1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus

Tiivistelmä

Tämän blogin lämpötilatiedot on kerätty Suomen ilmatieteenlaitoksen sääasemien arkistosta sekä vertailumielessä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Sääasemien arkistosta otettiin vertailuun ne sääasemat, joilta löytyvät lämpötilatiedot vuodesta 1929 alkaen. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on muita kaupunkeja, joiden talvien keskilämpötiloja tarkasteltiin vertailumielessä. Vertailun voi tehdä FMI:n taulukoiden sijaan saatavilla olevasta raakadatasta ja siihen liittyvä vertailu joulukuun osalta on blogissa myös. FMI:n laskemien keskilämpötilojen luotettavuuden arviointi on omassa bligissaan, linkki: https://jitkonen.fi/?p=781

Vertailu tehtiin talvikuukausien Joulukuu, Tammikuun ja Helmikuu osalta. Vertailuaika oli talvet (1929-1930) – ( 1938-1939) eli 1930 -luku ja talvet (2009-2010) – (2018-2019) eli 2010-luku. Tarkoitus on verrata lämpimiä vuosikymmeniä toisiinsa ja tässä vertailussa vuosikymmenen ensimmäinen vuosi/talvi on 1930 ja 2010. Siksi lauha talvi 2020 menee seuraavan vuosikymmenen vertailuun sitten, kun on sen vuosikymmenen viimeinen talvi on kulunut vuonna 2029 maaliskuun alussa. Tämä vuosikymmenvalinta on luonnollinen ihmisen elämänkin kautta, koska jos on syntynyt esimerkiksi 1.1.2010, ensimmäinen vuosikymmen ja sen ensimmäinen talvi on heti edessä, vaikkakin vain tammi- ja helmikuun osalta.

Lisäksi verrattiin kuinka paljon 10 vuoden jakso on Kaisaniemessä lämmennyt (1889-1898) —> (1929-1938) ja (1899-1908) —> (1929-1938).
Samoin (1969-1978) —> (2009-2018) ja (1979-1988) —> (2009-2018).

Lopputuloksena oli se, että tarkasteltujen kaupunkien osalta molemmissa taraksteluissa viimeisimmät talvet (2009-2010) – (2018-2019,) eli 10 vuoden keskiarvona laskettuna, ovat noin 0,5 C-astetta kylmemmät kuin 1930-luvun talvet.

Lämpenemisnopeus Kaisaniemessä on jotakuinkin sama 10 vuoden keskiarvoina tarkasteltuna, noin 2 C -astetta. Eli 1800-luvun lopulta alkanut talvien lämepeneminen 1940 -luvulle tultaessa oli ilman hiilidioksidia yhtä nopeaa kuin on ollut 1960-luvun lopulta 2020-luvulle tultaessa.

Se, että 1930-luvun talvet olivat jopa hieman lämpöisempiä kuin 2010-luvun talvet, on merkittävä asia ja havainto siinä mielessä, että ilmastonmuutoksia talvien suhteen on ollut ennekin, eikä tässä nykyisessä talvien lämpenemisessä ole mitään erityistä. Tätä asiaa olisi syytä myös ilmatieteen korostaa, eikä luoda sellaista mielikuvaa, että juuri eletty edellinen vuosikymmen olisi ollut jotenkin erikoinen sen lauhuuden suhteen.

Vanhoista lauhoista talvista on lehtileikekooste toisessa blogissani ja sekin tukee sitä, että 1900-luvun alussa talvet lauhtuivat nopeasti. https://jitkonen.fi/?p=33

Johdanto

Lämpimän 1930-luvun talvet alkoivat kiinnostamaan Itämeren jäidenlaajuuden takia. 1941 jäidentutkimuksen pioneeri ja tuleva merenkulkulaitoksen pääjohtaja tri Risto Jurva kirjoitti nopeasta talvien lämpötilasta (kuva oikea yläreuna) ja Suomen ilmatieteenlaitoksen Jouni Vainio vuonna 2020 vahvistaa, että jääminmi 10 vuoden keskiarvona laksettuna oli tosiaan 1930-luvulla (kuva vasen yläreuna). Tri Jurva kirjoitti kirjoituksensa kovan talvisodan pakkastalven 1941 jälkeen ja pohtii voiko kova pakkastalvi toistua.

Tämän 1930 vuosikymmenen kuumien talvien toteaminen vapaasti saatavilla olevista Suomen ilmatieteenlaitoksen tilastoista oli erittäin mielenkiintoinen työ, jonka tulokset hyvin vahvistavat edellä maninitut Risto Jurvan ja Jouni Vainion havainnot, kuten myöhemmin blogissa havaitaan.

FMI:n ainoa rehellinen työntekijä Jouni Vainio siis uskaltaa tunnustaa sen, että 1930-luku oli 10 vuotisessa keskiarvotarkastelussa mittausjaksojen vähäjäisin kymmenvuotisjakso tähän mennessä.

Vuosikymmenten vertailu Suomen ilmatieteenlaitoksen arkiston tietojen avulla

Avoimesta arkistosta löytyi Hangon, Helsingin, Utön, Kaarinan, Seinäjoen, Siikajoen, Savonlinnan, Vesannon, Tohmajärven, Kuusamon, Sodankylän ja Nuorgamin historiatiedot. Aivan muutaman harvan aseman joku yksittäinen lämpötilatieto puuttui ja ne arvioitiin lähimmän sääaseman tiedoilla.

Tietojen hakeminen ja käsittely oli suuri työ. Jos niissä on virheitä, korjataan ne kohdalleen. Tietojen kolmas tarkistus on vielä tehtävä muutenkin.

Liitteessä 1 on esimerkki arkistosta kerätystä lämpötiladatasta.

Edellä olevasta kuvasta nähdään, että Etelä-Suomen talvet ovat suunnilleen samalla tasolla, mutta Lapissa 2010-luvun talvet ovat jäähtyneet eniten. Kaikki paikat yhteensä laskettuna jäähtyminen 2010-luvulle tultaessa talvien suhteen on ollut noin 0,5 C-astetta.

Sama vertailu tehtiin toisen 1930-luvun tiedot omaavan lähteen kautta. Esimerkkinä yksi taulukko liitteenä 2.

Edellä olevasta kuvasta nähdään, että lopputulos on jota kuinkin sama, vaikka 2010-luvun sääasemat eivät välttämättä ole täysin samoissa paikoissa.

Sitten talvien lämpeneminen

Kaisaniemi on meren rannalla ja pitkässä juoksussa talvien keskilämpötilojen vaihtelu ei paljon muutu. 1900-luvun alusta 1940-luvulle tultaessa talvien lämpmeneminen 30 vuodessa oli Kaisaniemessäkin karvan verran suurempaa kuin vuotta 2019 edeltävällä 30-vuotisjaksolla oli, mutta lähtötilanne 1900-luvun alussa oli hieman kylmempi kuin 1980-1989.

Tästä talvien lauhtumisesta 1930-luvulla on useita lehtiartikkeleita ja ne löytyvät omasta blogistaan: https://jitkonen.fi/?p=33 Tässä kuitenkin voi mainita, että vuonna 1938 FMI:n johtaja tri Keränen raportoi Lapin talvien lämmenneen 3 astetta ja Huippuvuorten jopa 7 asteella.

Kylmiä talvia kaipailtiiin 1935

Vuonna 1937oli Pohjois-Amerikassa valtavia tulvia ja muita ääri-ilmiöitä ja syitä niille haettiin mm. merenpohjan muutoksista:

Tässä lehtijuttu vuodelta 1937 / Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:

”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen sitä, sanoi Mark Twain”

”…tosiasia on, että viime aikoina monet tiedemiehet ovat käyttäneet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, pyörremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, tällaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”

”Nämä merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden välityksellä ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, että merenpohja painuu, vaan jotkut heistä väittävät, että merenpinta nousee”

”Kylmien ja lämpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sekä…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT NÄIN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PITÄNEE VANHA VIISAUS YHÄ EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MITÄÄN TEHDÄ”

No eipä ollut CO2 -veroa silloin, jolla olisi voinut säät ja ilmat säätää!

1939 raportoitiin Helsingin talvien lauhtuneen 2,5 asteella, mutta toisin kuin vuonna 2021, ei uskallettu ennustaa tulevaisuutta, eikä luvata banaanien viljelyö Suomen olosuhteissa.

Globaalia oli lämpeneminen silloinkin

Myös Suomessa tehty dendrokronologian ilmastollinen tiedetutkimus ja muinainen ilmatiede ovat päätyneet samaan lopputulokseen ilmaston nopean lämpenemisen suhteen, kun tultiin 1940-luvulle.

Keski-Englannissa on pisin yhtämittainen lämpötilojen mittaussarja, jossa sekä 1930-luvun lämpökausi ja nykyistä lämpöisempi 1700-luvun lopun lämpökausi näkyvät.

Tämä pienestä jääkaudesta tapahtunut palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitterissä puhui toipumisesta, kun ei taida ymmärtää palautumisasiaa, niin palautiminen jääkaudesta hupentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se näkyy hyvin tässä lehtileikkeessä sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa vähentyneet. Ihmiskunta elää siis erittäin hyviä aikoja 1900-luvulla jopa niin, että sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.

Havaintona se, että talvet hieman lämpenivät 1970-luvulla.

Toivottavasti nyt ei luoteta jatkuvaan lämpenemiseen ja tehdä samoja virheitä kuin tehtiin 1966.

Muita havaintoja ja tarkasteluja Suomessa

Helsingin Seutulassa näkyy erittäin hyvin 1930-luvun lämpökausi ja ilmaston jaksollinen vaihtelu.

Edellä esitetty asia voidaan havaita myös Suomen talvista tehdyistä kuvaajasta, jossa esimerkkinä on laskettu Tampereella olleita lämpimiä talvia.

Sodankylässäkin on 2000-luvun CO2 varsin tehotonta, kun sitä verrataan 1900-luvun alun hiilidioksidiin. 1938 oli melkein musta joulukin Sodankylässä asti, kun maassa oli vain 2 cm lunta.

Simo Ruoho on myös kaivanut saatavilla olevaa talvien lämpötilamittausdataa niiltä asemilta, jotka mittasivat lämpötiloja jo 1930-luvulla. Tässä sen tutkimuksen johtopäätöksen, jotka tietysti ovat linjassa omien havaintojeni kanssa:

1. Esiteollisen ajan talvet olivat keskimäärin 2,4 C kylmempiä kuin tuoreimman ilmastollisen jakson.
2. Korkein 9-v keskiarvo on mitattu 1930-luvulla, ja käytännössä nyt ollaan aivan samalla tasolla kuin silloin
3. Monivuosikymmeninen vaihtelu viilensi Suomen talvia 1930-luvulta 1970-luvulle yli 4 astetta, ja sellaiseen on syytä varautua myös 2010-2050 välillä.
4. Vuotuinen vaihtelu on suurta, jopa 14 C haarukassa, ja yksittäisistä talvista ei sovi ilmaston kehitystä tulkita.

Suomessa lämpeneminen havaittiin jo 1900-luvun alussa ja 1913 lehdessä kirjoitettiin, kuinka ihmiset väittivät ilmaston ja talvien sen myötä muuttuneet täysin erilaisiksi, kun talvet olivat häviämässä. Siihen aikaan tiedemiehet olivat ajan tasalla ja toppuuttelivat ihmisiä kertomalla, että ennen on eletty paljon lämpösempiäkin kausia, eikä lämpeneminen sikäli ole mikään ihmeellinen asia.

Nykyäähän asia on täysin päinvastoin tieteen osalta ja ilmatiede pyrkii luomaan sellaista mielikuvaa, että nykyinen lämmin ja talviltaan lauha ilmastojakso olisi jollakin tavalla erikoinen menneisiin ilmastojaksoihin verrattuna. Sivistynyt kansanosa pyrkii vuonna 2020 puolestaan kertomaan ilmatieteelle niitä asioita, jotka se vielä tiesi ja tunsi vuonna 1913.

Jo vuonna 1914 Helsingissä olivat epätoivoisia lumettomien talvien suhteen, mutta hetkeksi pääsivät kertomaan vuonna 1915 lapsille sen, mitä lumi ja lumiset talvet ovat.

Historian kirjat ja lkehdet kertovat, että ruistakin viljeltiin tammikuussa 1930

Kesäinen maisema Päijänteellä 1930 ja tammikuinen kahvihetki.

Kukkia istutetaan uudenvuoden aattona ja soutelua Päijänteellä Jouluaattona.

Rehua veneellä tammikuussa Karjalassa.

FMI Ari Laaksosen joulukuut

Ilmatieteen laitoksen mukaan ”Joulukuut ovat lämmenneet jopa viitisen astetta, elokuussa lämpenemistä ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen.” kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen säässä – Joulukuut lämmenneet eniten 25.11.2015.

VIITISEN ASTETTA ovat joulukuut lämmenneet Ari Laaksosen mukaan siis, mutta näyttää vahvasti siltä, että Ari Laaksonen puhuu ihan hömppää ja sellaistahan ei luulisi virallisen tieteen edustajan suusta kuulevan. No toki jos tieteellistä näkemystä venytetään, niin 1850-luvulta 1930-luvulle tultaessa ilmastomme lämpeni +3 C-astetta ja jos tarkastellaan lämpenemistä 1850 -luvulta 2010-luvulle, niin se lämpeni +2 C-astetta, eli kahden syklin vaiheet yhteen laskettuna on se +5 astetta! Välillä tapahtunutta 2 Celsiusasteen jäähtymistä ei tietenkään huomioida, eli tämmöistä se Suomen ilmatiede oikein tieteellisen johtajan mukaan on vuonna 2020! Seuraava kuvaaja on tehty saatavilla olevasta raakadatasta.

KUVAN LÄHDE ja hieno tutkielma: https://rantai.fi/2015/12/25/suomen-saatiedot-ennen-60-lukua/#lightbox-gallery-olXkK5AO/3/

Globaali tarkastelu

Usein kuulee väitettävän, että tämä 1930-luvun lämpöaalto oli ollut vain paikallinen Suomea koskeva asia. Silti useat vanhat lehdet raportoivat esim Alaskan, Pohjoisnavan, Sveitsin jäätiköiden ja Huipuvuorten sulavista jäätiköistä sekä normaalia lämpimämmästä Golfvirrasta.

Nykyinen ilmatiede nojaa IPCC:n tieteellisestä raportista tehtyyn poliittiseen raporttiin, johon myös Suomen ilmatiede perustaa uskonsa. FMI kun ei enää tunne sen paremmin ilmastohistoriaa kun ilmaston syklisyyteen vaikuttavia luonnon normaaleja tekijöitä. Heille ihminen on ainoa ilmastoon vaikuuttava tekijä vuonna 2020. Kuitenkin IPCC:n tieteellisessä osassa on pitkän ilmastohistorian tieteellisten tutkimusten tuloksia, joista on leikelty sopivat osat poliittiseen osioon. Alla on kuvaotos IPCC:n tieteellisestä raportista. Siinä oikealla alhaalla on lämpötila-anomalia, jossa myös 1930-luvun lämpökausi ja erittäin nopea lämpeneminen näkyy. Vasemmalla alhaalla on jäätiköiden laajuuteen liittyvä kuva ja ylhäällä oikealla se kuva, jonka ilmatiede on valinnut oman uskonsa tukemiseksi.

Lämmintä oli myös Pohjoisnavalla, jossa otettiin jopa aurinkoa 1900-luvun alussa.

Andreen rerkikunta tuli esille sulavasta ikijäästä.

Pohjoisen jäätutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli venäläinen tiedemies, joka käytti koko työuransa arktisen alueen tutkimukseen. Zubov teki lämpenevästä Arktikasta runsaasti havaintoja, joita hän kuvailee kirjassaan Arktinen Jää, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. Hän kirjoittaa mm. näin (lähde):

Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmiö, kun jään määrän vaihteluita on seurattu. Jään määrän asteittainen ja alueellisesti kattava väheneminen todistaa lämpenevästä arktisesta alueesta. Tärkeimmät todisteet tästä yleisestä lämpenemisestä ovat:

1) Vetäytyvät jäätiköt ja pois sulavat saaret… Kaikki Grönlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen päättyvät jäätiköt ovat vetäytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, että niitä ennen yhdisti jääsilta… Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten jäätiköiden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten jäätiköiden vähenemistä ”katastrofaaliseksi”.

2) Lämpötilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskimääräinen lämpötila on tasaisesti noussut… Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Grönlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskimääräistä kylmempää vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat lämpötilat ovat olleet yleisiä…

3) Atlantilta Jäämerelle tulevan meriveden lämpötilan nousu… Golf-virran pintaveden lämpötila on tasaisesti kasvanut.

4) Merijään määrä on laskenut… 15-20 prosenttia (20 vuoden aikana)… Ennenvanhaan pohjoisen jään reuna usein ulottui Islannin rannoille vaikuttaen kalastukseen ja merenkulkuun. Viimeisen 25 vuoden aikana tätä ei ole tapahtunut merkittävissä määrin.

5) Jään virtauksen nopeutuminen.

6) Muutokset voimakkaiden matalapaineiden reiteissä. Ei ole epäilystä, etteivätkö ilman ja Atlantin meriveden lämpötilan nousut, merijään voimakkaampi ajelehtiminen jne. ole läheisesti kytköksissä ilmakehän virtauksien kiihtymiseen ja aivan erityisesti matalapaineiden muutoksiin korkeilla leveysasteilla. Vize osoittaa, että Atlantin syvät matalapaineet ovat siirtymässä huomattavasti pohjoisemmaksi, jopa useita satoja kilometrejä verrattuna niiden reitteihin ennen arktisen alueen lämpenemistä.

7) Lämpenevän Arktikan biologiset merkit… Kalat ovat ulottaneet elinpiirinsä pidemmälle ja pidemmälle pohjoiseen… Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa… myös makrilleja ja delfiinejä havaitaan siellä, missä niitä ei ennen nähty… Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi… Monia lämpöä tarvitsevia pohjaeliöitä löydetään nyt alueilta, joilta niitä ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: ”Viidentoista vuoden aikana… tapahtui muutos… jollainen yleensä yhdistetään pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.”

8) Merenkulku… On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edeltävän kylmän jakson aikana.
Kaikkein merkittävintä on se, että Arktikan lämpeneminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn alueeseen.

Sveitsin jäätiköiden sulamisesta uutisoitiin 1929

Sveitsin alppien jäätiköistä tehtiin vuonna 2009 tieteellinen tutkimus, jossa pohdiskeltiin syytä sille, että 1930-luvulla jäätiköitä oli vähemmän, vaikka oli lämpöisempi ilmastojakso kuin nykyään, kun ilmastonmuutos niitä nyt kuulemma sulattaa. Tutkimuksessa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

Tällainen historian faktatieto Sveitsistä, kuten myös navoilta ja jäätiköiltä pimitetään, eikä edessuomalainen jäätikkötiedemies Jari Haapala niistä puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehdä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1930-luvun lämpöjakso näkyy myös Pohjois-Amerikan sellaisissa alkuperäisissä kuvaajissa, joita ei ole jälkeenpäin muuteltu. Tämä USCRN, eli U.S. Climate Reference Network on USA:ssa oleva ”maailman paras ja tarkin” maa-asemien mittausverkko, jonka mittaustuloksia ei ole adjustoitu, vaan ovat siis uoraa raakadataa. ”The USCRN’s primary goal is to provide long-term temperature, precipitation, and soil moisture and temperature observations that are of high quality and are taken in stable settings.”

Kuumimmat äärilämpötilat ovat Suomessa laskussa ja erityisesti USA:ssa ja Australiassa, jossa niitä oli eniten 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

1930-luvun lämpenemistä ovat ruotsalaisetkin pohtineet, koska siinä ei ole eroa nykyiseen lämpenemiseen nähden, eikä hiilidioksidi selitä kumpaakaan lämpenemisjaksoa. 1895-1945 CO2 -pitoisuus on vähäinen, mutta lämpötilan nousu yhtä suuri kuin 1957-2008.

Tätä 1900-luvun vastaavaa globaalia lämpenemistä ei Suomen ilmatiedekään kykene selvittämään ja siksi vastailee siihen liittyviin kysymyksiin yhtä selkeästi kuin Sanna ”diiba daaba” Marin oppositon esittämiin kysymyksiin eduskunnassa. Siksi FMI pyrkii matemaattisesti häivyttämään lämpötilakäyristään 1930-luvun lämpöiset ajat ja erittäin nopean lämpenemisen. Osaa ihmisistä FMI pystyy hämäämään, mutta ei niitä, jotka osaavat lukea historiaa ja vanhoja lehtiä.

Edelliseen kuvaan ja tekstiin liittyen:

Eipä CO2 korreloi oikeastaan juuri minkään asian kanssa.

Ei CO2 korreloin edes FMI:n virallisen käyrän kanssa. Nyttemin lämpötilakäyrä on muutettu sellaiseen muotoon FMI:n toimesta, että se saadaan sovitettua CO2:n kanssa sopivasti yhteen.

Mikä vaikuttaa Suomen talvien lämpötiloihin?

Monikin asia vaikuttaa Suomen talvien lämpötiloihin, mutta mertkittävin niistä lienee NAO-ilmiö, jonka muinainen ilmatiede vielä 2000-luvun alussa tunsi.

Tähän NAO-ilmiöön liittyen vielä vuonna 1990 tehtiin yli 200 tutkimusta siitä, miten se vaikuttaa mihinkin, kuten vaikka poroihin. Nykyisin näkee, että se on ilmastonmuutos, joka porojen kokoa määrää heiluttelee. Ehkä NAO kaluttiin niin loppuun, että aloitettiin vastaava tutkimus vuodesta 1960, jolloin oli kylmä ilmastovaihe ja NAO pahasti miinuksella ja saadaankin tehtyä samat tutkimukset, mutta nyt kuvitellun ilmastonmuutoksen nimissä NAO tyystin unohtaen.

Toki myös virallinen muinainen ilmatiede on vertaillut NAO:n ja Suomen talvien lämptilojen yhteyttä, mutta nykyään se ei enää voi, koska sen levittämä ilmastonmuutosuskonto voi vaarantua.

Talvien ja vuosien lämpötiloihin vaikuttaa monia muitakin ilmastollisia tekijöitä joista yksi merkittävä on AMO, jonka 1907 saksalainen tiedemies Bucher havaitsi.

AMO:n tilanne 2020

Milloin sitten AMO kääntyy taas miinukselle ja tulee kylmien talvien vuoro? Käytän tässä erään henkilön tekemää ennustusta, joka kuulostaa hyvältä, mutta aika sitten näyttää miten siinä käy, eli vuoden 2027 paikkeilla Suomessa palataan 1960-1990 kaltaiseen kylmään jaksoon.

Hurjasti on myös suhtautuminen noihin ikiaiakisiin lauhoihin talviin muuttunut. Nykyään me kun on mukavan lauhaa talvisin, niin me kuollaan kohta kaikki ja Saharan olosuhteet siirtyvät meille. Vielä 1910 vitsailtiin kapteeni Cookin vai oliko perämies Pearcyn kääntäneen napa-akselia, kun poikkesivat pohjoisnavalla ja nyt satoi tammikuussa vettä.

Samoin jo vuosi 1901 lienee ollut lähihistorian lämpimin vuosi. Silloin surivat Tenon rannoilla helmikuussa, kun talvi on ollut yhtä suwea joulusta asti ja epäilivät leikillään, että tanskalaiset revontulitukijat pöllivät revontulet ja siksi on niin lauhaa. Kuten sanottu, nykyään on leikki kaukana näistä asioista, koska pitää todistaa. Meteorologit ovat valitettavsti vallanneet nykytieteen. He ovat vaientaneet kaikki muut tieteet (fysiikka, aurinko, luonnontiede, metsäntutkimus) tuloksineet, jos ne eivät tue heidän omaa uskoaan asiaan ja sitä kautta ihmisen syyllisyyttä. Sanovat jopa, että se tiede on hömppää, jos se ei anna meteorologeille mieleisiä tuloksia. Meteorologit siis terrorisoivat avointa tieteellistä tutkimusta ja keskustelua tällä hetkellä Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellisen johtajan Ari Laakosen johdolla, koska eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyteen liittyviä asioita. Ihminen on syyllinen ja piste sille keskustelulle. Ilmastotiede on saavuttanut absoluuttisen totuuden myös muiden tieteiden osalta, amen.

Myös kesä 1901 oli yksi historian lämpöisimmistä

Liitteet

Liite 1: Suomen ilmatieteenlaitoksen arkistosta haettujen arvojen pohjalta lasketut Tohmajärven ja Nuorgamin talvien keskilämpötilat

Liite 2: Suomen tilastollinen vuosikirja, vuosi 1930 keskilämpötilat

PS. Asioita, jotka saattavat kiinnostaa joitakin lukijoita

Lumettomat joulut

Kaisaniemessä mustia jouluja on ollut 2010-luvulla enemmän kuin 1930-luvulla. Jostakin tuntemattomasta syystä 1950-luvulla niitä oli yhtä paljon kuin 2010-luvulla. Ei taida CO2 selittää asiaa.

Sisämaassa Tampereella on tasapeli 1930-, 1950- ja 2010-luvun kohdalla. Viimeisimmät ”ilmastonmuutos”vuosikymmenet ovat kovasti Tampereen korkeudella perässä luonnollisen vaihtelun mustien joulujen lukumäärissä, joten kirittävää ilmastonmuutoksella siellä suunnalla riittää näiden mustein joulujenkin osalta.

Tammikuussa 1930 kesäntuntuinen päivä Päijänteellä ja kahvikestit nurmikolla.

1932 Jouluaattona soutelua Päijänteellä ka kukkien istutusta uudenvuoden attona.

1935 oli Kittilän ja Levin ainoa musta joulu.

1938 oli liki musta joulu Sodankylässä.

Ääri-ilmiöistä vielä tähän loppuun muutama sana, jos ketä sattuu kiinnostamaan

15.3.2021 lisäys: ääri-ilmiöihin liittyen olen myöhemmin tehnyt useamman blogin:
– Tulvien ja myrskyjen historiaa: https://jitkonen.fi/?p=1107
– Hiilidioksivapaat 1900-luvun alun helteet: https://jitkonen.fi/?p=1107
– Maapallon kuumin aika: https://jitkonen.fi/?p=980
– Suomen säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana: https://jitkonen.fi/?p=33
– NApojen ja jäätiköiden sulamisennusteita: https://jitkonen.fi/?p=63

Ääri-ilmiöiden ja myrskyjen osalta 1930-luku oli Suomessa pahempi kuin 2010-luku on ollut.

Esimerkkinä Suomen tuhoisin tornadojen sarja vuonna 1932 (lähde) :

04.08.1932

SUOMEN MERKITTÄVIN JA TUHOISIN TORNADOJEN SARJA

Etelä-Suomen Sanomat 6.8.1932

HIRVITTÄVÄ MYRSKY OITISSA

HAJOITTI ASUIN- JA ULKORAKENNUKSIA JA KAATOI 10 TONNIN PAINOISEN TAVARAVAUNUN.

KATKOI SÄHKÖPYLVÄITÄ, TUHOSI NIITTYJÄ JA PELTOJA SEKÄ KAATOI METSÄÄ KUIN HEINÄÄ.

Näin voimakas myrsky on Suomessa hyvin harvinainen.

Torstai-iltana klo 15-16 välillä raivosi Oitissa tavattoman ankara, Suomessa harvinainen pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Myrskykeskus, joka oli noin 200 metrin levyinen kulki 4-5 kilometrin matkan hirvittävällä nopeudella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.

Oitin aseman lähistöllä se rikkoi ensiksi Salpausselän tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi erään vaihdekopin, kaatoi puhelinpylväitä ja katkoi puhelin- ja lennätinlankoja. Sieltä edelleen kulkiessaan se rikkoi erään talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.

Myrskyn tavatonta voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita, että se siirsi erään asuinrakennuksen noin 2,5 metriä sijoiltaan, säilyttäen sen kuitenkin aivan ehjänä. Rakennuksessa sisällä olleet eivät saaneet mitään vammoja. Erään talon isännälle antoi myrskypyörre noin 30 metrin pituisen lentomatkan.

Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton, jota toistaiseksi ei ole löydetty. Erään puuvajan se lennätti ylösalaisin, mutta merkillistä kyllä, eivät vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua.

Edelleen kulkiessaan pyörre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yläosan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kiviseinää. Ninikään se rikkoi kartanon myllyn ja kiidätti sen katon erästä työläisasuntoa vasten, joka myöskin rikkoutui. Eräästä talosta riisti myrsky koko ikkunain yläpuolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sisällä olleille mitään vammoja.

Lisäksi rikkoi myrsky vielä kahdeksan latoa, kaatoi metsää useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyjä ja vei mm. eräältä pellolta kuhilailla olleen ruissadon mennessään.

Yleensä vallitsi koko Etelä-Hämeessä iltapäivän kuluessa raju ukonilma. Koskella oli ollut havaittavissa samantapaisen pyörremyrskyn vaikutusta. Muun muassa oli myrsky siellä hajottanut Hyvänneulankylässä maanviljelijä R. Nisulan mailla pari latoa, repinyt heikompia kattoja, lennätellyt ilmaan ruiskuhilaita ja kaatanut metsää Huljalan kylässä.

Myöskin oli se Padasjoella kaatanut muutamia puhelinpylväitä saamatta siellä kuitenkaan aikaan mitään vakavampia vaurioita.

11.8. ESS uutisoi muuallakin tapahtuneista tuhoista:

PYÖRREMYRSKYN TUHOT.  ILMIÖ OLI LAAJEMPI KUIN LUULTIINKAAN

HÄVITYSTÄ TAPAHTUI MYÖS NURMIJÄRVELLÄ, UURAISILLA JA INKEROISISSA. KAKSI IHMISUHRIA.

Pyörremyrsky oli mittasuhteiltaan paljon valtavampi kuin alussa luultiinkaan. Se näyttää saaneen alkunsa Nurmijärven pitäjän Uusikylässä. Siellä eräs Frans Ranta niminen isäntä oli ladossa, jonka myrsky tempaisi säpäleiksi ja hän sai vaikeita vammoja leukaansa ja reiteensä, sekä menetti tajuntansa. Samassa kylässä kaatui metsästä noin 5000 runkoa.

Koulupoika sai surmansa. Uusikylässä oli myrskyn aikana seisonut kotitalonsa pihamaalla koululainen Paavo Teriö, kun myrsky repi irti eräästä rakennuksesta pitkiä piiruja. Niistä yksi osui pojan päähän surmaten hänet silmänräpäyksessä.

Myrsky eteni sitten pohjoiskoillisen suuntaan heittäen muun muassa erään puolivalmiin asuinrakennuksen kymmenien metrien korkeudelle ilmaan.

Muuallakin hävitystä

Myöskin Jyväskylän pohjoispuolella Uuraisilla teki myrsky samanaikaisesti suunnattomia tuhoja kaataen metsää ja hävittäen rakennuksia. Myrsky riehui noin 100 metrin levyisellä alueella 10 km:n pituisen matkan.

Torstaina kello 15 tienoilla puhkesi myös Kymenlaakson Inkeroisissa ankara ukkossade, joka myöhemmin kehittyi rajumyrskyksi tuhoten suuret määrät kasvavaa viljaa ja kaataen ruiskuhilaita. Myös puhelinpylväitä ja puita myrsky repi maasta joukoittain ja samoin se kaatoi aitoja. Kaikkien sivukeskusten puhelinjohdot menivät poikki.

Meteorologisen keskuslaitoksen tutkimus

Koska Oitissa raivonnut pyörremyrsky oli meidän oloissamme aivan poikkeuksellisen voimakas, päätti meteorologinen keskuslaitos toimeenpanna tarkan tutkimuksen.  Tutkimuksia suoritti sääennustuksen vt. johtaja tri Angervo. Tutkimus alkoi Oitin asemalta ja siinä laadittiin piirroksia ja otettiin valokuvia pyörteen aikaansaannoksista. Erikoisen tärkeää oli merkitä muistiin kaatuneiden puiden asennot, jotka antavat parhaimman kuvan ilmiön dynamiikasta. Kaatuneiden puiden vahvuuksista taas voidaan arvioida pyörteen voimakkuuksia.

”Tutkimuksissa kohdistetaan tietenkin huomio kaikkiin muihinkin ilmiön yhteydessä oleviin seikkoihin.”

Meteorologista pohdintaa aiheutti seikka, olisiko myrsky kulkenut yhtenäisenä koko 200 kilometrin matkan Nurmijärveltä Uuraisiin (nopeus 70 km/h). Tuota näkökantaa epäiltiin jo alkuvaiheessa ja päädyttiin todennäköisempiin erillisiin luonnonilmiöihin.

2010-luvulla myrskyt vähenivät, vaikka ilmatieteen edustajat pyrkivät kaikin keinoin luomaan täysin päinvastaista mielikuvaa. Meren luodoille on asennettu tuulenpuuskia mittaavia mittareita ja niiden lukemia uutisoidaan, kun sattuu normaali talvimysky. Mediakin on hysteerinen myrskyjen suhteen ikään kuin jokainen myrsky olisi sellainen, joita ei ole ikinä nähty tai muuten erikoinen. Ilmatiede antaa tukea ja lue ilmastohysteriaa ja – paniikkia kansalaisiin. Vuonna 2019 Aapeli-myrsky puhkui merellä uusien mittausasemien ansiosta ”ennätysmyrskyn”, jonka suurin vahinko oli sähköttömyys joillakin alueilla ja se että puita kaatui. 1930-luvulla ei sähköttömyyttä juurikaan noteerattu. Pieniä ovat siis silakat joulukaloiksi, kun myrskyjen tuhoja vetrtaillaan meneisiin aikoihin, mutta alarmin takia nykyisiä myrskyjä on kuvailtava ennennäkemättömiksi.

1-2.01.2019

AAPELI RAIVOSI ENNÄTYKSEEN

Aapeli-myrsky laittoi tuuliennätykset uusiksi. Suomen yli kaakkoon liikkuneen syvän matalapaineen tuulet voimistuivat poikkeuksellisen koviksi läntisillä merialueilla, Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla. Aapeli-nimen saanut talvimyrsky ylitti entiset tuuliennätykset reilusti hipoen keskituuleltaan hirmumyrskyrajana Suomessa pidettyä 33 m/s lukemaa. Maa-alueiden onneksi Aapelin rajuin voima kohdistui läntisille merialueille, joskin tuulivahinkoja syntyi rannikoiden lähellä ja erityisesti Ahvenanmaalla. Sähkökatkoista kärsi pahimmillaan noin 120 000 asiakasta. Lisäksi myrsky myöhästytti laiva- ja junaliikennettä sekä katkoi kännykkäyhteyksiä laajalti.

Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskituulen nopeus oli keskiviikkoaamuna 2.1 kello 6 32,5 m/s, mikä on tunturit pois lukien kovin Suomessa koskaan mitattu keskituuli. Muutama tunti aiemmin Märketissä mitattiin vain kymmenystä alempi arvo. Aiempi ennätys 31 m/s oli mitattu neljä kertaa, vuosina 1971, kahdesti 1975 ja taas 1995.

Mitkä ovatkaan olleet tuulenpuuskien nopeudet ja aallon korkeudet silloin, kun sotalaivastoamme kohtasi sen suurin tuho ja onnettomuus vuonna 1925?



Myrksyihin liittyen kuuma 1930-luku oli erikoinen myös USA:ssa. Nyt vastaavan pelätään toistuvan, jos ilmasto lämpenee samalle tasolle kuin siihen aikaan, jota myös Vihan hedelmissä kuvataan. Näin Seura lehti kirjoittaa USA:n peloista:

Valtavat hiekkamyrskyt pyyhkivät Yhdysvaltain Keskilänttä 1930-luvulla. Nyt Suurilla tasangoilla on huolestuttavia merkkejä siitä, että tuhoisat tapahtumat voisivat toistua.

Hiekkamyrskyt tuhosivat satoja, lennättivät hedelmällisen pintamaan taivaan tuuliin ja aiheuttivat suoria kuolemantapauksia Suurilla tasangoilla 1930-luvulla. Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaava tuho voi toistua.

1930-luvun hiekkamyrskyjen uskotaan syntyneen ajan maanviljelystekniikoiden ja kuivuuden yhdistelmästä. 1920-luvulla valtavia alueita preeriaa otettiin maanviljelyskäyttöön, mutta seuraavalla vuosikymmenellä alkanut kuivuus muutti peltojen maaperän tomuksi. Tutkijoiden mukaan jotakin samankaltaista on tapahtumassa nytkin.

Hiekkapölyn lisääntyminen on korkeimmillaan kylvö- ja sadonkorjuuaikaan, eli silloin kun maata muokataan. Samanaikaisesti lämpöaallot ja kuivat kaudet alueella ovat lisääntyneet. Tutkijoiden mukaan Suuret tasangot ovat lähellä keikahduspistettä, jossa 1930-luvun tapahtumat voivat toistua.

Ongelmaa pahentaa se, että uusia osia preeriaa on raivattu biopolttoaineiden tuotantoon. Luonnonvarainen preeria, joka kasvaa heinää ja ruohoa, ei ole herkkä hiekkamyrskyille, mutta sen raivaaminen viljeyskäyttöön nostaa riskiä huomattavasti. Kun tuulet toistuvasti puhaltavat kuivaa pintamaata pois, maanviljelijöiden on kynnettävä maata syvemmälle, ja näin paljastuva maa on entistä suojattomampi eroosiota vastaan.

Tuon ajan kuumuudesta ja kuivuudesta on oma kooste blogissa, linkki: https://jitkonen.fi/?p=233

1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

Maapallollahan on vuosittain erilaisia hirmumyrskyjä noin 100 plus miinus 10-15 % kappaletta. Jokaista niistä uutisoisdaan ikään kuin ne olisivat ainutalaatuisia. Lisäksi esim. Forecalla on joulukuussa 2020 facebookissa joka päivä satelliittipäivityskuva jostakin meneillään olevasta myrskystä. Toki ymmärrän mitä Foreca ajaa takaa kuvillaan ja kyllä niitä kuvia riittääkin päivitettäväksi, kun kukin 115 vuosittaisesta myrskystä kestää useita päiviä. Hieman kyllä maallikona ihmettelee miten ne kuvat palvelevat suomalaista säätiedotusta, jos ei tiedä, että niillä päivityskuvilla halutaan lietsoa ilmastopaniikkia – ja hysteriaa, joka nykyään on kaikkein oleellisin osa ilmatiedettä. Asiallinen säätiedottaminen ja ilmaston käsittely on jäänyt 1900-luvulle.

Tulvista ja niihin liittyvistä myrskyistä on oma blogi https://jitkonen.fi/?p=1107

Suomessa myrskyt olivat vähenemään päin ja siksi FMI muutti niiden määrittelytavan vuonna 2020, jotta sai myrskytilastot kauniimmiksi, jotta esim. YLE voi levitellä VALEitaan. Mihinkään säähän ja ilmastoon liittyvään ilmatieteen tiedottamiseen ja median uutisointiin ei siis voi luottaa vuonna 2021.

Kirjoittanut JYRKI ITKONEN

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.