Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?

Yksi harrastukseni on vanhojen sää- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden kerääminen. Olen niistä tehnyt kaksikin koostetta: linkki ja täydellisempi linkki. Otsikon kysymys heräsi, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen lämpökauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstissä kirjoitetaan, että maapallon lämpötila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstistä heräsi mielenkiinto sen suhteen, että mikä on maapallon optimilämpötila ja onko se saavutettu, kun lehtitietojen mukaan vuosi 2020 oli ainakin Euroopassa mittaushistorian lämpöisin.

1930-luku

Maapallon lämpötila nousi erittäin nopeasti tultaessa 1940-luvulle. Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keräsen mukaan vuoteen 1938 tultaessa Lapin talvet olivat lämmenneet jopa 3 astetta (vuonna 2020 puhutaan vain 2 asteesta vuodesta 1850 lukien) ja Vaasassakin 1,5 asteen verran. Huippuvuorilla talvet olivat Keräsen mukaan lämmenneet vuodesta 1918 lukien jopa 7 asteen verran. Tri Keräsen mukaan ilmaston lämpeneminen on herättänyt suurta huomiota ympäri maapallon. Pohjoisen napajääkentät olivat huvenneet huomattavasti, mikä teki ymmärrettäväksi sen, että Andreen naparetkikunnan jäännökset oli löydetty.

Ilmaston lämpeneminen siis FMI:n mukaan oli totta

FMI:n johtajan mukaan ilmaston lämpeneminen oli globaalia.

Toisessa lehtijutussa vuonna 1939 Tri Keränen kertoo, että Oulun kesät ovat vuodesta 1880 lämmenneet 2 asteella. Talvet Helsingissä ja Oulussa olivat 1880 lukien lämmenneet 2,5 asteella. Kevät oli noissa paikoissa 1880 lukien lämmennyt 2 asteella ja syksy viimeisimmällä vuosikymmenellä 1 asteella. Kysymykseen jatkuuko lämmin ilmastovaihe pidempäänkin, oli ilmatieteenlaitoksen johtaja vastannut, että siihen ei kukaan ilmetieteilijä pysty antamaan luotettavaa vastausta.

Oliko 1930-luku lämmin?

Kyllä se oli lämmin ja etenkin talvien osalta, joka selviää monenkin eri lähteen kautta tutkittuna. Itämeren jäiden laajuus oli 1930-luvulla 10 vuoden keskiarvona vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut linkki. Tämän vahvistaa Suomen ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio, lähde.

Jäätä oli Itämerellä 1930-luvulla 117 km2 ja 2010-luvulla 152 km2

Edellä olevat lehtileikkeet kertovat 1930-luvun lämpötiloista ja minäkin tein siihen liittyvä tutkimuksen, jossa Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta vertailin 1930-luvun ja 2010-luvun talvia, jotka olivat karvan verran kylmempiä, kuin 1930-luvun talvet olivat. Linkki

1930-luvun lämpöjakson loppuminen

1930-luvun lämpöjakson talvet loppuivat vuoden 1940 erittäin koviin talvisodan pakkasiin. Itämeren jäiden tutkimuksen pioneeri ja tuleva Merenkulkulaitoksen johtaja tri Risto Jurva pohtii vuonna 1941 sitä, että kuinka usein erittäin kovia talvia on ollut peräkkäin. Niitä ei ole ollut 750 vuoteen eikä ollut 1942:kaan.

Palautuminen/toipuminen pienestä jääkaudesta

Tämä pienestä jääkaudesta palautuminen on vaikea asia viralliselle ilmatieteelle ja olen saanut osakseni ilmatieteenlaitoksen johtajalta ivailua, kun ole siitä kirjoittanut. Aluksi iva ihmetytti, mutta kun olen selvitellyt tätä maapallon optimilämpötila-asiaa, ivailun syy selvisi, ja siitä pari sanaa myöhemmin.

Mutta aluksi jälleen lehtileike vuodelta 1944. Siinä Ilmatieteenlaitoksen johtaja kertoo, kuinka maapallon katovuodet ovat vuosisadoittain vähentyneet, kun niitä on ollut:

– 1400 -luvulla 10 kpl

– 1500 -luvulla 16 kpl

– 1600-luvulla 33 kpl

– 1700-luvulla 30 kpl

– 1800-luvulla 15 kpl

– 1900-luvulla 3 kpl vuoteen 1944 mennessä

1900-luku on siis ollut lämmintä ja hienoa aikaa ihmiskunnalle, jos sitä tarkastellaan katovuosien kautta. Tänään maapallo vihertää yhä enemmän ja tuottaa runsaasti ruokaa alati kasvalle populaatiolle, jolla 10  miljardin raja rikkoutuu vuoden 2050 paikkeilla.

Onko optimilämpötila vihdoin saavutettu?

Siihen en tietenkään osaa vastata. Siksi rupesin etsimään tietoa siitä, mikä olisi voinut edellinen maapallon optimikausi lämmön suhteen ja sitä kautta syy ilmatieteenlaitoksen johtajan irvailuun selvisi. Ilmeni, että sen paremmin IPCC kuin kotimainen FMI eivät tunnusta 900-1300 jKr. lämpökautta, joka tuhansien tieteellisten tutkimusten valossa oli nykyistä lämpökautta vieläkin lämpöisempi. Silloin mm. Grönlannissa oli asutusta, puuraja Alpeilla kiipesi nykyistä korkeammalle, väkiluku kaksinkertaistui ja nyt se on 7-kertaistunut jne, linkki  Lisäys 2.3.2021 ”Jostakin syystä” artikkeli on poistettu intrenetistä tuolta foorumilta. Se ymmärtääkseni on luettavissa tästä kirjasta linkki ja osin myös tämän linkin kautta: https://www.sciencedirect.com/book/9780128045886/evidence-based-climate-science?

Samalla selvisi, että IPCC ja Suomen ilmatieteenlaitos kieltää tuon MWP:n (900-1300 jKr lämpöjakso) ja 1930-luvun lämpöjaksot. Se nykyilmatieteen tuhansiin tutkimuksiin liittyvä denialismi perustuu alla olevan linkin mukaan Michael Mannin yksittäiseen puulostotutkimukseen. Tässä alla olevan linkin jutussa kirjoitetaan siitä asiasta jota kuinkin näin:

”Monien vuosikymmenien aikana julkaistiin useita tuhansia artikkeleita, jotka sijoittivat MWP:n noin 900 AD: sta 1300 AD: iin. Sitten tuli yllätys, kun Mann (1998) päätyi yhden lustotutkimuksen perusteella siihen, että MWP:tä eikä pikku jääkautta ei todellisuudessa ollut olemassa ja että väitteestä tuli vuoden 2001 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) virallinen kanta.

IPCC: n kolmas raportti (Climate Change, 2001) jätti täysin huomiotta useita tuhansia julkaisuja, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti globaalit ilmastonmuutokset MWP:n ja LIA:n aikana, ja käytettiin Mannin yksittäistä lustotutkimusta perustana nyt tunnetulle väitteelle, jonka mukaan ”sivilisaatiomme ei ole koskaan kokenut mitään samanlaista ympäristömuutosta. Tämän päivän ilmastomalli on ollut olemassa koko ihmissivilisaation historian aikana ”(Al Gore, 2007).

Tätä väitettä käytettiin tärkeimpänä todisteena siitä, että ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen aiheutti ilmaston lämpenemistä, joten kuten Climategate-skandaalista kävi ilmi, CO2-lämpenemisteorian puolustajat olivat hyvin huolissaan niiden tietojen vahvuudesta, jotka osoittivat, että MWP oli lämpimämpi kuin 1900-luku, koska MWP oli syntynyt luonnollisella tavalla kauan ennen kuin ilmakehän CO2 alkoi kasvaa.

Mannin “jääkiekkomailan” lämpötilakäyrä oli niin paljon ristiriidassa tuhansien julkaistujen MWP-artikkeleiden kanssa, että voi vain miettiä, kuinka yksittäisen Mannin lustotutkimuksen kukaan voisi väittää voittavan niin suuren määrän tieteellistä tutkimustietoa. Linkki

Lisäys 10.1.2021 Selvennyksenä edelliseen tekstiin IPCC:n/Mannin luoma kuva ja ilmastohistorian / tieteellisen tutkimuksen mukainen Bellin kuva tässä mainitun MWP ajan häivyttämisestä. Poliittinen ilmatiede FMI + media mukaan lukien on yhä edelleen Mannin/IPCC:n käyrän takana, ja siksi jopa julkisesti pilkkaa ihmisiä, jotka puhuvat pienestä jääkaudesta toipumisesta / palautumisesta, vaikka asia on ilmiselvä, kun historiaa tutkitaan. On kuulemma jopa denialisti, kun kertoo MWP-ajasta.

Mann haastettiin Kanadassa oikeuteen, eikä Michael Mann ei halunnut perustella näitä omia väitteitään tuomalla datan oikeuteen. Yksi Climangten sähköpostiviesti sähköpostiviesti paljasti Mannin työto­verin Raymond Bradleyn mietteitä Mannin kehittämästä teoriasta: ”Olet varmasti samaa mieltä kanssani, että Mannin ja Jonesin jul­kai­sema raportti oli säälittävä, eikä sitä olisi koskaan pitänyt julkaista. En halua, että minua missään vai­hees­sa yhdistetään tällaiseen lämpötilojen manipulointiin.”

Ilmatiede siis oikoo mutkat suoriksi Mannin lustokäyrään vedoten, koska se sopii parhaiten yhteen heidän kehittämänsä CO-teorian kanssa.

Vähemmän puhutaan Michael Mannin tekemästä uusimmasta tempusta, jota Suomen ilmatieteenlaitoskin lyhytaikaisilla instrumenttimittauksillaan kaiken aikaa pönkittää. Puut ympäri maapallon siis kertovat ilmastohistoriasta pidemmältä aikaa jopa yhden vuoden tarkkuudella ja siihen liittyvästä tarkoin valikoidusta lustodatasta Mann rakensi lätkämailaansa edellä kuvatun suoran varren.

Vuoden 1960 jälkeen puiden kasvu alkoi kuitenkin mennä väärään suuntaan, kun puut muuttuivat denialisteiksi, eivätkä noudattaneet instrumenttimittausten antamia lukemia. Niinpä Mann päätti vaihtaa lustoproxyt instrumenttimittausdataan vuodesta 1960 lukien, vaikka lustojen kautta saisi joka vuosi jatkettua tieteellistä sarjaa eteenpäin iha joka ikinen vuosi.

Lätkämailan luojat, eli CRU:n tutkijat käyttivät siis lustotietoja ja muutamia muita proxy mittauksia arvioidakseen lämpötilat aikoina ennen instrumentaalisten lämpötilojamittausten keräämistä. Noin vuodesta 1960 lähtien lustodata on siis kuitenkin poikennut todellisista mitatuista lämpötiloista. Ennen eroavaisuuden peittämistä, CRU:n tutkijat ja monet muut tahot ovat julkaisseet raportteja tästä lustojen ja mittausdatan eroavaisuudesta.”Temppu”, josta Jones kirjoitti vuonna 1999 lähettämässään sähköpostissa, oli yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lisääminen historiallisten lämpötilojen kaavioon. Jones sanoo, että se on ”temppu” puhekielessä ”adroit feat” – ”fiksu asia”, kuten hän sanoi – ei ole petos.

Piilotettu on vaan se tosiasia, että viime vuosikymmenien lustojen tiedot eivät seuraa lämpömittarimittauksia. Itä-Englannin tutkimusprofessori Andrew Watson selitti The Times of London -artikkelissa: ”Jones puhuu kaaviossa olevasta käyrästä Maailman meteorologisen järjestön raportin kannessa, joka julkaistiin vuonna 2000. Menetelmä on yhtäpitävä todellisten mittausten kanssa ennen vuotta 1960, mutta poikkeaa niistä sen jälkeen.”

Eräällä tieteellisellä foorumilla tohtoritason henkilöltä tuli tällainen kommentti Paavo Väyrysen tekemään professori Mielikäisen haastatteluun https://www.youtube.com/watch?v=WfA4hn_kPLs liittyen:

”Lustot ovat oikein hyviä historian tallentajia, mutta mittaavat tietenkin vain yhtä maapallon pientä kolkkaa. Siksi yleisen globaalin tiedon saamiseksi tarvitaan paljon muuta.”

Tuli mieleeni kysymys, että näinkö pihalla sitä ollaan ilmastotutkimuksen suhteen laajemminkin?

1) Dendrokronologia on todella kansainvälinen tiede, josta voit lukea kuvasta, jossa kerrotaan missä kansainvälinen 125 puulajia sisältävä 21 maasta kerätty lustoarkisto on.

2) Se on siis todella kansainvälinen tiede se dendrokronologia ja kuten sanottu, myös Michael Mannin lätkämaila perustuu tarkoin valittuihin lustoihin vuoteen 1960 asti. Tämä Mannin ”Temppu” oli siis yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lisääminen historiallisten lustoproxyjen lämpötilojen kaavioon. Tri Jones sanoi, että se on ”temppu” puhekielessä ”adroit feat” – ”fiksu asia”, kuten hän sanoi – ei ole petos.

Näitä ”fiksuja” asioita pukkaa näinä aikoin liiankin kanssa, koska tarve todistella ilmastokuvitelmaa on niin valtava, että lysenkolaiseen tyyliin muut epämiellyttäviä tuloksia antavat tieteet kielletään tai niitä vähätellään, kuten nyt Mielikäisen, Timosen, Jalkasen ja vaikkapa Helaman tekemää tieteellistä kansainvälistä tutkimusta.

3) Myös Nature on näitä kansainvälisiä lustotutkimuksia julkaissut. https://www.nature.com/articles/s41598-018-19760-w
Samasta lyhennelmä suomeksi. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?

4) Yhtenä esimerkkinä Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa edustava Bosnian mänty.Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sekä yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun iän määritys vuosirenkaiden määrää laskemalla – eli dendrokronologia nimellä tunnettavalla tutkimusmenetelmällä – antaa luotettavan kuvan paitsi puun iästä myös eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista.Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen – lämpötilan ja sateiden – sekä muiden ulkoisten stressitekijöiden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https://tiedebasaari.wordpress.com/tag/dendrokronologia/

Mikä on maapallon optimilämpötila ja oliko MWP olemassa?

Näihin kysmyksiin tuskin saamme vastauksia viralliselta lysenkolaiselta ilmatieteeltä, joka väittää olevansa ainoana tieteenhaarana 100 % oikeassa kaikissa ilmastoon liittyvässä asioissa. Tuskin saamme asiallisia vastauksia lysenkolaista ilmatiedettä sokeasti tukevilta kannattajiltakaan. Ehkä lukijakunnassa kuitenkin on joku, joka osaa asiallisesti kommentoida oliko MWP olemassa, oliko 1930-luvun lämpötila aikalaiskuvausten mukainen ja ennen kaikkea, mikä voisi olla maapallon optimilämpötila?

Lisäyksenä se, että aurinkotiede ainoana tieteenä on tutkinut auringon ja talvien säiden yhteyksiä. Syksyllä Ilmastosiseminaarissa professori Mursula viimeksi lupasi täksi talveksi 2021 normaalia talvea myös  eteläiseen Suomeen. Saman ennusteen hän teki jo 2016. Hiukkasen myöhässä se talvi alkoi, mutta alkoi kuitenkin. Aurinko voisi olla yksi tekijä, joka jollakin tavalla liittyy myös ilmastoihin sekä 1930-luvun lämpöjaksoon, koska on ainoa tekjiä, joka antaa lämpöenergiaa maapallolle. Toki Golfvirta oli huomattavavan lämmin 1900-luvun alussa, kuten on nytkin.

Auringon maahan tulevan tehon lisääntyminen näkyy hyvin myös CO2-pitoisuudessa.

Toki ilmastoomme vaikuttaa moni asia ja niistä tämä AMO sykli, joka havaittiin jo 1907.

Aika näyttää mikä vaikutus on sillä meidän säihimme, kun AMO 2020-luvulla menee negatiiviseen vaiheeseensa. Voi olla CO2-teoreetikot lujilla sen suhteen, etteivät ole huomioineet näitä AMO:n ja Golfvirran muutoksia mallinnuksissaan, joissa lämpötilakäyrät sojoittavat kohti taivasta vuotta 2100 kohti mentäessä.

Kirjoittanut JYRKI ITKONEN

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.