u00e4n on kaikkein oleellisin osa ilmatiedett\u00e4. Asiallinen s\u00e4\u00e4tiedottaminen ja ilmaston k\u00e4sittely on j\u00e4\u00e4nyt 1900-luvulle. <\/p>\n\n\n\n Tulvista ja niihin liittyvist\u00e4 myrskyist\u00e4 on oma blogi https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a><\/p>\n\n\n\n Suomessa myrskyt olivat v\u00e4henem\u00e4\u00e4n p\u00e4in ja siksi FMI muutti niiden m\u00e4\u00e4rittelytavan vuonna 2020, jotta sai myrskytilastot kauniimmiksi, jotta esim. YLE voi levitell\u00e4 VALEitaan. Mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4h\u00e4n ja ilmastoon liittyv\u00e4\u00e4n ilmatieteen tiedottamiseen ja median uutisointiin ei siis voi luottaa vuonna 2021.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tiivistelm\u00e4 T\u00e4m\u00e4n blogin l\u00e4mp\u00f6tilatiedot on ker\u00e4tty Suomen ilmatieteenlaitoksen s\u00e4\u00e4asemien arkistosta sek\u00e4 vertailumieless\u00e4 Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. S\u00e4\u00e4asemien arkistosta otettiin vertailuun ne s\u00e4\u00e4asemat, joilta l\u00f6ytyv\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilatiedot vuodesta 1929 alkaen. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on muita kaupunkeja, joiden talvien keskil\u00e4mp\u00f6tiloja tarkasteltiin vertailumieless\u00e4. Vertailun voi tehd\u00e4 FMI:n taulukoiden sijaan saatavilla olevasta raakadatasta ja siihen liittyv\u00e4 vertailu joulukuun osalta on blogissa… Jatka lukemista 1930-luvun l\u00e4mpim\u00e4t talvet, vaiettu totuus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":606,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[31,4,5],"class_list":["post-727","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-1930-luku","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/727","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=727"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/727\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1928,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/727\/revisions\/1928"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/606"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=727"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=727"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=727"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Samoin (1969-1978) —> (2009-2018) ja (1979-1988) —> (2009-2018).<\/p>\n\n\n\nJohdanto<\/h2>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n 1930 vuosikymmenen kuumien talvien toteaminen vapaasti saatavilla olevista Suomen ilmatieteenlaitoksen tilastoista oli eritt\u00e4in mielenkiintoinen ty\u00f6, jonka tulokset hyvin vahvistavat edell\u00e4 maninitut Risto Jurvan ja Jouni Vainion havainnot, kuten my\u00f6hemmin blogissa havaitaan.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Itameri-jurva-FMI-1024x671.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/itameri-vainio-1024x621.png\")
<\/figure>\n\n\n\nVuosikymmenten vertailu Suomen ilmatieteenlaitoksen arkiston tietojen avulla<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Tietojen hakeminen ja k\u00e4sittely oli suuri ty\u00f6. Jos niiss\u00e4 on virheit\u00e4, korjataan ne kohdalleen. Tietojen kolmas tarkistus on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 muutenkin.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Talvi-vertailu-1.png\")
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Talvi-vertailu-2.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/1940-Kaisaniemi-30-v-talvet-lampenee-1024x480.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/syyskuu_helle_ilmasto-keranen-1938-pakattu.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/1938_ker__nen_kaikki-pakattu-1024x704.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1935_keranen_talvet-uusi-pakattu.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/navat-sulavat-1936.png\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 lehtijuttu vuodelta 1937 \/ Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:
”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mit\u00e4\u00e4n auttaakseen sit\u00e4, sanoi Mark Twain”
”…tosiasia on, ett\u00e4 viime aikoina monet tiedemiehet ovat k\u00e4ytt\u00e4neet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, py\u00f6rremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, t\u00e4llaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”
”N\u00e4m\u00e4 merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden v\u00e4lityksell\u00e4 ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 merenpohja painuu, vaan jotkut heist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 merenpinta nousee”
”Kylmien ja l\u00e4mpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sek\u00e4…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT N\u00c4IN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PIT\u00c4NEE VANHA VIISAUS YH\u00c4 EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MIT\u00c4\u00c4N TEHD\u00c4”
No eip\u00e4 ollut CO2 -veroa silloin, jolla olisi voinut s\u00e4\u00e4t ja ilmat s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4! <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1937_meren_pohja_1-pakattu-1024x681.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1937_meren_pohja_2-pakattu-1024x642.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ker__nen_ilmasto_l___pakattu-1939-banaanit-1024x882.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/keranen_uusi-aurinko-uusi-1938-pakattu.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1938_talvi_linnut-pakattu.jpg\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/1939_vehn___riekko_s_mYvap.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/1939_1912_ikirouta_keranen-kooste-navat-pakattu-1024x469.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/fmi_ker__nen_1938_1939-lustot-pakattu-1024x581.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/keski_englanti_lusto_pakattu-1024x469.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Katovuodet-1944tilastoa.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/keranen-vuonna-1966.png\")
<\/figure>\n\n\n\nMuita havaintoja ja tarkasteluja Suomessa<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/helsinki-seutula-kaisaniemi.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/suomen_talvet_ja_tam_TEBmK-1024x637.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1938-sodankyla-lumi-1024x677.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1938_keranen_sodankyla-pakattu-1024x575.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
2. Korkein 9-v keskiarvo on mitattu 1930-luvulla, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nyt ollaan aivan samalla tasolla kuin silloin
3. Monivuosikymmeninen vaihtelu viilensi Suomen talvia 1930-luvulta 1970-luvulle yli 4 astetta, ja sellaiseen on syyt\u00e4 varautua my\u00f6s 2010-2050 v\u00e4lill\u00e4.
4. Vuotuinen vaihtelu on suurta, jopa 14 C haarukassa, ja yksitt\u00e4isist\u00e4 talvista ei sovi ilmaston kehityst\u00e4 tulkita.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/talvet-Ruoho-2021-1024x431.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Jo vuonna 1914 Helsingiss\u00e4 olivat ep\u00e4toivoisia lumettomien talvien suhteen, mutta hetkeksi p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kertomaan vuonna 1915 lapsille sen, mit\u00e4 lumi ja lumiset talvet ovat.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lumetonta_lumi_1914-pakattu-1024x538.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/25-kuva-12-hevoset-1930-1024x762.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1930-ja_1932_upouusi_pakattu-1024x835.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/1930-ja_1932_upouusi-2-pakattu-1024x698.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/1937-rehua-1024x894.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nFMI Ari Laaksosen joulukuut<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
VIITISEN ASTETTA<\/em> ovat joulukuut l\u00e4mmenneet<\/em> Ari Laaksosen<\/em> mukaan siis<\/strong>, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 Ari Laaksonen puhuu ihan h\u00f6mpp\u00e4\u00e4 <\/strong>ja sellaistahan ei luulisi virallisen tieteen edustajan suusta kuulevan. No toki jos tieteellist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 venytet\u00e4\u00e4n, niin 1850-luvulta 1930-luvulle tultaessa ilmastomme l\u00e4mpeni +3 C-astetta ja jos tarkastellaan l\u00e4mpenemist\u00e4 1850 -luvulta 2010-luvulle, niin se l\u00e4mpeni +2 C-astetta, eli kahden syklin vaiheet yhteen laskettuna on se +5 astetta! V\u00e4lill\u00e4 tapahtunutta 2 Celsiusasteen j\u00e4\u00e4htymist\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n huomioida, eli t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 se Suomen ilmatiede oikein tieteellisen johtajan mukaan on vuonna 2020! Seuraava kuvaaja on tehty saatavilla olevasta raakadatasta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/joulukuu_kaisaniemi__pakattu-1024x691.jpg\")
Globaali tarkastelu<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/napa-jaat-kirsikka-yv-1024x549.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Pohjoisnapa-lauhaa-1940-1-1024x583.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/1938_talvi_jurva_kok_pakattu.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmi\u00f6, kun j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaihteluita on seurattu. J\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n asteittainen ja alueellisesti kattava v\u00e4heneminen todistaa l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 arktisesta alueesta. T\u00e4rkeimm\u00e4t todisteet t\u00e4st\u00e4 yleisest\u00e4 l\u00e4mpenemisest\u00e4 ovat:
1) Vet\u00e4ytyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ja pois sulavat saaret\u2026 Kaikki Gr\u00f6nlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat vet\u00e4ytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, ett\u00e4 niit\u00e4 ennen yhdisti j\u00e4\u00e4silta\u2026 Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden v\u00e4henemist\u00e4 \u201dkatastrofaaliseksi\u201d.
2) L\u00e4mp\u00f6tilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tila on tasaisesti noussut\u2026 Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Gr\u00f6nlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4 vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat l\u00e4mp\u00f6tilat ovat olleet yleisi\u00e4\u2026
3) Atlantilta J\u00e4\u00e4merelle tulevan meriveden l\u00e4mp\u00f6tilan nousu\u2026 Golf-virran pintaveden l\u00e4mp\u00f6tila on tasaisesti kasvanut.
4) Merij\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut\u2026 15-20 prosenttia (20 vuoden aikana)\u2026 Ennenvanhaan pohjoisen j\u00e4\u00e4n reuna usein ulottui Islannin rannoille vaikuttaen kalastukseen ja merenkulkuun. Viimeisen 25 vuoden aikana t\u00e4t\u00e4 ei ole tapahtunut merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin.
5) J\u00e4\u00e4n virtauksen nopeutuminen.
6) Muutokset voimakkaiden matalapaineiden reiteiss\u00e4. Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 ilman ja Atlantin meriveden l\u00e4mp\u00f6tilan nousut, merij\u00e4\u00e4n voimakkaampi ajelehtiminen jne. ole l\u00e4heisesti kytk\u00f6ksiss\u00e4 ilmakeh\u00e4n virtauksien kiihtymiseen ja aivan erityisesti matalapaineiden muutoksiin korkeilla leveysasteilla. Vize osoittaa, ett\u00e4 Atlantin syv\u00e4t matalapaineet ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 huomattavasti pohjoisemmaksi, jopa useita satoja kilometrej\u00e4 verrattuna niiden reitteihin ennen arktisen alueen l\u00e4mpenemist\u00e4.
7) L\u00e4mpenev\u00e4n Arktikan biologiset merkit\u2026 Kalat ovat ulottaneet elinpiirins\u00e4 pidemm\u00e4lle ja pidemm\u00e4lle pohjoiseen\u2026 Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa\u2026 my\u00f6s makrilleja ja delfiinej\u00e4 havaitaan siell\u00e4, miss\u00e4 niit\u00e4 ei ennen n\u00e4hty\u2026 Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi\u2026 Monia l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tarvitsevia pohjaeli\u00f6it\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n nyt alueilta, joilta niit\u00e4 ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: \u201dViidentoista vuoden aikana\u2026 tapahtui muutos\u2026 jollainen yleens\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.\u201d
8) Merenkulku\u2026 On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edelt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4n jakson aikana.
Kaikkein merkitt\u00e4vint\u00e4 on se, ett\u00e4 Arktikan l\u00e4mpeneminen ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn alueeseen.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/arktinen-j%C3%A4%C3%A4-sulaa-kirja.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi-2.png\")
<\/figure>\n\n\n\n
\u201dThe most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.<\/em>\u201d\u2019
Tutkimuksessa haetaan syyt\u00e4 tuolle nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4lle j\u00e4\u00e4lle auringosta:
\u201dIn its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth\u2019s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations<\/em>.\u201d
J\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat siis pienemm\u00e4t 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nyky\u00e4\u00e4n on meneill\u00e4\u00e4n.
<\/em>
T\u00e4llainen historian faktatieto Sveitsist\u00e4, kuten my\u00f6s navoilta ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6ilt\u00e4 pimitet\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 edessuomalainen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tiedemies Jari Haapala niist\u00e4 puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehd\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/USA-suora-lampotila-2021.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/helle_kuuma_suomi_usa-pakattu-1024x521.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 1900-luvun vastaavaa globaalia l\u00e4mpenemist\u00e4 ei Suomen ilmatiedek\u00e4\u00e4n kykene selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siksi vastailee siihen liittyviin kysymyksiin yht\u00e4 selke\u00e4sti kuin Sanna ”diiba daaba” Marin oppositon esitt\u00e4miin kysymyksiin eduskunnassa. Siksi FMI pyrkii matemaattisesti h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yrist\u00e4\u00e4n 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6iset ajat ja eritt\u00e4in nopean l\u00e4mpenemisen. Osaa ihmisist\u00e4 FMI pystyy h\u00e4m\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta ei niit\u00e4, jotka osaavat lukea historiaa ja vanhoja lehti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/CO2-ilmasto.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/co2korrelaatio.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/co2_usa_suomi-1024x607.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/co2-fmi-1024x610.png\")
<\/figure>\n\n\n\nMik\u00e4 vaikuttaa Suomen talvien l\u00e4mp\u00f6tiloihin?<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/nao_uusi_2020-pakattu-1024x507.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/nao_porot_pakattu-1024x584.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Kaisaniemi-talvilampo-NAO.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/1907-ennustus_2000-pakattu-2-1024x568.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/amo-35_sykli-pakattu-1024x528.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/golfvirta-ennustus-haimi.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/25-1910_tiede_vesisade__UaCTu.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/11-1901_leike2-1024x662.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/1901-kesa-kooste-pakattu-1024x572.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nLiitteet<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Esimerkki-arkisto-data-talvi.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/1930-1024x451.png\")
<\/figure>\n\n\n\nPS. Asioita, jotka saattavat kiinnostaa joitakin lukijoita<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/kaisaniemi-mustat-joulut-uusin-2019-1024x330.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/tampere_joulu_2019-pakattu-1024x623.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/5-musta_joulu_levill__-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n\u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun muutama sana, jos ket\u00e4 sattuu kiinnostamaan<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
– Tulvien ja myrskyjen historiaa: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a>
– Hiilidioksivapaat 1900-luvun alun helteet: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a>
– Maapallon kuumin aika: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=980<\/a>
– Suomen s\u00e4\u00e4historiaa vanhojen lehtien kertomana: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=33<\/a>
– NApojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisennusteita: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=63<\/a>
<\/p>\n\n\n\n\u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden ja myrskyjen osalta 1930-luku oli Suomessa pahempi kuin 2010-luku on ollut<\/strong>. <\/h3>\n\n\n\n
Mitk\u00e4 ovatkaan olleet tuulenpuuskien nopeudet ja aallon korkeudet silloin, kun sotalaivastoamme kohtasi sen suurin tuho ja onnettomuus vuonna 1925?<\/strong><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/laiva-upposi2-1024x463.png\")
<\/figure>\n\n\n\n
Myrksyihin liittyen kuuma 1930-luku oli erikoinen my\u00f6s USA:ssa. <\/strong>Nyt vastaavan pel\u00e4t\u00e4\u00e4n toistuvan, jos ilmasto l\u00e4mpenee samalle tasolle kuin siihen aikaan, jota my\u00f6s Vihan hedelmiss\u00e4 kuvataan. N\u00e4in Seura lehti kirjoittaa USA:n peloista:<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/1930-p\u00f6ly-usa.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/hurrikaanit-taifuunit-fmi-uusi.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/taifuunit_hurrikaani_pakattu-1024x578.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/jitkonen.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/myrskyt_partannettu__versio-fmi-pakattu-1024x519.jpg\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"