Grönlannin ja Huippuvuorten lämpenemiset ovat olleet lähes viikoittain jonkun median jutun aiheena 2000-luvulla. Onkin syytä tehdä lehdistökatsaus niihin liittyvien sää- ja ilmastouutisten suhteen myös ajalta ennen ilmastonmuutosajanlaskun alkua 1961.
1836
Noin 200 vuotta sitten oltiin selvillä siitä, että aika ajoin Grönlannissa on lauhoja talvia. Vuonna 1740 niin lauhaa, ettei mokomaa muisteta.
Jutun kirjoitti Oulun Wiikko Sanoma no. 23 kesäkuun 4. päivä 1836. Nykyinen ilmatiede ei tätä vaihtelua enää tunne eikä tietenkään mediakaan. Lähde Kansalliskirjasto, linkki:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1
1897
Vielä niinkin myöhään kuin 1897 tiedettiin, että jäätikköjen jäävirrat välillä kasvavat ja välillä vetäytyvät. Nyt tämä tieto ja osaaminen on kadonnut.
Tästä jäävirtojen vaihtelusta on kuvapari, jossa Sveitsin Grinenwaldin jäätikkö on ollut 100 vuotta sitten samassa tilanteessa kuin on 2000-luvulla. HS tapansa mukaan on hakenut omaan juttuunsa sopivamman kuvan kylmemmältä ilmastojaksolta vuodesta 1865.
1903
1903 Grönlannin ilmastonmuutoksesta raportoitiin lehdissä.
1906
1906 uutisoitiin myös Grönlannin sulamisesta, mutta myös vuonna 2023 puheena olleesta Pyreneiden vuoriston huonosta lumitilanteesta.
1910
Grönlannin sulamisesta raportoitiin 1910
1912
1912 näytti siltä, että maailma on muuttumassa kesämaaksi. Huippuvuorten tuntumassa Prince Charles Forelandin saarella havaittiin ihania kukkakenttiä.
1913
Maapallon kuumin hetki on 56,7 °C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. Se ei ollut hetkellinen lämpö siellä, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. – 14. heinäkuuta 1913 välisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 ° F: een tai enemmän joka ikinen päivä, ja tämä 10 päivän jakso on edelleen pisin peräkkäinen kuuman ajan lämpötilajakso. Kuumimmat päivät olivat 9. – 13. heinäkuuta, jolloin lämpötila nousi vähintään 129 ° F joka päivä, ja 10. heinäkuuta lämpötila nousi ennätyslukemaan 134 ° F: seen, joka on siis yhä voimassa maapallon kuumimpana lukemana.
Samaan aikaan myös Suomessa uutisoitiin lintujen muutosta pohjoiseen ja kukkakentistä lähellä Huippuvuoria.
1923
1923 pohdittiin, että sulaako Pohjoisnapa kokonaan ja lämpenevätkö arktiset alueet suuren ilmastonmuutoksen niitä uhatessa. Lämpötilan muutos on tuonut suuria muutoksia kasvi- ja eläinmaailmaan.
Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuperäiseen kirjoitukseen on tässä linkissä:
https://jitkonen.fi/?p=2464
1924
1924 Kultainen aika raportoi Grönlannin sulamisesta, mutta myös Alaskan lämpimistä talvista.
1926
1926 raportoitiin Alaskan lämpenemisestä ja siitä, että Huippuvuorilla ilmasto oli lämmennyt yhden asteen verran. Ilmastonmuutos ei perustunut mihinkään ennustuksiin, vaan oli tapahtunut tosiasia.
1930
1930 kerrottiin Grönlannin sijainnista ja sen kasvimaailmasta sekä lumipeitteen alla olevista lämpölähteistä, joiden ansiosta kasveilla ei ole hätää Grönlannissa.
1938
Huippuvuorilla on Adolf Hoelin mukaan tapahtunut suurimmat ilmastonmuutokset, mitä koskaan on aikaisemmin on tapahtunut maapallolla, kun 20 vuodessa lämpeni 7 asteella!
Albert Hoel oli tehnyt Huippuvuorten ilmastotutkimusta jo pitkään. Tämä kuva Huippuvuorilta vuodelta 1907, jossa Hoel on vasemmalla.
Syitä ennennäkemättömän nopealle lämpenemiselle haettiin auringosta ja Golfvirrasta. Se oli siihen aikaan paljon hankalampaa se syiden etsiminen, kun ei keksitty panna ihmistä syylliseksi.
Pohdittiin myös sitä että Grönlannin sulaminen aiheuttaisi Euroopan lauhat talvet.
Tosin 1929 oltiin oltu sitä mieltä, että Euroopan pakkaset johtuvat ihan samasta asiasta.
Samanlainen onnenpyörä pyöri siis tieteessä jo tuohon aikaan kuin nykyäänkin, mutta verotukseen ja muuhun vastaavaan se onnenpyörä ei vielä silloin vaikuttanut.
1939
1939 Huippuvuorilla oli lämmennyt jopa 9 asteen verran! Suomen Lapissa oli +10 C lämpöä tammikuun viimeisenä päivänä, kun samaan aikaan Afrikassa kuollaan kylmään.
Unikoita Huippuvuorilla 1939
Huippuvuorilla 9 C asteen nopea ilmastonlämpeneminen.
1930-luku yleisesti
1930-luvulla ylipäätään oli myös vanhojen arkistokuvien perusteella nykyisen 2000-luvun kaltainen lämmin ilmastojakso.
Nämä 1900-luvun alun lehdissä kirjoitetut havainnot ovat yhteensopivia Grönlannin jäiden laajuudesta ja lämpötiloista nyt tehtyjen käyrien kanssa.
Grönlannin sulamisasiaa on tutkittu myös arkistoista löytyneiden ilmavalokuvien perusteella ja todettu, että 1930-luvulla sulaminen Grönlannissa oli nykyistä nopeampaa ja suurempaa.
https://scitechdaily.com/1930s-photos-reveal-history-of-greenland-glaciers/
Venäläinen tiedemies N.N. Zubov
Pohjoisen jäätutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli venäläinen tiedemies, joka käytti koko työuransa arktisen alueen tutkimukseen. Zubov teki lämpenevästä Arktikasta runsaasti havaintoja, joita hän kuvailee kirjassaan Arktinen Jää, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. Hän kirjoittaa mm. näin (lähde):
Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmiö, kun jään määrän vaihteluita on seurattu. Jään määrän asteittainen ja alueellisesti kattava väheneminen todistaa lämpenevästä arktisesta alueesta. Tärkeimmät todisteet tästä yleisestä lämpenemisestä ovat:
1) Vetäytyvät jäätiköt ja pois sulavat saaret… Kaikki Grönlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen päättyvät jäätiköt ovat vetäytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, että niitä ennen yhdisti jääsilta… Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten jäätiköiden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten jäätiköiden vähenemistä ”katastrofaaliseksi”.
2) Lämpötilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskimääräinen lämpötila on tasaisesti noussut… Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Grönlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskimääräistä kylmempää vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat lämpötilat ovat olleet yleisiä…
3) Lämpenevän Arktikan biologiset merkit… Kalat ovat ulottaneet elinpiirinsä pidemmälle ja pidemmälle pohjoiseen… Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa… myös makrilleja ja delfiinejä havaitaan siellä, missä niitä ei ennen nähty… Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi… Monia lämpöä tarvitsevia pohjaeliöitä löydetään nyt alueilta, joilta niitä ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: ”Viidentoista vuoden aikana… tapahtui muutos… jollainen yleensä yhdistetään pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.”
4) Merenkulku… On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edeltävän kylmän jakson aikana.
Kaikkein merkittävintä on se, että Arktikan lämpeneminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn alueeseen.
Zurichin yliopisto vuonna 2009
Myös Sveitsin Alppien sulamisesta Zurichin yliopistossa tehty tieteellinen tutkimus, jossa pohditaan syitä sille, että Sveitsin Alppien jäätiköt olivat vähäisempiä 1930-luvulla.
Toki tuo Sveitsin ja Alppien jäätiköiden sulaminen havaittiin myös suomalaisessa tieteessä ja mediassa.
1930-luku Suomessa
Tämän vuosikymmenen ja siihen asti tapahtuneen ilmaston nopean lämpenemisen kiteyttää Ilmatieteen Laitoksen johtaja prof. Jaakko Keränen Pellervo lehdessä 4.1.1939 ”Onko ilmastomme muuttunut lämpöisemmäksi”, linkki:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/
Suomessahan 1930-luvulla vehnää viljeltiin Lapissa asti, kuin ilmast0 siirtyi 500 km etelämmäksi ja sitä sen aikaisessa lämmön huumassa tehtyä virhettä Ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Keränen ihmetteli vuonna 1966.
Samoin ruista jopa tammikuussa.
1930-luku USA:ssa
USA koki ankaran ilmastovaiheen kuumalla 1930-luvulla, kun pölymyrskyt yleistyivät osassa Pohjois-Amerikkaa, jonka pelättiin muuttuvan erämaaksi.
1947
Mysteerinen raju ilmaston lämpeneminen oli havaittu. Meren pinnan noususta oltiin huolissaan. Arktisen alueen ilmastonmuutosta pidettiin niin vakavana, että kansainvälisiä toimia esitettiin.
Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuperäiseen kirjoitukseen on tässä linkissä:
https://jitkonen.fi/?p=2464
1949
Tutkijat olivat keränneet yhä enemmän todisteita siitä, että ilmastollinen vallankumous on meneillään ympäri maailmaa.
Varsinkin Grönlannissa asia oli havaittu, kun välissä olleen pienen jääkauden aikana eskimot olivat joutuneet jättämään Grönlannin. Nyt kuitenkin 1900-luvun ilmastonmuutoksessa alkoi jonkun tason maanviljely olla taas mahdollista ja mm. turskaa oli ilmestynyt Grönlannin edustalle siitä oli saatu osa ruokavaliota. Uusia lintulajeja oli myös havaittu.
Jutun mukaan ilmastonmuutos ei ollut havaittavissa vain napojen lähettyvillä, vaan myös päiväntasaajalla.
Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuperäiseen kirjoitukseen on tässä linkissä:
https://jitkonen.fi/?p=2464
1951
1951 raportoitiin edelleenkin Grönlannin sulamisesta ja siitä, että keskiaikaisten rakennusten rauniot ovat paljastuneet sulavien jäätiköiden alta. Jopa Alppien jäätiköt olivat kadonneet kokonaan sekä Afrikassa mm. Kilimanjaron jäätiköt olivat pienentyneet.
Lintulajit olivat siirtyneet pohjoiseen ja eskimot söivät turskaa, jota eivät olleet koskaan ennen vuotta 1900 nähneet vesillään.
Koko lehtijuttu suomeksi ja linkki alkuperäiseen kirjoitukseen on tässä linkissä:
https://jitkonen.fi/?p=2464
1992
Etelämanner: lisää jäätä lämmöstä huolimatta, HS 14.3.1992
Artikkelin kirjoittajat olivat geologit Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen, jotka ovat olleet tutkimusmatkalla Etelämantereella ja perehtyneet sitä koskeviin asioihin.
Poimintoja kirjoituksesta
Etelämanner ei sulaisi äkillisestä kasvihuoneilmiöstä, vaan suuri kosteus lisäisi lumisateita navoilla. Ne ovat säilyneet myös paljon nykyistä lämpöisemmissä ilmaston vaiheissa.
Jo vuosisadan vaihteessa maineikas Robert Scott esitti kuuluisan ristiriidan: Etelämantereen mannerjäätikkö kasvaa maapallon ilmaston lämpimissä vaiheissa ja ohenee kylminä kausina.
Tuoreissa Etelämantereen tutkimuksissa on saatu vakuuttavia todisteita tämän merkillisen ilmiön, Scottin paradoksin, oikeellisuudesta.
Pähkinäpensaita Oulun korkeudella.
On hyvä muistaa, että nykyinen tai odotettava kasvihuoneilmiön voimistuminen ei ole mitään uutta ja ainutkertaista. Esimerkiksi geologisesti ajateltuna aivan äskettäin, eli noin 125 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila oli 2-4 astetta nykyistä korkeampi. Suomessa kasvoi tuolloin tammi- ja pähkinäpensaslehtoja aina Oulun korkeudella saakka.
Suomen ilmasto oli noin 2 astetta nykyistä lämpöisempi myös 8000-5000 vuotta sitten. Silloin Kilpisjärvelläkin humisivat komeat mäntymetsät. Nyt alueella kasvaa vain tunturikoivikkoa.
Ilmaston viileneminen alkoi 5000 vuotta sitten. Kylmeneminen ei ole ollut tasaista. Satojen vuosien mittaiset lämpimät ja kylmät jaksot ovat seuranneet toisiaan.
Viimeisimmän kylmän jakson ns. Pienen Jääkauden kylmin vaihe oli 1750-luvulla, jolloin ilmasto oli 1-2 astetta nykyistä kylmempi.
Maailmanlaajuisetkin muutokset ovat kuitenkin luonnollisia. Maapallon ilmasto ja valtamerien pinnan korkeus eivät ole koskaan olleet pysyviä pitkiä ajanjaksoja eivätkä tule olemaan.
Menneisyydessä tiedetään tapahtuneen kuitenkin hyvin nopeita ja dramaattisia luonnollisia ilmastonmuutoksia:
– 11 000 vuotta sitten Euroopan ilmasto kylmeni alle 200 vuodessa 5-6 astetta
– Grönlannissa jääkausi päättyi äkillisesti 10 000 vuotta sitten. Tuolloin Grönlannin eteläosan lämpötila kohosi 7 astetta vain 50 vuodessa!
Eduskuntaan ilman veneitä
Kuvaamamme geologiset ilmiöt eivät ole laskennallisia malleja eivätkä tietokone-ennusteita. Ne ovat todella tapahtuneet ja tapahtuvat juuri nyt. Tulokset on hankittu jääkairauksilla.
Tuomiopäivän ennusteet siitä, että eduskuntatalon portaat peittyisivät pian meriveden alle ovat vahvasti liioiteltuja. Eduskunnan lainehtimiseen tarvittaisiin uusi jääkausi.
Näinhän se Etelämanner on lämpimään aikaan käyttäytynyt.
2000-luku
2000-luvulla Grönlannin sulamisennustukset yleistyivät uudestaan ja niitä kuultiin aivan jatkuvalla syötöllä eri lähteistä. Myös koko Pohjoisnavan ennustettiin olevan kesäisin sula ja Koillisväylän auki ympäri vuoden. Eivät ole osuneet nuo ennustukset kohdalleen, kun tilannetta tarkastellaan 2022.
Keikahduspiste
Hysterian luomiseksi ja ihmisten pelotteluksi keksittiin vuonna 2008 käsite keikahduspiste, kun joku tutkijaryhmä listasi yhdeksän keskeistä keikahduspistettä, jotka tapahtuvat, kun maapallon keskilämpötila nousee 1,5 C-asteen verran. Grönlanti kuulemma sulaa ja se on peruuttamaton asia, jolloin merenpinta nousee huomattavasti. Myös ikirouta Siperiassa sulaa. Ne muiden keikahdusasioiden mukana johtavat katastrofiin, jota ei koettu 6000 vuotta sitten, kun metsät olivat vallanneet Suomen tunturit, Grönlannissa viikingit viljelivät maata ja Siperia ikirouta oli noin 200 km nykyistä pohjoisempana.
Myös vesipähkinöitä Suomessa tuohon aikaan syötiin, kun oltiin keikahduspisteen yläpuolella.
Pelottelulla ja hysterian luomisella on pitkät juuret, koska sitä kautta kyetään hallitsemaan ihmisjoukkoja. Mihinkäs se ihminen muuttuisi?
Grönlannin historiaa
Vanhoissa lehdissä kerrotaan Grönlannin historiasta ja siitä, että elämä ei ollut helppoa viikingeillä varsinkaan, kun ilmasto alkoi jäähtymään. Koko artikkelin voi lukea tästä linkistä.
2000-luvulla on tehty tieteellisiä tutkimuksia ja todettu Viikinkien viljelleen ohraa Grönlannissa
Ilmasto jäähtyi 1500-luvulla ja Viikinkien aikakausi Grönlannissa päättyi.
Ilmastonmuutosten uusi ajanlasku
1980-luvun paikkeilla alettiin uskomaan, että nykyinen lämmin ilmastovaihe on ihmisen aiheuttama ja siksi tässäkin aiemmin kuvattua 1900-luvun alun nopeaa lämpenemistä halutaan piilotella.
Samasta syystä väheksytään niitä ilmastotieteen osa-alueita, jotka omissa tutkimuksissaan ovat havainneet 1900-luvun alun nopean lämpenemisen, eivätkä pidä nykyistä ilmastovaihetta mitenkään poikkeuksellisena. Esimerkkinä yksi lysenkolaisen ilmatieteen teilaama tutkija, 2-kertainen tohtori Risto Jalkanen. Historiankirjoitukset kiistatta osoittavat, että hän kollegoidensa Mauri Timosen, Kari Mielikäisen ja monen muun ohella ovat oikeassa tapahtuneiden ilmastomuutosten esiintymisestä 1900-luvun alussa ja sitä aiemminkin.
Myös pienestä jääkaudesta palautumisen lysenkolainen, satelliitti-ilmastoaikakaudessa elävä ilmatiede haluaa kiistää, vaikka luonnon omat mittarit sen selkeästi monin eri tavoin meille kertovat:
1. Tornionjoki jäidenlähtö ja kirsikkapuiden kukinta Kiotossa
Näistä Tornionjoki 2000-luvulla
2. Itämeren jäidenlaajuus
3. Zurichin järven jäätyminen
Tulevaisuus?
Tulevaisuus voi olla kovinkin synkkä, jos energianhuoltovarmuus tuhotaan ja lehmät tapetaan, kuten Sitran Mari Pantsar ja muut vihreät tahot esittävät. Tuo muutos kylmään ilmastovaiheeseen voi tapahtua hyvinkin nopeasti ja jopa 20 vuodessa.
