Olen energiatekniikan, -talouden ja ympäristönsuojelun DI Otaniemestä. Ensimmäiset opintoni suoritin Helsingin teknillisessä koulussa konemestarien opintolinjalla sitä kautta minulla on ylikonemestarin pätevyyskirjat maapuolelta.
42 vuoden pituisen työurani tein Helenissä Hanasaaren A- ja B-voimalaitoksissa sekä Salmisaaren voimalaitoksilla ja siinä työn ohessa opiskelin edellä mainittujen opintojen lisäksi myös energiatekniikan insinööriksi. Työtehtävät Helenissä olivat nuoremmasta koneasentajasta, muutaman alikonemestarin tehtävän, vuorokonemestarin ja prosessi-insinöörin kautta Salmisaaren voimalaitosten päällikön tehtävät, josta jäin eläkkeelle vuonna 2017. Lisäksi toimin sivutoimisena Metropolian opettajana 10 vuoden ajan, jossa iltaisin opetin tuleville insinööreille ja teknikoille energiatekniikan ja -talouden eri aineita.
1980-luvulla alettiin puhua kasvihuoneilmiöstä ja koska työskentelin hiilivoimalaitoksilla, kiinnostuin asiasta. Aloin ottaa selvää kasvihuoneilmiön perusasiasta eli hiilidioksidin ilmastoherkkyydestä ja siihen liittyvistä termodynaamisista laskelmista ja tietokonemallinnuksista. Jossakin vaiheessa kasvihuoneilmiö muuttui ilmaston lämpenemiseksi, sitten seuraavaksi kun ilmaston lämpeneminen oli tauolla, tuli ilmastonmuutos ja alettiin puhua, että kaikki maailman sääilmiöt ovat ennalta kokemattomia sekä entistä voimakkaampia tai niitä on huomattavasti useammin kuin ennen, ja että kaikki se johtuu ihmisen päästämästä hiilidioksidista. Siksi kiinnostuin historiallisesta klimatologiasta eli siitä, mitä historian lehdet ja muiden henkilöiden tekemät historian koosteet ja kirjoitukset kertovat menneistä säiden ääri-ilmiöistä ja mitä aiempia ilmastovaiheita historian kirjoihin on kirjoitettu. Aloin myös vertailla noita historian kirjoituksia nyt tehtyihin keskilämpötilakäyriin, tehtyyn klimatologiseen lusto-, jäätikkö- ja sedimenttitutkimuksiin siinä mielessä, että kertovatko historian kirjoitukset samaa asiaa kuin muu klimatologia. Aivan erityisesti on kiinnostanut globaali 1850 —> 1940 tapahtunut ja sen aikaisen ilmatieteen raportoima nopea ilmaston lämpeneminen ja mitä lehdet ympäri maapallon siitä nopean lämpenemisen ilmastovaiheesta kertoivat. Siinä samalla on tullut seurattua niitä satoja erilaisia ennustuksia, joita ilmastoon liittyen on etenkin 2000-luvulla kirjoiteltu ja vertailtua niitä jo nyt tapahtuneisiin vastaaviin asioihin. Siihen tutkimustyöhön liittyen olen löytänyt useampiakin luonnon omia pitkiä ilmastomittareita, kuten Tornionjoen jäidenlähtö, Itämeren jäiden laajuus, Kioton kirsikkapuiden kukinta, Keski-Euroopan järvien jäätymiset jne., jotka omalta osaltaan kuvaavat pienestä jääkaudesta yli 300 vuoden ajan tapahtunutta palautumista, joka huipentui tähän nykyiseen 1930-luvun kaltaiseen lämpimään ajanjaksoon. Tehdyn erittäin laajan tutkimustyön perusteella voin sanoa, ettei nykyinen ilmastovaihe ole historian valossa mitenkään poikkeava, johtui se sitten ihmisestä tai on luomua, kuten 1900-luvun alun nopea ilmaston lämpeneminen oli. Tuo kirjoitettu historiahan ei ota kantaa siihen, onko ihminen syyllinen nykyiseen lämpökauteen vaan siellä kirjoituksissa on aiempien vastaavien lämpenemisten yhteydessä mietitty monia syitä ja usein miten on syytetty aurinkoa.
Varsinaiseen perusasiaan en ole saanut tai löytänyt vastausta mistään, eli mikä on hiilidioksidin lämpötilavaikutus ilmastoon, jos sen pitoisuus kasvaa kaksinkertaiseksi arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm.
Ilmastonmuutos, mikä on hiilidioksidin ilmastoherkkyys? | Uusi Suomi Puheenvuoro
Arvioita ja tietokonemallinnusten antamia tuloksia on melkein yhtä monta kuin on niiden laskijoitakin ja sitten ihmiset uskovat kuka mihinkin arvoon ja sanovat usein, että tieteeseen pitää uskoa minunkin. Mitä sitten tulee kolmanteen osa-alueeseen eli satoihin erilaisiin ennustuksiin, joissa navat ja Grönlanti sulaa, ihmisille kasvavat kidukset ja räpylät, kahvi, suklaa, viini ja olut loppuu, kaikki söpöt eläimet kuolevat ja vain ilkeät ja pahat eläimet jäävät henkiin lisääntyen valtavasti jne., olen saanut jo monen ennustuksen osalta vastauksia, kun esimerkiksi siihen että Pohjoisnavan piti olla kesäisin sula jo vuonna 2015, olen saanut vastauksen, mutta suurimpaan osaan en tule vastausta saamaankaan elämäni aikana, koska monet ennustukset koskevat vuosia 2050-2100, mutta jälkipolvia ajatellen niistäkin olen tehnyt koosteen omaan blogiinsa omalle kotisivulleni. Mutta näihin satoihin ennustuksiinkin pitäisi uskoa, koska ne edustavat tiedettä, jossa sanotaan olevan konsensus, mutta kuten sanottu, sen konsensuksen ilmastoherkkyyteen liittyvää tarkkaa numeraalista arvoa ei osata tieteellisellä tarkkuudella kertoa.
Nyt eläkkeellä golfin, laskettelun, hiihdon ja koiran kanssa luonnossa liikkumisen ohessa ovat harrastuksinani olleet energia-asioihin sekä ilmasto- ja säähistoriaan liittyvä kirjoittelu, johon liittyen on kahdella foorumilla pari kolmekymmentä blogikirjoitusta ja – koostetta, linkit:
Tekijä: itkonenlindgren | Uusi Suomi Puheenvuoro
Hiilimies Jyrki Itkonen
Oma pitkä työurani hiilivoimalaitoksilla tuodaan usein esille siitä näkökulmasta, että minulla olisi joku rakkaussuhde hiilivoimaan, kun edellä mainittuja historian ilmasto- ja sääasioita blogeissani käsittelen. No ei todellakaan ole, joka käy parhaiten ilmi blogistani ”Hanasaari B”, linkki: Hanasaari B – Jyrki Itkonen blogi (jitkonen.fi) . Hiilen polton voi aivan hyvin lopettaa Suomesta, mutta se olisi kannattanut tehdä järkevästi luonnonvaroja säästäen eikä vihreän kerskakulutuksen merkeissä, kuten nyt tehtiin, kun Helsingin hiilivoiman lopettamisen ja EU:n päästökaupan kautta lisättiin EU:n alueen hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiaa kohden. Jos Suomen hiililaki olisi tehty järkevästi, se olisi sallinut vanhojen hiililaitosten käytön kestävän kehityksen mukaisesti käyttöikiensä loppuun asti ja kieltänyt uusien hiililaitosten rakentamisen Suomessa. Suomi on EU:ssa ja EU:n yhteisillä pelisäännöillä pelaamisen olisi luullut olleen järkevää tässäkin asiassa, eli toimiminen EU:n yhteisessä päästökaupassa varsinkin, kun Suomessa eletään Napapiirin tuntumassa ilmasto-olosuhteissa, joissa Helsingin pohjoispuolella elää vain noin 15 miljoonaa ihmistä maapallolla.
Kirkko ja synti
Kirkon taholta olen saanut kuulla olevani synnin tekijä oikein piispan suulla sanottuna. Omasta mielestäni me hiilivoimaloiden kautta pelastimme tuhansia ihmishenkiä ennen aikaiselta pienhiukkaskuolemalta, kun talokohtaiset erilaiset koksin ja halkojen polton savut kerättiin yhteen voimalaitokseen, jossa savukaasut puhdistetaan niin tehokkaasti, että keväinen katupölyilma on voimalaitoksen kattilaan palamisilmaksi tulleessaan pölyisempää kuin piipusta tehokkaasti kangasfilttereiden läpi korkealle yläilmoihin johdettu puhdas savukaasu.
Mahtaako kirkko olla kateellinen, kun olemme 1950-luvulla alkaneen kaukolämmityksen kautta pelastaneet enemmän ihmishenkiä kuin kirkko rukouksillaan?
Jopa talvisissa inversiotilanteissa on kyetty kaupunki-ilma pitämään puhtaana energiantuotannon päästöistä ja sitä kautta kaupunki sähköisenä ja lämpöisenä.
Kirkko saarnaa anteeksi annosta, mutta ei itse pyytele anteeksi tökeröitä puheitaan. Mutta esimerkiksi YK ymmärsi tehdyn työn kaupunki-ilman eteen ja antoi siitä Helsingin Energialle kunniakirjan. Samoin kiinalaiset ja neuvostoliittolaiset kävivät sankoin joukoin ihmettelemässä Helsingin puhdasta kaupunki-ilmaa ja siihen liittyvää tehokasta sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa.
Sosiaalinen media
Menneiden aikojen sää- ja ilmastohistoriaan liittyen olen saanut sekä positiivista että negatiivista palautetta. Tässä Jorma Heijarin eli nimimerkki Hohhelin palaute.
YLE:n toimittaja Markku Sipi epäili, että minulla on päässä vikaa, kun tutkin kirjoitettua ilmasto- ja säähistoriaa sekä kirjoittelen siitä.
