Suositellut

Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Muokattu 23.8.2020 poistamalla lämpötilojen mittaamiseen liittyviä asioita. Niistä on oma bloginsa linkissä:

https://jitkonen.fi/?p=648

ALKUSANAT

Ilmatiede on meneillään olevan 2000-luvun lämpimän ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ympäri maapallon mitattavia korkeita lämpötilamittaustuloksia ja kertomaan niistä kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta myös vanhemmalle henkilölle on muodostunut jopa sellainen käsitys, että nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin ei ole, kun historiaa tarkastellaan lähemmin. 1900-luvun alussa ja jo 1800-luvun lopussa oli nykyisenkaltaisia ja jopa nykyistä kuumempia aikoja sekä helleaaltoja ympäri maapallon.

Maapallon pinnan kuumimman paikan sijainti on ollut mielenkiinnon kohteena jo vuosisatojen ajan. Tuon nykyajan valtavan lämpötilamittausverkostojen muodostamisen jälkeenkin maapallon kuumimman paikan sijainti on pysynyt samana ja lämpötilaennätys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla sääasemalla mitattu ilman lämpötila 56,7 celciusastetta. Yhdeksän vuotta myöhemmin 1922 Libyassa mitattiin ilman lämpötilaksi 57,8 Celsiusastetta, mutta sitä ei ole hyväksytty ennätykseksi.

ÄÄRISÄÄJAKSOJEN VARHAISHISTORIAA

Varhaishistorian kuumien ja kuivien aikojen kooste selviää hyvin tästä alla olevan Kansallisarkiston lehtikokoelmasta poimitusta lehtileikkeestä. Kovia kuumia ääri-ilmiöitä on siis ollut ja Euroopan joet sekä kaivot ovat aika ajoin olleet kuivina. Nuo kaikki kuumuudet on aikaansaanut joku ilmiö, jota ilmatiede ei vieläkään osaa selittää. Nykyilmatieteen mukaan näiden kuumien historian ajanjaksojen ei pitäisi olla mahdollisia, koska hiilidioksidi ei voi olla noiden kuumuuksien syypää.

Nyt tietysti ilmatieteen puolella kovasti aletaan epäilemään, että ovatko nuo kuumat historiankirjoitukset oikein. Luultavasti vertaisarviointeja vaaditaan. En ruvennut kutakin vuotta erikseen googlaamaan, mutta vastaava ulkomainen lehtileike vuodelta 1884 on olemassa.

Iso-Britanniassa on tehty listoja pahimmista sitä kohdanneista sääkatastrofeista. Alla on kuvattu kuuden merkittävimmän Iso-Britanniaa kohdanneen sään ääri-ilmiön lista, lähde BBC historia. Niissä on mukana mm. tuo edellä mainittu 1556 aikainen Euroopan laajuinen helleaalto.:

1. 16.1.1362 oli hirmumyrsky, joka tuhosi tärkeitä rakennuksia, kuten Salisburyn ja Winchesterin katedraaleja, ja repi ilmaan satoja tuhansia puita.
Kysymyksessä oli siis hirmumyrsky, joka iski Englantiin. Ilmatieteen mukaan nykyään erinimisiä hirmumyrskyjä esiintyy vuosittain noin 100 kpl plus miinus 10 kpl. Niiden määrä eikä voima, ei ole lisääntynyt vuosien varrella, vaikka niinkin yleisesti väitetään. Suomessakin myrskyt ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet, vaikka siihen liittyvä FMI:n jakamaan tietoon liittyvä valeuutisointi on yleistä.

2. Euroopan kylmä talvi, 1407–8.
Koko 1430-luvun on arveltu olleen yhtä kylmä kuin 1690-luvun. 1430-luku oli Ison-Britannian kylmin instrumentaalisesti mitattu vuosikymmen. Kuusi talvea 10 talvesta luokiteltiin vakaviksi. Yksi, hieman aikaisempi talvi on yksin ihan omaa luokkansa, kun 1407-8 Iso-Britannia oli syväjäässä 15 viikon ajan.
Mielenkiintoinen seikka on huomioida, että historian kirjojen mukaan jäätäviä kuolonvuosia on ollut 1400-, 1600- ja 1800-luvuilla. Sattumaa tai ei, mutta noin 200 vuoden välein. Nyt sellainen on edessä 2000-luvulla, jos aurinkotiede on oikeassa, eikä 200 vuoden jaksollisuus ole sattumaa. Ilmatiede on toista mieltä, ja WMO:n johtaja Petteri Taalas puhui, että jopa 10 C-astetta maapallo lämpenee 2100 mennessä. Suomen ilmatieteen laitoskin (FMI) uskoo CO2:n kaikkivoipaisuuteen ja siihen, että ilmasto vain ja ainoastaan lämpenee tulevaisuudessa. Lapsemme näkevät näiden kirjoitettujen ajankuvausten kautta millainen oli ilmatieteen osaaminen ja ymmärryksen taso vuonna 2020.

Avoin tiede tuntee holoseenin ilmastohistorian, joka on selvitetty hyvinkin tarkasti. Sen mukaan alailmakehän lämpötilan yleistrendi on ollut laskeva viimeiset 7 500 – 8 000 vuotta. Tämä jakso ei ole kuitenkaan ollut lineaarisesti laskeva, vaan se on sisältänyt lämpimiä ja viileitä kausia: Atlanttinen, Minoalainen, Roomalainen ja Keskiajan lämpökausi. Nämä nykyistä kuumemmat ajanjaksot eivät ole johtuneet CO2:sta, vaan arvatenkin ainakin aurinkoon liittyvitä tekijöistä. Sitten on ollut kylmiä kausia, kuten keskiaikaa edeltävä kylmä kausi ja pieni jääkausi. Niiden syyksi ainakin osittain arvellaan tulivuorenpurkauksia.
Tätä pienen jääkauden jälkeistä holoseenin ilmastojaksoa kuvaa mm professori Antero Järvinen mainiosti tässä: Osa 1 ja osa 2.

3. Suuri Tudorin kuivuus, 1540–41
Vuoden 1550 jälkeen Ison-Britannian ja Euroopan ilmasto jäähtyi merkittävästi. Sitä tosiasiaa ilmentää Euroopan jäätikköjen jatkuva kasvu 1800-luvulle saakka. Välittömästi ennen vuotta 1550, Britannia ja suurin osa Euroopasta kärsivät kuitenkin kaksivuotisesta valtavasta kuivuudesta. Esimerkiksi Thamesin makea vesi supistui niin ennennäkemättömän vähäiseksi, että merivesi virtasi vuoroveden aikana Lontoon sillan ohi värään suuntaan saastuttaen vesihuollon ja sitä kautta aiheuttaen mm. koleraa.

4. The Lewes-lumivyöry, 1836
Vakava kylmänpurkaus alkoi 23. joulukuuta 1836, ja jouluaattona oli yksi 1800-luvun kovimmista lumimyrskyistä, jolloin lunta kertyi paikoin jopa 10–40 jalan verran (3-12 metriä).

5. Myrsky 26. marraskuuta 1703.
Merivoimat menettivät yhteensä noin 1500 upseeria ja miestä – kolmasosan tuolloin koko joukoistaan. Lisäksi arvioidaan, että pelkästään myrskystä johtui jopa 15 000 kuolemaa, eniten merellä. Jopa kuningatar pakotettiin viettämään yönsä henkilökuntansa kanssa suojassa viinikellarissa.

6. Ilmastokriisi, 1815–17
Kriisi aiheutui Mt Tamboran Sumbawan saarella aiheutuneesta tulivuorenpurkauksesta. Jopa 60 000 ihmistä kuoli purkauksesta; monet kuolivat myöhemmin nälkään ja tauteihin. Tulivuoresta ilmakehään levinnyt noin 140 miljardin tuhkatonnin määrä aiheutti muutaman vuoden pituisen kylmän jakson. Maapallo elää vuonna 2020 prinsessa Ruususen unessa ja ikuisen lämpenemisen kuvitelmissa myös sen suhteen, ettei edes vastaavia tulivuorista johtuvia ilmastokatastrofeja tapahdu. Varautuminen ja sen mukaiset suunnitelmat ovat huonommat kuin Korona-epidemian suhteen olivat, koska ilmatiede luo illuusiota ikuisen lämpenemisen suuntaan ja monet siihen uskovat, tai on pakko uskoa, ettei leimautuisi ”tieteenvastaiseksi” henkilöksi.

HELLESÄHIN LIITTYVÄÄ HISTORIAA

1891 Venäjä

1891 oli Venäjällä uskomattomat 50 asteen hellelukemat. Siinä saivat Siperian ikiroudat hetkellisesti kyytiä.

1895-1903 Australia

Australian loppuvuoden 2019 helteistä uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteitä ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, että Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788–1860 ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860–2000. Lähde: Australian kansallismuseo.

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun lämpötilaennätykset ovat yhä vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pitäisi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista.

Lähde

Pahin lämpöaalto Australiassa oli todennäköisesti tammikuussa 1896, kun kansa oli ”kuin pätsissä”. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellettä vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla.

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli ”kuin pätsi” ja se ulottui Australian poikki idästä länteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmistä itäosissa. Sanomalehdet kertovat, että Bourkessa lämpö lähestyi 48,9 ° C: n lämpötilaa kolmena päivänä. Maksimi, joka oli vähintään 38,9 ° C, oli päällä 24 vuorokauden ajan.

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisiä ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eivät pystyneet nukkumaan, vaan kävelivät yöllä kaduilla tuntikausia, kun lämpömittari osoitti keskiyöllä 109 F (43 C) lämpötiloja. Koko yönä lämpötila ei laskenut alle 103 ° F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. päivänä todettiin viisi kuolemaa yhdessä päivässä, sairaalat olivat täynnä ja raporttien mukaan ja lehtien mukaan ”kuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain”. Bourkessa 24. tammikuuta mennessä monet yritykset olivat sulkeneet (melkein kaikki hotellit palvelivat). Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa säätä pakolaisjunilla kukkuloille.

Lisää lehtileikkeitä ja kuvia on näissä linkeissä, linkki kuva 1 ja linkki kuva 2

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta näitä vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos POM hyväksy, vaan pitää niiden aikojen mittausmenetelmiä epätarkkoina. Niinpä POM häivyttää kiusallisen kuuman aikakauden 1800-luvun lopusta, jota CO2 ei kykene selittämään. Samalla tavalla tekee Suomen ilmatieteenlaitos FMI 1900-luvun alun ja etenkin 1930-luvun lämpimien säiden suhteen.

Tämän kaltaiset lämpötilamittaukset ovat niin ”epäluotettavia”, että Australian lämpötilamittaushistoria on erilaisten selitysten kera aloitettu sopivasti kuuman ajanjakson jälkeen vuodesta 1910. linkki

1896 elokuussa oli tappava lämpöaalto myös itäisessä osassa Pohjois-Amerikkaa. Tämä kesän 1896 kymmenen päivän lämpöaalto tappoi New Yorkin alueella lähes 1 500 ihmistä. Lähde

1890 alkaen Suomi

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1901

Vuoden 1901 kesä Suomessa on saattanut olla jopa helteistä kesää 2018 lämpöisempi. Nimimerkki Konitohtori on noita kesiä blogissaan vertaillut. Lähde

1901 oli myös talven osalta lämmin, kun Utsjoellakin vielä helmikuussa 1901 ihmeteltiin tammikuun suvea ja lumettomia joen rantoja.

1906

Australiassa kuuma ilmastojakso jatkui vielä 1906, kun ankara helleaalto iski sinne taas kerran.

lähde

Myös Iso-Britanniassa oli 1906 poikkeuksellisen kova syyskuun helleaalto.

1911

Heinäkuussa 1911 Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyivät niissä useita päiviä. Surmansa sai 211 ihmistä pelkästään New Yorkissa. Lähde

Myös Suomessa kesä 1911 oli helteinen

Lämpimienkin aikojen syitä pohdittiin mediassa. CO2 ei vielä silloin ollut kaikkea selittävä yhteinen mörkö, vaan aurinkoa monessakin sen aikaisessa kirjoituksessa epäiltiin syylliseksi lämpöaaltoihin.

Lumettomien talvien varalle annettiin ohjeita jo siihen aikaan vuonna 1911.

Kesät olivat kuumia ja talvet olivat kovin leutoja myös siihen aikaan ja siitä on oma bloginsa tässä linkissä. Ihmiset kuvittelivat jopa talvien lämmenneen kovastikin, mutta siihen aikaan tiedemiehet vakuuttelivat, ennen oli ollut vielä lämpöisempää.

Myös Iso-Britannissa vuosi 1911 on edelleenkin yksi historian kuumimista vuosista. Lähde

1913

Maapallon kuumimman paikan sijainti on pitkään pysynyt samana ja maapallon lämpötilaennätys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla sääasemalla mitattu ilman lämpötila 56,7 celciusastetta. Siihen aikaan sillä suunnalla mitattiin vuosittain korkeita lämpötiloja.

Kalifornian heinäkuun 1913 voimakas lämpö ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu äärimmäinen lämpöaalto. Saman vuoden kesäkuussa USA:n itäosassa oli laaja lämpöaalto, joka johti moniin yli 100 ° F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset lämpötilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kesäkuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisenä ajankohtana. Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lisäksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, että korkeita lämpötiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi tällainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, että ”viimeaikaiset havainnot näyttävät osoittavan, että jäätiköt katoavat vähitellen ympäri maailmaa”. Lähde

Oikeassahan tuo lehti oli sikäli, että esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan lämpöisen 2000-luvun kaltainen edellinen jääminimi.

1915

Alaskan helle-ennätys 38 C on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-ennätys meni muka rikki, vaikka se ei ollut lähelläkään kuuman kauden 1915 helle-ennätystä 38 C. Vielä 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen lämmin talvi.

Takun kesäinen jäätikkö Alaskassa oli 1910 paikkeilla saman näköinen kuin 2014

1921

Historian ainoa huhtikuussa ollut suomalainen hellelukema 25,5 C oli 27. päivä 1921 Jyväskylässä.

1926-1929 uutisoitiin useista helteistä. Japanissa oli jopa 50 astetta hellettä ja sitä oli kestänyt lähes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisiä katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.

1929 hieman jopa leikillisesti pohdittiin sitä, että kuumat säät sekoittavat ihmisten päät ja johtavat sotiin. I-maailmansota ja Kiinan/Japanin sota (1937-1945) alkoivat molemmat kuuman ilmastojakson aikana. Havainto oli sikäli osuva, että myös kuumimman 1930-luvun jälkeen alkoi suuri kahakka – II maailmansota.

1930-luku

USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelmät, joka kuvaa sitä kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-Lännen maanviljelijät joutuivat 1930-luvulla. Lämpö ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka pölymyrskyt veivät ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

Lähde https://science.howstuffworks.com/environmental/green-science/dust-bowl-cause.htm
1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

Lähde

1930

Kesällä 1930 oli USA:ssa Washingtonissa ennätyksellinen päivä, jolloin lämpötila saavutti tai ylitti 100 ° F 11 päivän ajan. Kuumin lämpötila 106 ° F oli 20. heinäkuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. Lähde: Kirja ”Washington Weather”. Lähde

Lähde

1935

Kesäkuun suomalainen lämpöennätys 33,8 C on mitattu 24.6.1935  Ähtärissä.

1936

Kesä 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesistä. Lämpöaalto alkoi jo alkukesästä ja keskilännessä kesäkuun lämpötila nousi yli 100 ° F joissain paikoissa. Lämpö oli huipussaan heinäkuussa, ja kaikkien aikojen ennätykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, lämpötila oli korkeimmillaan 121 ° F, ja osissa Kanadaa lämpötilat ylittivät 110 ° F. Washingtonissa lämpötila saavutti 104 ° F 9. heinäkuuta ja 105 ° F 10. heinäkuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyvää kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1936 lämpöaallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. Lähde Siitä vuodesta on kirjakin tarjolla.

Lähde

Minnesota

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 kahden viikon lämpöaalto saavutti huippunsa 14. heinäkuuta, kun päivälämpötila saavutti ennennäkemättömän 42 C-astetta Twin cityssä – se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sinä päivänä pelkästään St Paulissa.

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henkeä St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukumäärä oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan päivittäin.

Muniakin lämmössä paisteltiin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1936-minnesota-1.png

USA:nkin osalta jutut ja ennusteet helteiden suhteen ovat täysin samat kuin Suomen ilmatieteenlaitoksella 2020. Väitetään kuumuudeen lisääntyvän, vaikka trendi kuumien päivien suhteen on täysin toisensuuntainen.

Lähde

Yhtenä esimerkkinä monista on se, että USA:n New Yorkin osavaltion pääkaupunkiin Albanyyn ei näytä ilmastonmuutos iskeneen ainakaan äärihelteiden osalta vielä 2000-luvulla, mikä lienee merkittävä uutinen sikäli, että sellaisikin paikkoja löytyy, joissa vanhat äärikuumuudet ovat menneisyydessä. Siellä Albanyssa vuosi 1953 pitää yhä pintansa 10 päivän yli 32 C-asteen helleputkissa.

Kuten Itämeren jäänlaajuus 1930-luvulla, niin myös USA:n lämpötilaennätyksiä vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa. Kuten alussa nähtiin, USA:ssa on myös erittäin vanha ja maailman laajin lämpötilojen mittausverkosto.

Lähde

1938

Vuodelta 1938 on sellainen mielenkiintoinen havainto, että Suomi oli hetken aikaa parinakin kesänä Euroopan kuumin paikka.

1939

Vuoden 1939 helteiden johdosta Australiassa annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!

1940-luku

Tuolta vuosikymmeneltä on vähemmän helleuutisia. Liekö maailmasota vaikuttanut asiaan, vai oliko 1940-luku kuuman 1890-1940 ilmastojakson jälkeen jo kylmempi? Toki vielä tammikuussa 1940 Australian Brisbanessa oli edelleen kovia kesäisiä helteitä.

Ei ole helleuutinen, mutta helmikuun korkein lämpötila 11,8 C on mitattu 28.2.1943  Helsingin Ilmalassa.

1950-luku

Yhdysvaltojen keski- ja eteläosissa oli pitkä ja waikea kuivuushakso 1950-luvun alkupuolella. Joillakin alueilla se oli kuivempi kuin 1930-luvun pölymyrskyjen aikana ja useimmilla alueilla lämpöaallot olivat ennätyksellisten viiden suurimman joukossa. Lämpö oli erityisen kovaa vuonna 1954, kun 22 päivän lämpötilat olivat yli 38 ° C (100 ° F) ja kattoivat merkittäviä osia ykdestätoista valtiosta. Lämpömittari saavutti 14. heinäkuuta 47 ° C (117 ° F) East St. Louisissa, Illinoisissa, mikä on kyseisen valtion ennätyskorkein lämpötila.
Vuonna 1955 Iso-Britanniassa oli kuuma sääjakso, johon liittyi kuivuus. Joissakin paikoissa Iso-Btitanniaa se on yhä pahin kuivuus ja vakavampi kuin 1976 ja 1995 kuivuudet. Lähde: Wikipedia

Myös brittiläinen kesä 1959 on edelleen yksi kuivimmista ja kuumimmista.

Lähde

1960-luku

Vuonna 1960 2. tammikuuta Oodnadatta, Etelä-Australia saavutti 50,7 ° C (123,3 ° F) asteen, joka on eteläisen pallonpuoliskon ja Oseanian kaikkien aikojen korkeimman lämpötilan. Lähde Wikipedia

Syyskuun 8. päivä 1968 HS uutisoi poikkeuksellisen kovasta syyskuun helleputkesta. Toki myös kuuman ilmastojakson aikana 1930-luvulla Turussa oli mitattu kovia syyskuun helteitä. Syyskuun helle-ennätys 28,8 C on kirjattu Raumalle 6.9.1968.

1970-luku

Vuoden 1972 lämpöaallot New Yorkissa ja Koillis-Yhdysvalloissa olivat poikkeuksellisen kovia. Lähes 900 ihmistä kuoli; kuumat lämpimät olosuhteet kestivät lähes 16 päivää, ja niitä pahensi erittäin korkea kosteus.
Vuoden 1976 Ison-Britannian lämpöaalto oli yksi kuumimmista sen historiassa. Kuumaa ajanjaksoa leimasi jatkuva sininen taivas toukokuusta syyskuuhun, kunnes lämpöaalto loppui dramaattisiin ukkosiin. Lähde

Suomessa kesä 1972 on mitä ilmeisimmin historian lämpöisin, koska 1901 kesästä ei ole täyttä mittausvarmuutta. Suomen ilmatieteenlaitos sai kesän 2018 kesää 1972 lämpösemmäksi turvautumalla 2000-luvulle ilmatieteeseen pesiytyneeseen kikkailuun ottamalla kesien vertailuun mukaan myös toukokuun. Lähde

Vuonna 1972 on tehty äärilämpöihin liittyvä Suomen ennätys, kun yli 30 C-asteen helleputki kesti Lapissa 10 vrk ajan. Tätäkään ennätystä ei varsinaisella CO2-kaudella ole kyetty lyömään, vaikka äärihelteiden olisi kuvitelmien ja povausten mukaan yleistyä.

1980-luku

Myös kylmällä 1980-luvulla koettiin kovia helteitä. USA:n keski- ja itäosan vuoden 1980 lämpöaallossa ja kuivuudessa kuoli arviolta 1 000 ihmistä.

Vuoden 1983 kesällä yli 38 ° C: n lämpötilat olivat yleisiä Iowassa, Missourissa, Illinoisissa, Michiganissa, Wisconsinissa, Indianassa, Ohiossa, Minnesotassa, Nebraskassa ja tietyissä Kentuckyn osissa; kesä 1983 on edelleen yksi kuumimmista kesistä, joka on koskaan koettu noissa osavaltioissa.

Samana vuonna Iso-Britannia koki lämpöaallon heinäkuun 1983 aikana. Tämä oli kaikkien aikojen kuumin kuukausi, kunnes se lyötiin vuonna 2006. Lämpöaalto muistetaan, ei sen äärimmäisestä kuumuudesta, vaan säälimättömästä lämmöstä, jonka lämpötilat olivat noin 32 ° C joka päivä.

1987 pitkittynyt helle 20. – 31. heinäkuuta Kreikassa aiheutti yli 1 000 kuolemaa Ateenan alueella. Suurin mitattu lämpötila 41,6 ° C oli 23. heinäkuuta Ateenan keskustassa ja Nea Philadelphian lähiössä, 8 km koilliseen 43,6 ° C oli 27. heinäkuuta.

Vuonna 1988 USA:n korkeat lämpötilat yhdessä vuoden 1988 kuivuuden kanssa, joka muistutti 1930-luvun pölyvuosia, aiheutti useita kuolemia Yhdysvalloissa. Noin 5 000–10 000 ihmistä kuoli jatkuvan kuumuuden takia Yhdysvalloissa, vaikka monien arvioiden mukaan kuolemantapauksien kokonaismäärä oli jopa 17 000 kuoleman paikkeilla. Lähde Wikipedia

1990-luku

Vuonna 1990 useat Ison-Britannian kaupungit rikkoivat kaikkien aikojen lämpötilaennätyksensä, jotka olivat korkeimmillaan 37 ° C . Nämä olivat korkeimpia lämpötiloja sitten vuoden 1659.
Vuonna 1995 Chicagon lämpöaallossa Chicagon alueella ja Wisconsinissa lämpötilat saavuttivat jopa 41 ° C lämpötilan. Ainakin 778 ihmistä kuoli tässä helleaallossa.
Vuonna 1995 Iso-Britanniassa oli 3. kuumin kesä sitten vuoden 1659. Elokuu oli ennätyskuuma sitten vuoden 1659 jälkeen. Elokuu oli myös kuivin sitten vuoden 1766.
Vuonna 1997 Iso-Britannia koki kolmannen suurimman lämpöaaltonsa 7 vuoden aikana, ja elokuu 1997 oli yksi ennätyksellisen kuumista elokuista.
Vuonna 1999 oli lämpöaalto ja kuivuus Yhdysvaltojen itäosassa kesällä. Sadepula johti pahimpaan kuivuuteen ennätysmääräisesti Marylandissa, Delawaressa, New Jerseyssä ja Rhode Islandilla. Länsi-Virginian osavaltio julistettiin katastrofialueeksi. Ennätyskuumuus koko maassa johti 502 kuolemaan valtakunnallisesti.

2000-luku

Lämpimällä 2000-luvulla on ollut useita helleaaltoja ympäri maapallon, kuten niitä on vuosien saatossa aina ollut. 2000-luvun erityispiirre on ollut se, että ilmatiede siirtyi etsimällä etsimään noita kuumia alueita ja lämpötiloja, joita löytyy ympäri vuoden aina jostakin päin maailmaa. Kylmistä lämpötilalukemista ei juurikaan hiiskuttu, vaikka Grönlannissa, Pohjoisnalla ja Etelämatereella mitattiin ennätyksellisen kylmiä lukemia. Siltikin mm. maailman lämpötilaennätys vuodelta 1913 pitää yhä pintansa vuonna 2020.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpana, lähde. Onko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

LÄMPÖTILA- YMS KÄYRIEN ESITYSTAVAT

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

SATEET

Yhtenä esimerkkinä virallisen ilmatieteen ns. kirsikanpoiminnasta, jossa johonkin ennustukseen liittyvä kuvaaja aloitetaan sopivasta hetkestä, voidaan esittää ennustus siitä, että ilmastonmuutoksen edetessä sateet lisääntyät.

Tämä sateisiin liityvä ennustelu on ikiliikkuja monen muun vastaavan sääikiliikkujan kanssa. Kun oli sateinen syksy 2017, sateet lisääntyvät ja kun oli kuiva kesä 2018, sateet vähenevät ilmastonmuutoksessa.

Alla olevassa kuvassa on FMI:n ennuste sateiden lisääntymisestä, jossa alarmin ennuste on aloitettu vähäsateisimmasta ajankohdasta vuonna 2000. Helsinki on Suomen sateisinta aluetta ja sen sateisuudesta hyvin näemme, miksi FMI on aloittanut ennusteensa vähäsateisimmasta vuodesta 2000. Kuvasta myös näemme millainen syklisyys sateisiin liittyy samalla tavalla, kuin se liittyy koko ilmastoon, joka ei ikinä, eikä kertaakaan maailman historiassa ole ollut stabiilissa tilassa. Suomessakin se on vaihdellut 6-7 C-asteen rajoissa viimeisen 1200 vuoden ajan.

HELLE JA KUOLEMAT

Edellä olevissa lehtileikkeissä raportoitiin helteisiin liittyvistä kuolemista, joita toki tapahtuu yhä 2000-luvullakin. Kaiken kaikkiaan ihminen on aikojen saatossa todella hyvin oppinut suojautumaan ilmastoon liittyviltä kuolemilta.

Helteiltä on opittu suojautumaan nykyaikaisin menetelmin. Teknillisen kehityksen kärkimaa USA käyttää sähköä jopa enemmän (auringon) jäähdytykseen kuin koko Afrikka kuluttaa yhteensä sähköä. Kun Afrikassa elintaso nousee, jääkaappeja, pakastimia ja ilmastointeja hankitaan, niin Afrikka lisää maapallon energiavarojen käyttöä huomattavalla tavalla ja varsinkin vielä siksi, että siellä syntyvyys on maapallon huippuluokkaa.

Helteistä johtuvista kuolemista kylläkin uutisoidaan aivan valtavasti, vaikka kylmään kuolee ihmisiä 20-kertainen määrä helteisiin verrattuna. Ohjeita jaetaan mukavien kesähelteiden aikana mediassa lähes tunneittain sen suhteen, miten tulee suojautua, kun on 25 C lämmintä. Sen sijaan talvisin kylmän pakkassään aikana media ei kaiken aikaa hoe ohjeita suojautumisesta pakkasen varalle samalla antaumuksella kuin helteiden aikana siksi, että tuo hellehokeminen on näinä aikoina paljon mediaseksikkäämpää ja tukee parhaiten poliittiikan ja siihen kytkeytyneen poliittisen ilmatieteen tarkoitusperiä.

Tilastojen valossa Iso-Britanniassa on suurin kylmäänkuolleisuus Euroopassa. Siellä keskimäärin noin 30 000 ihmistä kuolee kylmään talvisin. Lähde

LOPUKSI

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.

Suositellut

CO2 ilmastoherkkyys, IPCC/FMI ja tieteen eroavaisuudet

Ilmastonmuutoksen todistelu perustuu siihen IPCC:n uskoon, että hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden nousu ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta erilaisia voimakkaita ja poikkeavia sääilmiöitä.
Niinpä maapallon ilmakehän CO2-pitoisuus on koko meneillään olevan ilmastonmuutostarinan kulmakivi. Tähän kulmakiveen liittyy sellainen olennainen seikka kuin CO2:n ilmastoherkkyys, joka on se lämpötila-arvo celsiusasteina, jonka maapallon ilmaston lämpötilan oletetaan nousevan globaalisti, kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu 280 ppm:stä 560 ppm:ään.

IPCC:n vuoden 2007 raportissa on CO2-ilmastoherkkyysarvoksi lukittu 2-4,5 C ja mahdollisesti enemmänkin. Tätä 2-4,5 C arvoa pidetään yhtenä ainoana tieteellisenä totuutena, jota ei saa arvoida/arvostella, kuten ei myöskään sen mahdollisia seurauksia olematta denialisti/tieteenkieltäjä.

Alla olevassa kuvassa on eri tiedemiesten ja tutkijoiden omissa tutkimuksissaan saamat CO2:n ilmastoherkkyden lopputulokset, joista uusimpien tiedetutkimusten arviot lähenevät nollaa CO2 ilmastoherkkyyden osalta. Ero IPCC:n jumalan sanaksi muodostuneen 2-4,5 C arvon ja uusimpien tieteellisten tutkimusten lopputulosten välillä on siis huikea, kuten myös trendi mihin suuntaan arvot menevät.

Kuvan lähde. Kuvan ylemmän ilmastoherkkyystekstin lähde ja kuvan alempi ilmastoherkkyysteksti on Wikipediasta.

Väitetään,että CO2-vaikutuksesta on tieteellinen yhteisymmärrys, vaikka ei ole montaakaan saman lopputuloksen antavaa tieteellistä tutkimusta tehty!

Suomen ilmatieteenlaitoksen näkemys CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen

Kyselin twitterissä Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta, että mikä on FMI:n näkemys CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen. Hän vastauksessaan kysyi minulta, että mikä hitto on CO2:n ilmastoherkkyys? Kerroin hänelle määritelmän ja hän kuvan mukaisesti vastasi, että se on 3 astetta aina kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, mutta voi olla jokin muukin lukema. Siis lineaarinen on CO2 ilmastoherkkyys FMI:n mukaan.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Ari-Laaksonen-FMI-ilmastoherkkyys-1.png

Onko CO2:n ilmastoherkkyys lineaarinen vai logaritminen?

IPCC ja FMI liputtaa sen suhteen, että CO2:n ilmastoherkkyys on lineaarisesti nouseva ja on lukinnut sen tieteelliseksi totuudeksi, jota ei voi kyseenalaistaa olematta tieteenkieltäjä ja denialisti.

Tieteen piirissä on kuitenkin tutkittu, että CO2:n ilmastoherkkyys on logaritminen, eli sen lämpöä pidättävä vaikutus vähenee logaritmisesti CO2 -pitoisuuden lisääntyessä. Suurimmillaan CO2:n lämmönpidätyskyky on noin 100 ppm pitoisuuteen asti, jolloin se on merkittävä ilmastokaasu, mutta tämän jälkeen pitoisuuden noustessa se on varsin heikko kasvihuonekaasu.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on CO2-logaritminen-vaikutus.png


Kuva tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyinen 410 ppm pitoisuus pitää sisällään jo suurimman osan ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta.

Ja kun CO2 määrä vaikkapa kaksinkertaistuu ilmakehässä, eli nousee 410 ppm:stä 820 ppm:ään, niin sen vaikutus on vain vähän yli 4 %:a.

Jos se taas siitä kasvaa jälleen kaksinkertaiseksi, eli 1640 ppm:ään, niin se lisää lämpenemistä vain prosentin osia.

Lisäys 16.4.2020

Vastauksen edelliseen viestiin Ari Laaksonen käski kertomaan kuvan palkit seistemällä!

Käyty keskustelu osoittaa sen, että FMI ei ole perehtynyt CO2:n ilmastoherkkyysmääritelmiin ja käyttävät propagandistisessa mielessä sellaista lämpötila-arvoa + Lapinlisä päälle, joka ei ole edes mahdollinen.

Kaiken kaikkiaan FMI;n jakamat ilmastoherkkyyskuvat eivät rimmaa oikein CO2 / edelliset lämpökaudet ja jäähtymiset kanssa. FMI:n todistelu tämän viimeisimmän lämpenemisjakson pohjalta on epätoivoista, mutta uppoaa kyllä ihmisiin, jotka eivät ajattele, vaan pelkästää uskovat kaikkeen, mitä heille syötetään.

Aikanaan Nobelisti Svantte Arrhenius määritteli ilmastoherkkysarvon 5 C:ksi, mutta tehtyään lisää tieteellistä tutkimusta, muutti arvionsa 1,6 C-asteeseen.

CO2 molekyyli ei uusimpien tieteen tutkimusten mukaan lämmitä maapallon ilmastoa, Fossiilisten polttoaineiden tuottamia CO2 molekyylejä on jokaisen ilmastoston sadantuhannen molekyylin joukossa vain kaksi (=2) kappaletta ja ne tulevat sadeveden mukana ilmastosta alas. Maapallon ilmasto saa enimmän osan CO2 molekyyleistään maailman meristä luonnon tuottamana Henryn lain mukaan. Maapallon ilmastohistorialliset tutkimukset osoittavat, että ilmaston lämpötilan fluktuaatiot ovat luonnollisia syklejä ja niitä on usein ennenkin.

Muita tutkijoita

Tähän CO2:n ilmastoherkkyysasiaan liittyvään tutkimukseen ovat osallistuneet useat suomalaiset tutkijat. Yksi heistä on tri Antero Ollila, jonka mukaan CO2 on varsin heikko kasvihuonekaasu nykyisillä pitoisuuksilla, kuten edellinen kuvakin kertoo, linkki. Lisäksi hänen näkemyksensä mukaan IPCC tuplaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen kahdesti, linkki.

Myös professorit Sarkomaa ja Ruottu ovat arvioineet ilmastoherkkyysasiaa tlinkki, mutta koska lopputulos on erilainen kuin IPCC:n julistama tieteellinen fakta 2-4,5 C, nämäkin henkilöt ovat tieteenkieltäjiä ja denialisteja. Ja varsinkin kaikki ne internetin alustat ovat huonoja, joissa heidän tutkimuksistaan puhutaan, mikä on yksi yleisimmistä asioista, johon IPCC:n lukitseman teorian puolustajat aina puuttuvat. Näin ilmeisesti siksi, etteivät he kykene arvoimaan näiden tieteellisten tutkimusten varsinaista sisältöä.

Myös kaksi suomalaistutkijaa Turun yliopistosta, Jyrki Kauppinen ja Pekka Malmi, ovat julkaisseet tutkimuksen “No experimental evidence for the significant anthropogenic climate change” (ei kokeellisia todisteita merkittävästä ihmisen toimintaan pohjautuvasta ilmastonmuutoksesta). Tutkimus löytyy Cornellin yliopiston sivustolta. Tutkimuksessaan he toteavat, että IPCC:n mallien ilmastoherkkyys (climate sensitivity), eli keskimääräinen lämpötilan muutos maapallolla hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa, on kokonaisen suuruusluokan verran (”one order of magnitude”) liian korkea, koska pilvien vaikutus ei ole mukana ilmastomalleissa. Näin tutkijat katsovat osoittaneensa, että kansainvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) käyttämissä mallinnuksissa ei oteta huomioon pilvipeitteen vaikutuksia globaaleihin lämpötiloihin. Tämä on heidän mukaansa johtanut ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksen yliarviointiin. Tästä syystä hekin ovat tieteenkieltäjiä ja denialisteja, koska kieltävät IPCC:n virallisen ainoan ja oikean 2-4,5 C totuuden omassa tieteellisessä tutkimuksessaan.

Ilmaston herkkyystarkastelu (Mauri Timonen)

Tämä on eri asia kuin CO2:n ilmastoherkkyys, mutta jos ilmasto viilenee lähivuosikymmeninä 1-2 asteella, eli jos on viileämpää kuin esiteollisen aikakauden alussa ja jos CO2-pitoisuus edelleenkin nousee kuten on odotettavissa, päädytään lopulta jopa negatiiviseen herkkyyslukuun!

Kuvaavaa on, että tässäkin tapauksessa aloitetaan herkkyyslukulaskenta esiteolliselta ajalta, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi IPCC:n lukitsemaa yhtä ja ainoaa totuutta.

Lämpötila on kuitenkin vaihdellut vuosituhansien ajan samalla tavoin muutaman asteen haarukassa kuin viime vuosisatoinakin, vaikka CO2-pitoisuus on pysynyt lähes muuttumattomana (260-280 ppm). Jos näille lämpötilavaihteluille lasketaan herkkyyslukuja, heiluvat arvot -500 ja +500 välillä. Vasta esiteolliselta ajalta saadaan muutaman yksikön haarukkaan mahtuvia lukuja.

Tällä tavalla laskettujen herkkyyslukujen merkitys holoseenin ilmastovaihteluiden selittäjänä kaatuu omaan mahdottomuuteensa, koska hiilidioksidi ja lämpötila eivät korreloi keskenään.

Muita suomalaisia IPCC:n tieteenkieltäjiä

YLE käyttää lievempää ilmaisua ”Ilmastoepäilyn kylväjät” näistä eri tieteenalojen tieteentekijöistä ja ilmastoherkkyyden tutkijoista, joiden tekemien tieteellisten tukimusten lopputulokset eivät vastaa IPCC:n lukitsemaa yhtä ja ainoaa totuutta, joka on täysin pyhä asia sen suhteen, ettei sen olemassaoloa saa vaarantaa väärillä tutkimustuloksilla, eikä muutenkaan siitä epäilevästi puhumalla.

Huimimmat salaliittoteorioiden kannattajat väittävät, että kaikki nämä omia tutkimuksiaan tekevät eri tieteenalojen tutkijat ja tiedemiehet ovat CO2-teollisuuden palveluksessa, koska he eivät saa IPCC:n lukitseman CO2 ilmastoherkkyyden ja siitä kuvitelluksi johtuvien äärisää- yms. asioiden mukaisia lopputuloksia, eivätkä edes sovita tutkimustensa lopputuloksia IPCC:n lukitsemaan antropogeeniseen moodiin.

  1. Professori Kari Mielikäinen sekä tutkijat Mauri Timonen ja Samuli Helama

Kari Mielikäinen ja Mauri Timonen ovat tehneet suuren virheen siinä, että ovat pohjoisen puiden kasvusta ja lustoista tehneet tieteellistä tutkimusta ja mallintaneet pohjoisen ilmaston vaihteluita puiden kasvun perusteella, mutta ovat saaneet sellaiset lopputulokset ilmastotutkimuksistaan, jotka eivät istu IPCC:n julistamaan yhteen ainoaan ja oikeaan totuuteen. Tästä syystä heidänkin tutkimuksiaan vähätellään kaikin tavoin. FMI:n tieteellinen johtaja sanoo sitä jopa hömpäksi, eli näin sitä tieteen parissa arvostetaan toisia tieteitä ja muiden tekemää valtavaa tutkimustyötä. Siellä ei siis päde yksi tärkeä arvo ”arvostamme toisiamme”, kun on vahvimman IPCC:n valtauskon edustaja.

Vaikka virallinen ilmatiede tuolla tavoin vähättelee denrokronologiaa, siltikin LUKE:ssa on tehty valtavasti työtä tämän tieteensaran piirissä, joka on ainutlaatuista ilmastohistoriaa, koska puun vuosilustot kertovat ilmasto-oloista jopa yhden kalenterivuoden tarkkuudella. Missään muussa aineistossa ei ole yhtä kauas menneisyyteen näin tarkkaa aikasidonnaisuutta. Tarkkuuden ansiosta pääs­tään kärrylle menneiden aiko­jen ilmastovaihteluista. Lapin mäntyjen vuosilustoista on rakennettu Lukessa yli 7 600 vuoden mittainen lustokalenteri, johon voidaan verrata erilaisia historian tapahtumia. Kalenteri kuuluu maapallon pisimpiin. Ilmaston muutosten tulkinnassa lustokalenteria pidetään erityisen hyvänä, koska Lapin metsiin ei ihminen menneinä vuosisatoina vielä paljoa vaikuttanut.

Tämä ilmastotieteen taholta hömpäksi sanottu yli 7600 vuotta pitkä lustosarja on syntynyt kansainvälisen tutkijayhteistyön tuloksena. Lustokalenterin valmistumista pitkään vaikeuttanut näytteetön ajanjakso välillä 350–170 ennen ajanlaskun alkua umpeutui vasta vuonna 1999 yhdeksän maan yhteisessä EU-projektissa.

Lustotutkijoiden mukaan edessä on kolme vaihtoehtoa, joissa ilmasto menee tulevaisuudessa A) IPCC:n lukitseman ainoan tieteellisen totuuden mukaan, B) puiden kasvun syklisyyden mukaan tai C) aurinkotieteen viitoittamalla tiellä

C-kohdan aurinko on ainoa asia, joka lämmittää maapalloa, eli on sen ainoa energialähde. Auringon aktiivisuuden vaihtelu näkyy selkeästi historian kylmien ilmastojaksojen kohdalla sekä 7600 vuoden pituisessa vuosilustokalenterissa. IPCC ja ilmatiede ylipäätään pitää aurinkoa täysin mitättömänä tekijänä maapallon ilmastovaihteluiden suhteen, eikä usko tulevaan aurinkominimiin ja 2040 paikkeille ennustettuun pieneen jääkauteen. IPCC:n mukaan auringon osuus nykyiseen ilmaston lämpöjaksoon on vain noin 1 %. Mikä lie sitten ollut syynä aiempiin lukuisiin vastaaviin ja vielä lämpöisempiinkin ilmastojaksoihin, jolloin Grönlantikin oli viikinkien vihreä asuttu maa, se jää meille ikuiseksi arvoitukseksi, jos sen selvittäminen on IPCC:stä tai ilmatieteestä ylipäätään kiinni?

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1880_1940-lämpenaminen-lauha-ilmasto-kooste2-aurinko_LI-3-1024x481.jpg

2. Risto Jalkanen

Metsäntutkijat selvittävät mennyttä ilmastoa paitsi dendrokronologian myös neulasjälkimenetelmän avulla. Tässä asiassa kaksinkertainen tri Risto Jalkanen on tehnyt mittavan työn, kun on neulasista mallintanut 1200 vuoden ilmastosarjan. Myös Risto Jalkanen on edellisten ilmastotutkijoiden tapaan leimattu tieteenkieltäjäksi ja denialistiksi, koska hänenkään tutkimustyönsä tulokset eivät ole IPCC:n yhden ja ainoan ilmastoherkkyystotuuden mukaisia, eikä Järvinenkään ole alkanut niitä sen mukaisiksi väärentämään.

Risto Jalkasen neulasjälkitutkimusten mukaan maapallon ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 7 asteen verran ja ilmastonmuutoksia on ollut parikymmentä kertaa. Samoilla linjoilla ovat puiden kasvun syklisyyttä tutkineet lustotutkijat.

Ja hyvinhän ne Risto Jalkasen tutkimukset osuvat tunnettujen ilmastohistoriallisten tapahtumien kanssa yhteen.

C

Lisäksi Risto Jalkanen on ollut mukana selvittämässä Tornionjoen jäidenlähtöä, joka on tasaisesti aikaistunut yli 300 vuoden ajan noin kahdella viikolla.

Tämä tutkimus oli IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyysasian kannalta niin äärettömän arka asia, että Metla on poistanut sen internetistä.

Lämpötila on yli 300 vuoden aikan kohonnut 2,5 astetta. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sillä kylmät ja lämpimät jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. Lämpötila on kohonnut taantuakseen jälleen varsin voimakkaasti. (huom. 1930-luku, sitten kylmä aika 1960-1990 ja lämmin aika 1990 alkaen). Sarjasta ei näy milloin ihminen on alkanut lämmittää kevättä, saati ylipäätään vaikuttanut kevään lämpötilojen kehitykseen. Tämä johtopäätös oli luultavasti liikaa Metlalle, ja siksi tutkimus on poistettu intenetistä.

3. WMO:n johtaja ja ilmastoguru Petteri Taalas

Ilmatieteen guruksi ristitty Petteri Taalas on heittänyt kaikkein rankimman arvion lämpötilannoususta. Koska Taalas on maailman ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja, hänellä täytyy olla vankkaa CO2-ilmastoherkkyystietoa taustalla, kun on arvionsa tehnyt. Tätä ilmastogurun antamaa arviota ei ole sanottu denialistikseksi, vaikka se ei osu IPCC:n viralliseen 2-4,5 C Ilmastoherkyysharukkaan, koska kukaan ei voisi kuvitella, että tämän tason henkilö sortuu liiottelemaan lämenpemisasiaa ja sitä kautta luomaan ilmastohysteriaa ja -propagandaa.

Vaikka Petteri Taalas antaa omia tieteen näkemyksiään tähän IPCC:n lukitsemaan yhden totuuden 2-4,5 C:n CO2 ilmastoherkkyysarvioon liittyen, ollaan tiedemiespiireissä siinä määrin huolissaan IPCC:n lukitsemasta 2-4,5 C:n ilmastoherkkyysarvosta, että 500 tiedemiestä eri puolelta maailmaa lähettivät YK:n pääsihteerille kirjeen, jossa tätä IPCC:n arviota sanottiin liian suureksi ja yliampuvaksi. Linkki
Tästä kokonaisuudesta on mm. Ossi Tiihonen kirjoittanut blogikirjoituksen

Samoin tekivät 30 000 amerikkalaista tutkijaa, linkki

Ei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidi, metaani tai muut kasvihuonekaasut aiheuttaisivat nyt tai tulevaisuudessa katastrofaalista lämpenemistä tai muutosta maan ilmakehässä. Sen sijaan on olemassa merkittävää tieteellistä näyttöä siitä, että ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi tuottaa monia hyötyjä kasvien ja eläinten elinympäristöille.

4. Professori Antero Järvinen

Professori Antero Järvinen toimi Kilpisjärven tieteellisen tutkimusaseman pitkäaikaisena johtajana, jolloin hän teki sellaisia havaintoja Lapin luontoon liittyen, että ne ovat IPCC:n julistaman totuuden vastaisia ja siksi joutui FMI:n ja muun 2-4,5 C:n CO2:n ilmastoherkyyteen uskovien epäsuosioon. Siitä tuskastuneena hän kirjoitti aikalaiskuvauksen nykytieteen tilaan liittyen, joka on aikalaiskuvaus 2000-luvun alun tieteen tilasta, kuten tämä blogikin tulee osaltaan olemaan.

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.
Linkki

Toki professori Järvinen sen lisäksi että arvostelee, kirjoittaa myös menneestä ilmastohistoriasta. Mutta kun senkin tekee väärin, eikä kirjoituksellaan tue sitä IPCC:n ja WMO:n väittämää, että nyt elämme lähihistorian kuumimpia aikoja, niin on denialisti.

Tässä linkit professori Järvisen kuvaamaan ilmastohistoriaan, osa 1 ja osa 2.

Lapin ilmastoa ja siihen liittyviä havaintoja hän on hienosti kuvannut tässä kirjoituksessaan, linkki.

Ilmatieteen keinoja IPCC:n lukitseman CO2 ilmastoherkkyyden vaikutusten tukemiseksi

  1. Historian vähättely

1900-luvun alku aina 1950-luvulle asti oli erittäin nopean lämpenemisen aikaan, jonka voi monesta lähteestä todeta (esim. vanhat lehtileikkeet). Koska poikkeuksellisen lämmin 1930-luku ei sovi IPCC:n viralliseen ilmastoherkkyyteen ja siihen liittyvään CO2-teoriaan, 1930-luvun lämpöä kaikin keinoin vähätellään. Sanotaan, että se oli Suomessa paikallinen ilmiö, mutta samalla tavalla Pohjois-Amerikassa sitä ihan samaa asiaa vähätellään, linkki. Erikoiseksi asian tekee se, että nyt IPCC:n jumalan sanan mukaan pohjoisessa lämpenee eniten, eli että Suomessa lämpenee 2 astetta muuta maailmaa enemmän, eli ihan samalla tavalla kuin 1930 luvulla lämpeni. Tuo 1930-luvun nopea lämpeneminen näkyy myös ilmatieteen koko Suomen keskilämpötilaa esittävissä entisissä käyrissä sekä tietysti myös Lapin Sodankylän lämpötiloja kuvaavassa käyrässä.

Sama asia tietysti näkyy Suomen talvissa. Eli 2000-lukua vastaava lauhojen talvien jakso oli 1900-luvun alussa ja siitä myös wanhat lehdet kertovat, linkki.

Olen törmännyt yhteen ainoaan rehelliseen tutkimukseen, joka kertoo oikeaa tietoa 1900-luvun alun ilmaston tilasta ja siihen liittyneestä Sveitsin alppien jäätiköiden sulamisesta.
Suomessahan tähän Sveitsin alppien jäätikköasiaan liittyy HS:n törkeä kuvavalinta, josta Ossi Tiihonen kertoo blogissaan.

Sen HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt parhaillaan on muka kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1940 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa pohditaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle ja ne syyt voisivat tavalla tai toisella liittyä aurinkoon:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1897 tiedettiin, että välillä jäävirrat laajenevat ja välillä vetäytyvät. Nykyisessä jäänsulamistieteessä on denialistista ja tieteen kieltämistä, jos tällaisesta ikiaikaisesta luonnollisesta asiasta puhuu, koska se vaarantaa IPCC:n lukitseman ilmatieteen tilanteen.

Yhtenä esimerkkinä Grönlantiin liittyvät kuvamanipulaatiot, joilla pyritään tukemaan IPCC:n tieteelliseksi totuudeksi väittämää ja päättämää CO2:n ilmastoherkkyyttä 2-4,5 C ja sen ennennäkemättömiä säävaikutuksia.

Tosiasiassa Grönalannissakin oli nykyisenveroinen, ellei jopa vähäisempi jäätikköminimi 1920-luvulla, josta useat vanhat lehdet kertovat ja se näkyy vanhoissa valokuvissa, lähde.

Koska 1900-luvun alku oli IPCC:n kannalta hankala, nykyään käsitellään vain kylmään aikaan alkaneita ajanjaksoja, kuten FMI:n Jari Haapala tekee kaiken aikaa, jotta saa luotua IPCC:n lukkoonlyömään ilmastoherkkyteen liittyvää sopivaa mielikuvaa ihmisille. Näin hän on valinnut sopivan mm. Pohjoisnavan jäiden tarkastelujakson APU-lehden kirjoitukseen ja kaikkiin muihinkin lukuisiin kirjoituksiinsa, joita on todella paljon ja linkit niihin löytyvät tämän linkin viimeisiltä sivuilta.

Jari Haapalan mukaan 30 vuotta on riittävän pitkä trendi tarkastella jäätiköiden vaihtelua. On toki sopiva jakso aloittaa tarkastelu 1980-luvusta, jotta voidaan unohtaa se, mikä jään määrä Pohjoisnavalla oli 1900-luvun alussa.

Kuten alla olevasta kuvasta näemme, FMI:n Jari Haapala aloittaa aina Pohjoisnavan jään laajuuden takastelun juuri siitä ajankohdasta, joka tukee parhaiten IPCC:n lukitsemaa ilmastototuutta ja siihen liittyviä tapahtumia.

Käyrien sovittaminen IPCC:n lukitseman ilmastotuuden mukaisiksi

Tästä kokonaisudesta voisi tehdä kokonaisen blogin. Siksi tähän otetaan vain muutama esimerkki kuvaamaan tätäkin asiaa.

Suomen ilmatieteenlaitos

FMI:llä on pitkä historia käyrien matemaattisten sovitusten suhteen ja siihen liittyvät selitykset sen mukaiset. Näin MOT ohjelmassa jo vuonna 2009.

Näin huima alla kuvassa oleva FMI:n ennustekäyrä vuodelle 2100 on rakennettu IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyyden varaan ja sitä esitellään erilaisissa tilaisuuksissa. FMI:n johtaja Ari Laaksonen sanoi, että he saavat laittaa kalvoihinsa sellaisia käyriä kuin heitä huvittaa. Toki niin on, mutta se kuulostaa hieman epäreilulta, koska meiltä kaikilta muilta vaaditaan joka kerta ja joka keskustelussa vain vertaisarvioituja käyriä ja kuvia, mikä ei sitten siis koske virallista tiedettä, jonka luulisi pysyttelevän faktatiedoissa ja käsittelevän ilmastoasiaa varovaisen realistisesti. Mutta propagandistinen ote kuuluu tänä päivänä viralliseen tieteeseenkin, kuten kuvasta näemme. Sitä vaan ei moni ymmärrä, että miksi?

Edellisen kuvan kaltainen lätkämailojen rakentelu on siis varsin tyypillistä nykyilmatieteessä. Se koskee lämpötiloja ja CO2-pitoisuutta ja tehdään tietysti siksi, että saadaan tuettua IPCC:n lukkon lyömää yhtä ainoaa totuutta, joka on tuo CO2:n ilmastoherkkyys 2-4,5 C ja sen kuvitellut seuraukset. Lätkämailat on helppoa rakentaa monellakin tapaa yhdistelemällä prokseja ja mittausdataa, tai yhdistelemällä eri pituisia keskiarvojaksoja.

Edellisessä kuvassa vasemmalla näkyy tyypillinen usein esitettävä kuva, jossa on satojen vuosien tasoituksella jäätikköjen ilmakuplista arvioitu maapallon CO2-pitoisuus yhdistetty Mauna Loan tämänhetkiseen insrumettimittaukseen. Jäätiköiden kuplista ei siis pysty sanomaan yhden vuoden saati yhden tai kahden vuosikymmenen CO2-pitoisuutta eli on täysin epätieteellisestä yhdistää sitä nykymittauksiin.

Jäätiköiden sijaan nykyinen CO2-mittaus voitaisiin yhdistää edellisen mittaustavan eli kemikaalimittauksista saatuihin tuloksiin, joiden perusteella Ernest Beck on tieteellisessä tutkimuksessaan (linkki) päätellyt yli 90 000 mittauksen kautta 1900-luvun alun maapallon CO2-pitoisuuden. Tätä kuvaa ei julkisuudessa näytetä, eikä asiasta puhuta, koska se ei ole IPCC:n lukkoon lyömän totuuden mukainen.

Lätkämailan saa rakennettua vaikka Kaisaniemen lämpötilasarjasta ja tätä menetelmää virallinen tiede käyttää täysin surutta kaiken aikaa, jotta saadaan haluttu vaikutelma lukkoon lyödyn IPCC:n yhden totuuden suhteen.

Tieteenkieltämistä on kertoa, että myös muut kuin FMI kikkailevat näiden käyrien kanssa. Niitä on monia, mutta laitetaan yksi tähän loppuun ikään kuin malliksi siitä asiasta. Näin NASA on vuosien varrella muuttanut käyriään. Syyt käyrien uudelleenrakentamiselle ovat varmaankin selvinneet tähän mennessä.

Edellä kuvattu asia on huomattu laajasti ja siksi siitä on tehty pilakuviakin. Se kertoo aika paljon ilmatieteilijöistä vuonna 2020. Epäluottamus meteorologeja ja ilmatiedettä kohtaan on varsin yleistä.

Monien mielestä olemmekin kuvan tilanteessa tällä hetkellä IPCC:n lukitseman yhden totuuden CO2:n ilmastoherkkyyden arvioinnin osalta.

Ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa. Lähde

Lopuksi

Koska tiede on lukittu ja kaikki rahat laitetaan CO2:n torjumiseen, saadaan jätettyä fossiilisen polttoaineen polttamisen torjunnan varjoon se tosiasia, että maapallon väkiluku lisääntyy kaiken aikaa 85 miljoonan ihmisen vuosivauhdilla. Vuonna 2050 menee 10 miljardin ihmisen raja rikki. Jokainen lisäasukas kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa hiilidioksidia. Mutta koska väestön lisääntymisasialle ei kukaan voi yhtään mitään, on helpompi unohtaa koko asia ja uskoa, että jo nyt 7 kuukaudessa maapallon vuotuiset resurssit kuluttavalle 7,6 miljardin ihmisjoukolle riittää kulutettavaa ja luonnonvaroja, vaikka heitä on kohta 10 miljardia maapallolla. Yhtälö kuulostaa aika vaikealle, koska jo nyt tämä 7,6 miljardin ihmiskunta käytti vuonna 2019 vuotuisia luonnonvarojaan 1,75 kertaa nopeammin kuin mitä maapallon ekosysteemi pystyi uudistamaan. Ihmiskunnan kulutukseen tarvittiin vuonna 2019 siis 1,75 maapalloa, lähde. Mikä onkaan tilanne vuonna 2050? Yhäkö vaan ja ainoastaan torjutaan ilmastonmuutosta, vai joko silloin on YK:n luoma ilmatoherkkyyteen liittyvä CO2-kupla puhjennut ja ollaan palattu tutkimaan ilmastoon oikeasti vaikuttavia tekijöitä ja sitä miksi ihan oikeasti oli lämmin 1930-luvun kaltainen 1998-202x ajanjakso?

Lisäys 30.3 .2020
Denialistien ja tieteenkieltäjien visioita tulevaisuuden suhteen

IPCC:n ja CO2:n sijaan tällainen täysin nykytieteenvastainen, mutta ikiaikainen luomu-tulevaisuus kuulostaa varsin varteenotettavalle vaihtoehdolle, mutta aika näyttää miten tulee käymään!:

Pienen jääkauden jälkeen alkanut auringon aktiivinen vaihe, Modern Maximum, on nyt ohi ja aurinko tulee erityisen passiiviseen tilaan vuodesta 2020 n. vuoteen 2053.

Auringon säteilyvoimakkuuden vaihtelu ei ole kovin suuri, mutta kosmisen säteilyn vaikutuksesta tapahtuva pilvisyyden vaihtelu voimistaa auringon vaikutusta lämpötilaan. Kasvanut pilvisyys ja kasvanut lumipeite heijastavat auringon säteilyä ja viilentävät maapalloa.

Samanaikaisesti Atlantin valtameren pinta viilenee Atlantin oskillaation (AMO) takia yli 30 vuodeksi. Atlantin oskillaation pituus on n. 63-66 vuotta, jakautuen näin: 1900-30 viileää, 1930-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995 – lämmintä. Seuraava viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää n. vuoteen 2055 asti.

Näiden luonnollisten ja syklisten ilmiöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee 0,8 – 1,2 celsiusastetta (satelliittimittaus). Kylmin jakso koetaan vuosien 2038-40 tienoilla. Ihmisen vaikutus tähän vaihteluun (climate variability) on mitätön.”

Nykyinen ilmatiede vaikenee lukuisista maapallon luonnollisista säihin ja ilmastoon vaikuttavista sykleistä joko suojellakseen IPCC:n luomaa illuusiota äärisäiden lisääntymisestä / nykyajan säiden poikkeavuudesta meneisiin säihin nähden tai siksi, että ei tunne näiden tgekijöiden merkitystä maapallon ilmaston näkökulmasta:

Ilmastoon vaikuttavat syklisyydet:

  • 110 000 vuotta. Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 Vuotta Milankovich
  • 41 000 Vuotta Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta Aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta Auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta Aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta. AMO
  • 25 vuotta PDO
  • 22 vuotta Auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta. Auringonpilkut
  • 2-4 Vuotta ENSO (El Nino ja Nina)

Suomen Ilmatieteenlaitoksen tieteellinen tai pikemminkin uskonnollinen johtaja Ari Laaksonen ei tunne sen paremmin ilmasto- tai säähistoriaa kuin siihen liittyviä edellä mainittuja syklejäkään. Hän uskoo pelkän ihmisen päästämän CO2:n kaikkivoimaisuuteen. Jääkön tämä alla oleva Laaksosen uskontunnustus muistoksi jälkipolville siitä tilasta, jossa Suomenkin ilmatiede oli armon vuonna 2020.

Suomen osalta tilanne kääntynee tämän vuosikymmenen lopulla.

Kuten olemme kirjoituksesta ymmärtäneet, virallinen tiede on lukinnut lämpötilan nousemisen CO2-pitoisuuteen ja sen mukaiseen ns. lätkämailaan. Sille ei kuitenkaan anneta julkista takuuta ja sitä kautta suljeta pois mahdollista aurinkominimistä aiheutavaa, ja usean tiedemiehen ennustamaa lustokuvan C-käyrää.

Ilmastosi tapahtuma/seminaari 15.8.2020 Messukeskus

Suositellut

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search

Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja siitä ovat muut tehneet blogeja sekä Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeistä, laitoin tähän niitä leikkeitä laajemminkin ja vähän muutakin asiaa niiden lisäksi.

Tässä blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyistä, koska niihin liittyen on netissä oma laaja julkaisunsa. http://www.myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria

(Lisäys 31.3.2020 Artikkelia on hyödyntänyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https://lustialab.com/data/pdf/ji-ilmastohist.pdf?)

1776

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. Näin Sievin kirkonkirjojen mukaan.

1836

Vanhimmassa julkaisussa 1836 ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu Euroopan saman ajan säihin.

Oulun Wiikko Sanomia 1836 no 23 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1

Myöhemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Grönlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siitä asiasta myöhemmin lisää.

1850

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, että on lumetomia talvia, koska tällaisia ohjeita annettiin lehdessä

1853

Jo 1853 kirjoitettiin lämpimistä talvista.

Euroopassa keski-paikkakunnissa ja eteläisissä maissa on tämän vuoden talvi ollut tawallisuutta lauhkeampi niinkuin meidänkin maassamme. Kedot kukoistavat (8.2.1853), ruoho on parin korttelin mittaista, omena- ja mantelipuut seisovat täydessä kukassa.

1872

1872 syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan.

1887

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli lämmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi

1890

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sitä siihen aikaan mietittävä, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksenä joka ikiseen asiaan.

Myrskyistä oli alussa oma linkkinsä, mutta tähän kohtaan voidaan hyvin todeta, että kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890.

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tuolloin 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla. Tuota nopeaa lämpenemistä ihmetteli merentutkimuslaitoksen tuleva johtaja tri Risto Jurva vuonna 1941 seuraavalla tavalla. (alla olevassa tekstissä Jurvan nimessä on kirjoitusvirhe).

Näin se Jurvan edellä mainitsema 1890—> 1941 nopea ilmaston lämpeneminen näkyi Itämeren jäänlaajuudessa, jossa alkupää on Jurvan eri lähteistä kartoittamaa ja viimeimmät vuodet satelliittimittauksiin perustuvaa.

Sama asia on mainittu FMI:n sivuilla vuonna 2020, eli että 1930-luvulla jäätä oli vuosikymmennen keskiarvona vähemmän kuin 2010-2019.

Toki ilmaston lämpeneminen 2000-luvun tasolle näkyy myös Suomen ilmatieteenlaitoksen kuvissa.

Se näkyy myös Suomen talvien keskilämpötiloissa.

1897

1897 ja myöhemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niinä talvina, kun ei ole lunta.

Näitä ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan myös nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia ääri-ilmiöitä – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siitä syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva.

1899

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki.

1901

1901 oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Lähihistorian lämpöisin sekä talvi että kesä ehkä.

Vuosi 2018 oli lämmin, mutta ei pärjännyt vuodelle 1901.

Nimimerkki Konitotohtori on tuon alla olevan vertailun tehnyt ja samalla huomasi, että virallinen ilmatiede kikkaili kesän 2018 lämpöjen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteessä on nykyisin tapana. Se venytti kesävertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sillä keinoin 2018 kesä saatiin lähihistorian lämpimimmäksi kesäksi. Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteeltä, mutta kuvaa hyvin tämän päivän ilma”tiedettä”. https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet.

1905

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, että 1905 oltiin helteessä räytyvistä lapsista huolissaan.

Uutisoitiin myös rakeista, jotka Itävallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyllä nyt olisi ilmastopiireissä suu messingillä, jos tuollaisia sataisi.

1907

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen perään, koska viralliset tiedepiirit eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka hän itsekin myönsi vääriksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sitä mieltä, että ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sitä mieltä, että luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain lämpimämmän suuntaan (ns. lätkämailateoria). https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654706?page=3

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2020!

Eikä siinä vielä kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Keväthangetkin katoavat!

 Eläinlajit lisääntyvät. Selkeää ilmastonmuutosta ilmassa 1909!

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska metsäpaloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Nyt metsäpalojen vähyys uhkaa hävittää jopa 100+ lajia sukupuuttoon.

Tämmönen numeroon 9 perustuva ennustus.

Samoin numeroon 12 liittyvä sääntö. Miten lie asianlaita?

Lauhaa talvea siis piteli 1909.

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!

Huumorikin kukki.

Ja olihan sitä halkoja ennen kolia Hakaniemessä. Näinä aikoina tuolla määrällä ei Helsinkiin sähköä ja lämpöä tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. 1913 mitattiin yhä voimassa oleva maapallon lämpöennätys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin.

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli helletä, lauhoja/kovia talvia yms.. Ei siis ollut vielä IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa.

1911 oli superlämmin marraskuukin.

Eivät viemärit vetänee 1911:kaan.

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen säät ovat niin vaihtelevia ja ääreviä. Tässä niitä vuodelta 1911.

1912

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa myös. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. Näistä havainnoista ja Grönlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessan kertoikin.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Ilmastonmuutosta epäiltiin.

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4

1915

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin.

1915 Svantesta ja hiilihaposta kirjoitettiin lehdissä. Tässä Svante Arrhenius sanoo, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin pyörsi sanansa ja nykysin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho vähenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.

Näinhän se CO2 kuitenkin toimii ja Arrheniuskin sen myöhemmin jota kuinkin ymmärsi.

Koko nykyiseen lämpökauteen liittyvä todistelu perustuu antropogeniseen eli ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosuskoon, jossa CO2 on se väliaine, jolla ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta muutos saadaan aikaiseksi. Se antropogenisuus on myös FMI:n virallinen usko vuonna 2020.

Niinpä Twitterissä kysyin FMI:n tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta mikä on FMI:n virallinen usko CO2 ilmastoherkkyyden suhteen. Hän puolestaan kysyi minulta, mikä ylipäätään on ilmastoherkkyys. Kerroin hänelle sen määritelmän, jolloin hän antoi kuvassa olevan selityksen, jonka mukaan se on 3 astetta aina kun CO2 -määrä kasinkertaistuu. Viimeisessä lauseessa sanoo, että voi olla joku muukin lukema, mutta siitäkin voimme ymmärtää, että lineaarinen se nousu joka tapuksessa on.

Näin siis FMI vuonna 2020. Siksi sillä onkin kova ja loputon työ todistella jopa erilaisia käyriä adjuistoimalla, lämpötilamittauksien paikkoja muuttamalla, sopivia mittaustuloksia poimimalla yms. asioilla antropogeenisuuteen liittyvää CO2-uskoaan, mutta siinä asiassa pää tulee ennen pitkään vetävän käteen, koska CO2 on yli 100 ppm pitoisuuksilla varsin tehoton kasvihuonekaasu ja siitä on yli 100 tieteellistä tutkimusta mm. tässä linkissä. https://notrickszone.com/50-papers-low-sensitivity/#sthash.G5aYpiiR.94hW3RUt.dpbs

Tähän Laaksosen twiittailuun ja MOT:n kuvassa olevaan otsikkoon kiteytyy koko 2000-luvun uutioisinti.

Koko ilmastonmuutosasian ydin on siis CO2 ilmastoherkkyys. Siihen liittyvät viimeisimmät tieteelliset tutkimukset menevät herkkyyden osalta lähelle nollaa, kuten alla oleva kuva osoittaa. IPCC/FMI lahaa jälkijunassa Arrheniuksen hengessä 1900-luvun alun tutkimustiedon valossa ja uskossa, eli kuvittelee herkkyyden olevan useiden C-asteiden verran.

Siksi olemme saaneet koko 2000-luvun adjustoituja käyriä ja lukea ilmastoon liityviä kauhujuttuja lehdistä, että FMI:n yrittää pitää ikivanhaa CO2-uskomusta sen ilmastoherkkyyteen ja ihmisen syyllisyyteen liittyen hengissä, kun ei lähde mukaan tieteelliseen keskusteluun CO2:n ilmastoherkkyteen liittyvistä asioista uusimpien tieteellisten tutkimusten valossa. Itse asiassa ne tutkimukset heti niihin yhtään edes perehtymättä tuomitaan, kuten mm. suomalaiset tutkijat Ollila ja Kauppinen ovat saaneet tuta. Siksi myös 1900-luvun lehdissä esiintynyt sen ajan kova ja erittäin nopeasti edennyt lämpöaalto kielletään tai ainakin vähätellään sitä paikalliseksi Suomen alueen lämpösaarekeilmiöksi.

Lähde

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty.

1918

1918 mehiläiset tekivät helmikuun lämmössä puhdistuslentojaan.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

1919 helmikussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

1921

Talvi oli leuto 1921

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa

Kastelujärjestelmien perään kyseltiin.

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kesä oli kylmä.

Ilmaston vaihtelua havaittiin.

Talvien lämpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman tlavien lämpenemisasian ja myös napojen ja jäätiköiden sulamisen olivat havainneet. Näillä uskonnollisilla piireillä on hyvä tuntemus maapallon asioista, koska mm. lähetystyön myötä tietoa tuli monesta maailman kolkasta.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita tähän hommaan suositeltiin. Nykyaikana sitä pitäisi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eipä sitten enää Al Gore ja moni muukaan maan päällä alati pieleen menviä 10 vuoden alarmejaan hokisi.

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.

Talven ennustus, joka osin perustuu lämpeneviin napoihin.

Mammuttien sukupuuton syynä oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syypää, mutta nousivatko verot, siinäpä vasta kysymys!

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.

Tällainen aikalaiskuvaus 1923

1924

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yhtä lämmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisikö jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteeltä saa, koska heillä 2000-luvun säät säätelee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista.

Hellettäkin kesällä oli ja Lapissakin kovin lämmintä.

Suomessa oli siis lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa. Miten lie pärjäsivät ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä. Samoin Grönlannissa.

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun lämmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sitä aikaa selitä.

Myöhemmin on havaittu, että Grönlannin jään määrä vaihtelee sykleissä ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, että Grönlannin jäät sulavat.

Vuonna 2019 uutisoitiin siitä, että jääkarhuja on nähty Islannissa. Johtui kuulemma ilmastonmuutoksesta. Mistä lie johtunut se, että jääkarhuhavaintoja on siellä tehty aiemmin huomattavasti enemmän ja ihan ilman ilmastonmuutosta? Tai siis luojan luomien ilmastonmuutosten aikaan.

1920- ja 1930-lukujen median havainnot Grönlannin sen aikaisesta sulamisesta voidaan todeta oikeiksi myös vanhojen valokuvien kautta. Grönlanti on siis sulanut nykyiselle 2000-luvun tasolle ihan ilman hiilidioksidiakin.

Lähde

Edellä oli Helsinki 1904 ja 1915. Vielä 1924 Helsingissä uudenvuoden aattona oli golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja pliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan kuten lämpötilakäyriä! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin vuonna 2020 on jotenkin ihmeelliset säät.

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Suomessa lämmin 1925 talvella, Afrikassa kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.

Kalamiehille tuli saalista!

Lumettoman maan pojille suositeltiin luistelemista.

Helsingissä tosin soudeltiin tammikuussa.

No ei se Näsijärvikään jäätynyt tammikuussa 1925.

Pohjanmaallakin lumetonta.

Sotilailla oli ongelmia

Lapsille sentään siihen aikaan annettiin asiallista tietoa. ”Talvet ovat oikullisia”.

Linnuilla oli hyvä olla!

Lumitilastoja tehtiin.

Lauhkea talvi on kasvillisuuden kannalta edullisempi, pääteltiin.

Golfvirtaa epäiltiin.

Saattoivat olla jäljillä! Näin kirjoitettiin vuonna 2020. (Peikko)

Se ei siis talveen jäänyt se lämpjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen. Entä se 1901?

Tämäkin lämmin ja mukava kesä 1925 päättyi ikävään syysmyrskyyn.

Talvimyrskykin teki pahaa jälkeä.

1926

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vakutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lustojen ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään.

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2020.

Kuumuutta ja myrskyä oli myös ulkomailla! Oikeita ääri-ilmiöitä jo paljon ennen hiilariaikaa!

1927

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko?

Vesisadetta helmikuussa 1927

Lämpimän talven jälkeen kylmä toukokuu.

Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.

1927 otettiin aurinkoa Pohjoisnavan tuntumassa ja muutenkin Pohjoisnavan jäät olivat 2000-luvun kaltaisen syklin minimitilanteessa.

Lehmät eivät helteessä meinanneet lypsää.

Rakeita satoi ja pyörremyrskyjä oli 1927, kuten usein helteisinä kesinä on.

Tulva Laukontorilla Tampereella.

Ehkäpä siksi ääri-ilmiöistä uutisoitiin laajemminkin.

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa

1928

1928 oli Suomessa lämmintä ja Ruotsissa semmoinen meteorologi, joka tunsi NAO ilmiön! Suomessa tammikuussa 10 astetta tavanomaista lämpöisempää.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

Tuo NAO muuten vaikuttaa poroihin ja moneen muuhun asiaan. Ennen kuviteltua ilmastonmuutosta, sen tiimoilta tehtiin satoja tutkimuksia. Ilmeisesti se kaivo ammennettiin tieteessä tyhjäksi ja rahaa alettiin tehdä ilmastokuvitelmalla, jota on kaikin tavoin pidettävä yllä.

Silti kirjoiteltiin 1927-1928 talveen liittyen, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi.png

Lokakuun lumisateiden perusteella ennusteltiin tammikuun lumitilannetta.

Japanissa oli rankkasateita, kuten nykyisikin aina joskus

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää vuonna 2020!

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on lauha-ilmasto-sveitsi-lämpenee.png

Rekikelejä tammikuussa 1929 odoteltiin

Lapissa oli lämmin talvi 1929

Keski-Euroopassa oli kylmää.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua

Jääkauttakin väläyteltiin, koska Euroopassa oli kylmä.

Golfvirtaa epäiltiin Euroopan pakkasäiden aiheuttajaksi, kun samaan aikaan helmikussa Islannissa on 7 astetta lämmintä ja myös Pohjois-Norjassa, Huippuvuorilla ja Karhunsaarella elohopea kohoaa nollan yläpuolelle.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Huhtikuu 1929 oli kylmä

Kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Ohjeita helteiden ja kylmän varalle annettiin siihen aikaan. Ihmisiä ei peloteltu ilmastopropagandalla, koska Suomessa on äärevä ilmasto kovine helteineen ja pakkasineen.

Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista.

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.

1930

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1824/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.

Muualla kuin etelärannikolla Suomessa tammikuun lopulla alkoi talven suhteen olla toiveita.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä.

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

2018 lumi tuli pikkasen myöhempään Lappiin, joten siitäkös mediassa craplandia riemu repesi. Iltalehden johdolla Suomen matkailumainetta pilattiin niin paljon kuin pystyttiin. Lapissa suhtautuivat asiaan rauhallisesti.

Samoin Rovaniemellä jopa FMI:n meteorologi antoi järkeviä lausuntoja, mikä on meteorologien suusta kuultuna äärimmäisen harvinaista 2000-luvulla.

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta monen lumettoman vuoden jälkeen!

Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Lumettomien joulujen tilastoa Helsingissä. Tällä 1900-luvun lämpökaudella niitä on saman verran kuin 1990 alkaneella lämpökaudella

Lumettomat joulut Tampereella.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.

1938

Taisi sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

1943

Erittäin kovan 1942 talven jälkeen oli taas leudompi talvi.

Talvi 1940 tähän kuumaan aikaan oli ankara! Toistaako historia itseään 2020-luvulla niin, että kuuman kesän 2018 jälkeen 2024 on erittäin kylmä talvi?

Erikoinen talvi tuo 1940, koska samaan aikaan myös Pohjois-Amerikassa oli todella kylmää.

1944

1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato.

Tämmöinen päiväkirjahavainto helmikuussa 1949

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä!

Plörinäksi menivät nuo hiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

1951

Oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

1961

2020 talvella Talouselämä kirjoitti, että Norjassa ei ole lunta ja pelätään tulevaisuuden puolesta. 1961 pelattiin jääpalloa helmikuun lopussa syyssateiden kaltaisessa kelissä bisletillä. Ikiaikainen perinne lauha helmikuu sielläkin, eikä pelkoa 1961 tunnettu.

Suomessakin oltiin helmikuussa 1961 noihin aikoihin vahvasti plussan puolella.

1961 ei päästy vetämään nuottaa Rymättylässä. Silloin muisteltiin, että 1925 lämpöisen talven jälkeen oli kylmä talvi 1926. No 1962 oli pikkasen kylmempi. mutta ei superkylmä talvi.

1961 osattiin iloita monista säästöistä!

Krookuksia helmikuussa 1961. Liikaa CO2:ta ilmassa?

1971

1971 oli lauha talvi.

1972

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

Pakkasennätyksiä ei enää nähdä, koska niitä tehneet mittauspisteet on siirretty ympäristön kannalta ”sopivampiin” paikkoihin.

Lämpö- ja helle-ennätyksiä sen sijaan kyllä tulemme näkemään, koska niihin liittyvät mittaukset on siirretty sopivampiin paikkoihin rautatieasemille, lentokentille ja satamiin tukemaan ilmastoalarmiin liittyvää uutisointia sekä mielikuvaa lämpenemisen suhteen.

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, muitta musta talvi latisti sen homman.

1984

MTV3 alkoi paatoksellisen ilmastopropagandan levittämisen.
https://www.youtube.com/watch?

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säähistoriaa tunnettiin sielläkin.

1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

1999

1999 oli tulipalopakkasia Lapissa. Esimakua 2030-2040 -luvuista?

2020

Tammikuussa tulevan talven luonnetta vielä arvuuteltiin ja erittäin runsasluminen se oli Lapissa sekä lumeton etelässä.

Syykin erikoiselle talvelle osataan selittää, jos halutaan, mutta ei haluta. Asiallisen tiedon jakamisen sijaan esim. FMI keskittyy poimimaan erilaisia lämpötilaennätyksiä, mutta tällaisista perusasioista ei hiiskuta sanakaan, kuten ei 2020 talvella tehdyistä Grönlannin ja Pohjoisnavan kylmyysennätyksistä. Etelämantereen ja Australian kesä sopii sen propagandaagendaan paremmin, kuten myös medialle ja siksi se on kaiken aikaa otsiokoissa ja FMI:n twitterijutuissa esillä.

2020 oli lumeton talvi, mutta miten jatkossa? Ennustuksia paljon tehdään. Aurinkotieteessä on vertailtu 130 vuoden talvisäitä auringon aktiivisuuteen. Sen mukaan kohta on taas edessä lumitalvia, kuten 2009 alkaen viimeksi oli. Perustelut ymmärtää tämmöinen maallikkokin, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan asiaa!

Tähän kaikkeen meille jaettavaan tietoon ja ilmatieteen asenteeseen sekä nykytilaan liittyen on Lapissa luontoa ja sitä kautta ilmastoa tutkinut professori Antero Järvinen todennut mm seuraavaa:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. ”


http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html


Muuta asiaa

Tässä on linkki ulkomaisiin lehtileikkeisiin.
https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions?

1925 on Salon Seudun Kunnallislehdessä tämmöinen mielenkiintoinen kooste:

– 1172 helmikuulla puut tekivät silmuja ja linnut rakentelivat pesiään
– 1289 ei talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1572 oli melkein kuin 1172
– 1607, 1612, ja 1617 olivat lauhoja.
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä juuri nimeksikään
– 1732 oli niin lämmin talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 oli lauhat talvet
– – 1822 ei ollut lunta vielä helmikuun lopullakaan. Hevosilla ei uskallettu mennä jäälle.
Sittenhän vielä 1901 oli todella lämmin vuosi.

Historian säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Säiden jatkuvaan liiotteluun liittyen yhden blogikirjoituksen:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/275208-jopa-poikkeuksellinen-ja-tavanomaista-enemman/

Erityisen jännää on se, mihin tämä kääntyy seuraavaksi! Saammeko nauttia näistä upeista ajoista, vai onko kylmää kyytiä tulossa? Ihmispopulaatio on tällä lämpökaudella 100 vuodessa lisääntynyt 6,5 miljardilla osin, koska on ollut niin hyvät olosuhteet. Kun seuraavan kerran tulee kunnon kylmä jakso, saattaa nykyinen 83 milj ihmistä per vuosi kasvu kääntyä laskuunkin.

En ole miltään ilmatieteen taholta saanut vastausta siihen, onko tuleva lämpötilatrendi vain nouseva, kuten IPCC opetuslapsineen väittää ja että onko 2042 (plus miinus 11 vuotta) ennustettu aurinkominimistä johtuva pieni jääkausi täysin pois suljettu asia.

Siis vain käyrä A) on FMI:n mielestä mahdollinen ja auringon sekä puiden syklisyyden mukainen ilmastotulevaisuus B)- ja C)-käyrä ovat poissuljetut tässä vaiheessa. Se olisi huojentavaa ihmiskunnalle, jos A)-käyrän mukaan mentäsiin, koska maapallon kylminä aikoina mm. kuivuudet ovat yleisiä, jolloin ihmisiä kuolee runsain mitoin muuhunkin kuin kylmään.

Lisäys 1.4.2020, Tulevaisuus, arvauskilpailu

FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen visioi tulevaisutta twiittaamansa HS-jutun kautta. Hän ennustaa tässä HS jutussa, että lumiset talvet katoavat.

Minä en ennusta, mutta pidän mahdollisena, että toisen alla olevan kuvan aurinkotieteen ennustus on todennäköisempi kuin Laaksosen ilmaan heittämä alarmi lumettomsita talvista, koska aurinkotiede pystyy perustelemaan ennustuksensa ymmärrettävästi ja ennuste perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa 130 vuoden säitä vertailtiin auringon aktiivisuuteen. Myös Golfvirran sykleihin luotan, että ne jatkuvat. Toki myös Mauri Timosen edustama dendrokronologia on samoilla linjoilla aurinkotieteen kanssa.

Aika näyttää kumpi meistä osuus oikeaan vai osuuko kumpikaan. Panoksena ei ole mitään, koska jos väärin menee, minä vain uskoin vääriin hevosiin. Laaksosella ja FMI:llä ei myöskään ole mitään tulosvastuuta saati muutakaan vastuuta sanomisistaan, vaan he voivat aivan vapaasti ennustella ihan mitä sylki suuhun tuo. Se vaan sitten menee väärin jos menee ja sitten selitellään ja keksitään uusia ennustuksia. Se on ilmatiedettä.

PS. Tein blogin helteisiin liittyen. Ari Laaksonen tuossa edellä olleessa HS jutussa ennustaa helteiden lisääntyvän. Kun katselee historian kirjoituksia helteistä, herää kysymys mikä sai nuo äärikuumuudet aikaiseksi, kun ei ollut ilmastonmuutosta eikä hiilidioksidia? Maapallon lämpötilaennätyskin on vuodelta 1913! Helleblogi on tässä: https://jitkonen.fi/?p=233

Linkkejä:

Professori Antero Järvisen kirjoittamaa ilmastohistoriaa

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

https://www.ossitiihonen.com/tag/lampokausi/
https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
https://www.youtube.com/watch?v=nUPO6V-Ifkw
https://www.youtube.com/watch?v=aeoXx6IDgLg

Lämpötilojen mittaamisesta

Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan miittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen.

https://jitkonen.fi/?p=233

LÄMPÖTILOJEN MITTAAMINEN, LÄMPÖSAAREKEILMIÖ

Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä kohti. Näiden mittausten kautta kyetään puhumaan jopa kymmenesosien Celsiusasteiden globaaleista maapallon ilmaston keskilämpötilojen muutoksista, vaikka 21 500 neliökilometriä on ruutu, jonka sivut ovat noin 146 km. Eli esimerkiksi siis vaikkapa koko Kainuun maakunnan keskilämpötila määriteltäisiin yhdellä ainoalla lämpötilamittauksella ja vieläpä kymmenesosan tarkkuudella.

Toinen lämpötilojen arviointitapa ovat satelliitit, jotkaperiaatteessa mittaavat maapallon joka kolkan lämpötilat ja tarjoavat tietoa myös vaikeapääsyisistä paikoista, mutta satelliitit eivät mittaa ilman lämpötilaa lähellä maanpintaa kuten maasääasemilla tehdään, vaan satelliittien mittaukset antavat vain maan pintakerroksen lämpötilan. Nämä mittaustavat ovat siis kaksi eri asiaa ja satelliittien kautta määritelty ilman lämpötila on sekin vain hyvä arvio.

Maailman maasääasemien määrän romahtaminen 1990 lähde

Vuonna 1990 maailman sääasemien määrä putosi romahdusmaisesti 10 000 asemalla, alle 6000:een. Suurin osa suljetuista asemista oli Neuvostoliitossa, Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Jäljelle jäänyt sääasemaverkosto keskittyi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Noin puolet jäljelle jääneistä mittauksista sijaitsee kaupungeissa tai taajamissa, eli lämpösaarekkeiden vaikutusalueilla.

Lähde

Maa-asemien osalta vuonna 1997 palattiin lähes 1900-luvun alun tilanteeseen. Kuitenkin niin, että monet mittausasemat ovat muuttaneet sijaintiaan vuosien varrella ja hyvin harvat asemat ovat jatkuvasti mitanneet samasta paikasta viimeisen vuosisadan ajan tai enemmän. Tämä muutos on aiheuttanut suuria puutteita lämpötilatiedoissa ympäri maailmaa ja on tullut aukkoja, jotka tutkijat täyttävät algoritmeja käyttävillä arvioilla. Vuonna 2017 WMO:lla oli käytössään noin 7000 maamittausasemaa.

Lähde: vasen kuva ja oikea kuva
Maapallon keskilämpötilan mittaustarkkuuteen liittyen on tri Michael Connolly tehnyt perusteellista arviointia ja huomannut, että yli puolet maailman kaikista seitsemästätuhannesta (7000) lämpötilan mittauksesta, mistä tiedepiirit virallisesti laskevat maapallon keskilämpötilan, kerätään kaupungeista, vaikka kaupunkien pinta-ala on maapallolla vain alle yhden prosentin verran (<1%). Näin siitäkin huolimatta, että kaupunkien lämpötilojen tiedetään olevan useamman asteen maaseutujen lämpötiloja korkeampia. Tri Conolly:

Mittauspisteiden valinnassa on näinollen tehty jo alunperin systemaattinen valinnan otosvirhe, joka vaikuttaa sään lämpötilan mittausaineistoon vääristävällä tavalla. Samalla se vääristää säästä laskettavaa ilmastokäsitystä. Tämän suuren virheen vuoksi maanpinnan lämpötila näyttää lukuarvoissa selvästi nousevan, mutta tosiasiallisesti se mittaakin urbanisoitumista eli taajamien asuttamisen lisääntymistä”.

Tämä asia tunnetaan ”Urban Heat Island” -vaikutuksena, missä on ihmisen toiminnan tuottamaa lämpöä, auringon lämmön imeytymistä mustaan asfalttiin ja betonirakenteisiin sekä muodostaa päiväaikaan taajan asutuksen ympärille eräänlaisen lämpökuplan, joka yöaikaan häviää haihtumisen ja tuulen vaikutuksesta.” Lähde

Suomessa on tehty samasta lämpösaareke- eli UHI-aiheesta väitöskirja, jossa lämpösaarekvaikutukseksi on arvioitu jopa 10 C-astetta tietyissä tilanteissa.

Lähde Turun Sanomat

Suomi sääasemat

Suomessa sääasemien määrä on noussut valtavalla vauhdilla. Kesäkuu 2020 oli helteinen, jolloin Ilkka Ahmavaara tarkasteli helteiden ja sääasemien lisääntymisen suhdetta (https://rantai.fi/2020/07/03/kesakuu-toi-ennatyskuplia-mediaan/?). Mitään poikkeuksellista ei ole lämpötiloissa tapahtunut sen paremmin keskilämpötilojen kuin äärilämpötilojenkaan suhteen:

Lämpötilojen mukauttaminen lopulliseen arvoonsa

”Keskimääräisen” maapallon lämpötilan laskemiseksi tietyllä alueella, joko pelkillä maa-alueilla tai koko planeetalla, tutkijat eivät käytä suoraan raaka-sääasemien tietoja. Eri ilmatieteelliset virastot suorittavat monimutkaisia ​​”mukautuksia” tietojen muuttamiseksi. Esimerkiksi lähellä olevien asemien lämpötilatietoja verrataan ja ”tarpeen” mukaan ne homogenisoidaan. Tämä saattaa johtaa jopa siihen, että jotkut näistä ”säädöistä ja mukautuksista” johtavat keinotekoiseen lämpötilojen nousuun, kuten alla oleva seuraava kuvavertailu osoittaa.
Siinä olevat kaksi kuvaajaa esittävät NASA:n laskelmat Yhdysvaltojen keskilämpötiloista. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa on esitetty vuonna 1999 laskettu lämpötila, ja toisessa käytetään NASA: n vuonna 2001 luomaa ”päivitettyä” ”mukautus”menetelmää. Toinen kuvaaja osoittaa paljon korkeamman keskilämpötilan, vaikka taustalla olevat raakatiedot ovat täsmälleen samat. Lähde

Sama käyrä samoista lämpötilojen mittaustuloksista elää kaiken aikaa ja siitä tehdään pilkkaakin. Jos edustaisin ilmatiedettä, häpeäsin.

Eihän tämä käyrien sovittaminen titetenkään lämpötiloihin jää. 2000-luvulla alkoivat myrskyt käymään niin vähiin, että FMI:n oli tehtävä jotakin, jotta ”myrskyt lisääntyvät” alarmi pysyisi hengissä. Niinpä 2020 otettiin käyttöön uusi tilastointitapa, jolla saatiin häivytettyä vanha myrskypäivähistoria sekä lisättyä myrskypäivien määrää lähihistoriaan. Lapsellista, mutta totta ilmatieteessä armon vuonna 2020.

Staffan Mörner

Mauri Timonen on suomentanut ruotsalaisen Staffan Mörnerin Klimatforumilla olevan yhden artikkelin. Kuka jaksaa kahlata liki 40-sivuisen dokumentin läpi, voi olla, että ovat leuat loksahdelleet melkein sijoiltaan, sillä niin ihmeellinen on adjustointien eli muokkausten maailma.

Suomen ilmatieteenlaitos FMI

Suomen ilmatieteenlaitos FMI seuraa tietysti kansainvälistä suuntausta, ja on siirtänyt mm. Suomen kylmimpiä lukemia mitanneen Pokan mittausaseman ympäristön kannalta ”parempaan” paikkaan.

Samalla tavalla on korkeimpia lämpötilaennätyksiä mittaavat sääasemat siirretty ympäristön ja poliittisen ilmatieteen kannalta parempaan paikkaan lentokentille, rautatieasemille ja satamiin, joissa lämpötilat nousevat mahdollisimman korkeiksi, jotta saadaan entistä useammin kuuluttaa uusista lämpöennätyksistä. Toki poikkeuskin on, kun Puumalan kuuman paikan mittaus on siiretty viileämpään ympäristöön.

Kun lämpötilamittaukset on siirretty ”ympäristön kannalta” sopiviin paikkoihin, saadaan tällaista helledataa:

Näin se menee myös USA:ssa monessa paikassa ja myös Suomessa. Puolet 2020 WMO:n mittareista edustaa 1 % maapallon pinta-alasta, koska ovat kaupungeissa.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpanalähdeOnko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

LÄMPÖTILA- YMS KÄYRIEN ESITYSTAVAT

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

1930-luku oli Itämeren jäiden laajuuden valossa lämpöisempi kuin 2010-2019 on ollut.

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1930-luvun talvet Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan

Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on talvien keskilämpötiloja muutamista Suomen kaupungeista mitattuna. Niitä kun vertailee samojen kaupunkine keskilämpötiloihin 2010-2019, huomataan, että talvet ovat olleet 0,49 C kylmempiä 2010-2019 kuin 1930-1939 olivat.

Tampere

Talvien osalta löytyy esimerkinomaista tietoa Tampereelta. Tampereen lämpöisin talvi oli 1938 eli 1930-luvun lämpökauden lopulla.

Sodankylä

Yksittäisistä alueista sanotaan, että Lappi lämpenee muuta maailmaa kaksi tai kolme kertaa nopeammin. Kun tarkastelemme Sodankylää 30 vuoden jaksoissa, huomaamme, että 1921-1950 ja 1931-1960 ja 1981-2010 keskilämpötilat olivat samat eli -0,4 C. Ei siis merkittävää CO2-lämpenemkistä Sodakylässäkään havaittavissa.

Helsinki

Myös Helsingistä löytyy vanhoja lämpötilatietoja. Niiden mukaan 30 vuoden keskilämpötilat olivat:

– 1921-1950 / + 5,2 C
– 1931-1960 / + 5,5 C
– 1961-1990 / +5,2 C
– 1981-2010 / + 5,9 C

Eli sen mukaan viimeisin 30-vuotisjakso on ollut 0,4 C lämpöisempi kuin 1931 alkanut jakso (UHI?).

Hiilidioksidin ilmastovaikutus ja FMI

Suurin puute Suomen nykyilmatieteellä on se, että he eivät ymmärrä hiilidioksidin lämmönpidätyskykyyn liittyviä termodynaamisia asioita, vaan elävät sen suhteen puhtaan IPCC-uskon varassa ja sitä uskoaan todistelevat erilaisilla asioilla, kuten edellä on todettu. Kysymys on hiildioksidin ns. ilmastoherkkyydestä, jota on käsitelty tässä toisessa blogikirjoituksessa. Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta millainen on tiedelaitoksen virallinen kuvaaja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen, koska sehän on koko ilmastonlämpenemisteorian ydinasia. Näin hän vastasi kysmykseeni ilmastoherkkydestä:

Jostain syystä FMI ei tunne tällaisia CO2-ilmastoherkkyyteen liittyviä käyriä, joita myös IPCC tekee. Tässä tri Ollilan yksi käyrä.

CO2:n lämpöä pidättävä kyky vähenee logaritmisesti, kuten alla oleva kuva kertoo ja sen faktan FMI kiistää. Jos ja kun ilmasto on nyt 1990-luvulla viimeksi muuttunut lämpöisempään suuntaan, kuten on iät ja ajat aika-ajoin muuttunut välillä sitten kylmeten, rehellisyyden ja avoimuuden vuoksi ilmatieteen pitäisi etsiä ilmaston muuttumiselle oikeita syitä, kuten se on ilmastotieteessä iät ja ajat etsinyt. Tieteen lukitseminen tässä asiassa vain ja ainoastaan ihmisen syyksi, on erittäin epätiteellinen asia varsinkin kun se lukitsiminen liittyy niin kaottiseen asiaan kuin ilmastoon.

Tai jos ilmatieteenlaitos FMI ymmärtääkin hiildioksidin ilmastoherkkyteen liittyvät käsitteet ja asian, se ei näy sen tiedottamisessa, jossa ne käyttävät utopistisen vaihtoehdon lämpötilaennustetta pienen Lapin lisän kera höystettynä.

LOPUKSI

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. 

Napojen ja jäätiköiden sulamisennusteita

Johdanto

Kun Pohjoisnavalla ja Grönlannissa on Suomen kesän aikaan kesä, niiden sulamisennustusten uutisointi on huipussaan.

Helmikuun aikaan Etelämantereella on puolestaan kesä ja sitten ilmatiede / media alkaa tehdä sulamispropagandaa sen kesäjäiden suhteen.

Näin se ilmastopropagandan piiri pieni pyörii Pohjois- ja Etelänavan kesien ympärillä. Toki aina väliin mahtuu Alppien tai muiden jäätiköiden kesäinen sulaminen. Kovista Grönlannin ennätyspakkasista ja jäihin juuttuneista tutkimusaluksista jäätikkötutkijoineen ja niitä pelastamaan tulleista ydinjäämurtajista emme kuule halaistua sanaa ja ihmetellä sopii, miksi emme kuule.

Se vaan näyttää olevan nyt niin, että ilmatiede on yhtä tarkka tiede kuin teologia, kun napojen sulamisen ennusteissa tiedemiehillä on ainakin 500 vuoden haarukka.

Tässä blogissa on kooste sulamisennusteista, jotka alkoivat jo 100 vuotta sitten. Siitä jokainen voi valita oman tieteellisen totuuden, johon uskoo. Jälkipolvet saavat myös mielikuvan siitä, millaisessa sulamishulluudessa olemme eläneet jopa ihan virallisen ilmatieteen tuottaman tiedon suhteen.

Vanhimpien lehtileikkeiden lähde on Suomen kansallisarkisto.

Ilmastohistorian yleiskatsaus

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

1903

Grönlanti suli jo 1903. Sulaminen mediassa jatkui 1924 ja 1939. Sitä ennen oli jo 1800-luvulla tietoa siitä, että Grönlannissa on ajoittain kovinkin lämmintä ja niitä aikoja vertailtiin Euroopan lämpötiloihin.

1903 ”meteoroloogit ja fysikeri” ennustivat, että ilmanala muuttuu yhä lauhkeammaksi. No niinhän siinä kävi, kun 1900-luvun alun lämpökaudella Grönlanti ja navata sulivat sekä Alaskassa ja Huippuvuorilla oli ennätyksellisen lämmintä.

1911

Tällainen havainto tehtiin vuonna 1911. Lähde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.

1912

1912 yhä uutisoitiin ihan sama uutinen, eli että jäävirrat peräytyvät sekä etelä- että pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mistä ilmastollisista ilmiöistä moinen johtuu.

1922

1922 oltiin tulevien ilmastosyklien yhdessä vaiheessa ja sitä seuraavien syklien aikana on myös media elänyt niiden hengessä mukana. Tässä linkissä on lehtileikkeitä useaan jääkausialarmiin.

1923

Jäämeri oli lämpenemässä ja pohjoisen kylmällä vyöhykkeellä ilmanala oli lämpiämässä.

1924

Grönlannin jäävuoret ovat pian menneisyyttä ja navoilla lämpenee. Jääkentät olivat häviämäisillään. Alaskassa oli lämpöisempää kuin koskaan ennen.

Myös vanhat valokuvat vahvistavat, että Grönlannissa on 2000-lukua vastaava jääminimi 1920- ja 1930-luvuilla. Lehtien havainnot ovat siis oikeita.

Lähde

1924 navat haluttiin jopa poistaa laittamalla dynamiittia sinne ja lohkare kerrallaan sulattamalla ne merivirroissa. Jäätiköiden syntysyyksi epäiltiin auringonpilkkuja.

1926

Kultainen Aika oli siis saanut oikeaa tietoa, jonka alla oleva leike vahvistaa.

Alaskan ilmanala lämpenee. Neljäs rivi: ” Näinollen on mieluista ilmoittaa ihmiskunnalle, että napaseuduilla sensijaan wallitsevat ikäänkuin kesäiset säät. Äskettäin kun kautta Suomen oli lähes 40 astetta pakkasta, ilmoitettiin Huippuvuorilla olevan vain asteen. Ja nyt ilmoitetaan edelleen, että Alaska Amerikan mantereen pohjoisimmassa osassa on lämpenemässä sekä että tämä ei perustu mihinkään ennusteluihin vaan on tapahtunut tosiasia.

1929

1929 uutisoitiin, että
– ”Sveitsin jäätiköt ovat osoittaneet viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena alitusta pienenemistä”.
– ”Etelänavan jäästön sulaminen jatkuu alituisesti”.
– JA ”että säästö on muuttumassa, sen osoittavat niin hyvin ilmastokatastrofit kuin myös säätiedot”.

Sveitsin jäätiköiden sulamisesta on toistuvasti uutisoitu myös 2000-luvulla. Siihen liittyviä kuvavertailuja on tehty useita ja yhden teki HS. Sopivia vuosia valitsemalla saa luotua haluttua vaikutelmaa, eli tehtyä ilmastopropagandaa.
Lähde

HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1950 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

Tällainen historian faktatieto Sveitsistä, kuten myös navoilta ja jäätiköiltä pimitetään, eikä edes jäätikkötiedemies Jari Haapala niistä puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehdä.


https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1897 tiedettiin, että välillä jäävirrat laajenevat ja välillä vetäytyvät. Nykyisessä jäänsulamistieteessä on denialistista ja tieteen kieltämistä, jos tällaisesta ikiaikaisesta luonnollisesta asiasta puhuu, koska se vaarantaa IPCC:n lukitseman ilmatieteen tilanteen.

1930-luku

Pohjoisen jäätutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli venäläinen tiedemies, joka käytti koko työuransa arktisen alueen tutkimukseen.
Zubov teki lämpenevästä Arktikasta runsaasti havaintoja, joita hän kuvailee kirjassaan Arktinen Jää, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. Hän kirjoittaa mm. näin (lähde):

Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmiö, kun jään määrän vaihteluita on seurattu. Jään määrän asteittainen ja alueellisesti kattava väheneminen todistaa lämpenevästä arktisesta alueesta. Tärkeimmät todisteet tästä yleisestä lämpenemisestä ovat:

1) Vetäytyvät jäätiköt ja pois sulavat saaret… Kaikki Grönlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen päättyvät jäätiköt ovat vetäytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, että niitä ennen yhdisti jääsilta… Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten jäätiköiden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten jäätiköiden vähenemistä ”katastrofaaliseksi”.

2) Lämpötilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskimääräinen lämpötila on tasaisesti noussut… Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Grönlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskimääräistä kylmempää vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat lämpötilat ovat olleet yleisiä…

3) Atlantilta Jäämerelle tulevan meriveden lämpötilan nousu… Golf-virran pintaveden lämpötila on tasaisesti kasvanut.

4) Merijään määrä on laskenut… 15-20 prosenttia (20 vuoden aikana)… Ennenvanhaan pohjoisen jään reuna usein ulottui Islannin rannoille vaikuttaen kalastukseen ja merenkulkuun. Viimeisen 25 vuoden aikana tätä ei ole tapahtunut merkittävissä määrin.

5) Jään virtauksen nopeutuminen.

6) Muutokset voimakkaiden matalapaineiden reiteissä. Ei ole epäilystä, etteivätkö ilman ja Atlantin meriveden lämpötilan nousut, merijään voimakkaampi ajelehtiminen jne. ole läheisesti kytköksissä ilmakehän virtauksien kiihtymiseen ja aivan erityisesti matalapaineiden muutoksiin korkeilla leveysasteilla. Vize osoittaa, että Atlantin syvät matalapaineet ovat siirtymässä huomattavasti pohjoisemmaksi, jopa useita satoja kilometrejä verrattuna niiden reitteihin ennen arktisen alueen lämpenemistä.

7) Lämpenevän Arktikan biologiset merkit… Kalat ovat ulottaneet elinpiirinsä pidemmälle ja pidemmälle pohjoiseen… Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa… myös makrilleja ja delfiinejä havaitaan siellä, missä niitä ei ennen nähty… Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi… Monia lämpöä tarvitsevia pohjaeliöitä löydetään nyt alueilta, joilta niitä ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: ”Viidentoista vuoden aikana… tapahtui muutos… jollainen yleensä yhdistetään pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.”

8) Merenkulku… On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edeltävän kylmän jakson aikana.
Kaikkein merkittävintä on se, että Arktikan lämpeneminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn alueeseen.

Pohjoisnavan jäät olivat myös median uutisten mukaan 2000-luvun kaltaisessa minimitilanteessa. Pohjoisnavan tuntumassa otettiin jopa aurinkoa, josta uutisoitiin kuvan kanssa.

1932

Sulavat jäätiköt hukuttavat kaupungit. Tätä ollaan kuultu koko 2000-luku, ikialarmi siis.

1934

Jo kohta Empire State Building uiskentelee. Sama levy jauhaa lämpöisellä 1930-luvulla kuin lämpöisellä 2000-luvulla.

1940

1940 ollaan jo varmoja siitä, että alle 50 vuodessa on yksi kolmasosa jäästä tipotiessään, eli 1990 mennessä. Vuonna 2020 Jari Haapala puhuu Apu lehdessä, että 2030 olisi koknaan jäätöntä, kun sulaminen on alkanutkin vasta 1980, eli toisin kuin lehtileike kertoo.

1941

1941 teki Itämeren jäänlaajuutta tutkinut merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva sellaisen havainnon, että ilmasto oli lämmennyt huomattavasti 1890 alkaen, ja että 1930-luvulla Itämeren jäiden laajuus oli pienempi kuin 1720 alkaneen jäähistorian aikana ikinä.

Tri Jurva raportoi myös Grönlannin ennennäkemättömästä sulamisesta. (Kuvassa nimi on väärin Jarva)

Jäiden laajuus 1930-luvulla oli jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Mittausasioihin liittyen on todettava, että vanhimmat Itämeren jäänlaajuudet Jurva on kartoittanut eri kirjallisten lähteiden pohjalta. Uusimmat perustuvat satelliittimittauksiin. Vertailuna oleva 1930-luku on voitu jo kartoittaa hyvinkin tarkasti, koska käytössä ovat olleet mm. lentokoneet. Sikäli vuosikymmenten 1930 ja 2010 jäiden laajuuksien keskiarvojen vertailu on riittävän tarkasti tehty.

Suomen ilmatieteenlaitoskin vuonna 2020 vahvistaa tuon 1930-luvun olleen Itämerellä vähäjäisin vuosikymmen tähän mennessä.

Grönlannin lämpötilojen suhteen on tehty tutkimusta, jossa vanhojen lehtien ja tri Jurvan havainnot näkyvät 1900-luvulle tultaessa hyvin. Myös vastaava 1980-luvulta 2000-luvulle tulo kuvassa näkyy selkeästi, eli siinä mielessä myös nykytiede on ajantasalla Grönlannin nykyisen ilmaston suhteen. Sen suhteen se ei tietenkään ole ajatasalla, että ilmastopropagandistisessa tarkoituksessa se ei halua kertoa vastaavasta Grönlannin 1800-luvun lopun nopeasta lämpenemistä ja siihen liittyvästä jään vähyydestä. Näin tietysti siksi, että CO2 -teoria ei heikentyisi, jos ihmisille kerrottaisiin tuon kaltaisia historiallisia tosiasioita.

1969 / 1989

Pohjoisnapa on kuulemma jäätön 1979 tai 1989. Ei haittaa vaikka aina persiilleen menee, Jari Haapalan johdolla pannaan uutta alarmia putkeen!

1975

1975 paikkeilla oli välirauhan aika jäätiköiden sulmaisten suhteen, kun ilmasto kylmeni edellisennykyistä vastaavan 1900-luvun alun lämpöjakson jälkeen.

Tämä väliaika ja kylmä jakso näkyy Suomenkin talvissa. Suomessa lämpötilojen mittausasemia oli 1900-luvun alussa vain vähän ja tässä on vertailtu niiden asemien antamia lämpötiloja, jotka löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Sen vertailun mukaan Suomen talvet ovat noiden paikkakuntien mukaan 0,49 C-astetta kylmemmät 2010-2019 kuin olivat 1930-1939.

Ja yhtenä esimerkkinä se 1900-luvun alun lauha ilmastojakso näkyy mustien joulujen lukumäärässä sekä Helsingissä että Tampereella.

Otetaan tähän samaan Suomen IPCC puheenjohtajan vuodelta 2018 oleva ennustus. Vuonna 2068 on musta joulu. Kun katsotaan 50 vuotta taaksepäin, niin tämä asiantuntija saattaa olla oikeassakin. Tosin 1960-luku oli kylmä ja kaikki joulut olivat valkoisia etelää myöten. Voi siis historian valossa käydä huonosti tuon ennustuksen kanssa.

2000

Tämä kovan luokan tiedemiesten vuonna 1986 tekemä ennustus vuodelle 2000 on myös huomion arvoinen. Vuonna 2000 piti olla 2-3 astetta lämpöisempää, sulavat navat, tulvat, kuivuudet jne, kuten kunnon nykyalarmeissakin päivittäin kuuluukin olla.

Vuosi 2000 siis, Pohjoisnavalla sulaa piti olla jo.

Ei hukuttu vuonna 2000, joten katseet ja tieteen toiveet ovat nyt suurelta osin kohdistuneet vuoteen 2100. Toki pikvaoittoja havittelevia tieteen tekijöitä on, koska ennusteilla tehdään tiliä ja saadaan roppakaupalla kaivattua julkisuutta. Mitää hullumpi ennustus, sitä suurempi medianäkyvyys.

2012

Ennustettu sulamisvuosi oli myös 2012

2013

Arktisilla vesillä sulaa jo 2013

Der Spiegel elokuussa 1986: Merenpinta nousee seitsemän metriä vuoteen 2013 mennessä.

2014

Paikallinen Kerttu Kotakorpi vissiin. Tuomiopäivä oli Australiassakin 2014.

2015

Yhden maailman johtavan jääasiantuntijan, Cambridgen yliopiston professori Peter Wadhamin ennusteen mukaan pohjoisnapa on jäätön vuonna 2015. Kaipa se on tuosta huippuennustuksestaan huolimatta virassaan vieläkin tuokin huippuproffa, ellei ole jo eläkkeellä.

Kilimanjaron piti olla sula 2015. Persiilleen meni tuokin arvaus!

2017

Laivojen piti seilata pohjoisnavalle jo 2017.

2018

Tämäkin 2008 ennuste menee hitaammassa vaihtoehdossa vuodelle 2018

Malediivit ovat uponneet 2018

Ja mitä mereen uponneet Malediivit tekevät vuonna 2019? Panostavat matkailuun ja avaavat 5 uutta lentokenttä!

2019

Vuonna 2019 tapahtui tyypillistä ikävää, kun totuudessa pysyttelevän tiedemiehen työsopimusta ei jatkettu siksi, että hän kertoi sellaisia tuloksia työstään, jotka eivät miellytä jäätikkösulmistieteilijöitä ja muita tahoja, jotka haluavat käyttää jääkarhuja alarmien tekemiseen ja rahan keräämiseen.

Samantapainen kohtalo on useilla suomalaisilla tiedemiehillä, joiden töiden tutkimusten lopputulokset eivät palvele valtauskontoa. Näitä edustavat puiden lustoista ja neulasista ilmasto mallintaneet dendrologian alan tiedemiehet, Tornionjoen jäiden lähtöä tutkineet tiedemiehet, aurinkoa tutkivat tiedemiehet, Lapin luontoa tutkinut tiedemies ja useat termodynamiikan fysiikan osaajat, jotka ovat tutkineet CO2:n ilmastoherkkyyttä. FMI on välittömästi hyökännyt heidän tulostensa kimppuun tuomiten ne vääriksi ja jopa hömpäksi ihan vaan siksi, ettei näiden tiedemieten tutkimusten lopputulokset palvele FMI uskoa atropgeniseen eli ihmisperäiseen ilmastonmuutoksen.

Tieteessä ollaan jo pitkään oltu uskomattomalla sivuraiteella, ja sitä asiaa kuvaa osuvasti professori Antero Järvinen blogissaan näin:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.”

Sen sijaan mediassa ja tieteessä WWF:n tapaisten rahankeräysorganisaatioiden kuvia julkaistaan ja niitä palvotaan, vaikka ne ovat väärennöksiä, koska ne palvelevat poliittisen ilmastonmuutoksen tarkoitusperiä.

Kaikenlainen muukin kuvasajoihin liittyvä propagandistinen julkaiseminen on mediassa arkipäivää vuonna 2020.

Kun maailman johtava jääkarhualan tiedenainen on raivattu pois tieltä, on taas hyvä tehdä kuvitelmia ja povauksia eli science fictionia siitä, että jääkarhut katoavat vuonna 2100. Lapsellista, mutta totta ja tämäkin höpöjuttu on julkaistu mätäkuussa 2020.

2020

Montanan Kalliovuorilla pitäisi olla sulaa. Nyt varautuvatkin poistamaan asiaan liittyvät kyltit. No onhan tässä aikaa ja se ilmastonmuutos etenee vain lehdissä ja mediassa valonnopeudella. ”Vuosien raskaan lumisateiden jälkeen National Park Service (NPS) poistaa hiljaisesti kaikki vierailijakeskuksen merkit, jotka julistavat Glacierin kansallispuiston jäätiköiden sulavan Montanan kalliovuorilla.

Koska kyseinen tuomiopäivämäärä on tulossa vain muutaman kuukauden kuluttua, poistetaan kaikki ”2020-merkit” sen jälkeen, kun tietokonemallit 2000-luvun alkupuolelta ennnustivat niiden sulavan: nämäkin tietokone-ennustukset ovat osoittautuneet katastrofaalisesti virheellisiksi.

Edellä oli, että 2017 pohjoisnavalle purjehditaan. Tosiasiassa vuonna 2020 arktisilla vesillä oli jumissa 20 ilmastotutkijaa ja venäläiset ydinmurtajat, koska jää on niin paksua.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Pohjoisnapa-2020.png

2020 ollaan siis vahvasti jumissa Pohjoisnavalla. 2012 oli minimi ja 2014 oli jo Alaskan verran enemmän jäätä Pohjoisnavalla kuin 2012. Silti sitä kovasti FMI:n Jari Haapalan johdolla sulatellaan vuonna 2020.

2019 ja 2020 olivat oikeata ilmastohöpöjuttujen kulta-aikaa. Niitä juttuja keksittiin kaikista mahdollisista ja mahdottomista asioista. Aiheeseen liittyen tietysti pääsiäissaarten patsaat hukkuvat mereen, kuinkas muuten. Ylen taattua ilmastopropagandaa tämäkin.

Mielikuvituksella ei tosiaankaan ollut rajoja!

http://www.whatreallyhappened.com/WRHARTICLES/globalwarming2.html

Toki YLE:n veroinen propagandakoneisto MTV3:lla antoi ymmärtää, että 3200 km Etelänavasta oleva saari on Etelämanner, joka on viikossa melkein kokonaan sulanut paljaaksi. Tällainen propagandistinen uutisointi oli erittäin tyypillistä 2020 aikoihin, jolloin ilmastopropagandan härskiydellä ei enää ollut pienimpiäkään rajoja. Moraali tosiasioiden osalta oli sekä Suomen ilmatieteen että median osalta pojalukemissa, ja jopa täysin nollassa.

Juuri 2012 ja 2014 oli uutisoitu, kuinka ilmastonmuutoksen takia Etelämantereen jääpeite kasvaa. Nopeita ovat joustavia ja nopeita nuo ilmastonmuutosjuttujen käänteet jäiden kasvamisesta sulamisen puolelle ja kohta taas päinvastoin.

Tosiasiassa lämpötilakehitys Etelämantereella on ollut vaihtelevaa, mutta vakaata. Nuo vuoden 2020 ennusteet/alarmit perustuvat NASA:n satellittimittauksiin ja Etelämantereen kesän tuloon.

Kaiken huipuksi 22.3.2020 tehtiin Etelämantereella kaikkien aikojen pakkasennätys. Kertoiko MTV3 tai joku muu siitä. Ei kertonut, koska FMI ja media juoksee ympäri maapallon etsimässä lämpöennätyksiä, joista koko maapallon lämpötilaennätys on ihme kyllä niinkin vanha kuin 56,7 °C Death Valley, California, 10.7.1913. Siihen ei CO2 näytä purevan.

Maapallon kylmyysennätys on niinkin tuore kuin -89,2 °C , tuo sama tutkimusasema Vostok, Etelämanner, 21.7.1983.

Kaikista faktoista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelusta huolimatta mm. umpipunavihreä HS tekee Etelämantereella jatkuvaa propagandaa vuonna 2020, mikä jääköön lapsillemme muistoksi siitä surullisesta ajasta, jossa Suomi median suhteen eli vuonna 2020.

2030

Vuonna 2009 Kaleva antoi 2030 ennustuksen pohjoisnavan suhteen.

Saman vuoden sulamisen suhteen Pohjoisnavalle, antoi APU -lehti vuonna 2020. Lehden primusmotorina toimi FMI:n Jari Haapala, jonka juttuja on tässä kohtaa syytä ottaa esille hieman laajemminkin. Näin maallikosta kun tuntuu täysin käsittömälle, että Haapala heittelee näitä juttuja osatotuuksiin perustuen. Tuossa Apu-lehden jutussakin hän perustelee ennustettaan 1980 alkaneella jään määrän trendillä, vaikka aika varmasti työnsä puolesta tietää tässä blogissa mainitut edellisten 1900-luvun alun lämpökausien vastaavat sulamiset ja nykyistä vähäisemmät jäätilanteet.

Mikä sitten ohjaa ihmisen tekemään tällaista jatkuvaa osatotuuksiin eli kansanomaiseti kirsikanpoimintaan liittyvää propagandaa, jonka aika varmasti itsekin tietää propagandaksi ja että ajastaan tulee siitä jäämään kiinni, kun ilmastosykli menee taas jäähtyvälle trendille? Onko se raha vai narsistinen luonne haluta julkisuutta hinnalla millä hyvänsä? Onko samaa asiaa tullut toisteltua niin kauan, että takapakkia ei enää voi ottaa, vaan odotetaan, että kuolema pelastaa, ennenkuin totuus maapllon luonnollisten ilmastosyklien ja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen paljastuu, kun maapallo menee taas jäähtyvälle trendille? Sen vain hän itse tietää. Blogin lopussa on linkkilista Haapalan kirjoittamiin alarmeihin.

Oikealla ylhäällä Jari Haapalan tarkastelujakso. Alhaalla pidempi jäähistoria, josta näkee miksi muutkin ”valitsevat” 30 vuoden jäähistorian sulamisalarmeja tehdessään.

2033

TM on laajentanut kavalkadiansa ilmastoalarmien pariin. Sen vuoden 2018 jutussa ennustetaan, että New Yorkissa on 2033 suuret alueet veden alla.

Merien nousua on sitäkin veikkailtu yli 100 vuoden ajan. Esimerkiksi Australian rannikolla meri onkin hieman noussut, mutta ei tällä ihmisen aiheuttamalla antropogenisellä aikakaudella sen enempää, kuin luojan luomien aikaisempien säiden ja ilmastojenkaan aikakausilla. Tässä suhteessa ihminen ei vielä ole ollut luojaa vahvempi, vaikka niin kovasti kuvittelee FMI:n ja IPCC:n johdolla olevansa.

2040

Pikkasen pesimistisempi arvio Pohjoisnavalla seilailun suhteen, kun menee vuoteen 2040 asti.

2050

Aina vaan loittonee pohjoisnavalle seilaaminen. Tämän mukaan vasta 2050.

On sama vuosi, kun Australiasta talvet katoavat. Varmaan myös Suomesta, koska siitäkin on valtavasti povauksia.

Ota tästä nyt selvää! Ottivatkohan edes isoisämmekään?

2060

Tieteellinen totuus on myös vuosi 2060, kun riittävän isolla pensselillä tiedettä maalaillaan.

2065

Armonaikaa saatiin!

Tutkijaryhmä sai selville, että merenpinnan taso voi nousta hieman yli metrin vuoteen 2100 mennessä. Edellinen vuoteen 2100 ulottuva arvio ennusti merenpinnan nousuksi 76,2 senttimetriä.”Kukaan ei ollut katsonut kokonaiskuvaa sen suhteen, mitä Etelämantereen mannerjäätikön sulaminen tietää maailmanlaajuiselle ilmastolle”, Bronselaer ihmetteli.Selvittääkseen sen, vaikuttaako Etelämantereen mannerjään sulaminen ilmastoon, tutkijat lisäsivät yhteen viimeisimmistä ilmastomalleista jään sulamisen. Sulamisen kera ohjelmoitu tietokonemalli ilmaisi, että maailmanlaajuinen lämpötila nousisi vuoteen 2065 tultaessa kahdella celsiusasteella.

2070

NASA:n supertietokone tai joku muu tieteellinen kone ennustaa Pohjoisnavalle seilaamista vasta vuodelle 2070.

2080

Tämän tieteellisen tutkimuksen valossa joudumme odottelemaan aina 2080 asti! Toki jo vuotta 2040 siinä väläytellään.

2100 ja 2500

Pohjoisnapa ei nosta merenpintaa, mutta Grönlanti ja Etelämanner nostavat. Tässä ennustetaan Etelämantereen sulamista vuosille 2100 ja 2500. Tieteen haarukka on pikkasen suuri, mutta varmaan ovat ihan tosissaan nuo luvut tieteellisestä tukimuksestaan kaivaneet.

2100 on suosittu ennusteiden vuosi.

2219

Vuonna 2019 julkaistu alarmi Islannista on 200 vuotta, eli mennään vuoteen 2219, kun Okjökullin jäätikkö katoaa.

2296

1921 ennustettiin, että vuonna 2296 ovat jääalueet navoilta melkein kadonneet.

Linkkejä

Pieleen menneitä ilmastoennustuksia: https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions

Lopuksi

Ilmatiedettä edustavan Jari Haapalan alarmikooste. Näiden kirjoittaminen ja yksipuolisen propagandan luominen lienee hänenkin päätyönsä Suomen ilmatieteenlaitoksella.

Tämän pakinan loppulause sopii hyvin Jari Haapalankin kohdalle:

”Ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.”

2006

http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/pienet-jaatikot-alttiita-sulamiselle/102188/

https://www.vihrealanka.fi/node/1261

2008

https://yle.fi/uutiset/3-5822848

http://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2405386/Kest%C3%A4vi%C3%A4+tulevaisuudenkuvia+globaalista+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf

2009

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1232521991

https://yle.fi/uutiset/3-5715763

2010

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78186/Julkaisuja_15-2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

http://www.ahven.net/kalaviikko2010/tiedostot/Haapala.ppt

https://www.fiia.fi/ajankohtaista/taistelu-jaamerella

2011

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjoinen-j%C3%A4%C3%A4meri-sulaa-kes%C3%A4isin-muutaman-vuosikymmenen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/690745

2012

https://yhdistykset.vihreat.fi/vihdin.vihreat/author/jari-haapala/page/2/

https://yle.fi/uutiset/3-6317948

https://areena.yle.fi/1-1624481

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotearkisto/-/journal_content/56/30106/548248?refererPlid=38137

2013

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3070543-ilmasto-lampenee-pohjoisessa-nelja-astetta

2014

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/08/ilmatieteen-laitoksen-tutkijan.html

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/42499674

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/itameri-pauhaa-muutoksen-kourissa

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2014-10-13/Pohjoinen-j%C3%A4%C3%A4meri-sulaa-%E2%80%93-J%C3%A4%C3%A4n-muutosnopeus-miljoona-neli%C3%B6kilometri%C3%A4-vuosikymmeness%C3%A4-3256270.html

http://ilmastofoorumi.fi/asiasanat/himalaja/

2015

http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/merkitt%C3%A4v%C3%A4-tutkimusrahoitus-pohjanlahden-kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-hy%C3%B6dynt%C3%A4miseen

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/J%C3%A4rvet-j%C3%A4%C3%A4tyiv%C3%A4t-It%C3%A4meren-j%C3%A4%C3%A4t-sen-sijaan-v%C3%A4hiss%C3%A4/918769

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Ilmaston_lampeneminen_muuttaa_merkittava(33448)

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000998687.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002790473.html

http://tuima.fi/merentutkija-ilmastotalkoot-olisi-pitanyt-aloittaa-eilen/

https://www.uusimaa.fi/artikkeli/272621-sipoolainen-jari-haapala-sai-tutkimusmatkalta-jaamerelta-uutta-tietoa-merijaan

https://seura.fi/asiat/tiede-ja-luonto/pelottavan-nopeaa-merijaa-on-kutistunut-pienimmilleen-2000-luvulla/

http://verkkouutisetfi.herokuapp.com/kotimaa/lance_jaameri-33093

2016

https://atmoslehti.fi/tutkimus/ilmaston-lampeneminen-heikentaa-itameren-jaata-ja-lisaa-tulvariskeja/

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071221802848_uu.shtml

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/a8de9926-2269-4c1d-bcb5-f11c1fcaf41c

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/858640/Napajaa+voi+sulaa+kohta+kokonaan++nain+se+vaikuttaa+Suomessa

https://www.aamulehti.fi/maailma/pohjoista-napajaata-on-lapin-pinta-alan-verran-vahemman-kuin-edellisena-ennatysvuotena-23759220/

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6597590

https://www.lapinkansa.fi/ulkomaat/pohjoinen-napajaa-voi-huonosti-mutta-ei-rikkone-sulamisennatysta-15668753/

https://www.satakunnankansa.fi/maailma/napajaa-voi-sulaa-kohta-kokonaan-pois-kesaisin-nain-se-vaikuttaa-saahan-suomessa-13762779/

http://www.ts.fi/uutiset/maailma/2983678/Pohjoisessa+rikotaan+taas+jaaennatyksia++Jaameri+muodostuu+vahitellen+Itameren+tyyppiseksi

2017

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/arktinen-merij%C3%A4%C3%A4-pienenee-v%C3%A4hitellen-1.208784

https://yle.fi/uutiset/3-9720072

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jarvet-jaatyivat-itameren-jaat-sen-sijaan-vahissa/6286420#gs.CFvf8zU

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/jattimainen-jaavuori-larsen-c-on-irtoamassa-etelamantereesta-lampeneminen-on-siella-kaikkein-suurinta/6287722#gs.7CGaU5k
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarvet-jaatyivat-itameren-jaat-sen-sijaan-vahissa/6286420#gs.CFvf8zU

2018

https://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/pohjoinen-napaj%C3%A4%C3%A4-voi-huonosti-mutta-ei-rikkone-nelj%C3%A4n-vuoden-takaista-sulamisenn%C3%A4tyst%C3%A4-1.2112552

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/merenpinta-saattaa-nousta-lahes-metrilla-helsingissa-suuria-tulvia-voi-tulla-2100-luvulla-joka-toinen-vuosi/6863174

https://www.aamulehti.fi/uutiset/pohjoinen-napajaa-on-jaamassa-taas-ennatyspieneksi-syy-on-ihmisen-aiheuttamassa-ilmastonmuutoksessa-200787580/

2019
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/etelamantereen-jaa-sulaa-ennennakematonta-vauhtia-suomalaistutkijalta-kylmaava-arvio-vaikka-kaikki-paastot-laitettaisiin-kuriin-tanaan-sulaminen-jatkuu/7241548

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/etelamantereen-jaa-sulaa-ennennakematonta-vauhtia-suomalaistutkijalta-kylmaava-arvio-vaikka-kaikki-paastot-laitettaisiin-kuriin-tanaan-sulaminen-jatkuu/7241548

https://www.forssanlehti.fi/uutiset/mannerjaatikoiden-sulaminen-kiihtyy-gronlanti-ja-etelamanner-eivat-enaa-palaudu-entiseen-tasapainoonsa-vaikka-tehtaisiin-radikaaleja-ilmastopaatoksia-189460

https://ls24.fi/lannen-media/saan-aari-ilmioiden-ennustetaan-lisaantyvan-tulevaisuudessa-tutkijan-mukaan-kaynnissa-on-poikkeuksellinen-ilmastovuosi

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006239284.html

https://areena.yle.fi/audio/1-4651603

2020

https://www.apu.fi/artikkelit/pohjoisnapa-voi-olla-jaaton-jo-vuonna-2030?

Koko nykyinen 2000-luvun keskustelu kiteytyy tähän MOT:n ostikkoon ja siihen liittyvään kommenttiini.