{"id":980,"date":"2021-03-02T13:36:00","date_gmt":"2021-03-02T13:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=980"},"modified":"2023-07-17T07:05:12","modified_gmt":"2023-07-17T07:05:12","slug":"maapallon-kuumin-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jitkonen.fi\/?p=980","title":{"rendered":"Maapallon kuumin aika"},"content":{"rendered":"\n

Maapallon kuumin hetki on 56,7 \u00b0C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. <\/strong>Se ei ollut hetkellinen l\u00e4mp\u00f6 siell\u00e4, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. \u2013 14. hein\u00e4kuuta 1913 v\u00e4lisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 \u00b0 F: een tai enemm\u00e4n joka ikinen p\u00e4iv\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 10 p\u00e4iv\u00e4n jakso on edelleen pisin per\u00e4kk\u00e4inen kuuman ajan l\u00e4mp\u00f6tilajakso. Kuumimmat p\u00e4iv\u00e4t olivat 9. – 13. hein\u00e4kuuta, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila nousi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 129 \u00b0 F joka p\u00e4iv\u00e4, ja 10. hein\u00e4kuuta l\u00e4mp\u00f6tila nousi enn\u00e4tyslukemaan 134 \u00b0 F: seen, joka on siis yh\u00e4 voimassa maapallon kuumimpana lukemana. <\/p>\n\n\n\n

Samoihin aikoihin 57,8 \u00b0C El Azizia, Libya 13.9.1922 mitattu 57,8 C on todettu virheelliseksi.<\/p>\n\n\n\n

Vertailun vuosi voidaan mainita, ett\u00e4 kylmin mitattu l\u00e4mp\u00f6tila -89,2 \u00b0C , tutkimusasema Vostok, on mitattu niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 21.7.1983 Etel\u00e4mantereella.<\/p>\n\n\n\n

Historian kirjoja selailemalla voidaan havaita, ett\u00e4 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat erityisen kuumaa aikaa Australiassa ja 1900-luku aina 1940-luvulle asti kuumaa aikaa mm. Suomessa, USA:ssa, Pohjoisnavalla, Huippuvuorilla ja Gr\u00f6nlannissa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 menneist\u00e4 ajoista ja niiden l\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 ei haluta puhua n\u00e4in\u00e4 aikoina, joten meid\u00e4n tavallisten ihmisten on itse tutkiskeltava mit\u00e4 historian lehdet menneist\u00e4 ilmastoista ja s\u00e4\u00e4asioista kertovat. Aloitetaan Australiasta.<\/p>\n\n\n\n

1. Espanja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Espanjan helle-enn\u00e4tykset tehtiin1873 ja 1876 vaikka meille nyky\u00e4\u00e4n muuta v\u00e4itet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. Australia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1895-1903 Australia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Australian loppuvuoden 2019 helteist\u00e4 uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteit\u00e4 ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, ett\u00e4 Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788\u20131860<\/strong> ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860\u20132000<\/strong>. L\u00e4hde: Australian kansallismuseo<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tykset ovat yh\u00e4 vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pit\u00e4isi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista. Viel\u00e4 vuoden 1939 kovien helteiden johdosta Australiassa annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Pahin l\u00e4mp\u00f6aalto Australiassa oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tammikuussa 1896<\/strong>, kun kansa oli \u201dkuin p\u00e4tsiss\u00e4\u201d. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellett\u00e4 vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla:<\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli \u201dkuin p\u00e4tsi\u201d ja se ulottui Australian poikki id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmist\u00e4 it\u00e4osissa. Sanomalehdet kertovat, ett\u00e4 Bourkessa l\u00e4mp\u00f6 l\u00e4hestyi 48,9 \u00b0 C: n l\u00e4mp\u00f6tilaa kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Maksimi, joka oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 38,9 \u00b0 C, oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4 24 vuorokauden ajan. T\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 lehtitietoa:

https:\/\/www.dailymail.co.uk\/news\/article-4221366\/Heatwave-January-1896-hit-49-degrees-killed-437-people.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisi\u00e4 ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eiv\u00e4t pystyneet nukkumaan, vaan k\u00e4veliv\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 kaduilla tuntikausia, kun l\u00e4mp\u00f6mittari osoitti keskiy\u00f6ll\u00e4 109 F (43 C) l\u00e4mp\u00f6tiloja. Koko y\u00f6n\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila ei laskenut alle 103 \u00b0 F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 todettiin viisi kuolemaa yhdess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, sairaalat olivat t\u00e4ynn\u00e4 ja raporttien ja lehtien mukaan \u201dkuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain\u201d<\/strong>. Bourkessa 24. tammikuuta menness\u00e4 monet yritykset olivat sulkeneet, mutta melkein kaikki hotellit palvelivat. Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa s\u00e4\u00e4t\u00e4 pakolaisjunilla kukkuloille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta n\u00e4it\u00e4 vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos BOM hyv\u00e4ksy, vaan pit\u00e4\u00e4 niiden aikojen mittausmenetelmi\u00e4 ep\u00e4tarkkoina. Niinp\u00e4 vuonna 2019 BOM laittoi tilastonsa uusiksi n\u00e4iden kuumien aikojenkin suhteen<\/strong> mit\u00e4 luultavimmin siksi, ett\u00e4 niiden trendi ei toiminut, kun luodaan jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ilmastohysteriaa ja todistellaan ihmist\u00e4 nykyhelteisiin syyllisiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hde oikea kuva<\/a> ja l\u00e4hde vasen kuva<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hauska yhteensattuma tuon vuoden 2019 kohdalla on se, ett\u00e4 FMI<\/strong> Suomessa oli mit\u00e4 ilmeisimmin vaipunut ep\u00e4toivoiseksi sen takia, ett\u00e4 myrskyt olivat v\u00e4hentyneet kovasti, mutta media ja monet meteorologit rummuttivat niiden yh\u00e4 vaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, joten jotain oli teht\u00e4v\u00e4 myrskytilaston suhteen. Niinp\u00e4 vuonna 2019 FMI muutti myrskyjen laskentatapaa ja sai myrskyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4t nousemaan alarmia parhaiten palvelevalle tasolle.<\/strong> YLE tietysti jakaa tyypilliseen tapaansa t\u00e4h\u00e4nkin asiaan liittyvi\u00e4 valeuutisiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

HUOMIO<\/h2>\n\n\n\n

Juur ennen Australian kuumimpia aikoja Kiinassa oli kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 mitattuna maapallon histrorian pahin kuivuusjakso.<\/p>\n\n\n\n

1. Kiina kuivuus 1876-1879, kuolleita 9-13 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pahin kuivuuden aiheuttama n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 oli Pohjois-Kiinassa vuosina 1876\u201379, jolloin kuoli 9\u201313 miljoonaa ihmist\u00e4, koska sateita ei ollut kolmena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 vuotena. Suunnilleen samaan aikaan (1876\u201378) noin 5 miljoonaa intialaista kuoli, kun monsuunisateet ep\u00e4onnistuivat per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 vuosina.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

3. Suomi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa alkoi voimakas ilmaston l\u00e4mpeneminen 1800-luvun lopussa ja se huipentui 1930-luvulle, joka oli 10 vuoden tarkastelujaksossa l\u00e4hes tai jopa yht\u00e4 l\u00e4mmin kuin 2010-luku. Talvien osalta se oli monin paikoin jopa l\u00e4mp\u00f6isempi kuin 2010-luvun talvet ovat olleet ja siit\u00e4 on oma katsaus t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1901<\/strong> Suomessa todenn\u00e4k\u00f6isesti oli l\u00e4hihistorian kuumin kes\u00e4 . Sen j\u00e4lkeen 1972 ja 2018 ovat olleet erityisen kuumia kesi\u00e4. My\u00f6s talvi 1902 oli tavattoman l\u00e4mmin ja Utsjoella lumeton ja lauha viel\u00e4 helmikuussa. Siell\u00e4 vitsailtiinkin, ett\u00e4 tanskalaiset revontulitutkijat olivat varastaneet revontulet ja siksi oli niin lauha ja lumeton talvi viel\u00e4 helmikuussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1904<\/strong> Helsingist\u00e4 olivat talvet kadonneet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1912 maailma oli muuttumassa kes\u00e4maaksi<\/strong>. Meno sen ennustuksen, napojen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisten suhteen vai parani, kun tultiin 1930-luvulle. Ilmastokatastrofia v\u00e4l\u00e4yteltiin 1929! Niin liikuttavan kuuloista n\u00e4in\u00e4 2021 aikona.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1913<\/strong> ihmiset jopa kuvittelivat, ett\u00e4 ilmasto l\u00e4mpenee, mutta tiedemiehet toppuuttelivat, ett\u00e4 on niit\u00e4 eletty paljon l\u00e4mp\u00f6isempi\u00e4kin aikoja ennen muinoin. Eiv\u00e4t kyll\u00e4 toppuuttele en\u00e4\u00e4, vaan manipuloivat historian l\u00e4mp\u00f6aikoja pois k\u00e4yrist\u00e4\u00e4n, mutta n\u00e4ille historian kirjoituksille eiv\u00e4t mahda viel\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1914 <\/strong>oltiin ep\u00e4toivoisia Helsingin talvien suhteen, mutta 1915 voitiin lapsille kertoa, ett\u00e4 millaisia talvet ennen muinoin olivat<\/strong>. Siis samaan tapaan kuin vuonna 2021. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 vanhoja lehtileikkeit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1930-luvulla Suomen nopea l\u00e4mpeneminen havaittiin<\/strong> ja todettiin Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Ker\u00e4sen toimesta. Esimerkiksi Lapissa talvet olivat hyvin nopeasti l\u00e4mmeneet jopa 3 asteen verran. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy hyvin my\u00f6s ilmastotieteellisiss\u00e4 lusto-, neulas-, ja soiden siitep\u00f6lytutkimuksissa. T\u00e4ss\u00e4kin lustotutkimuksessa FMI:n johtajan havainnot n\u00e4kyv\u00e4t selke\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hde alakuvat<\/a> ja l\u00e4hde yl\u00e4kuva<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Jopa ruista viljeltiin l\u00e4mp\u00f6isen 1930-luvun talvina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vehn\u00e4\u00e4 viljeltiin Lapissa asti!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930 tammikuussa oli kes\u00e4isi\u00e4 maisemia P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 ja nurmikolla pidettiin kutsuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1932 P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 soudeltiin jouluaattona ja kukkia istutettiin uudenvuoden aattona.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Levill\u00e4 oli sen ainoa musta joulu vuonna 1935.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Hevosille vietiin hein\u00e4\u00e4 veneell\u00e4 talvella 1937.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1930-luvun l\u00e4mmin jakso n\u00e4kyi ennen my\u00f6s FMI:n kuvaajissa, mutta uusimmista se on matemaattisesti ja hila-arvauksien avulla h\u00e4ivytetty pois<\/strong>, koska on niin kiusallinen jakso CO2\/ihmisen syyllisyyden kannalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 l\u00e4mpenemisest\u00e4 my\u00f6s FMI vuonna 1938 raportoi<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Petsamo muuttuu Rivieraksi!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FMI:n mukaan nopea l\u00e4mpeneminen oli globaalia<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lapissahan tuo 1930-luvun l\u00e4mmin jakso n\u00e4kyy tietysti kaikkein selvimmin. V\u00e4hiten se n\u00e4kyy rannikoilla, joissa meri tekee ilmastosta tasaisemman. 1938 oli melekin musta joulu Sodankyl\u00e4ss\u00e4, kun lunta oli jouluattona vain 2 cm maassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1930-luku oli my\u00f6s It\u00e4meren j\u00e4iden laajuuden kannalta 10 vuoden keskiarvona laskettuna v\u00e4h\u00e4j\u00e4isin vuosikymmen.<\/strong> T\u00e4m\u00e4n asian my\u00f6s Suomen ilmatieteenlaitoksen rehellinen ty\u00f6ntekij\u00e4 Jouni Vainio <\/strong>kertoi meille vuonna 2020. Saman v\u00e4h\u00e4j\u00e4isyyden ja ilmaston eritt\u00e4in nopean l\u00e4mpenemisen totesi merenkulkulaitoksen j\u00e4iden tutkija ja tuleva johtaja vuonna 1941, kun pohti, ett\u00e4 kuinka usein talvisodan eritt\u00e4in kylm\u00e4n kaltainen talvi voi tulla per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toki eritt\u00e4in lauhoja talvia oli useita tultaessa 1960-luvulle, jota kuvaa hyvin esimerkiksi Tampereen mustien joulujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, jota nykyinen ilmastonmuutos ei ole viel\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n saavuttanut. Helsingiss\u00e4 ilmastopeli on aika tasan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hellep\u00e4ivien osalta Pasi Autio <\/strong>on tehnyt Ilmatieteen laitoksen datasta graafin hellep\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Suomessa v\u00e4lill\u00e4 1920-1959, linkki<\/a>.<\/strong> K\u00e4ytetyst\u00e4 datasta puuttuu muutama asema, mutta t\u00e4ll\u00e4 ei lienee olennaista vaikutusta lopputulokseen.

Vuosina 1930-1939 <\/strong>havaittiin vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 43,4 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/strong>.
Vuosina 1940-1949<\/strong> havaittiin vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 38,7 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/strong>
Vertailun vuoksi vuosian 2011-2020<\/strong> havaittiin keskim\u00e4\u00e4rin 38,3 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/strong> huolimatta asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4n dramaattisesta kasvusta<\/p>\n\n\n\n

Huomatkaa<\/strong>: Vuosina 1930-1955 ei l\u00f6ydy yht\u00e4\u00e4n ainutta kes\u00e4\u00e4, jolloin hellep\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi j\u00e4\u00e4nyt alle kahteenkymmeneen tai sen alle. V\u00e4lill\u00e4 2000-2020 t\u00e4llaisia kesi\u00e4 on ollut jo nelj\u00e4 (vuodet 2008, 2012, 2015 ja 2017).<\/p>\n\n\n\n

Kun lukuja verrataan nykyaikaan tulee muistaa, ett\u00e4 asemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut muutamasta kymmenest\u00e4 l\u00e4hes kahteen sataan. T\u00e4ll\u00f6in hellerajaa hipovat lukemat havaitaan ja siis tilastoidaan helpommin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 teki saman vertailun kuin yll\u00e4 on, mutta ainoastaan niit\u00e4 asemia k\u00e4ytt\u00e4en, joilta l\u00f6ytyy t\u00e4ysi historiadata 1930-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Asemia on yhteens\u00e4 34 kpl ja ne on lueteltu oheisen linkin takana<\/a>.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 vertailussa on 1937 selke\u00e4mmin historian helteisin vuosi ja vuosi 2018 heti peesiss\u00e4 seuraavana. 1930- sek\u00e4 2010-luku erottuvat helteisin\u00e4 kausina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1964 ven\u00e4l\u00e4inen tiedemies ennusti aivan oikein sen, ett\u00e4 l\u00e4mmin ajanjakso on loppumassa, kun mentiin 1960-1990 v\u00e4liseen kylm\u00e4\u00e4n ilmastojaksoon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2018<\/strong> oli sitten helteinen Suomen kes\u00e4, jota mainostettiin kaikkien aikojen kuumimpana. Se oli h\u00f6p\u00f6puhetta ja se saatiin aikaiseksi ottamalla mukaan toukokuun l\u00e4mp\u00f6tilat, joita ei aiemmin ole k\u00e4ytetty kesien vertailussa. FMI:ll\u00e4 on siis kaikki kikat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jotta saadaan haluttu vaikutelma aikaiseksi. T\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta kirjoitan seuraavan blogini sek\u00e4 siit\u00e4, miten lysenkolaiseksi nykyinen ilmatiede on muttunut. T\u00e4ss\u00e4 1964 FMI:n edustaja Helminen kertoo todellista kesien l\u00e4mp\u00f6tilahistoriaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuuksia voi tarkastella Helsingin ja Sodankyl\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vantaa on vertailupaikka siksi, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 on tapahtunut muutoksia mittauspaikan suhteen. Vanhimmassa sarjassa vasemmassa alakulmassa n\u00e4kyy hyvin se, kuinka my\u00f6s Kaisaniemess\u00e4 l\u00e4mpeni voimakkaasti, kun tultiin 1940-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Talvien osalta l\u00e4mpenemist\u00e4 on jonkun verran ollut Helsingiss\u00e4 sitten 1930-luvun ja v\u00e4hemm\u00e4n rannikoilla. Lapissa talvet ovat olleet kylmempi\u00e4 2010-luvulla kuin 1930-luvulla, kun asiaa tarkastellaan niiden harvojen l\u00e4mp\u00f6tilamittauspaikkojen kautta, joita oli olemassa jo 1930-luvulla. Helsingiss\u00e4 tietysti vaikuttaa voimakkaasti my\u00f6s l\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6 (UHI)<\/strong>, josta Turssa on tehty tutkimus, linkki<\/a>, jonka mukaan: ”Mit\u00e4 suurempi kaupunki, sit\u00e4 voimakkaampi l\u00e4mp\u00f6saareke. Suurissa kaupungeissa keskusta voi olla ajoittain yli 10 \u00b0C ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maaseutua l\u00e4mpim\u00e4mpi. T\u00e4llaisiin mittaustuloksiin on p\u00e4\u00e4sty muun muassa Turussa. Keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4mp\u00f6tilaero on noin 2 \u00b0C.<\/strong>”.
Vasen taulukko, l\u00e4hde<\/a>. Lehtijuttu Kansallisarkisto ja Jurvan juttu US-blogi, Jarmo Nieminen 8.1.2010<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4. USA<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kovia helteit\u00e4 ja kuumia aikoja oli my\u00f6s USA:ssa jo 1800-luvun lopussa. Vuonna 1896 elokuussa <\/strong>oli tappava l\u00e4mp\u00f6aalto my\u00f6s it\u00e4isess\u00e4 osassa Pohjois-Amerikkaa. T\u00e4m\u00e4 kes\u00e4n 1896 kymmenen p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4mp\u00f6aalto tappoi New Yorkin alueella l\u00e4hes 1 500 ihmist\u00e4<\/strong>. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Hein\u00e4kuussa 1911 Yhdysvaltojen it\u00e4rannikolla l\u00e4mp\u00f6tilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyiv\u00e4t niiss\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4. Surmansa sai 211 ihmist\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n New Yorkissa. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kalifornian hein\u00e4kuun 1913 voimakas l\u00e4mp\u00f6 <\/strong>ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6aalto. Saman vuoden kes\u00e4kuussa USA:n it\u00e4osassa oli laaja l\u00e4mp\u00f6aalto, joka johti moniin yli 100 \u00b0 F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset l\u00e4mp\u00f6tilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kes\u00e4kuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisen\u00e4 ajankohtana.<\/strong> Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lis\u00e4ksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, ett\u00e4 korkeita l\u00e4mp\u00f6tiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi t\u00e4llainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, ett\u00e4 \u201dviimeaikaiset havainnot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osoittavan, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6t katoavat v\u00e4hitellen ymp\u00e4ri maailmaa<\/strong>\u201d. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Oikeassahan tuo lehti oli sik\u00e4li, ett\u00e4 esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan l\u00e4mp\u00f6isen 2000-luvun kaltainen edellinen j\u00e4\u00e4minimi<\/strong>. Aurinkoakin otettiin Pohjoisnavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde yl\u00e4kuva<\/a>, alakuva keskell\u00e4<\/a>, alakuva oikealla<\/a> ja alakuva vasemmalla<\/a>. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Alaskan helle-enn\u00e4tys 38 C<\/strong> on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-enn\u00e4tys meni muka rikki, vaikka se ei ollut l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n kuuman kauden 1915 helle-enn\u00e4tyst\u00e4 38 C. Viel\u00e4 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen l\u00e4mmin talvi<\/strong>, josta suomalainen lehti Kultainen aika kertoi vuonna 1924.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde Wikipedia ja linkki<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Maapallon kuumaan aikaan 1926-1929<\/strong> uutisoitiin useista helteist\u00e4. Japanissa oli jopa 50 astetta hellett\u00e4 ja sit\u00e4 oli kest\u00e4nyt l\u00e4hes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisi\u00e4 katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930-luku<\/strong>, josta USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelm\u00e4t<\/strong>, joka kuvaa sit\u00e4 kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-L\u00e4nnen maanviljelij\u00e4t joutuivat 1930-luvulla. L\u00e4mp\u00f6 ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka p\u00f6lymyrskyt veiv\u00e4t ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde https:\/\/science.howstuffworks.com\/environmental\/green-science\/dust-bowl-cause.htm
<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Se oli kovaa aikaa USA:ssa<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1930<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1930 <\/strong>oli USA:ssa Washingtonissa enn\u00e4tyksellinen p\u00e4iv\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila saavutti tai ylitti 100 \u00b0 F 11 p\u00e4iv\u00e4n ajan. Kuumin l\u00e4mp\u00f6tila 106 \u00b0 F oli 20. hein\u00e4kuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. L\u00e4hde: Kirja \u201dWashington Weather\u201d. L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesist\u00e4. <\/strong>L\u00e4mp\u00f6aalto alkoi jo alkukes\u00e4st\u00e4 ja keskil\u00e4nness\u00e4 kes\u00e4kuun l\u00e4mp\u00f6tila nousi yli 100 \u00b0 F joissain paikoissa. L\u00e4mp\u00f6 oli huipussaan hein\u00e4kuussa, ja kaikkien aikojen enn\u00e4tykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, l\u00e4mp\u00f6tila oli korkeimmillaan 121 \u00b0 F, ja osissa Kanadaa l\u00e4mp\u00f6tilat ylittiv\u00e4t 110 \u00b0 F. Washingtonissa l\u00e4mp\u00f6tila saavutti 104 \u00b0 F 9. hein\u00e4kuuta ja 105 \u00b0 F 10. hein\u00e4kuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyv\u00e4\u00e4 kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa<\/strong>. Vuoden 1936 l\u00e4mp\u00f6aallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. L\u00e4hde<\/a> Siit\u00e4 vuodesta on kirjakin tarjolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 <\/strong>kahden viikon l\u00e4mp\u00f6aalto saavutti huippunsa 14. hein\u00e4kuuta, kun p\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tila saavutti ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n 42 C-astetta<\/strong> Twin cityss\u00e4 \u2013 se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n St Paulissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henke\u00e4 St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuumaa oli historian kirjoitusten mukaan USA:ssa ja 1930-luku oli kuumin vuosikymmen siell\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V. 1937<\/strong> oli Pohjois-Amerikassa valtavia tulvia ja muita \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ja syit\u00e4 niille haettiin mm. merenpohjan muutoksista:

T\u00e4ss\u00e4 lehtijuttu vuodelta 1937 \/ Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:

”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mit\u00e4\u00e4n auttaakseen sit\u00e4, sanoi Mark Twain”

”…tosiasia on, ett\u00e4 viime aikoina monet tiedemiehet ovat k\u00e4ytt\u00e4neet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, py\u00f6rremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, t\u00e4llaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”

”N\u00e4m\u00e4 merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden v\u00e4lityksell\u00e4 ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 merenpohja painuu, vaan jotkut heist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 merenpinta nousee”

”Kylmien ja l\u00e4mpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sek\u00e4…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT N\u00c4IN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PIT\u00c4NEE VANHA VIISAUS YH\u00c4 EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MIT\u00c4\u00c4N TEHD\u00c4”

No eip\u00e4 ollut CO2 -veroa silloin, jolla olisi voinut s\u00e4\u00e4t ja ilmat s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuten It\u00e4meren j\u00e4\u00e4nlaajuus 1930-luvulla, niin my\u00f6s USA:n l\u00e4mp\u00f6tilaenn\u00e4tyksi\u00e4 vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa<\/strong>. USA:ssa on my\u00f6s eritt\u00e4in vanha ja maailman laajin l\u00e4mp\u00f6tilojen mittausverkosto, joten sielt\u00e4 saadut adjustoimattomat l\u00e4mp\u00f6tilatiedot ovat varmaan aika luotettavia varsinkin, kun vanhat lehtitiedot tukevat niiden olemassa oloa. Lis\u00e4\u00e4 hellejuttuja voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde vasen kuva<\/a> ja oikea kuva<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1930-luvun l\u00e4mp\u00f6jakso n\u00e4kyy my\u00f6s Pohjois-Amerikan sellaisissa alkuper\u00e4isiss\u00e4 kuvaajissa<\/strong>, joita ei ole j\u00e4lkeenp\u00e4in muuteltu. T\u00e4m\u00e4 USCRN, eli U.S. Climate Reference Network on USA:ssa oleva \u201dmaailman paras ja tarkin\u201d maa-asemien mittausverkko, jonka mittaustuloksia ei ole adjustoitu, vaan ovat siis uoraa raakadataa. \u201dThe USCRN\u2019s primary goal is to provide long-term temperature, precipitation, and soil moisture and temperature observations that are of high quality and are taken in stable settings.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuumimpien p\u00e4ivien \u00e4\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilojen osalta my\u00f6s USA j\u00e4\u00e4htyy kovasti, vaikka nyt 2000-luvulla siell\u00e4 on ilmastollinen l\u00e4mmin kausi meneill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde vasen yl\u00e4kuva<\/a>, oikea yl\u00e4kuva<\/a>, oikea alakuva<\/a>, vasen alakuva<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4yksen\u00e4 kommenttien j\u00e4lkeen yksi esimerkkipaikkakunta USA:sta, jossa on pitk\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen mittaushistoria. Paikka on Albany, joka on Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltion p\u00e4\u00e4kaupunki. Alankomaalaiset perustivat ensimm\u00e4isen pysyv\u00e4n siirtokunnan paikalle vuonna 1624. New Yorkin osavaltion p\u00e4\u00e4kaupunki Albanysta tuli vuonna 1797. Siell\u00e4 \u00e4\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilojen osalta vuodet 2018 ja 2019  p\u00e4\u00e4siv\u00e4t jonkunlaisille pistesijoille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Toki USA:ssa, kuten Suomessa ja Australiassa ovat keskil\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yr\u00e4t el\u00e4neet vuosien saatossa samaan suuntaan, kun meneit\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloja ollaan arvioitu uudestaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ei liity Pohjois-Amerikkaan, mutta pitk\u00e4aikaisten l\u00e4mp\u00f6tilamittausasemien kautta on tehty kuvaajia, joihin ei ole arvattu eik\u00e4 arvioitu lukemia. Eri puolilla maailmaa ilmastojaksot menev\u00e4t hieman eri tahdissa tietystikin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kalifornian lustotiede havaitsi 1900-luvun ilmastonmuutoksen jo vuonna 1915. Sama asia n\u00e4kyy Lapin puista tehdyiss\u00e4 ilmastotieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa kuten my\u00f6s ilmatieteen laitoksen johtajan raportissa vuonna 1939 linkki.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Asioiden liioittelu on yleistynyt 2020-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

HUOMIO<\/h2>\n\n\n\n

Maapallon pahin tulva kuolleiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n valossa <\/strong>tapahtui t\u00e4m\u00e4n kuumimman jakson aikan Kiinassa:<\/p>\n\n\n\n

1. Kiina tulvat 1931<\/strong>, kuolleita 1-4 miljoonaa ihmist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Ylivoimaisesti tappavin tulva ihmiskunnan tunnetussa historiassa. <\/strong><\/em>Kahden vuoden kuivuutta seurasivat voimakkaat lumimyrskyt, viel\u00e4 rankkasateet ja korkea sykloniaktiivisuus. Hein\u00e4kuuhun 1931 menness\u00e4 kolme Kiinan suurinta jokea (Jangtse, Keltainen joki ja Huai) virtasi enimm\u00e4israjansa yl\u00e4puolella. Sen arvioidaan tappaneen 1\u20134 miljoonaa ihmist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ja sairauksien vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

5. J\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 1900-luvun alussa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4tikk\u00f6jen sulamisennusteilla ja merien tulvimisella on pitk\u00e4t perinteen. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes joka viikko joku media julkaisee niihin liittyv\u00e4n pelotejutun. Viimeksi sen tekiv\u00e4t viime viikoloppuna YLE:n meteorologit Anne Borgstr\u00f6m, Olli-Pekka Lukka ja Jyrki Lyytikk\u00e4 linkki<\/a>. Ilmeisesti n\u00e4it\u00e4 s\u00e4iden ennustajia koulutetaan liikaa ja kun ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti oikeaa tekemist\u00e4, aikansa kuluksi kirjoitellaan erilaisia alarmeja. Niist\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisista on yli 100 vuoden perinteet ja niit\u00e4 on koottu t\u00e4h\u00e4n juttuun, linkki<\/a><\/strong>. Siit\u00e4 voi jokainen poimia mieleisen vuotensa.<\/p>\n\n\n\n

Tiede ennen muinoin tiesi, ett\u00e4 esimerksi Golfvirta vaikuttaa pohjoisen puolen j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamiseen. Samoin keinulautailmi\u00f6 keikuttaa sulamisia Etel\u00e4matereen ja Pohjoisnavan v\u00e4lill\u00e4. Ja kun 1900-luvun alussa Golvirta viimeksi oli oikein l\u00e4mmin, Afrikassa palelluttiin kuoliaaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde tekstit<\/a> ja kuva<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ajan uutiset vahvistavat Golfvirtaan liittyv\u00e4n havainnon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mmint\u00e4 on toki Gr\u00f6nlannissa on t\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4kin ilmastosykliss\u00e4, mutta kun tarkastelu ilmatieteen trendeihin aloitetaan sopivasta hetkest\u00e4, saadaan haluttu vaikutelma, jossa nopea l\u00e4mpeneminen jo 1940-luvulle tultaessa my\u00f6s Gr\u00f6nlannissa ja sen p\u00e4\u00e4kaupungissa Nuukissa saadaan unohdettua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde yl\u00e4kuva<\/a> ja alakuva<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Gr\u00f6nlannista ja muusta maapallosta kirjoiteltiin jo 1923<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Samoin 1951, kun eskimot saivat turskaa p\u00f6ytiins\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisista tehd\u00e4\u00e4n tietoisia propagandajuttuja, joista t\u00e4ss\u00e4 yksi tyypillinen esimerkki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvan linkki<\/a>

HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6minimi menossa Sveitsiss\u00e4. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan viel\u00e4 huonompi oli 1950 aikoihin. Siit\u00e4 on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

\u201dThe most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.<\/em>\u201d\u2019

Tutkimuksessa haetaan syyt\u00e4 tuolle nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4lle j\u00e4\u00e4lle auringosta:

\u201dIn its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth\u2019s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations<\/em>.\u201d

J\u00e4\u00e4tik\u00f6t olivat siis pienemm\u00e4t 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nyky\u00e4\u00e4n on meneill\u00e4\u00e4n.
<\/em>
T\u00e4llainen historian faktatieto Sveitsist\u00e4, kuten my\u00f6s navoilta ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6ilt\u00e4 pimitet\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 edes j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tiedemies Jari Haapala niist\u00e4 puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehd\u00e4.<\/strong>

https:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2009\/12\/091231124858.htm<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Pieleen menneit\u00e4 ilmastoennustuksia<\/strong>: https:\/\/cei.org\/blog\/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions<\/a><\/p>\n\n\n\n

6. Muita menneit\u00e4 l\u00e4mpimi\u00e4 jaksoja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomen osalta 1700-luvun loppu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen 1930- ja 2000-luvun kaltainen, jos Helsingin Sanomia ja ilmastotieteen tutkimuksia on uskominen. Lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta on t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vesip\u00e4hkin\u00f6it\u00e4kin olemme saaneet ja hongat ovat humisseet Lapin tuntureilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1100-luku oli Euroopassa ja pohjoisella pallonpuoliskolla todella l\u00e4mmin <\/strong>nykyiseen ilmastojaksoon verrattuna, kun katsellaan miten luonto on silloin k\u00e4ytt\u00e4ytynyt.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1000-luvun l\u00e4mp\u00f6kautta edelsiv\u00e4t pronssi- ja rautakauden l\u00e4mpim\u00e4t jaksot. <\/strong>N\u00e4it\u00e4 menneit\u00e4 ilmastoja tutkitaan monella eri tavalla. Yksi tapa on dendrokronologia, jossa sadat ilmastotutkijat ymp\u00e4ri maapallon tutkivat mennytt\u00e4 ilmastoa puiden kasvun syklisyyden mukaan (lustot) ja neulasista. Suomessa t\u00e4m\u00e4 tiede on pitk\u00e4ll\u00e4 siksi, ett\u00e4 Lapin er\u00e4maaj\u00e4rvist\u00e4 l\u00f6ytyy siell\u00e4 muinoin kasvaneita suuria m\u00e4ntyj\u00e4, jotka ovat er\u00e4maaj\u00e4rvien vedess\u00e4 hyvin s\u00e4ilyneet. T\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4 on alla olevaan kuvaan liittyv\u00e4 lyhyt kuvaus.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n edell\u00e4 olevaan kuvaan liittyen jo 1927 oli soihin varastoituneiden siitep\u00f6lyjen kautta tehty tieteellist\u00e4 tutkimusta Suomessa j<\/strong>a todettu Suomessa pronssikaudella kasvaneet sellaiset kasvit, kuten vesip\u00e4hkin\u00e4, joita ei en\u00e4\u00e4 nykyaikana Suomessa tavata. <\/p>\n\n\n\n

Siitep\u00f6lytutkimukset ovat yhdess\u00e4 lustotutkimuksen kanssa<\/strong> ovat vieneet kotimaista holoseeni-ilmaston ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4mme merkitt\u00e4v\u00e4sti eteenp\u00e4in. Suot kun my\u00f6s ovat arkistoja, joista voidaan seurata j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita. Ilmastojen vaihtelut j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen n\u00e4kyv\u00e4t soissa vaihtelevina kerrossarjoina siten, ett\u00e4 kuivia kausia osoittavat kantokerrokset, sek\u00e4 kosteita ja koleita kausia vetisist\u00e4 kasviyhdyskunnista muodostuneet kerrokset. Suomen suontutkimukset ovat sitovasti voineet n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteen, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat vallinneet samat ilmaston vaihtelut kuin muuallakin Euroopassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

7. Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ilmaston muutokset kirvoittavat paljon juttuja, joiden aihe muuttuu aina kulloinkin vallitsevan ilmastosyklin mukaisesti. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hde<\/a><\/p>\n\n\n\n

2020-luvulla kelpasivat jopa yliopiston mallinnukset medialla, kun sanoma oli toimittajille sopiva.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suurin pelko on tietysti se, ett\u00e4 nyt tuudittaudutaan ikuisen l\u00e4mpenemisen uneen, kuten 1600-luvulla tehtiin, jolloin oli kuumia ja hyvi\u00e4 satoja tuomia kesi\u00e4 kuten Topelius kertoo, mutta sitten kun kylmyys iski, sy\u00f6tiin ensin koirat, kissat, muut kotiel\u00e4imet ja lopulta jopa lapsia, vaikka Suomessa oli vain noin 500 000 ihmist\u00e4, joista 100 000 kuoli \u00e4killisesti iskeneen kylm\u00e4n jakson kourissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hde Topelius teksti <\/a>ja oikean puolen kuvan teksti<\/a> ja kuva<\/a><\/p>\n\n\n\n

Topeliuksen teksti viel\u00e4 suurempana. Se voi siis olla kuumaakin aikaa, kun kylm\u00e4 ja katovuodet yll\u00e4t\u00e4v\u00e4t. Ilmasto on Suomessa niin \u00e4\u00e4rev\u00e4\u00e4, kuten edell\u00e4 ollut moni julkaisu ja lustot, neulaset, siitep\u00f6ly ym. suomalainen ilmastotiede osaa meille kertoa. <\/p>\n\n\n\n

Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuinka ihmiskunnan k\u00e4y ja kuinka liki 10 miljardia ihmist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 seuraavasta kylm\u00e4st\u00e4 jaksosta, joka v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on edess\u00e4 p\u00e4in, vaikka kuinka CO2-tuotantoa v\u00e4hennett\u00e4isiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Viimeksi kaikki k\u00e4vi kovin nopeasti ja miljoonia kuoli Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maapallon kuumin hetki on 56,7 \u00b0C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. Se ei ollut hetkellinen l\u00e4mp\u00f6 siell\u00e4, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. \u2013 14. hein\u00e4kuuta 1913 v\u00e4lisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 \u00b0 F: een tai enemm\u00e4n joka ikinen p\u00e4iv\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 10 p\u00e4iv\u00e4n jakso on edelleen pisin per\u00e4kk\u00e4inen kuuman ajan l\u00e4mp\u00f6tilajakso.… Jatka lukemista Maapallon kuumin aika<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":263,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,5,7],"class_list":["post-980","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-historia","tag-ilmastonmuutos","tag-tiede","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=980"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2653,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/980\/revisions\/2653"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/263"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jitkonen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}