1. Johdanto
YLE:n sivuilla oli juttu lumen kuskaamisesta Stadionille, linkki. Jutun yhteydessä Kerttu Kotakorpi kertoo talvien länsirannikolla lyhentyneen lyhyessä ajassa kuukaudella.
Ihmetyttää kovasti se, että miksi näin valikoitua ns. kirsikanpoimintaa harrastetaan meteorologien keskuudessa laajemminkin? Johtuuko se siitä, että heidän koulutuksensa on säähistorian osalta täysin puutteellista, vai onko se tietoista ja tarkoin harkittua propagandaa? Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
VIHJE: Kuvat saa suuremmiksi avamaalla ne uudessa välilehdessä (hiiren oikea nappula ja avaa uudessa välilehdessä) tai zoomaamalla.
Vastaavia juttujahan meille on kertonut:
– FMI:n Hannele Korhonen, linkki ja
– YLE:n Anne Borgström, linkki sekä
– Forecan Markus Mäntykangas, linkki.
Myös Kerttu on kertonut linnuista, linkki.
Lisäys 14.3.2022
YLE on ottanut käyttöön uuden tavan Facebookissa, jossa estää Kotakorven juttujen kommentoinnit. Jos niitä haluaa tehdä, kommentointi tehdään YLE:n sivulla, jossa sensuuri YLE:n moderaattorin kautta rajoittaa niiden julkaisua. YLE:ssä on ikiomat tulkinnat somen suhteen, eli se ei ole sosiaalinen media, vaan YLE:n vaalima yksipuolinen ja tässä tapauksessa lysenkolaista ilmatiedettä tukeva linja, jossa ilmastonmuutoksen tässä kuvatut rikolliset halutaan vaientaa, linkki.
2. Talvien lyhentyminen
Kerttu on kyllä oikeassa sen suhteen, että talvet ovat länsirannikolla lyhentyneet jopa kuukaudella, mutta se tapahtui jo vuoteen 1939 tultaessa ja siitä Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Keränen aikalaisilleen raportoi ensin vuonna 1938 mainiten tuon kuukauden talven erittäin nopeasti tapahtuneen lyhentymisen yhdellä kuukaudella.
Vuonna 1939 FMI:n johtaja Keränen teki laajemman raportin ilmaston nopeasta lämpenemisestä ja siitä on oma bloginsa tässä linkissä.
Tuossa raportissaan FMI;n johtaja prof. Keränen mainitsee talvien osalta mm. seuraavaa:
– – Helsingissä talvet ovat 1850-1939 lämmenneet noin 2,5 asteen verran. Aluksi 1870-1900 hitaammin ja sitten 1930-luvun loppua kohti kiihtyvä ilmaston lämpeneminen Helsingissä.
– – Oulussa ilmaston lämpeneminen talvien osalta tapahtui vasta 1900-luvulla ja on samaa luokkaa Helsingin kanssa, eli noin 2,5 asteen verran.
Kaiken kaikkiaan koko vuoden ilmasto oli tuolloin lämmennyt hyvin nopeasti 2 asteen verran.
Ilmastonmuutostahan se oli
Karderooppi ilmastonmuutoksen takia lisääntyy, kun pidempiin välikausiin on varauduttava
1913 tuskin muisteltiin miltä Helsingin talvet näyttävät. Ei se siitä mihinkään ole muuttunut, vaikka välillä oli NAO- talvet.
Grönlantikin suli hyvää vauhtia
1949 pienen jääkauden aikana eskimot joutuivat jättämään saarensa, mutta nyt siellä voidaan harjoittaa pienimuotoista maanviljelyä.
1951 navat ja vuoristojäätiköt sekä Grönlanti sulivat kovaa kyytiä.
3. Talvien keskilämpötiloja
Talvien pituuteen vaikuttavat oleellisesti talvien keskilämpötilat. FMI:n avoimesta datasta saatavissa olevien lämpötilatietojen valossa 2010-luvun talvien keskilämpötilat ovat kylmenneet 1930-lukuun nähden muualla kuin rannikolla, lähde.
Tämän asian vahvistaa Itämeren jäidenlaajuus, jossa 10 vuoden keskiarvona laskettua minimi oli 1930-luvulla. Luvut ovat tuhansia neliökilometrejä.
Talvien keskilämpötilojen nousu ei näy myöskään niillä kolmella paikkakunnalla, joissa on ollut pitkään lämpötilojen mittausasema.
Sodankylä erikseen
Helsinki erikseen
Jyväskylä erikseen ja sen kaikki vuodenajat FMI:n mukaan. Sijaitseeko Jyväskylä ilmastonmuutosvapaalla vyöhykkeellä?
Suomen talvista yhteenveto, kerännyt Simo Ruoho mainituilta anomalioita tekevistä lähteistä.
Talvien osalta voimakkaan NAO ilmiön vaiktus on nykyajan meteorologeilta täysin hukassa, koska kaikki maan ja taivaan väliltä pitää laittaa ilmastonmutosuskon piikkiin. Tai sitten se vaan on tietoista propagnadaa. Veikkaan jälkimmäistä, mutta ei kaikki ihmiset tyhmiä ole, ja se pitäisi meteorologienkin muistaa. Toki myös median.
4. Joulukuut
Joulukuut osaltaan vaikuttavat talvien pituuteen. Niihin liittyen on FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen havainnut 5 asteen lämpenemisen ja Forecan Markus Mäntykangas jopa 6 asteen lämpenemisen. Tässä Laaksosen ulostulo YLE:ssä:
Tässä Mäntykankaan uunituore 6 asteen ulostulo omassa blogissaan. Valehtelu ja harhaanjohtaminen sekä kirsikanpoiminta on aivan huipussaan ilmatieteessä kaikkien meteorologien toimesta.
Tästä kuvasta näemme kuinka lähelle Laaksosen ja Mäntykankaan meille kertoma joulukuiden lämpenemisasia on havaittavissa.
Joulut omalta osaltaan kuvaavat ilmastonmuutosta. Tampereella ei mustia jouluja ole uusimmassa ilmastonmuutoksessa juurikaan ollut, kun vertaa edelliseen ilmastonmuutokseen. Helsingissä peli on aika tasan, kun vertaillaan 40 vuoden lämpötilajaksoja keskenään.
Helsingin jouluaattojen vertailun voi tehdä näinkin ja ottaa lumen määrä mukaan vertailuun.
Jyväskylässä jouluaattojen lumisuus on samalla tavalla vaihdellut ilmastonmuutosten kesken.
5. Keväät
Keväät ovat parilla viikolla lyhentäneet talvia. Sen näkee hyvin Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumisesta.
Samoin Inarinjärven Nellimissä on jäidenlähtö hieman aikaistunut, mutta aikaistuminen loppunut 2000-luvulla.
5.1 Pienestä jääkaudesta toipuminen on lyhentänyt talvia
Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.
Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.
Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.
Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.
Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:
– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.
– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.
– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.
– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä
– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse
– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.
– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.
– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan
– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa
– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa
– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet
– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.
– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09
– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.
– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.
– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.
– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.
– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.
– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.
6. Kokonaisuus
Edellä oli talviin liittyvää ilmastoasiaa. 30 vuoden ilmastollisten vertailukausien mukaan ei mitään ihmeelllistä ole vuotuisella tasollakaan tapahtunut ja ilmastommekin lämmennyt sitten 1930-luvun noin 0,3 C-asteella, kun UHI lämpöjä ei ole poistettu mittaustuloksista.
Toki meille väitetään, että 1950 alkaen vain ja ainoastaan ihminen on vaikuttanut maapallon ilmastoon.
7. Tulevaisuus
Sitä FMI:n johtaja prof. Keränen vuonna 1935 pohti. Saadaanko enää ikinä kunnon talvia?
Pahimmassa tapauksessa saadaan jo 2040 paikkeilla, jos dendrokrologia ja aurinkotiede osuvat ennusteessaan oikeaan. Jos niin käy, toivotaan, että mahdollisimman vähäinen määrä ihmisistä kuolee, jos nuo ennustukset käyvät toteen!
Kesien osalta Kertulla on oma ennusteensa tietenkin. Vuonna 2100 on 4-5 kk joka päivä hellettä. Seuraamme mielenkiinnolla hellepäivien lukumäärän kehittymistä.
Kuumuus siis kärventää! Aika näyttää senkin asian.
