Ilmastonmuutosten syitä historian lehdiltä

Johdanto

Ilmaston muuttumisen syitä on aikojen saatossa pohdittu paljonkin. Syitä on haettu Golfvirrasta, auringosta, merenpohjan muutoksista, revontulista, kuusta, tulivuorista, sodista,otsonista ja maapallon akselin heilauttamisesta. Lopuksi 2000-luvulla ollaan päädytty siihen, että ihminen on syyllinen ilmaston muuttumiseen.

1901 revontulet olivat kadoksissa

1901 oli erityisen leuto talvi Utsjokea myöten. Joko huumorilla tai tosissaan silloin epäiltiin, että tanskalaiset revontulitutkijat veivät revontulet mennessään ja siksi on leutoa vielä helmikuun alussa.

1907 havaittiin 35 vuoden ilmastosykli

1907 ei ilmastonmuutoksen varsinaista syytä selitetty, mutta löydettiin siihen liittyvä yksi sykli.

1909 Golfvirta

1909 havaittiin keväthankien vähentyminen ja epäiltiin Golfvirtaa syylliseksi.

1939 FMI johtaja Keränen raportoi samasta asiasta.

1909 Svantte Arrhenius tunnisti auringon ja Atlantin vaikutukset Suomen säihin. 1909 toukokuu oli kylmä kuten 2021 oli ja molempien perään kesä- ja heinäkuu helteisen lämpöisiä.

1910 Cook ja maapallon akseli

Vuonna 2296 ovat navat sulkaneet!

Humoristinen näkemys ilmaston muuttumisen syistä. Maapallon akselin heilauttaminen.

1911 Aurinkoa epäiltiin

Edelliseen liittyvä koko artikkeli

1912 ”Talvi ei mene tavoissaan – sanotaan”

1912 ei syitä leutoon talveen keksitty, mutta tiedettiin, ettei Suomen talvi mene tavoissaan. Napapyörteen rikkoutumista ei ollut tapahtunut.

1913 ilmaston muuttumisen kuvitelmia

1913 Ilmastomme muuttumassa meri-ilmastoksi

Aurinkoa epäiltiin syylliseksi.

1913 puhuttiin tulivuorien vaikutuksesta ilmastoon.

1915 Sota

Nuoret eivät muista tällaista nähneensä, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: ”Tällaisia ne olivat talvet ennen”. Syyksi epäiltiin sotaa ja sen kautta syntyneitä kuumia kaasuja.

Siinä nimittäin oltiin epätoivoisia vuonna 1914

1915 Svante Arrhenius CO2-teoria

1921 leuto talvi johtui Atlantilla olevasta minimistä

1925 talvella purjehdittiin sulassa vedessä

1928 tulivuoret taas epäilyksen alaisina

1929 sotien syyt

1929 ei sodan takia kuumaa ennustettu, mutta epäiltiin sotia kuumuuden syyksi. Eikä siinä huono ennustus ollutkaan, koska jo 1939 kuuman 1930-luvun jälkeen alkoi II-maailmansota.

1930-luku oli lämmin

1930-luku oli lämmin ja sen lumettomista talvista on paljon kuvia tässä kokoelmassa, linkki. Parhaiten sitä kuvaa tämä vuoden 1966 yhteenveto, jonka on tehnyt FMI:n johtaja prof. Keränen

Silloin useampana vuotena soudeltiin talven sulissa vesissä ja kylvettiin ruista maahan tammikuussa.

1935 FMI:n johtaja prof. Keränen pohtii Golfvirran merkitystä sen vuosikymmenen lämpöihin.

1937 Tyynenmeren pohjan muutokset ilmastonmuutoksen ja ääri-ilmiöiden syynä

Syitä 1930-luvun ilmastonmuutokselle ja rajuille ääri-ilmiöille haettiin monesta syystä ja yksi oli merenpohjan muuttuminen ja sen mahdollisesti aiheuttamat merivirtojen muutokset. Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:

”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen sitä, sanoi Mark Twain”

”…tosiasia on, että viime aikoina monet tiedemiehet ovat käyttäneet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, pyörremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, tällaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”

”Nämä merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden välityksellä ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, että merenpohja painuu, vaan jotkut heistä väittävät, että merenpinta nousee”

”Kylmien ja lämpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sekä…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT NÄIN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PITÄNEE VANHA VIISAUS YHÄ EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MITÄÄN TEHDÄ”

Kooste artikkelista. Kaikki tiedemiehet eivät olleet samaa mieltä asiasta, kuten keskimmäisessä leikkeessä lukee, vaan uskoivat napojen sulamisen vaikuttavan asiaan. Linkki koko lehtiartikkeliin.

Tuskin se Tyynenmeren merenpohjan liikkuminen Saimaalle vaikutti.

1938 aurinkoa ei pidetty varteenotettavana tekijänä ja tunnustettiin, että ilmastollisista tekijöistä ei olla perillä

Toista se on vuonna 2022, kun CO2 on kaiken mahdollisen ja mahdottoman takana.

1938 oli taas Golfvirta tai pilkut kuussa ja auringossa

Nykyisin on helppoa, kun on CO2. Leikke on kaapattu sen alapuolella olevasta ”Pilkut kuussa ja auringossa” artikkelista.

1938 Otsonia epäiltiin ilmaston lämpenemisen syyksi

1939 Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Keränen teki ilmastokatsauksen

Koko analyysi omassa blogissaan. blogi: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/

Keräsen mukaan Suomen ilmasto lämpeni 2 astetta tultaessa 1939 vuoteen.

Syitä sen aikaiseen nopeaan ilmasonmuutokseen ei Keränen löytänyt. Aurinkoa ei pitänyt syyllisenä silloinkaan.

Globaaliin verrattuna FMI:n mukaan näin se on mennyt ja näkyy myös Tornionjoen jäidenlähdössä.

1900-luvun alun lämmitti luoja, sitten astui auringon, Golfvirran ja merenpohjan sijaan CO2 selittäväksi tekijäksi.

1949 auringon lämpöhyökkäystä pidettiin syypäänä

1951 aurinko edelleen syyllinen napojen ja jäätiköiden sulamiseen

Pieni jääkausi ja siitä palautuminen

Edellisessä kuvassa näkyy Tornionjoen jäidenlähdön palautuminen, kun maapallo on toipunut pienestä jääkaudesta.

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä, Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä että vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnan aikaistumisena.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

1973 Ilmatieteen laitos piti kuumia kesiä tilastollisina sattumina.

Nykyisin ne ovat ilmastonmuutosta.

Tosin eivät helteet ole mitenkään yleistyneet, vaikka mielikuvaa senkin suhteen luodaan. Lähde https://suomenilmasto.info/2021/07/01/suomen-vakioitu-hellehistoria-1925-2020/

Ei myöskään talvet eivätkä mitkään muutkaan, linkki https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/musta-vai-valkoinen-joulu/

ja linkki https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/yle-ja-ilmastolliset-vertailukaudet/

1988 tuli taas Golfvirta mukaan selityksiin.

Ilmastolliset kaudet muuttuvat niin hitaasti yhden ihmissukupolven näkökulmasta, että aina on jompi kumpi ilmastouhka päällä. Kohta se taas vaihtuu uuteen vaiheeseen, mutta ihminen pysynee syyllisenä jatkossakin. Vuonna 1996 HS piti vielä Golfvirtaa varteenotettavana tekijänä, mutta nyt ihminen on ruvennut ohjailemaan senkin ikiaikaisia vaihteluita.

2020 FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen sanoi, että nykyinen ilmastovaihe on 100 % varmuudella ihmisen aiheuttamaa.

Ari Laaksonen ja ilmatiede yleisemminkin lysenkolaiseen tapaan tuomitsee muut tieteet, jos ne eivät tue FMI:n uskomuksia ihmisen syyllisyyteen, vaan tuovat rehellisesti oman tieteensä tulokset julki. FMI:n ja median vihat ovat saaneet tuta termodynamiikan CO2 ilmastoherkkyyttä tutkivat professorit Kauppinen, Ruottu, Sarkomaa, Malmi ja tri Ollila, Lapin luontoa ja ilmastoa tutkinut biologi prof. Järvinen, dendrokronologian eli puiden kasvun syklisyyden ja neulasten kautta ilmastoja tutkivat prof. Mielikäinen, 2*tri Jalkanen, tutkija Timonen ja aurinkotieteitä edustava prof. Mursula.

Em. henkilöistä osa oli Messuhallissa järjestetyssä Ilmastosi seminaarissa luennoimassa omien tieteenhaarojensa asioista, jonka tilaisuuden YLE riensi jo etukäteen tuomitsemaan denialistien kokoukseksi. Punavihreät ääriliikkeet pyrkivät vaikuttamaan siihen, että messuhalli kieltäisi tapahtuman järjestämisen. Linkki luentoihin https://ilmastosi.fi/

Näin Seura lehti tulkitsi tilaisuutta, jossa olin läsnä. Ei kukaan puhunut salaliitoista ja jokainen eri tieteenalan edustaja kertoi omien tieteidensä havainnoista ilmastoon liittyen. ”Uskossaan vahvat” tieemiehet! Erikoista olisi, jos eri alojen tiedemiehet eivät uskoisi omiin tieteisiinsä ja niissä saatuhin tieteellisiin tuloksiin.

Ilmastoaiheet vaihtuvat ilmastosyklien mukaan ja kohta on uusi vaihe, jossa selitellään sitä, miten ihminen saikin maapallon ilmaston jäähtymään ja sitä kautta paistumisen sijaan pieni jääkausi uhkaa maapalloa.

Mikä sitten on lopullinen tulevaisuuden vaihtoehto, sitä ei tiedä kukaan.

Kirjoittanut JYRKI ITKONEN

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.