{"id":904,"date":"2021-03-03T11:20:00","date_gmt":"2021-03-03T11:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=904"},"modified":"2022-03-04T08:29:06","modified_gmt":"2022-03-04T08:29:06","slug":"suomen-kesat-ollaanko-saavutettu-1700-luvun-lopun-kesien-keskilampotilat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=904","title":{"rendered":"Suomen kes\u00e4t, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskil\u00e4mp\u00f6tilat?"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomen nykyinen ilmatiede ei ”tunne” mennytt\u00e4 ilmasto- ja s\u00e4\u00e4historiaa, ja siksi meid\u00e4n maallikoiden on itse kaivettava siihen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa, jos haluamme tiet\u00e4\u00e4 millaisia se ollut ilmaston ja s\u00e4iden suhteen ennen muinoin. El\u00e4mme kuulemma t\u00e4ysin poikkeuksellisia aikoja ja ilmastoh\u00e4t\u00e4tiloja kovin innokkaasti julistellaan, mutta onko niihin h\u00e4t\u00e4tiloihin aihetta, sit\u00e4 voi maallikko pohtia menneiden s\u00e4iden ja h\u00e4t\u00e4tilojen pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

Talvien historiaan liittyv\u00e4n tarkastelun tein blogissani, linkki<\/a> ja menneiden talvien s\u00e4iden historiaa wanhojen lehtien kertomana ker\u00e4ilin t\u00e4h\u00e4n linkkiin<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa on vuorossa Suomen kesien tarkastelu pelk\u00e4n historian kirjoittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ehk\u00e4 my\u00f6hemmin siihen liitet\u00e4\u00e4n laskentaakin. Helteiden osalta on oma laajempi globaali historian lehteileike kooste t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen wanha s\u00e4\u00e4historia on ilmatieteess\u00e4 h\u00e4ivytetty ja unohdettu, koska sen historian monet tiedot ovat ik\u00e4vi\u00e4 CO2-uskon n\u00e4k\u00f6kulmasta, koska a) niit\u00e4 kuumia aikoja ei voida CO2:n kautta todistaa ja b) ne veiv\u00e4t pohjaa silt\u00e4 uskolta, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6iset kes\u00e4t johtuvat hiilidioksidista ja ihmisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

HS 28.8.1929<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1928 elokuun 28. p\u00e4iv\u00e4 HS kirjoitti historian kes\u00e4ss\u00e4\u00e4tietoa otsikolla \u201dMist\u00e4 kuluneen kes\u00e4n kylmyys johtuu\u201d (lyhennelm\u00e4), linkki<\/a>:

Nyt on mielenkiintoista tutkia, ovatko t\u00e4llaiset kes\u00e4t kuin kulunut, eritt\u00e4in harvinaisia. Kaikkein kylmin kes\u00e4 sitten v:n 1739, oli 1902.<\/strong> Mutta on toisiakin, jotka eiv\u00e4t ole olleet paljon l\u00e4mp\u00f6isempi\u00e4 nek\u00e4\u00e4n. Kes\u00e4n kolmen kuukauden keskil\u00e4mp\u00f6 oli v. 1902 13,1 C, 1832 13,4, 1862 ja 1907 13,5, 1867 13,6, 1844 13,7, 1821 ja 1923 13,8, 1916 14 sek\u00e4 1863 ja 1868 14,1 astetta. Kes\u00e4n 1928 keskil\u00e4mp\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee sijaitsemaan n\u00e4iden numeroiden joukossa, ehk\u00e4 hyvin l\u00e4hell\u00e4 saavutuskes\u00e4n 1902 kylmyytt\u00e4. (kommentti<\/strong>: kes\u00e4 1901 oli kuumempi kuin vuosi 2018, eli varsin \u00e4\u00e4revi\u00e4 ilmasto- ja s\u00e4\u00e4vuosia noihin aikoihin elettiin, (linkki, josta tutkielma t\u00e4m\u00e4n suhteen l\u00f6ytyy<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Jos tarkastellaan kylmien kesien esiintymist\u00e4, niin havaitaan, ett\u00e4 sellaisia ei ollut lainkaan ennen vuotta 1820<\/em><\/strong>. 1700-luvun loppupuolella olivat kes\u00e4t niin kuumia, ett\u00e4 niiden keskil\u00e4mp\u00f6 oli (17 C<\/strong>).

(kommentti; FMI:n mukaan etel\u00e4isen Suomen Kaisaniemen 1981-2010 kesien keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 16,2 C ja Sodankyl\u00e4n 12,6 C<\/strong>).
<\/p>\n\n\n\n

V:sta 1820 l\u00e4htien alkoi viileit\u00e4 kesi\u00e4 esiinty\u00e4<\/strong>. Niit\u00e4 oli: 1820-, 1830- ja 1840-luvuilla yksi kunakin vuosikymmenen\u00e4; 1850-luvulla ei ei ollut yht\u00e4\u00e4n kylm\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4, 1860-luvulla niit\u00e4 sen sijaan oli kokonaista kolme (Suomessa ovat silt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4 kaameana muistona suuret n\u00e4lk\u00e4vuodet!); 1870-luvulla taas ei niit\u00e4 ollut ainoaakaan, 1880-luvullla oli yksi kylm\u00e4 kes\u00e4, 1890-luvulla ei yht\u00e4\u00e4n.

Siit\u00e4 l\u00e4htien kylmien kesien tiheys osoittaa keskil\u00e4mm\u00f6n alenemissuuntaa v:n 1850 j\u00e4lkeen, verrattuna aikaan ennen vuotta 1820. L\u00e4mp\u00f6saavutus on v:lla 1789 ja 1819 (kolmen kes\u00e4kuukauden keskil\u00e4mp\u00f6 19,2 ast<\/strong>) ( kommentti; FMI:n mukaan Kaisaniemen 1981-2010 kesien keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 16,2 C.). 1850-luvulla oli seitsem\u00e4n hyvin kuumaa kes\u00e4\u00e4.<\/strong> Sen j\u00e4lkeen ne muuttuvan harvinaisiksi, joskin niit\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in on ollut: 1901 (keskil\u00e4mp\u00f6 18,3), 1917 ja 1918 (17,2).

T\u00e4m\u00e4n vuoden (1928) kes\u00e4kuu oli erikoisen kylm\u00e4 (10, 8 ast). Sen voittavat kylmyydess\u00e4 ainoastaan kes\u00e4kuut v. 1865 (10,7) ja 1923 (10,4). Hein\u00e4kuu ei niink\u00e4\u00e4n eronnut normaalista, joskin viile\u00e4npuoleinen sekin. <\/p>\n\n\n\n

Viile\u00e4t hein\u00e4kuut ovat sit\u00e4 harvinaisempia, mit\u00e4 kauemmaksi ajassa menn\u00e4\u00e4n taaksep\u00e4in ja lukuisimmillaan ne olivat 1860-luvulla. Huomattavissa on sellainen ilmi\u00f6, ett\u00e4 useampia kylmi\u00e4 kesi\u00e4 seuraa per\u00e4tysten taikka l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, ja ett\u00e4 t\u00e4llaisten ryhmien v\u00e4lill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin kuluu 11 vuotta.<\/strong>
Jne. lehtijuttu jatkuu syit\u00e4 s\u00e4iden muutoksille pohdiskellen.

Kommentti<\/strong>: FMI aloittaa ilmastoalarminsa ajankohdasta, jossa katovuodet olivat yleisimpi\u00e4, eli 1850-luvusta.<\/p>\n\n\n\n

Katovuodet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Katosvuosilta on historian tietoa vuodelta 1944. Ne osaltaan kertovat kesien l\u00e4mp\u00f6tiloista vaikkakin kuten jutussa sanotaan, katovuodet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtuneet kylm\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4, vaan my\u00f6s kuivuudesta tai liiallisista sateista. Katovuosien n\u00e4k\u00f6kulmasta el\u00e4mme 1900-luvulla loistavan hyvi\u00e4 aikoja:<\/p>\n\n\n\n

1900-luvun alusta asti menneet murto-osaan siit\u00e4, mit\u00e4 niit\u00e4 oli 1400-1800-luvuilla:
\u2013 1400 -luvulla 10 kpl
\u2013 1500 -luvulla 16 kpl
\u2013 1600-luvulla 33 kpl
\u2013 1700-luvulla 30 kpl
\u2013 1800-luvulla 15 kpl
\u2013 1900-luvulla 3 kpl vuoteen 1944 menness\u00e4, l\u00e4hde:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vaikka kuuma ajanjakso osui 1700-luvun loppuun, pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa elettiin kylmi\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden aikoja<\/strong>. Se kuvaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuumia ajanjaksoja tulee, vaikka noin muuten on eritt\u00e4in kylm\u00e4t ajat. Katovuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityksess\u00e4 n\u00e4kyy selke\u00e4sti pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta palautuminen. T\u00e4m\u00e4\u00a0pieni j\u00e4\u00e4kausi nykyvihre\u00e4ss\u00e4 uskonnollisluonteisessa ilmastotieteess\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n<\/strong>, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen l\u00e4mpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan l\u00e4mp\u00f6kausi.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin pieni j\u00e4\u00e4kausi eli pikku j\u00e4\u00e4kausi oli ilmastollisesti keskim\u00e4\u00e4rin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450\u20131850.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kausi ei ollut yhten\u00e4inen maapallon kattava oikea j\u00e4\u00e4kausi,<\/strong> vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmi\u00e4 kausia, jolloin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2\u20133 \u00b0C normaalia alempi. Siksi ilmaston l\u00e4mpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla n\u00e4kyy k\u00e4yriss\u00e4 muuta maailmaa enemm\u00e4n samoin kun tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n seuraava j\u00e4\u00e4htyminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsem\u00e4n mahdollista syyt\u00e4 pieneen j\u00e4\u00e4kauteen<\/strong>: Maan kiertoratasyklit, v\u00e4hentynyt Auringon aktiivisuus, lis\u00e4\u00e4ntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset v\u00e4kiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyv\u00e4 mets\u00e4pinta-alan muutos, ja ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4inen vaihtelu.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmatiede kielt\u00e4\u00e4 pienen j\u00e4\u00e4kauden siksi, ett\u00e4 se ei ollut globaalisti niin kylm\u00e4 kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla<\/strong> ja etenkin Euroopassa, jonne t\u00e4m\u00e4n kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin my\u00f6s seuraavalla kerralla:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienest\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudesta toipuminen n\u00e4kyy siis eritt\u00e4in selv\u00e4sti sek\u00e4 Tornionjoen j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden v\u00e4henemisess\u00e4 sek\u00e4 muissa edell\u00e4 olleista esimerkeist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 1319 kaikki suuret Euroopan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja mm. Po-joki oli vahvassa j\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin j\u00e4itse Tanskan ja Saksan ja samoin Sk\u00e5nen ja Shellandin v\u00e4lill\u00e4. Matkustajia varten perustettiin j\u00e4\u00e4lle \u201dmatkailijakotejakin\u201d
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1323 oli ankara talvi ja It\u00e4meri sek\u00e4 Adrian meri kokonaan j\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1421-1424, katso 1322. T\u00e4ll\u00f6in 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, ett\u00e4 ihmiset ja el\u00e4imet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reell\u00e4 Ruotsista Saksaan viel\u00e4p\u00e4 maaliskuun loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1571 oli eritt\u00e4in ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t.
\u2013 1573 sama asia. My\u00f6s It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1578 j\u00e4\u00e4tyi It\u00e4meri niin, ett\u00e4 vaunuilla p\u00e4\u00e4stiin Danzigista Helaan<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1594 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1600 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Keski-Euroopan joet<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mit\u00e4 Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sit\u00e4 sanottiin \u201dsuureksi talveksi\u201d ja se oli eritt\u00e4in kova my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ja Thamesin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 veistettiin veneit\u00e4.
It\u00e4meri, Zuidersee ja Bodenj\u00e4rvi meniv\u00e4t j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylm\u00e4 teki paljon vahinkoa. Viini j\u00e4\u00e4tyi ja kuningas Henrik IV:ll\u00e4 oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna parta j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 helluntain j\u00e4lkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa j\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lammikoilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1836 ja my\u00f6s 1658 It\u00e4meri j\u00e4\u00e4tyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sek\u00e4 huonona talvena 1708-09<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1800, ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Boden j\u00e4rvi on ollut 28 kertaa j\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokonaan. 1800-luvulla en\u00e4\u00e4 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1820 j\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4 40 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajoj\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1830 oli talvi pitk\u00e4 ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 1838 oli kova talvi ja koko It\u00e4meri j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja \u00d6lannin v\u00e4linen posti kuljetettiin j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa j\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Suomen kes\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomen kes\u00e4t olivat Oulun korkeudella l\u00e4mmenneet 1880 alkaen 2 asteella, totesi Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja tri Ker\u00e4nen vuonna 1938.<\/strong> Se on\u00a0 n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n se sama 2 astetta, josta puhutaan nyt 2021, tapahtunut l\u00e4mm\u00f6nnousu jo 1940-luvulle tultaessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Omenan viljelys oli Karjalan suunnalla mennyt 100 km pohjoisempaan vuoteen 1937 menness\u00e4. Paljonkohan ovat omenat jatkaneet kulkuaan kohti pohjoista vuoden 1937 j\u00e4lkeen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1938 havaittiikin ilmaston l\u00e4mpeneminen, josta FMI raportoi<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI:n mukaan l\u00e4mepneminen oli globaalia<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1700-luvun lopun 2000-luvun alkua l\u00e4mp\u00f6isempi jakso n\u00e4kyy ilmastotieteellisiss\u00e4 (lustot) tutkimuksissa kuten my\u00f6s 1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jakso. My\u00f6s Suomen ilmatiede ne jaksot 1900-luvun alussa tunnistivat.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Keski-Englannissa on pisin yht\u00e4mittainen l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaussarja, jossa tuo 1700-luvun lopun nykyist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6isempi jakso my\u00f6s n\u00e4kyy.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 1760-1860 ajanjaksosta on tehty my\u00f6s tieteellist\u00e4 ilmastotutkimusta<\/strong>: http:\/\/www.meteologos.rs\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/THE-EARLY-INSTRUMENTAL-CLIMATE-PERIOD-IN-EUROPE_1760-1860.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Globaali kes\u00e4katsaus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mit\u00e4p\u00e4 muuta lehtileikkeet sanovat kuumien kesien ilmastohistoriasta? T\u00e4st\u00e4 varhaishistorian kuumien ja kuivien aikojen koosteesta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kes\u00e4historiaa. Alla oleva lehtileike on Kansallisarkiston lehtikokoelmasta.
Kovia kuumia \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 on siis ollut ja Euroopan joet sek\u00e4 kaivot ovat aika ajoin olleet kuivina. Nuo kaikki kuumuudet on aikaansaanut joku ihmeellinen ilmi\u00f6, jota ilmatiede ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa selitt\u00e4\u00e4. Nykyilmatieteen mukaan n\u00e4iden<\/strong> kuumien historian ajanjaksojen ei pit\u00e4isi olla mahdollisia, koska hiilidioksidi ei voi olla noiden kuumuuksien syyp\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Nyt tietysti ilmatieteen puolella kovasti aletaan ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ovatko nuo kuumat historiankirjoitukset oikein, vai ovatko lehdet nykytyyliin keksineet ihan omiaan. Luultavasti my\u00f6s vertaisarviointeja vaaditaan. En ruvennut kutakin vuotta erikseen googlaamaan, mutta vastaava ulkomainen lehtileike vuodelta 1884 on olemassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI manipulointia CO2<\/sub>-teoriaa tukevaan muottiinsa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4mmin ajanjakso 1700-luvun lopussa ohitetaan sujuvasti, kun erilaisia l\u00e4mp\u00f6tiloja kuvaavia k\u00e4yri\u00e4 piirrell\u00e4\u00e4n. Samoin uusimpia l\u00e4mp\u00f6isi\u00e4 aikoja liioitellaan. T\u00e4st\u00e4 on yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 kes\u00e4 2018 oli l\u00e4mmin. Ilmatieteenlaitos sai sen historin k\u00e4mpimimm\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kikka kolmosta<\/strong> ja ottamalla vertailuun mukaan toukokuun, joka ei aiemmissa vertailuissa kuulunut kesien vertailuun. T\u00e4m\u00e4 kuvaa hyvin Suomen ilmatieteen rappiota, kun t\u00e4llaiseen ep\u00e4toivoiseen manipulointiin syyllistyt\u00e4\u00e4n, jotta omaa lysenkolaista uskoa CO2:n vaikutuksiin saadaan p\u00f6nkitetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4 2018 saatiin siis FMI:n kikka kolmosella l\u00e4mp\u00f6isemm\u00e4ksi kuin kes\u00e4 1972 <\/strong>ja siit\u00e4 uutisoitiin tietysti laajasti, ett\u00e4 se oli kaikkien aikojen l\u00e4mp\u00f6isin kes\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alla on oikea kesien vertailu kes\u00e4-hein\u00e4-elokuu, jossa 1972 kes\u00e4 on kes\u00e4\u00e4 2018 l\u00e4mp\u00f6isempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisest\u00e4 vuodenaikavertailustaan ja otti yht\u2019\u00e4kki\u00e4 kes\u00e4vertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota p\u00e4\u00e4stiin mediassa rummuttamaan ja revittelem\u00e4\u00e4n kes\u00e4\u00e4 2018 kaikkien aikojen kuumimpana<\/strong>, l\u00e4hde<\/a>. Onko t\u00e4llainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeytt\u00e4, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryytt\u00e4, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sit\u00e4 voi maallikko vain arvailla?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kuten muistamme, my\u00f6s 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6isen jakson hiilidioksidivapaa kes\u00e4 1901 <\/strong>on saattanut olla l\u00e4mp\u00f6isempi kuin kes\u00e4 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 viel\u00e4 l\u00e4mp\u00f6iseen kes\u00e4\u00e4n 2018 tulee, niin kes\u00e4ll\u00e4 2018, vaikka se l\u00e4mmin ja helteinen olikin, ei tehty \u00e4\u00e4ri-l\u00e4p\u00f6tiloihin liittyvi\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4<\/strong>, vaan niiss\u00e4kin l\u00e4mpim\u00e4n 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6tilat ovat hyvin yh\u00e4 esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1973 pohdittiin ovatko trooppiset kes\u00e4t yleistym\u00e4ss\u00e4, kun niit\u00e4 oli kaksi per\u00e4kk\u00e4in. Ei tuonkaan mukaan ved\u00e4 vertojaan 2018 kes\u00e4 menneille kesille, jos nuo 2018 lukemat vaan ovat oikein. Jos eiv\u00e4t, kommenttien perusteella korjataan ne oikeiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hirve\u00e4sti mediassa ja ilmatieteess\u00e4 hehkutettua kuumaa kes\u00e4\u00e4 2018 lukuunottamatta meill\u00e4 on viime vuosina ollut kovinkin kylmi\u00e4 kesi\u00e4 niin, ett\u00e4 kes\u00e4kuussa 2017 Saarisel\u00e4ll\u00e4 jopa lasketeltiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 eri vuosiin liittyv\u00e4 v\u00e4\u00e4ristely on valtavan yleist\u00e4. Esimerkiksi tuon vuoden 2017 kes\u00e4 oli 1987 vuotta pahempi katovuosi, koska kasvukausi oli monin paikoin kylm\u00e4. Sitten ilmatieteeseen kirjoitettiin alarmin mukaista historiaa ja pantiin kylm\u00e4n kes\u00e4n ja eritt\u00e4in alhaisen kes\u00e4n l\u00e4mp\u00f6summan vuoksi syyssateille siirtyneiden puintien ep\u00e4onnistuminen normaalien syyssateiden piikkiin. Ja itse asiassa katovuosia oli ennen kes\u00e4\u00e4 2018 kolmekin kappaletta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisess\u00e4 k\u00e4sittelyss\u00e4 poikkeuksellisen kylm\u00e4 2017 kes\u00e4kuu muuttui tavanomaiseen l\u00e4mp\u00f6tilaan, kun hiloja muokkattiin sopivasti nousevaan trendiin. Vastaavaan hila-arvailuun tiet\u00e4\u00e4kseni FMI:nkin nousevat k\u00e4yr\u00e4t perustuvat. N\u00e4in se hila k\u00e4tev\u00e4sti l\u00e4mpenee, videolinkki<\/a>. Kuvakaappaus alku-ja lopputilanteesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sateet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittiin syyssateet, joiden vuoksi sato 2017 oli muka huono. Sateisiin liittyen kuvaavaa on ilmatieteen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t propagandistiset aloitusvuodet. Ilmatiede teki k\u00e4yr\u00e4t sen suhteen, kuinka kuviteltu ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 sateita. Aloitusvuosi on kuivan ilmastosyklin kuivin vuosi 2000, kuinkas muuten. Pieleen menee vuosi vuodelta t\u00e4m\u00e4kin tarkoituksenmukainen Suomen ilmatieteenlaitoksen rakentama alarmi. Maallokon on vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miksi t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Helteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Helteet liittyv\u00e4t olennaisesti kesiin ja hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4ri\u00e4 kovasti laskeskellaan ja niit\u00e4 laitetaan tilastoihin, vaikka virallinen 10 minuutin v\u00e4lein teht\u00e4v\u00e4 mittaus ei hellerajan ylityst\u00e4 osoitakkaan.
L\u00e4mp\u00f6tilamittareiden satunnaisly\u00f6nnit kelpaavat ilomatieteelle n\u00e4iss\u00e4 hellelukemissa, mutta noin muuten laadunvalvonta poistaa kylmi\u00e4 satunnaislukemia, kuten olemme mm. Simo Ruohon tarkastelmista sarjoista havainneet. Omituisia l\u00e4mp\u00f6tilojen datakatkoja syntyy juuri kaikkein kylmimp\u00e4\u00e4n aikaan:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Hellep\u00e4iv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t osin sen vuoksi, ett\u00e4 niit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4vi\u00e4 maamittauspisteit\u00e4 on lis\u00e4tty kaikken aikaa. Siltikin 2000-luvulla hellep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut laskusuunnassa kes\u00e4st\u00e4 2018 huolimatta. Samoin kesien korkeimmat l\u00e4mp\u00f6tilat ovat liev\u00e4ss\u00e4 laskusuunnassa, kuvan l\u00e4hde Ilkka Ahmavaara.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Myrskyt<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Myrskyjen suhteen FMI oli ep\u00e4toivoisessa tilanteessa, kun ne olivat niin v\u00e4hiss\u00e4, ett\u00e4 oli keksitt\u00e4v\u00e4 jotakin, jolla uskoa myrskyjen poikkeusellisuuteen saadaan valettua. Niinp\u00e4 laitettiin luodoille mittareita, jotka mittaavat tuulenpuuskia, jotka tietysti ovat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, koska niit\u00e4 ei ole aiemmin mitattu.<\/p>\n\n\n\n

Sitten vuonna 2019 oli pakko tehd\u00e4 myrskyjen m\u00e4\u00e4ritelmiin muutos, jotta kuvaajat saadaan edees jollakin tavalla pidetty\u00e4 uskottavina CO2-alarmin n\u00e4k\u00f6kulmasta ja YLE ym media ja meteorologit voivat valehdella meille myrskyjen lis\u00e4\u00e4ntyneen. Sit\u00e4 kautta tilastot saatiin t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6isiksi:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Toki meteorologien ja varsinkin Forecan taholla oli facebookissa p\u00e4ivitt\u00e4in raportteja hirmumysrskyist\u00e4, joita on maapallolla noin 100 kpl plus miinus 01-15 kpl joka ikinen vuosi. Tarinaa hirmumysrkyist\u00e4 saa helposti aikaisesti ja sit\u00e4 kautta luotua haluttua ilmastopaniikkia ja -hysteriaa. T\u00e4ss\u00e4 Kotakorven aikaansaannos hirmumyrskyjen suhteen. Vieress\u00e4 toteumaa tilastojen valossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 myrskyist\u00e4 ja niihin liittyvist\u00e4 tulvista on t\u00e4ss\u00e4 blogissa: https:\/\/jitkonen.fi\/?p=1107<\/a><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Suomen nykyinen ilmatiede ei ”tunne” mennytt\u00e4 ilmasto- ja s\u00e4\u00e4historiaa, ja siksi meid\u00e4n maallikoiden on itse kaivettava siihen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa, jos haluamme tiet\u00e4\u00e4 millaisia se ollut ilmaston ja s\u00e4iden suhteen ennen muinoin. El\u00e4mme kuulemma t\u00e4ysin poikkeuksellisia aikoja ja ilmastoh\u00e4t\u00e4tiloja kovin innokkaasti julistellaan, mutta onko niihin h\u00e4t\u00e4tiloihin aihetta, sit\u00e4 voi maallikko pohtia menneiden s\u00e4iden ja h\u00e4t\u00e4tilojen… Jatka lukemista Suomen kes\u00e4t, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskil\u00e4mp\u00f6tilat?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1130,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5,35],"class_list":["post-904","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmastonmuutos","tag-kesa","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/904","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=904"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2098,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/904\/revisions\/2098"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1130"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=904"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=904"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}