{"id":781,"date":"2021-03-03T18:06:00","date_gmt":"2021-03-03T18:06:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=781"},"modified":"2021-07-15T05:14:15","modified_gmt":"2021-07-15T05:14:15","slug":"ilmaston-lampeneminen-tilastollinen-harha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=781","title":{"rendered":"Ilmaston l\u00e4mpeneminen – tilastollinen harha?"},"content":{"rendered":"\n

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa k\u00e4sittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4t, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki<\/a>. Aikanaan teknillisess\u00e4 korkeakoulussa tehtyihin harjoitust\u00f6ihin liittyi aina l\u00e4hdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska virheellisten ja huonojen l\u00e4ht\u00f6tietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja h\u00f6yrykattilat r\u00e4j\u00e4hdell\u00e4. Ilmatiede on eri tiede, tieteen\u00e4 nuori ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon mallintamista, arvoimista ja ennustamista. Siksi se tieteen\u00e4 kest\u00e4\u00e4 paljon enemm\u00e4n suuripiirteisyytt\u00e4 ja virheit\u00e4, kuten s\u00e4\u00e4ennustusten yhteydess\u00e4 olemme niin usein huomanneet. Ilmatieteeseen on l\u00e4hinn\u00e4 uskottava tai ei, koska absoluuttista faktaa sen yhteydess\u00e4 on niin v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n yleisesti tunnetun suuripiirteisyyden vuoksi tarkastusasia j\u00e4i vaivaamaan ja koska en tehnyt FMI:n tuottaman l\u00e4hdeaineiston tarkastelua edellisess\u00e4 blogissani, teen sen nyt t\u00e4m\u00e4n blogin kautta.<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Meille maallikoille esitet\u00e4\u00e4n jos mink\u00e4laista dataa ja niist\u00e4 tehtyj\u00e4 k\u00e4yri\u00e4. Harva meist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 niiden k\u00e4yrien taustalla on (mitattu raakadata, j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4, lustoista, neulasista tehdyt proksit, hilamallinnukset, satelliitit jne). Tuossa 1930-luvun talvia k\u00e4sitelleen blogin l\u00e4ht\u00f6aineistossa k\u00e4ytin Suomen ilmatieteenlaitoksen laskemia keskiarvoja (liite 1, esimerkki), jotka se on laskenut seuraavan kuvan mukaisilla kaavoilla vuosille 1927-1958. T\u00e4ss\u00e4 blogissa arvioidaan sit\u00e4, kuinka hyvin kyseiset FMI:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kaavat osuvat kohdalleen, jos ja kun niiden mukaan lasketaan 2000-luvun vuorokausien keskil\u00e4mp\u00f6tilat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kolmea vastaavaa l\u00e4mp\u00f6tilamittauslukemaa kuin k\u00e4ytettiin 1927-1958. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/avoin-data-saahavaintojen-vrk-ja-kk-arvot<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4tieteellinen tarkastelu tehtiin valitsemalla satunnaisesti Suomen paikkakuntia, vuosia ja kuukausia ja laskemalla niist\u00e4 millaisen keskil\u00e4mp\u00f6tilan FMI:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kaava antaisi, jos sill\u00e4 laskettaisiin my\u00f6s 2000-luvun keskil\u00e4mp\u00f6tilat. N\u00e4m\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tarkastelun keskil\u00e4mp\u00f6tilat on laskettu Suomen normaaliaikaan muunnetussa ajassa, koska FMI:n sivuilta saa sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 nuo vanhat keskil\u00e4mp\u00f6tilat on siin\u00e4 ajassa laskettu. Jos ne kuitenkin on laskettu UCT-ajassa sek\u00e4 kes\u00e4-, ett\u00e4 talviaika huomioiden, t\u00e4ss\u00e4 tehdyn vertailun tulokset ovat hieman ep\u00e4tarkemmat.<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelun pohjalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 FMI:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kaavat ovat kuukausitasolla hyv\u00e4t talvien ja syksyjen osalta. Kes\u00e4t ja kev\u00e4\u00e4t olisivat nyky\u00e4\u00e4n 0,5-0,7 C-astetta kylmemm\u00e4t, jos ne laskettaisiin vastaavalla tavalla kuin on 1927-1958 v\u00e4liseen tilastoon laskettu.<\/em><\/strong>
Lopussa on esimerkki ja tarkastelu siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen<\/strong> v\u00e4itt\u00e4\u00e4 joulukuun l\u00e4mmenneen jopa 5 astetta.<\/p>\n\n\n\n

Vuodenaikojen keskil\u00e4mp\u00f6tilojen tarkastelu<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

TALVET<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1930-luvun blogissa k\u00e4siteltiin talvia ja niiden osalta t\u00e4m\u00e4 paikkakuntien ja vuosien satunnaisvalinta antaa sen kuvan, ett\u00e4 kuukauden tarkastelujaksossa keskil\u00e4mp\u00f6tilat FMI:n k\u00e4ytt\u00e4mill\u00e4 kaavoilla laskettuna osuvat varsin hyvin kohdalleen. Yksitt\u00e4isten p\u00e4ivien osalta menneet vuodet ovat mit\u00e4 sattuu, mutta kuukausitasolla ainakin t\u00e4m\u00e4n otannan mukaan kaavat toimivat hyvin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tarkastelu osaltaan It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuteen tehtyjen havaintojen, vanhojen lehtien kirjoitusten, sek\u00e4 raakadatasta tehtyjen kuvaajien lis\u00e4ksi antaa vahvistuksen sille asialle, ett\u00e4 1930-luvun talvijakso oli nykyaikaan n\u00e4hden keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4mp\u00f6isempi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

KEV\u00c4\u00c4T<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kev\u00e4iden osalta FMI:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kaavat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t antavan historiaan 0,6-0,7 asetetta kylmempi\u00e4 kuukausia, mit\u00e4 ne olisivat olleet, jos olisivat olleet 1959 j\u00e4lkeen. Huhtikuu on poikkeus tuossa otannassa, eli my\u00f6s oikeita keskil\u00e4mp\u00f6tilaosumia historian kirjoissa kev\u00e4iden osalta on.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

KES\u00c4T<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kesien osalta FMI:n kaavat antaisivat menneille vuosille 0,5-0,8 kylmemm\u00e4t kes\u00e4t kuin jos ne olisivat olleet 2000-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

SYKSYT<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Syksyjen osalta kaavat antavat kuukausitasolla samansuuntaisen tuloksen kuin 1959 j\u00e4lkeen k\u00e4ytetyt kaavat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Huomio<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tiedelaitoksen FMI sivuilla on hieman ep\u00e4selv\u00e4 taulukko kerrointen osalta. P\u00e4\u00e4ttelin taulukosta, ett\u00e4 maaliskuun kerroin k= -0,114 ja toinen VII tarkoittaa elokuun k-kerrointa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

PS 21.12.2020;<\/strong> tieteentekij\u00f6iden sivuille oli lipsahtanut virheit\u00e4, jotka korjasivat. Ei mennyt hukkaan t\u00e4m\u00e4 blogi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 satunnaistarkastelu ei osoita asioita mihink\u00e4\u00e4n suuntaan. Sille se antaa monen muun asian lis\u00e4ksi tukea, ett\u00e4 1930-luvun ja 2010-luvun talvien vertailublogin tulokset ovat oikeansuuntaiset.<\/p>\n\n\n\n

Jos FMI tai joku muu taho haluaisi, se voisi laskea 1959 j\u00e4lkeiset keskil\u00e4mp\u00f6tilat ihan vaan vertailun vuoksi samoilla laskukaavoilla kuin ne on laskettu vuosille 1927-1959. Ei sek\u00e4\u00e4n Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tilaa kokonaisuudessaan kuvaisi, mutta saataisiin niill\u00e4 paikkakunnilla, joilla mittausasemia on pitk\u00e4\u00e4n ollut, mielenkiintoinen vertailukohta keskil\u00e4mp\u00f6tilojen muutosten suhteen. Toki Helsingiss\u00e4 on pitk\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaushistoria, joka kertoo Etel\u00e4-Suomen ilmastonmuutoksista, mutta Kaisaniemess\u00e4kin on tapahtunut monia muutoksia mittausten ja mittauspaikkojen suhteen, joten sen tieteellinen tulos lienee samaa tarkkuusluokkaa kuin se nyt ilmatieteess\u00e4 voi vain olla, eli sinne p\u00e4in, kuva:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: Antti J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaisaniemen mittausten mukaisen l\u00e4mp\u00f6tilasarjan tarkastaminen on hankala asia, koska Ilmatieteen laitos on katkaissut l\u00e4hes kaikki sivuillaan n\u00e4kyv\u00e4t aikasarjat vuoteen 1961 ja tuon vuosiluvun taakse ei n\u00e4e. Suomen s\u00e4\u00e4tilastoja saa kyll\u00e4 muualta maailmasta paikoista, jonne Ilmatieteen laitos joutuu tietoja luovuttamaan globaaleja l\u00e4mp\u00f6aikasarjoja varten. Esiteolliselta ajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ulottuvia s\u00e4\u00e4asemien aikasarjoja ei Suomesta juurikaan l\u00f6ydy, mutta kansainv\u00e4lisiss\u00e4 aineistoissa on ollut Helsinki\/Seutula asema, jonka data alkaa aina vuodesta 1829. Asema on luultavasti Kaisaniemen ja Seutulan lentokent\u00e4n asemien erikoinen yhdistelm\u00e4. L\u00e4hde Ilkka Ahmavaara, blogi linkki<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Joulukuiden osalta alussa mainitun Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan mukaan: \u201dJoulukuut ovat l\u00e4mmenneet jopa viitisen astetta<\/strong>, elokuussa l\u00e4mpenemist\u00e4 ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ari Laaksonen.\u201d kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos n\u00e4kyy jo Suomen s\u00e4\u00e4ss\u00e4 \u2013 Joulukuut l\u00e4mmenneet eniten<\/a> 25.11.2015. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olisikin mukava kuulla Laaksoselta miss\u00e4 se 5 asteen l\u00e4mpeneminen on tapahtunut. Toki 1865 alkaneelta jaksolta lukien ilmastomme joulukuut l\u00e4mpeniv\u00e4t noin 3 astetta 1925 alkaneeseen jaksoon tultaessa ja toisaalta 1865 alkaneelta jakosolta lukien ilmastomme joulukuut ovat l\u00e4mmenneet sen 2 astetta 1985 alkaneelle jaksolle tulatessa, niin onhan siin\u00e4 jonkun sortin logiikan mukaan yhteens\u00e4 5 astetta l\u00e4mpenemist\u00e4!<\/strong> Mutta mik\u00e4 aiheutti joulukuun ilmaston 3 asteen l\u00e4mpenemisen 1900-luvun alkuun tultaessa? Siihen emme kait tule ikin\u00e4 saamaan vastauksia ainakaan ilmatieteen piirist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvassa on brittien ilmatieteenlaitoksen analyysiyksik\u00f6n, Hadley Centerin, maas\u00e4\u00e4asemien mittauksiin perustuvan CRUTEM4 sarjasta tehty joulukuun keskil\u00e4mp\u00f6tilasarja, l\u00e4hde<\/a><\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 joulunajan l\u00e4mmin ilmasto n\u00e4kyy tietysti my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja esimerkiksi mustissa jouluissa, joissa vaikkapa Tampereella ollaan nykyisess\u00e4 ilmastojaksossa kovasti j\u00e4ljess\u00e4 sen suhteen, mit\u00e4 joulut olivat 1930 alkaneessa 30 vuoden ilmastojaksossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yhteenvetoa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Globaalien l\u00e4mp\u00f6tilojen laskeminen on aikamoinen sekasotku ja siit\u00e4 on tehty oma blogi, joka avautuu t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=648<\/a> Nykyajan keskil\u00e4mp\u00f6tila-arvio tarkkenee tietysti kaiken aikaan, mutta siin\u00e4 samalla menneiden aikojen keskil\u00e4mp\u00f6tila-arviot taitavat muuttua sit\u00e4kin enemm\u00e4n arvauksiksi, koska ovat tehty harvojen havaintopisteiden ja niiss\u00e4 harvoin luettujen l\u00e4mp\u00f6tilamittausten kautta. Hauska yhteensattuma tai ei, mutta ilmasto l\u00e4mpenee sit\u00e4 mukaan kun uusia mittausasemia otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a> Rannantaikaa lehti, Suomen s\u00e4\u00e4t ennen 60 lukua? Ilkka Ahmavaara<\/a> in Ilmasto ja s\u00e4\u00e4<\/a>
25.12.2015 05:16<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

HILAT<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1800-luvun Suomen tason ja globaalit keskil\u00e4mp\u00f6tilat ovat hyv\u00e4 arvaus, koska siihen aikaan ei ollut kovinkaan kattava mittausverkosto. Sitten mittausverkostoa supistettiin laajasti, kun Neuvostoliitto hajosi ja siirryttiin arvaamaan l\u00e4mp\u00f6tiloja. Siihen liittyen kehitettiin keskil\u00e4mp\u00f6tilalaskennan ja raakadatan k\u00e4sittelyn rinnalle tai jatkeeksi hilalaskenta,<\/strong> jossa yhden mittauksen pohjalta arvioidaan sadan neli\u00f6kilometrien suuruisen alueen keskil\u00e4mp\u00f6tila. N\u00e4m\u00e4 hilojen rakentajat uskovat omiin mallinnuksiinsa<\/strong>, mutta kun n\u00e4kee kuinka kansainv\u00e4lisess\u00e4 globaalin ilmaston keskil\u00e4mp\u00f6tilan hilak\u00e4sittelyss\u00e4 Suomen yksi kylmimmist\u00e4 kesist\u00e4 muuttuu normaalil\u00e4mp\u00f6iseksi kes\u00e4ksi, ajatteleva ihminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hilajutut omaan arvoonsa. Linkki: https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=QqTlFgONS90<\/a> Jutusta otetusta kuvakaappauksesta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, miten yksi tunnettu keskil\u00e4mp\u00f6tilojen mallintaja muuttaa Suomen kylm\u00e4n kes\u00e4n 2017 tavanomaiseen l\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4MP\u00d6TILAK\u00c4YRI\u00c4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Meille tavallisille kansalaisille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jos mist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista tehtyj\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yri\u00e4. Usein n\u00e4kee eri l\u00e4ht\u00f6kohdista yhdisteltyj\u00e4 k\u00e4yri\u00e4. Samoin paljon n\u00e4kee sopivista ajankohdista aloitettuja k\u00e4yri\u00e4. Sopivilla tasauksilla, liukuvilla keskiarvoilla ja muuttamalla kesken kaiken tarkasteltavan aikaj\u00e4nteen tasoistusta, saadaan haluttu vaikutelma helposti luotua, kuten alla oleva esimerkki Kaisaniemest\u00e4 kuvaa. Se ei ole ”tieteen” virallinen kuva, mutta vastaavia ”tieteellisi\u00e4” kuvia jos mist\u00e4 l\u00e4tk\u00e4mailoista n\u00e4emme l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ja jopa Suomen ilmatieteenlaitos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kalvoiltaan ihmisille eri tilaisuuksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yleinen tapa on poistaa kokonaan ik\u00e4v\u00e4 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jakso, koska sit\u00e4 ei saada selitetty\u00e4 ihmisen hiilidioksin aiheuttamaksi. Se temppu onnistuu monellakin tapaa aika helposti. T\u00e4ss\u00e4 yksi esimerkki:<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 2011 Suomen ilmatieteenlaitos kertoi virallisessa lehdistotiedotteessaan, ett\u00e4 Suomessa on 0,3 C-astetta l\u00e4mp\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin oli 1930-luvulla. Toki n\u00e4in on, kun asiaa tarkastelee mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitellyst\u00e4 raakadasta. Samassa kuvassa oleva Sodankyl\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilakuvaaja tukee FMI:n lehdist\u00f6tiedotteen oikeellisuutta. Sittemmin t\u00e4m\u00e4 lehdist\u00f6tiedote on kadonnut Suomen sivuilta, mutta ulkomaisista l\u00e4hteist\u00e4 se l\u00f6ytyi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1938 FMI raportoi ilmastonmuutoksesta<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Se oli FMI:n mukaan globaalia l\u00e4mpenemist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4llaisen aineiston pohjalta voi hyvin uskoa sen tosiasian, ett\u00e4 nykyinen ilmastojakso on hieman l\u00e4mp\u00f6isempi kuin edellinen vastaava ilmastojakso oli 1930-luvulla<\/strong>, mutta puheet kahden asteen l\u00e4mpenemisest\u00e4 ovat h\u00f6mpp\u00e4\u00e4, jota usein kutsutaan kirsikanpoimimiseksi. Ilmasto l\u00e4mpenee edelleen ja yh\u00e4 palautuu pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta, jota hyvin kuvaa Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hdon aikaistuminen, jota on tapahtunut tasaisesti aina vuodesta 1693 asti, jonne ulottuvat my\u00f6s varsin tarkat tiedot j\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n suhteen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tosin hieman n\u00e4ytt\u00e4isi j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n aikaistuminen hidastuneen 1930-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

J\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6 on ottanut takapakkia 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmatiede on tehnyt mittauksistaan parinsadan vuoden pituisia tarkasteluja, mutta sit\u00e4kin pidempi\u00e4 ilmaston l\u00e4mp\u00f6tila-analyyseja on tehty mm. dendrokronologian piiriss\u00e4. Siin\u00e4 tieteenalassa on puiden kasvun syklisyyden eli lustojen kautta tutkittu menneiden ilmastojen vaihteluita. Tunnetuimmat suomalaiset tuon tieteenhaaran tiedemiehet ovat professori Kari Mielik\u00e4inen, tutkija Mauri Timonen ja dosentti, kaksinkertainen tohtori Risto Jalkanen. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa on puiden kasvuun perustuva l\u00e4mp\u00f6tila-arvio menneisyteen liittyen ja kolme vahtoehtoa tulevaisuuteen liittyen: A) ilmatiede, B) puiden kasvu ja C) aurinko.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiedemies Risto Jalkanen on mallintanut mennytt\u00e4 ilmastoa neulasten kautta ja p\u00e4\u00e4tynyt samoihin tuloksiin lustotutkimusten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessakin on aurinkotiede professori Mursulan johdolla jo pitk\u00e4\u00e4n tutkinut auringon ja ilmaston yhteytt\u00e4 sek\u00e4 auringon ja talven s\u00e4iden suhdetta. Aurionkotiede on my\u00f6s mallintanut menneit\u00e4 ilmastoja, kuva:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4mm\u00f6isist\u00e4 edell\u00e4 olleista muiden tieteenhaarojen kuvista ja tuloksista ei Suomen ilmatieteelaitos \/ ilmatiede pid\u00e4, koska heille ilmastohistoria on noin 200 vuoden pituinen s\u00e4\u00e4- ja l\u00e4mp\u00f6tilahistoria, jonka mukaan he kuvittelevat, ett\u00e4 maailma oli viel\u00e4 kylmimmill\u00e4\u00e4n vuoden 1850 paikkeilla ja nykyisin elet\u00e4\u00e4n maapallon historian l\u00e4mp\u00f6isint\u00e4 aikakautta. Siksi Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellinen johtaja ja professorin arvonimen saanut Ari Laaksonen kutsuu maapallon satojen tiedemiesten denrokronologian nimiss\u00e4 tehty\u00e4 tutkimusta h\u00f6mp\u00e4ksi. Rohkea analyysi Laaksoselta, vaikka oma tiede on varsin nuoria ja sit\u00e4 kautta t\u00e4ysin lapsenkengiss\u00e4 viel\u00e4. Toki sit\u00e4kin hurjemmat ovat tulevaisuuden ennustukset heill\u00e4 sen tieteen piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Virallinen lapsenkengiss\u00e4 tepasteleva ilmatiede v\u00e4h\u00e4ttelee siis muita perinteisempi\u00e4 tieteit\u00e4 ja heid\u00e4n vihansa on saanut tuta my\u00f6s suomalaiset fysiikan ja termodynamiikan osaajat, kuten professorit Kauppinen, Sarkomaa ja Ruottu, sek\u00e4 dosentti Ollila. T\u00e4h\u00e4n ilmatieteen ylimieliseen suhtautumiseen on tuskastunut my\u00f6s luonnotieteit\u00e4 ja Lapin luonnon tutkimusta edustava tiedemies professori Antero J\u00e4rvinen, joka kiteytt\u00e4\u00e4 ilmatieteen vaikutukset koko tiedemaailmaan n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n Antero J\u00e4rvisen karuun analyysiin on sivustakatsojan eritt\u00e4in helppo yhty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Erilaisia k\u00e4yri\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4: https:\/\/www.c3headlines.com\/temperature-charts-historical-proxies.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Liitteet<\/h2>\n\n\n\n

Liite 1: esimerkki FMI:n laskemista keskil\u00e4mp\u00f6tiloista. N\u00e4it\u00e4 monipuolisia taulukoita voi selailla t\u00e4m\u00e4n linkin kautta, joka on kuvan l\u00e4hde: https:\/\/kilotavu.com\/fmi-tilastot.php<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Liite<\/strong> 2, esimerkki yhden kuuden laskennasta<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvan ja em. linkist\u00e4 l\u00f6ytyvien monipuolisten taulukoiden tiedot ker\u00e4t\u00e4\u00e4n FMI:n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 avoimesta datasta, josta kuka vaan voi hakea sit\u00e4 s\u00e4\u00e4tietoa, jota ovat sinne laittaneet. Linkki: https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/havaintojen-lataus<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa k\u00e4sittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4t, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki. Aikanaan teknillisess\u00e4 korkeakoulussa tehtyihin harjoitust\u00f6ihin liittyi aina l\u00e4hdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska virheellisten ja huonojen l\u00e4ht\u00f6tietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja h\u00f6yrykattilat r\u00e4j\u00e4hdell\u00e4. Ilmatiede on eri… Jatka lukemista Ilmaston l\u00e4mpeneminen – tilastollinen harha?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":614,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,33,3,32,34],"class_list":["post-781","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-joulu","tag-saa","tag-suomen-ilmatieteenlaitos","tag-talvi","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/781","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=781"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1403,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions\/1403"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=781"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=781"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=781"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}