Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa

Johdanto

Tätä kirjoitusta tehtäessä on maaliskuu ja kevään tulvat ovat edessä päin. Niistä tulvistakin puhutaan näinä aikoina ikään kuin ne olisivat uusi ja ainutalaatuinen ilmiö maapallolla ja Suomessa. Todellisuudessa ne ovat niin yleisiä, että niistä voisi kirjoittaa paksun kirjan. Olen tähän blogiin kerännyt muutamia tulvakoosteita vähän eri näkökulmista, jotta voimme verrata nykyisen ilmastovaiheen aikaansaannoksia entisten ilmastovaiheiden suurimpiin aikaansaannoksiin.

Kun tähän koottua tulvahistoriaa tarkastelee, aika rajua on aikojen saatossa ollut tulviminen ihan luonnon ikiomin voimin ilman ihmisen apua kuvitellun ilmastonmuutoksen muodossa. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin niin, että ihmiset ovat aika hyvin oppineet suojautumaan ikiaikaisilta ja vuosittain toistuvilta sään ääri-ilmiöiltä.

Eurooppa tulvissa kuolleiden määrä on laskussa. Lähde kuvassa.

Maapallon 10 pahinta tulvaa

Maapallon 10 pahinta tulvaa (4.10.2019) kuolleiden henkilöiden lukumäärän mukaan.
Lähde: https://www.valuewalk.com/2019/02/top-10-deadliest-floods-world-history/

1. Kiina tulvat 1931, kuolleita 1-4 miljoonaa ihmistä

Ylivoimaisesti tappavin tulva ihmiskunnan tunnetussa historiassa. Kahden vuoden kuivuutta seurasivat voimakkaat lumimyrskyt, vielä rankkasateet ja korkea sykloniaktiivisuus. Heinäkuuhun 1931 mennessä kolme Kiinan suurinta jokea (Jangtse, Keltainen joki ja Huai) virtasi enimmäisrajansa yläpuolella. Sen arvioidaan tappaneen 1–4 miljoonaa ihmistä lähinnä nälänhädän ja sairauksien vuoksi.

2. Keltainen joki, Kiina 1887, kuolleita noin 2 miljoonaa ihmistä

Keltainen joki tulva 28. syyskuuta 1887. Sen arvioidaan tappaneen 900 000 – 2 miljoonaa ihmistä. Noin 2 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Maatalousmaat ja useat pienet kaupungit tuhoutuivat kokonaan. Ei ihme, että Keltainen joki on saanut lempinimen ”Kiinan suru.

3. Keltainen joki, Kiina 1938, kuolleita noin 800 000 ihmistä.

Vuoden 1938 keltaisen joen tulva tappoi arviolta 800 000 ihmistä Kiinassa. Kiinan kansallismielinen hallitus loi tulvan keinotekoisesti Kiinan ja Japanin sodan aikana. Japanin joukot marssivat eteenpäin, ja Kiinan hallituksen täytyi pysäyttää ne. Joten he tuhosivat keltaisen joen padot antaen veden virrata vapaasti eri maakuntien läpi. Kiinalaisten harmiksi japanilaiset joukot olivat pois tulvan alueelta, joka tarkoittaa, että melkein kaikki tulvan uhrit olivat Kiinan kansalaisia.

4. Taifuuni Nina / Banqiaon padon tuhoutuminen, Kiina 1975, kuolleita noin 231 000 ihmistä.

Ru-joen Banqiaon pato tuhoutui 8. elokuuta 1975 taifuuni Ninan takia. Tulva tappoi välittömästi yli 86 000 ihmistä. Toisessa vaiheessa 145 000 ihmistä kuoli nälkään ja sairauksiin. Taifuuni Nina toi yli vuoden sademäärän vain 24 tunnissa, mitä sääennustajat eivät ennustaneet. Banqiaon padon romahdus johti monien muiden lähellä olevien pienempien patojen tuhoutumiseen.

5. Jangtse-joen tulva, Kiina 1935, kuolleita yli 145 000 ihmistä.

Vuoden 1935 Jangtse-joen tulva tappoi yli 145 000 ihmistä ja jätti miljoonat ihmiset kodittomiksi. Tulva toi mukanaan massiivisen nälänhädän ja tappavia sairauksia, kuten tuberkuloosin, malarian ja dermatiitin koko joen laaksossa. Jangtse-joki tulvii melko usein, mutta suurimmaksi osaksi tulviminen ei ole tappavaa.

6. St Felixin tulva, Alankomaat 1530, kuolleita noin 120 000 ihmistä.

Tulva sai nimensä, koska se tapahtui St. Felixin nimipäivänä. Se hävitti yli tusinan verran kyliä ja useita kaupunkeja. Arviolta 120 000 ihmistä kuoli ja yli 100 miljoonan euron arvosta omaisuutta tuhoutui. Tämän tulvan takia 5. marraskuuta 1530 tuli tunnetuksi Paholaisen lauantaina Hollannin historiassa. Se on ylivoimaisesti tappavin tulva Euroopan historiassa.

7 – Punaisen joen suiston tulva, Pohjois-Vietnam 1971, kuolleita yli 100 000 ihmistä.

Kun se tapahtui vuonna 1971, Punaisen joen suiston tulva ei saanut niin paljon kansainvälistä huomiota kuin olisi ansainnut, koska oli Vietnamin, jonka varjoon se jäi. Tulva vaati yli 100 000 ihmishenkeä, lähinnä Hanoin kaupungissa.

8. Jiangsu-Anhuin tulva / Jangtse-tulva, Kiina 1911, kuolleita noin 100 000 ihmistä

Jiangsu-Anhuin tulva vuonna 1911 tapahtui, kun Jangtse ja Huai-joet alkoivat tulvia samanaikaisesti. Se vaati jopa 100 000 ihmishenkeä, noin 375 000 ihmistä jäi kodittomaksi ja aiheutti vakavia omaisuuden menetyksiä.

9. St.Lucian tulva, Alankomaat 1287, kuolleita 50 000 – 80 000 ihmistä

St. Lucian tulva 12. joulukuuta 1287 tappoi 50 000–80 000 ihmistä Alankomaissa ja Pohjois-Saksassa. Ennen massiivista tulvaa missään Alankomaiden järvessä ei ollut lainkaan vettä. Tulva aiheutti korkean kevään vuoroveden, myrskyn ja matalapaineen yhdistelmä. Tulva tuhosi useita kyliä ja pikkukaupunkeja. St. Lucian tulva muutti Alankomaiden historiaa, kun se tuhosi kaikki kylät meren ja Amsterdamin kylän välillä. Se johti Amsterdamin kehittymiseen suureksi kaupungiksi sellaisena kuin me sen tunnemme tänään.

10. Pohjanmeren tulva, Alankomaat 1212, kuolleita noin 60 000 ihmistä.

Pohjanmeren tulva alkoi kesäkuussa 1212 ja päättyi yli kuusi kuukautta myöhemmin. Sen on arvioitu vaatineen noin 60 000 ihmistä. Sadan tuhannen ihmisen täytyi lähteä talostaan

Yhteenveto Kiinasta, joka on pahimpien tulvien kärkimaa

Kiinalla on ollut erityisen pitkä ja kauhea tulvien historia. Viimeisen 2000 vuoden aikana Jangtse on tulvinut yli 1000 kertaa. Mutta se on Hwang Ho tai ”Keltainen joki”, joka on johtanut Kiinan katastrofaalisiin tulviin. Se on kolme tuhatta kilometriä pitkä ja alkaa korkealla merenpinnan yläpuolella Qinghain pohjoisessa vuoristomaakunnassa ja päättyy Keltaiseen mereen. Länsimaalaiset ovat kutsuneet sitä ”Kiinan murheeksi”, koska se on vuosisatojen aikana tappanut enemmän ihmisiä kuin mikään muu joki maailmassa. Vuonna 1887 tulvat tappoivat lähes kaksi miljoonaa ihmistä, vuonna 1931 kuolleita oli lähes neljä miljoonaa ja vuonna 1938 lähes miljoona. Lähde

Ihminen toimillaan aiheuttaa tulvia, joista yksi esimerkki on Haitista. Senkin media mielellään laittaa kuvittelemansa ilmastonmuutoksen syyksi, vaikka juurisyyt ovat täysin selkeät, kun metsät on hakattu sileiksi.
Laittamalla kaikki mahdollinen taivaan ja maan väillä ilmastokuvitelman piikkiin, vältytään todellisilta teoilta, joilla voidaan ongelmalliset asiat ehkäistä.

Pohjanmeren tulvahistoriaa

Lähde: HS 29.11.1928 Pohjanmeren myrskytulvat. Joukossa on Rooman eli Tiber joen suurimpia tulvia, lähde.

V. 334 oli Pohjois-Hollannissa erittäin vaikea myrskytulva. Grootkeyt-Lammaer, Linnen, Burehorn, Schilborne, Schangen, Terdorp, Greppe ja monet muut seudut tuhoutuivat.

V. 516 hukutti myrskytulva Friisein maassa 6000 henkeä.

V. 800 Helgoland (Saksassa) on pitkin aikaa saanut kokea myrskyaaltojen tuhoisaa voimaa. V. 800 vei myrsky siitä suuren osan.

V. 860 oli keväällä Hollannissa tuhoisa myrskytulva, jolloin Katviikissa pato murtui. Rein muutti lasku-uomansa nykyiseen Leckiin, minkä takia Dortrechtin luona synti suuria tulvia, jotka maksoivat lukuisia ihmishenkiä.

V. 1099 oli marraskuun 11. p. Tuhotulva, johon sanotaan hukkuneen 100 000 henkeä.

V. 1164 helmikuun 16. p. Raivonneen myrskyn aiheuttamassa tulvassa, jolloin myöskin Elben ja Wezerin vedet nousivat korkealle, sanotaan niinikään 100 000 ihmisen menettäneen henkensä.

V. 1170 repi myrsky vanhan Borkumin neljään osaan, joista yksi on nykyinen saari Juist. Tulva ulottui Utrechtiin saakka, missä pyydystettiin kaloja kaupungin portin edustalta.

Tulviin nähden oli 1200-luku erittäin vaikea.

V. 1200 mainitaan Friisein maassa (Alankomaissa) tulvaan hukkuneen 100 000 henkeä.

V. 1212 Pohjois-Hollannissa hukkui jopa 306 000 henkeä.

V. 1216 Sortui myrskyssä suuri osa Helgolandia mereen ja Bremenin seudulla sanotaan hukkuneen 20 000 henkeä.

V. 1218 oli marraskuun 17. p. Tavaton myrskytulva. Meri nieli luostarit Jadelebe, Wurdelebe ja Aldessen, Slyeker Syl tuhoutui ja nykyisen Jade-lahden ensimmäinen alku syntyi, 100 000 ihmistä arvellaan hukkuneen.
Seuraavan tammikuun 16. p. Sattuneessa tulvassa laskettiin Friisein maassa 36 000 ihmisen saaneen surmansa.

V. 1240 meri nieli suuria osia Schleawigin rannikkoa, jolloin 62 kylää kokonaan tuhoutui ja Nordstrand saari erkani mantereesta.

V. 1251 myrskytulvassa syntyi nykyinen Wieringin saari ympäröivien maiden huuhtoutuessa mereen. Nykyisen Zulderseen alku laajeni Enkhuizeniin saakka.

V. 1277 marraskuun 6. päivä Tiberin pinta nousi Roomassa 15,88 metriä. Lähde
Joulukuun 25 päivänä meri nieli Reidarlanoin noin 50 kylää. Dellest sai nykyisen muotonsa.

V. 1287 hukkui joulukuun 14. p. myrskytulvaan 80 000 henkeä. Meri murtautui Lacus Tievo järveen, jolloin nykyinen Zuidersee synyi.

V. 1300 myrskytulva nieli puolet Helgolandia ja useita muita saaria.

V. 1337 hukkui hollantilainen kaupunki Runghalt ja 14 kylää myrskytulvaan.

V. 1362 oli tammikuun 16. p. Erittäin vaikea tulva. Meri nieli Syltillä Wendingstadtin ja 30 kirkkoa, Friisein saaret saaret saivat useissa kohdin nykyisen muotonsa ja Boskuns hajosi jälleen useampiin osiin.

V. 1377 tuhoutui myrskytulvassa noin 80 pitäjää

V. 1400 Kesäkuun puolivälissä sattunut tulva syvensi eräitä laivaväyliä niin, että sen jälkeen päästiin suurilla laivoilla Amsterdamiin ja Enkhuizeniin saakka.

V. 1421 oli marraskuun 19. p. Erittäin tuhoisa myrskytulva Friiseinmaassa, Hollannissa ja Englannissa. 72 kylää tuhoutui ja 100 000 henkeä sai surmansa. Zuidersee sai nykyisen muotonsa.

V. 1436 kävi huhtikuun 10. p. Hirmuinen myrsky, jonka aiheuttama tulva hävitti 16 kylää.

V. 1470 hukkui marraskuun 1. p. Myrskytulvaan 10 000 henkeä.

V. 1495 4. lokakuuta Roomassa vedenpinta nousi 16,88 m. lähde

V. 1497 hävitti myrskytulva tammikuun 14. p. 28 pitäjää.

V. 1511 oli tammikuun 16. ja 17. p. Tavattoman kova myskytulva, jolloin nykyinen Jade-lahti syntyi.

V. 1530 oli marraskuun 5. p. erittäin raskas myrskytulva Flanderissa, Seelannissa ja Hollannissa, jolloin 26 kaupunkia ja 24 kylää kokonaan tai suureksi osaksi tuhoutuivat. Erittäin vaikea hävitys kohtasi Antarfia ja Antwerpenia. Tämä on ylivoimaisesti tappavin tulva Euroopan historiassa, kun noin 120 000 ihmistä menetti henkensä.
Roomassa 8. lokakuuta Tiberin vedenpinta nousi 18,95 metriä.

V. 1532 oli lokakuun 31. p:stä marraskuun 2 p:ään hyvin suuri myrskytulva, itäinen Schelde siirtyi uomastaan vieden mukanaan 2 kaupunkia ja useampia kyliä.

V. 1557 15. syyskuuta Roomassa Tiberin pinta nousi 18,9 metriä. lähde

V. 1570 oli marraskuun 1 ja 2 p. myrskytulva, joka v. 1825 helmikuun 4. p. sattuneen tulvan ohella lienee suurin. Amsterdam, Muyden, Rotterdam, Dorflecht ja monet muut kaupungit joutuivat tulvan valtaan. Hukkuneiden lukumäärä 100 000, eräiden mukaan jopa 400 000.

V. 1598 25. joulukuuta Tiberin pinta Roomassa nousi 19,56 metriä, (lähde) on voimassa oleva Tiberin ennätys. Tiber tulvii säännöllisesti ja tulvia esiintyy usein. Kuva Tiberin tulvista on tässä tutkimuksessa: http://hydrologie.org/redbooks/a271/iahs_271_129.pdf

V. 1634 oli lokakuun 11. ja 12. p. ankarimpia myrskytulvia, mitä yleensä sattuu. 6 000 ihmistä ja 5 000 nautaa hukkui ja 1000 taloa sortui. Se tunentaan Burchardin tulvana, kun myrsky ja vuorovesi iski Pohjanmeren rannikolla Pohjois-Frisiaan ja Dithmarscheniin (nykypäivän Saksassa). Suuri osa Strandin saaresta huuhtoutui pois muodostaen saaret Nordstrand, Pellworm ja useita halligeeneja (tasainen laaja savimaasaari, https://www.youtube.com/watch?reload=9&v=BrJk47au5A0 ) Saksaan. Tässä kuvassa yksi vuoden 1634 CO2-vapaassa myrskyssä syntynyt halligeeni Oland odottelee seuraavaa myrskytulvaa, joka jos historia toistaa itseään, tulee jossakin vaiheessa aivan varmasti (lähde Wikipedia):

V. 1717 oli joulukuun 25. p. tuhoisa myrskytulva, jolloin 12 088 ihmistä menetti henkensä.

V. 1720 joulukuun 31. p. myrsky ja tulva jälleen pienensivät Helgelandia erottaen nykyisen Dunen pääsaaresta. Ennen vuoden 1720 ääri-ilmiötä myrskyä tulvineen, nuokin saaret olivat yhteydessä toisiinsa. Kuvan lähde Wikipedia.

V. 1928 Pohjanmeren myrskytulva paitsi aiheutti lukuisia merivahinkoja, se sai aikaiseksi suuria tulvia ja meren rantoja sortui. Syltin saari repeytyi kolmeen osaan. Saaren mantereeseen yhdistävä Hindenburg-allonmurtaja oli vioittunut ja Westlandista etelään rakennetun rautatiepenkereen aallot olivat kokonaan huuhdelleet pois. Schelde-joki on tulviessaan murtanut patolaitteensa kolmesta kohdasta, muutamat kylät ovat joutuneet osittain veden valtaan, Amsterdamissa tulvavesi on noussut makasiineihin ja alemmissa kaupunkikortteleissa talojen ensimmäiseen kerrokseen ja Rotterdamin alavampi osa sekä Maskenin saari ovat myös joutuneet tulvan alle.

V. 2022 Forecan Markus Mäntykangas kertoi, että Englannissa on kaikkien aikojen kovin tuulenpuuska.

Euroopan muita tulvia

Nykyihminen saa aikaiseksi tulvimista monellakin tapaa, kuten ojittamalla ja johtamalla niiden kautta erilaisia vesiä jokiin ja muihin vesistöihin. Myös kaupunkien rakentaminen ja asfaltoiminen estää sadevesien imeytymistä ja kun sadevedet johdetaan nopeasti vesistöihin, saadaan tulvia aikaiseksi.

Kuolemien määrässä mitattuna Europan top 10 on (lähde):

1. V. 1287 St. Lucia’s tulva Alankomaat, Pohjois-Saksa ja Englanti, kuolleita 50 000-80 000 ihmistä.

2. V. 1362 (1st) Grote Mandrenke (Suuri miesten hukkuminen) oli seurausta ilmastonmuutoksesta, joka tunnetaan keskiajan lämpökauden päättymisenä. Sen tuhomyrskyn ja tulvan kokivat Englanti, Alankomaat, Pohjois-Saksa ja Schleswig, kuolleita yli 25 000 ihmistä.

3. V. 1634 Burchardi tulva Saksa, kuolleita 8 000-15 000 ihmistä.

4. 1703 Great Storm of 1703 Iso-Britannia, Belgia, Alankomaat ja Saksa, kuolleita 8 000-15 000 ihmistä.

5. V. 1717 Christmas flood of 1717 Alankomaat, Saksa, Tanska ja Norja, kuolleita 14 000 ihmistä.

6. V. 1824 Saint Petersburg 1824 Venäjä, kuolleita 10 000 ihmistä.

7. V. 1342 St. Mary Magdalene’s tulva Saksa, Itävalta ja Italia kuolleita 6 000 ihmistä.

8. V. 1609 Bristol Channel tulva Englanti, kuolleita 3 000 ihmistä.

9. 1953 North Sea Flood of 1953 Alankomaat ja Iso-Britannia, kuolleita 2000 ihmistä.

Wikipedia: Pohjanmeren tulva oli voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva 31. tammikuuta – 1. helmikuuta 1953, jolloin kuoli 2 551 ihmistä. Alanko­maissa kuoli 1 836 ihmistä, Englannissa 307, Belgiassa 28, Skotlannissa 19 ja loput 224 merellä. Varsin äkillisessä sään muutoksessa tehtiin virhe­arvioita varautumisessa. Voimakas sykloni yllätti, jolloin useat Pohjan­meren valtiot kärsivät mittavista vahingoista.

Alankomaat: Yöllä meri mursi vallit ja aiheutti laajaa tuhoa etenkin Alanko­maiden etelä­osissa, jossa se tuhosi monia kyliä. Tulva tuhosi myös Alanko­maiden rauta­tie­yhteydet Belgiaan ja Ranskaan. Kaikkiaan 89 tulva­vallia murtui

Englanti ja Skotlanti: Pohja­nmeren tulva 1953 oli Englannin tuhoisimpia luonnon­onnettomuuksia koskaan. Yli 1 600 kilometriä ranta­viivaa kärsi tuhoja ja ranta­valleja rikkoutui. 30 000 ihmistä evakuoitiin kodeistaan ja 24 000 kiinteistöä vaurioitui pahoin. Skotlannissa myrsky aiheutti pahimmat tuhot yli 500 vuoteen. Esimerkiksi Crovien kalastaja­kylä jouduttiin hylkäämään, kun monet asukkaat ja rakenteet pyyhkiytyivät mereen.
Itä­rannikon matalissa vesissä tulva tunkeutui paikoin pitkälle sisä­maahan. Lincolnshiressä tulva eteni jopa kolme kilometriä sisä­maahan. Eräin paikoin kymmeniä ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Tulva tunkeutui Itä-Lontoossa viemäreihin. Merellä upposi useita laivoja ja niissä kuoli arviolta 224 ihmistä.

10. 1963 Vajont disaster Italia, kuolleita 1 917 ihmistä.

1890 raportoitiin kovista myrskyistä

Historian valossa Suomessa tulvat ovat tyypillisesti olleet vähäisiä verrattuna Keski-Eurooppaan, jossa sateiden rankkuus, järvien vähäisyys ja maaston suuremmat korkeuserot lisäävät alttiutta tulville. Keski-Euroopassa tulvia esiintyy rankkasateiden jälkeen ja kun lumi keväällä sulaa nopeasti pois, kuten se teki esim. 1926, kun ihmisneron todettiin olevan voimaton sellaisia tulvia vastaan.

V. 1930 oli Ranskassa tyypillinen nopeasta lumien sulamisesta johtuva tulva.

Ranskakin on saanut osakseen useita tulvia, kun mm. 1907 tulvat tuhosivat viinisadon, kun kuivat joet muuttuivat äkisti yli äyräidensä tulviviksi joiksi.

2000-luvulla Euroopan pahimmat tulvat ovat olleet, TOP 5:

1.V. 2012 Venäjän tulvat, kuolleita 172 ihmistä.

2. V. 2014 Kaakkois-Euroopan tulvat Bosnia-Herzegovina, Kroatia, Serbia ja Romania, kuolleita 86 ihmistä.

3. V. 2010 Keski-Euroopan tulvat Puola ja Unkari, kuolleita 37 ihmistä.

4. V. 2009 Messinan tulvat ja mutavyöryt Italia, kuolleita 31 ihmistä

5. V. 2009 Turkin tulvat, kuolleita 31 ihmistä.

Saksa

Saksassa ja Belgiassa oli tulvia heinäkuussa 2021. Ne kuulemma johtuivat ilmastonmuutoksesta. Tätä väittämää ei tietenkään kukaan pysty todistamaan oikeaksi. No oli niin tai näin, ei se 2021 ilmastonmuutostulva ole yhtään mitään niihin tulviin verrattuna, mitä luoja on saanut aikaiseksi siihen aikaan, kun ilmat ja säät sääti.

Venetsia

Venetsiassa kanaalit ovat milloin kuivina ja milloin tulvivat. Nykyisten tulvien sanotaan johtuvan kuvitellusta ilmastonmuutoksesta, vaikka ne ovat ikiaikainen perinne.

Toki Venetsian nykyiset tulvat osin johtuvat ihmisestä monestakin syystä: 1) Po-joen ohjaaminen toiseen paikkaan, 2) Suot joen suistosta on hävitetty ja 3) kaupunki vajoaa ihmisen aiheuttamien syiden johdosta.

1) ja 3) Yhteensä 30 000 rakennusta Venetsiassa on puupaalujen varassa. 1600-luvulla Pojoki ohjattiin kulkemaan Venetsian ohi, ettei kaupunki liejuuntuisi. Koska jokilieju oli tukenut paalutuksia, kaupunki alkoi vajota hitaasti mutaan. Kaupunki kielsi pohjaveden pumppaamisen 1960-luvulla, minkä vuoksi rakennukset vajoavat enää 1,6–2,3 millimetriä vuodessa.

2) Venetsia sijaitsee pari metriä syvässä laguunissa, jonka vuorovesivaihteluita suot lieventävät. Suot ovat nykyisin pienentyneet neljännekseen alkuperäisestä, minkä vuoksi myrskyt vaikuttavat tulvimiseen voimakkaammin. Tulvien estämiseksi laguunin suulle aiotaan rakentaa tulvaportit.

Siitä huolimatta, että Venetsian tulvien syyt ovat päivänselvät, sen tulvilla tehdään täysin surutta ilmastopropagandaa. YLE sentään on poikkeuksellisesti tähän juttuunsa selvittänyt kanaalien kuivuuden syyn, mutta HS tyypilliseen tapaansa tekee tälläkin jutulla ilmastopropagandaansa.

Suomi

Suomessa on tehty järjestelmällisiä vedenkorkeushavaintoja 1840-luvulta alkaen. Muutamia poimintoja suurimpien tulvien osalta:

V. 1899 Suomessa oli historian pahin kesätulva. Tulvavedenkorkeudet olivat keskivedenkorkeuksien yläpuolella Päijänteessä 193 cm, Kallavedessä 155 cm, Vanjavedessä 224 cm, Tampereen Pyhäjärvessä 253 cm ja Saimaalla 202 cm. Tällaisen tulvan toistumisajaksi on arvioitu vähintään 250 vuotta. Vuoden 1899 jälkeen rantojen läheisyyteen on rakennettu huomattavia määriä asuinrakennuksia, kesämökkejä, teollisuuslaitoksia, teitä, siltoja ja niin edelleen, joten vahinkopotentiaali on nykyisin aivan eri luokkaa kuin runsaat sata vuotta sitten, mutta siihen kun nuo jäävät uudestaan veden alle, menee hyvällä tuurilla vielä noin 130 vuotta.

V.1910 oli Ounasjoella ja Rovaniemellä jäidenlähtö, jota kuvattiin.

V. 1911 Helsingilläkin on pitkä historia tulvien suhteen, kun mm. 1911 Helsinki oli Veneziana.

1920-luvulla tulvia esiintyi myös Helsingissä.

V. 1924 esiintyi toinen laaja-alainen, lähes yhtä korkea kesätulva kuin vuonna 1899. Vuonna 1924 vesi nousi Saimaalla lähes vuoden 1899 huippukorkeuksiin. Vuoden 1899 ja vuoden 1924 tulvahuippujen eroa on Lappeenrannan Lauritsalan vedenkorkeusaseman tietojen mukaan vain seitsemän senttiä.

V. 1926 Suomessa havaittiin harvinainen seebär -ilmiö eli meteotsunami, https://www.greelane.com/fi/science-tech-matematiikka/tiede/tsunamis-caused-by-weather-meteotsunamis-1441268 Myös vuosina 2010 ja 2011 eri puolilta Suomen rannikkoa saatiin useita silminnäkijähavaintoja poikkeuksellisen rajuista meriveden korkeusvaihtelusta. Näidenkin tapauksien aiheuttajana on niin sanottu meteotsunami.

Meteotsunami syntyy, kun meren yli liikkuva säärintama synnyttää pitkiä ja nopeita aaltoja. Tällaisia on havaittu ukkos- ja puuskarintamien yhteydessä. Meteotsunamin vaikutuksesta merenpinta on saattanut nousta jopa metrin, kun vesi on noussut ja laskenut 5–15 minuutin välein.

V. 1937 oli Pohjois-Amerikassa valtavia tulvia ja muita ääri-ilmiöitä ja syitä niille haettiin mm. merenpohjan muutoksista:

Tässä lehtijuttu vuodelta 1937 / Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:

”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen sitä, sanoi Mark Twain”

”…tosiasia on, että viime aikoina monet tiedemiehet ovat käyttäneet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, pyörremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, tällaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”

”Nämä merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden välityksellä ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, että merenpohja painuu, vaan jotkut heistä väittävät, että merenpinta nousee”

”Kylmien ja lämpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sekä…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT NÄIN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PITÄNEE VANHA VIISAUS YHÄ EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MITÄÄN TEHDÄ”

No eipä ollut CO2 -veroa silloin, jolla olisi voinut säät ja ilmat säätää!

V. 1938 oli Kauppatori Helsingissä veden alla, eli silläkin ilmiöllä on pitkä perinteet.

Itämeri kaipaa kunnon suolapulsseja, joita kovat lounaistuulet tuovat. Niitä pulsseja on viime vuosina Itämeren kannalta ollut turhan vähän. Lähde

V. 1966 Etelä-Suomessa satoi poikkeuksellisen paljon lunta ja lämmin huhtikuu sai lumen sulamaan nopeasti. Kokemäen-Huittisen alueella tulva aiheutti lähinnä maatalousvahinkoja. Halisissa, Aurajoen vesistössä tulvahuippu saavutettiin 2. toukokuuta. Paikoin ihmisiä jouduttiin evakuoimaan tulvan tieltä ja joista piti räjäyttää jääpatoja.

V. 1974–1975 talvitulva Kokemäenjoella aiheutui loppuvuoden 1974 runsaista sateista. Lauha sää ja suuri virtaama estivät jääkannen muodostumisen Kokemäenjokeen. Heinäkuussa 1974 alkoi Suomen oloissa harvinaisen runsassateinen kausi, jota jatkui v. 1975 tammikuulle asti. Heinäelokuussa satoi maan keski-, itä- ja pohjoisosissa monin paikoin enemmän kuin koskaan aikaisemmin vuodesta 1911 alkaen tehtyjen sadetilastojen aikana. Suuri virtaama, avovesi ja pakkasjakso mahdollistivat hyyteen ja hyydepatojen muodostumisen. Samaan aikaan merivesi nousi korkealle. Kokemäenjoen suistossa Pihlavassa hyydettä oli jokiuomassa pohjaan asti. Lisäksi Porin alueella esiintyi vuodenaikaan nähden harvinainen jäiden lähtö, jonka seurauksena Kirjurinluodon kärkeen muodostui jääpato. Tulva alkoi jo joulukuun puolella ja vielä helmikuun kolmannella viikollakin hyyde nosti vedenpintaa reilusti. Tulva loppui 20.2.1975, joka sinä vuonna oli myös viikko 8. Tulvan vahingot olivat miljoonia, myös euroiksi muutettuna. Nimi Kekkostulva tuli siitä, että itse presidenttikin kävi paikan päällä tulvaa ihmettelemässä.

V. 1984 keväällä Pohjanmaalla sattunut suurtulva peitti alleen noin 30 000 hehtaaria peltoa, ja alueen rakennuksille koitui merkittävää vahinkoa. Tulva on toistuvuudeltaan keskimäärin kerran 30–40 vuodessa sattuva tulva.

V. 2012 vesi nousi esim. Liperissä niin, että vuoden 1924 korkeuteen on matkaa 86 cm ja kallioon maalattu vuoden 1899 viiva oli 1,07 metriä korkeammalla kuin vedenkorkeus lokakuussa 2012. Myös Pohjanmaalla oli suuria tulvia.

V. 2018 HS ennustaa, että 2030 mennessä Helsinki lämpenee 2,5 astetta ja tulevaisuudessa on 2,5 metrin tulvia Helsingissä. Jäämme odottelemaan!

Rovaniemi

Yksi tyypillinen paikka, jossa Suomessa on esiintynyt suurtulvia, on Rovaniemi. Lähde Mikko Piippolainen 2013, Rovaniemi varautuu tulviin

1. V. 1859 Saulin tulva, joka näytti voimansa keväällä 1859. Tämä legendaarinen tulva on Rovaniemen kirjattujen historiatietojen mukaan alueen ennätystulva. Tulvaan johtaneet syyt olivat runsasluminen talvi ja nopeasti lämmennyt sää, joita ruokkivat kaatosateet. Huippukorkeuteensa tulva nousi 22.–24.5. heti jäidenlähdön jälkeen. Tulvakorkeus mitattiin 9,12 metriä normaalia kesäveden korkeutta ylemmäksi. Taloihin päästiin soutamalla ja sisään oli mentävä ikkunoiden kautta. Talojen lisäksi tulva oli jokivarsien varrella peittänyt alleen suuren osan pelloista ja karjalaitumista sekä teollisuuslaitoksista. Asukkaat pakenivatkin kotieläimineen lähivaaroille tulvaa suojaan.
Nimensä Saulin tulva on saanut Ylikörkön isännän Antti Apraminpojan mukaan, jota kutsuttiin Sauliksi. Hän oli ennen kuolemaansa kevättalvella 1859 ennustanut kevään tulvan olevan korkea. Saulin tulvan tasoinen tulva odotetaan toistuvan kerran 300 vuodessa.

2. V. 1741 oli 1700–luvun pahin tulva. Tulvavesi pysytteli korkealla pitkän aikaa yhtäjaksoisesti. Esimerkiksi Pulkamon talon asukkaat karjaeläimineen olivat joutuneet siirtymään tulvan tieltä läheiselle vaaralle 12 vuorokauden ajaksi, joka kertoo tulvahuipun pitkäaikaisuudesta. Jälkeenpäin vuoden 1741 tulva onkin ollut verrattavissa vuoden 1859 legendaariseen Saulin tulvaan, jota pidetään Rovaniemen seudun ennätystulvana.

3. V. 1910 tulvassa silloisten lehtitietojen mukaan vesi nousi lähes kuusi metriä talvisesta jäänpinnasta. Kemi- ja Ounasjoen jäät ahtautuivat rannoille talon korkuisiksi röykkiöiksi ja murskasivat Lainaan lauttarannassa ainakin yhden höyryaluksen. Vesi vei mullat pelloilta, piiritti taloja ja nousi eräiden tietojen mukaan jopa kellotapuliin, joka seisoi sairaalan vieressä. Saarenkylä muuttui järveksi, ja kyläläiset veivät karjansa turvaan vaaranrinteille. Edellisvuonna valmistuneella rautatiellä tulvavesi söi penkereen ja veturi kellahti raiteilta kyljelleen. Vuoden 1910 tasoisen tulvan odotetaan toistuvan keskimäärin kerran 150 vuodessa. (Valtion ympäristöhallinto 2012a).

4. V. 1807 oli Räisäsen tulva. Räisäsen tulva on nimetty Viirin isännän Räisäsen mukaan ja tulvaa pidetäänkin varsin omalaatuisena. Tulvan lähtökohtana oli 16 kilometriä pitkä jääpato, joka oli padonnut vettä Kaarrekosken yläpuolelle. Kerrotaan, että tulva olisi lopullisesti päässyt valloilleen Viirin isäntä Räisäsen Kaarrekosken niemen poikki kaivamasta ojasta. Tarkoituksena oli ollut johdattaa kosken yläpuolella olevaa patoutunutta vettä toistakin uomaa myöten kosken alapuolelle ja laskea patoutuneen veden pintaa. Seurauksena olikin, että vesi otti kaivetun ojan pääuomakseen ja huuhtoi koko niemen pois hävittäen Kaarrekosken olemattomiin. Vedennousu alempana oli ollut niin runsasta, että kirkon kohdalla tulvaveden korkeus oli lähes 9 metriä normaalia kesäveden pintaa korkeampi. Räisäsen tulvan tasoinen tulva odotetaan toistuvan kerran 90 vuodessa. (Valtion ympäristöhallinto 2012a.)

5. V. 1973 toukokuussa Rovaniemeä koetteli pahin tulva vuosikymmeniin: Lainaalla piisamit uivat pitkin katuja ja melkein koko Saarenkylä joutui veden valtaan, kun veden pinta nousi noin 7 metriä. Tämä padotun Kemijoen historian suurin tulva pääsi yllättämään Rovaniemen asukkaat ja jopa asiantuntijat. Suurtulvaa edelsi poikkeuksellisen luminen talvi ja kylmä kevät.

6. 1993 voimalaitosrakentamisen jälkeisiin huomattavan suuriin tulviin luetaan myös 1993 tulva, jolloin veden pinta nousi noin 7 metriä. Vuosien 1973 ja 1993 edustavat tulvia, joiden ennustetaan toistuvan keskimäärin 20 vuoden välein (Valtion ympäristöhallinto 2012a).

7. V. 2012 Rovaniemellä tulvavesi kohosi poikkeuksellisen korkealle. Tämä noin kerran 20 vuodessa toistuva kevään 2012 tulvakorkeus ei yltänyt voimalaitosrakentamisen jälkeisille ennätyslukemille. Tulvakorkeus jäi Lainaalla kuitenkin 35 cm vuonna 1973 mitatun maksimikorkeuden alapuolelle.

Pohjanmaa

Pohjanmaalla ikiaikainen tulviminen on tunnistettu ja siihen osataan varautua
Lähde: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2016/03/22/milloin-pohjanmaalla-tulvii/

”Pohjalaismaakunnat ovat olleet vuosisatoja tunnettuja tulvistaan. Tulvat ovat oleellinen osa pohjalaisuutta. Tulvat ja tulvientorjunta ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat niin ihmisten elämään kuin ympäröivään luontoon.”

”Kevättulvia osataan odottaa ja niihin on varauduttu. Tekojärvet on rakennettu ja luonnonjärviä säännöstellään ensisijaisesti niin, että kevään tulvahuippuja voidaan varastoida ja näin pienentää jokilaaksojemme tulvia. Pahimpien tulvien aikana tulvavesiä voidaan Kyrön- ja Lapuanjoella johtaa myös pengerten takana oleville peltoalueille.”

1) Sateet, 2) Myrskyt ja 3) Keväät

1) Sateet

Suomessa tulvat johtuvat sateista, myrskyistä ja nopeista lumien sulamisista.

Sateisuus Suomessa vaihtelee, kuten kuva osoittaa. Toki siihenkin liittyen on FMI rakentanut kuvitelmaansa tukevan ennusteen aloittamalla ilmastoennusteensa yhden sadesyklin vähäsateisimman ajankohdan vuodesta 2000.

Samaa asiaa voidaan tarkastella joltakin muultakin yksittäiseltä paikkakunnalta, kuten Kymijoen vesistöön kuuluvan Kalkkisten näkökulmasta. Samassa kuvassa on Jyväskylän suoraa lämpötilamittausdataa.

Siltikin meillä näitä pahanilmanlintuja ja poppa-akkoja/ukkoja on, jotka VALE:n (ent. YLE) kautta juttujaan syöttävät julkisuuteen. Talvetkin Suomessa ovat olleet samanlaisia, kuin 1900-luvun alussa, jota lehteileikekokoelmani linkki ja 1930-luvun kooste linkki kertovat.

2) Myrskyt

Myrskyjen ennätys syntyi elokuun lopulla vuonna 1890 (lähde). Kyseistä 1890 myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun historian voimakkaimpana. Keskituulen nopeuden mitattiin siihen aikaan olleen Helsingissä jopa 50 metriä sekunnissa, eli tuuli puhalsi hurrikaanin voimalla.
FMI on sittemmin adjustoinut tuon Suomen ainoan hurrikaanin sopivampiin lukemiin, kertoo FMI:n Pauli Jokinen. Hänen mukaansa viimeinen tunnin keskituulihavainto, 45 m/s on jälkikäteen korjatun yhtälön perusteella noin 16 m/s. Tämä 16 m/s kuulostaa loogiselta senkin mukaan, että 1890 myrskyssä kuoli vähintään 3 ihmistä ja sen verran tuommoisissa 16 m/s myrskyissä yleensä ihmisiä kuoleekin niin, että FMI:n adjustointi kuulostaa oikean suuntaiselta. Sarkasmi on vaarallista, myönnettäköön!

1899 meinasi hirmumyrsky hajottaa Bogskärin majakan.

1923 oltiin myrskyjen suhteen näin runollisia!

1932 oli Suomessa voimakkaita myrskypuuskia harvinaisen tornadojen sarjan muodossa (lähde). Niiden puuskien voimaa kuvaa se, että Oitin aseman ratapihalla kaatoi myrskypyörre erään rautatieumpivaunun ja ratakiskoja vääntyi tuulen voimasta sen puskiessa kohoavaan penkereeseen. Nykyisin mitataan kovia tuulenpuuskia meren luodoilla ja ne kuulemma nykyään johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta.

Myrskyjen määrän suhteenkin FMI oli pulassa, koska niiden lukumäärä oli laskusuunnassa, joten 2020 muutettiin myrskyjen määrittelyä ja saatiin myrskyjen lukumäärä nousemaan oikein reippaasti. Niinpä YLE välittää meille valeuutisia myrskyjen lisääntymisestä, vaikka tosiasiassa ne ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan.

Toki FMI kertoo senkin, että myrskyjen määrä ei ole muuttunut miksikään, vaikka on selkeästi vähentynyt, kuten edellisestä kuvasta näemme.

3) Keväät

Keväät ovat Suomessa aikaistuneet tasaisesti vuodesta 1693 lukien, joka näkyy selkeästi Tornionjoen jäiden lähtemisen akaistumisena. Maallikon mielestä tuo aikaistuminen vähentää tulvimista, koska jos jäät ja lumet ovat pitkään lähelle kesää maassa ja vesitöissä, nopean kesän tulon mahdollisuus on suurempi kuin aikaisin keväällä, kun lumet ja jäät alkavat pikkuhiljaa sulamaan. Tätä maallikon käsitystä tukee Ympäristöhallinnon raportti (linkki), jossa kerrotaan mm. Ounasjoen Kittilän tulvista, jossa suurimpia tulvavuosia ovat 1900-luvulla olleet vuodet 1929, 1932, 1934, 1944, 1950, 1954, 1964, 1971, 1977, 1984, 1987, 1993 ja 1998. 2000-luvulla suurempia tulvia on ollut vuosina 2000, 2005 ja 2008. Ounasjoen Kittilän lähivuosien poikkeuksellisin ja merkittävin tulva oli vuonna 2005, joka syntyi lumen sulamisen seurauksena ilman jääpatoja. Silloin kevät tuli myöhään, lumi sekä jäät sulivat nopeasti. Myöhäinen kevään tulo ja talven muuttuminen suoraan kesäksi on siis paha asia!

Tämä Tornionjoen jäiden lähtöön liittyvä tieteellinen tutkimus on poistettu internetistä, koska siinä sanotaan, että ihmisen vaikutus ei näy jäiden lähdön aikaistumisessa.

Edellinen internetistä poistettu tutkimus perustuu Juha Kajanderin tekemään tieteelliseen tutkimukseen, jossa jäidenlähtöpäivät on tutkittu. Se on internetissä, linkki ja sen pohjalta on tehty kuvaaja, josta jokainen voi päätellä sen ajankohdan, kun ihminen alkoi tekosillaan aikaistaa Tornionjoen jäidenlähtöä. Kuvaajasta näkee sen saman, joka edellä todetaan, että keväät Tornionjoella aikaistuvat välillä ja ottavat sitten takapakkia, kun palautuminen pienestä jääkaudesta edistyy:

2000-luvulla ovat kuitenkin Tornionjoella keväät olleet kylmenemään päin. Aika näyttää sen, miten tuo trendi jatkuu, eli onko nyt taas pienestä jääkaudesta palautumisella/toipumisella Tornionjoella hetkellisen takapakin aika?

Jäiden lähtöön vaikuttavat huhtikuut ovat kyllä selkeän tasaisesti lämmenneet Haaparanta-Torniossa, kun ollaan palauduttu/toivuttu pienestä jääkaudesta (lähde):

Keväiden ja sen myötä tulvien aikaistuminen oli voimakkainta CO2-vapaalle 1930 luvulle tultaessa, mikä näkyy yllä olevassa Tornionjoen jäidenlähtökuvassakin. Asian totesi ja toi julki FMI:n johtaja tri Keränen 10.1.1939 Aamulehdessä:

Ilmaston lämpeneminen olikin tuohon aikaan vaimakasta ja siitä FMI raportoikin.

Se lämpeneminen oli myös globaalia

Pienestä jääkaudesta palautuminen

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

USA

USA:n pahimmat tulvat kuolemien mukaan listattuna (lähde):

1. V. 1900 Galveston, Teksas hurrikaani ja myrskyaalto, kuolemat 8000

2. V. 1928 Etelä-Floridan hurrikaani ja tulva Okeechobee-järvi, kuolemat 2500-3000

3. V. 1889 Johnstownin tulva Pennsylvania, kuolemat 2209

4. V. 1893 South Carolina Sea Islands hurrikaani, kuolemat 2000+

5. V. 2005 Katrinan hirmumyrsky ja tulva Etelä-Louisiana, kuolemat 1833

6. V. 1938 New England, Long Island hurrikaani ja tulvat, kuolemat 700

7. V. 1913 Statewide Ohio tulva, kuolemat 467

8. V. 1928 St. Francis padon vika/murtuminen Los Angeles, Kalifornia, kuolemat 400-600.

9. V. 1935 Labor Day hurrikaani ja tulva Florida Keys, Florida, kuolemat 500

10. V. 1935 Ohio-joen tulva/rankkasateet Pennsylvania, Ohio, West Virginia, Kentucky, Indiana, Illinois, kuolemat 385

11. V. 1926 Miami hurrikaani ja tulvat Florida Atlantin rannikko, kuolemat 372

12. V. 1903 Oregon Heppnerin nopea tulva / lyhyt, kova sade ja raekuuro Heppner, Oregon, kuolemat 324

13. V. 1899 Brazos-joen tulva Freeport Teksas / vettä satoi Brazos-joen alueelle 11 vuorokautta 17. kesäkuuta 1899 alkaen, kuolemat 284

14. V. 1969 Hurricane Camille ja tulvat East Coast, kuolemat 256

15. V. 1927 Mississippi joen tulva,Vicksburgissa Missisippissä joki paisui 80 kilometriä leveäksi, kuolemat 246

16. V. 1972 Black Hills tulva / kovat ukkosmyrskyt Rapid City, Etelä-Dakota, kuolemat 238.

17. V. 2012 Hirmumyrsky Sandy New Jersey, New York, kuolemat 233

18. V. 1921 Teksasin tulva / hurrikaani, myrksy, sateet, kuolemat 215

19. V. 1926 Suuri koillisen tulva / lumimyrsky vesisateet Maryland Maine, kuolemat 200

20. V. 1955 Itärannikon tulvat hurrikaani Diane, kuolemat 200

21. V. 1996 Tulvat Itä-Yhdysvallat Appalkit / lumen sulaminen, sateet, kuolemat 187

22. V. 1913 Brazos-joen tulva / rankkasateet Freeport, Teksas, kuolemat 177

23. V. 1946 Tyynenmeren tsunami Hawaii, Alaska, kuolemat 165

24. V. 1976 Big Thompson Canyonin tulva / rankkasateet Big Thompson Canyon, Colorado, kuolemat 144

25. V. 1874 Mill River padon murtuminen Länsi-Massachusetts, kuolemat 139

26. V. 1998 Yhdysvaltojen kaakkoisosavaltioiden tulvat / tornadot ja rankkasateet, kuolemat 132

27. V. 1972 Hurrikaani Agnesin tulva koilliset osavaltiot, kuolemat 128

28. V. 1972 Buffalo Creekin tulva / hiilikaivoksen rakennus, joka oli rakennettu pitämään vettä, kivihiilijätettä ja lietettä, romahti ja vapautti 132 miljoonaa gallonaa mustaa ohuetta kapeaan laaksoon Länsi-Virginia, kuolemat 125

29. V. 1938 Los Angelesin tulva / vesisateet kuivien vuosien jälkeen Los Angeles, Kalifornia, kuolemat 115

30. V. 2017 Hurrikaani Harvey / tulva Houston, Teksas, kuolemat 89

USA:ssa useimmat tulvat liittyvät hurrikaaneihin. Rantautuneiden kovimpien yli 3-kategorian hurrikaanien määrä USA:ssa oli suurimmillaan 1940-1950 -luvuilla. Vihreä Lanka ja Nature tiesivät hirmumyrskyjen laskevan trendin jo 2008!

Kaikkien USA:aan rantautuneiden hurrikaanien määrä oli suurimmillaan 1990-luvulla. Vihreän Langan 2008 tekemä ennustus on mennyt hyvin, kun katsotaan vuotta 2020.

Vuonna 2021 YLE:n ennustaja ennusteli myrskyjen voiman lisääntyvän. Myös vuonna 2021 väitetään merien lämmenneen huomattavasti, mutta se ei näy hurrikaanien tehon lisääntymisenä. Näyttää olevan tyypillinen nykyajan ennustus, joka on muodikkaasti heitetty, jotta saa naaman lehtiin ja itsensä julkisuuteen.

Teksasissa odotellaan kovia tulvia ankaran 2021 talven jäjiltä. Kuvassa on kaksi kuvaa Houstonista. Toisessa kuvassa on tulva vuodelta 1935 ja toisessa 2017 jutussa pohditaan rakennuksia. Eiköhän ne kuntoon saada, koska tulviminen on normaali ilmiö Houstonissa, linkki kuvia. Nykyiselle medialle ja nykyisille meteorologeille toki vieras asia, koska on todisteltava ilmastokuvitelmaansa kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Vastaavaa tulva- ja ilmastokuvitelmajournalismia kuin Suomessa, tehdään mm. USA:ssa. ilmankos Suomessakin on toimittajien luottamus kolmanneksi huonoin, noin 20 % tasoa.

Maapallollahan on FMI:n mukaan noin 100 plus miinus 15 trooppista hirmumyrskyä vuosittain, joten juttua tulvista ja tuhoista riittää joka vuosi.

Taifuunit riehuvat Tyynenmeren länsiosissa ja Kiinanmerellä. Ne voivat kulkeutua Japanin ja Korean niemimaalle saakka. Tulvia tuovia taifuuneja ei nykyisessä ilmastosyklissä ole aikaisempaa enempää

Tulviakin tuovien taifuunien rantautumiskohde vaihtuu vuosittain. Tässä punaisessa käyrässä ovat Japaniin osuneet taifuunit. Taifuuneja esiityy ympäri vuoden ja tässä kuvassa on koko vuoden taifuunien määrä.

Trooppisista sykloneista löytyi tällainen kuva, (lähde). Trooppiset syklonit esiintyvät Intian valtamerellä, Arabianmerellä ja Bengalinlahdella. Intian valtameren pohjoisosissa sykloneita esiintyy huhti–joulukuussa, eteläosissa Australiassa, Oseaniassa ja Madagaskarilla marras–huhtikuussa. Korjataan, jos se on väärin.

Lopuksi

Vaikka nykyisin osataan suojautua, silti yhä enemmän hölmöillään, kun esim. taloja rakennetaan alueille, joissa maa voi vyöryä, tulvia voi esiintyä kerran 20-30-vuodessa tai vain kerran 250 vuodessa jne. Ihmisiä on kohta 10 miljardia, kun meitä oli vuonna 1900 noin 1 miljardi, joten asuinpaikkoja tehdään ajattelematta näitä kaiken aikaa päällämme leijuvia riskejä. Helsinkikin rakentaa Koivusaaren meren päälle täyttömaalle, vaikka tietää siihen liittyvät ajoittain toistuvat tulvariskit.

Niinpä vaikka tulvien ja hirmumyrskyjen määrä ei ole lisääntynyt, taloudelliset vahingot suurenevat sitä mukaan, kun maapallon populaatio kasvaa kohti 10 miljardin ihmisen rajaa ja samalla elinataso ja hyvinvointi maapallon eri osissa kasvaa.