Etelä- ja Pohjoisnapa sulaa ja kukat kukkivat

1. Johdanto

Vihje: Kuvat suuremmiksi avaamalla ne uudessa välilehdessä tai zoomamalla ne suuremmiksi.

Nyt helmikuussa 2022 on kesä Etelämantereella, joten media on vauhdissa. YLE ja TM kertoivat meille, että Etelämantereella vihertää. On kuulemma 60 vuoden aikana lisääntynyt vihertyminen. Niin varmaankin varsinkin, koska 1960 on sopiva hetki aloittaa tällaiset ”tutkimukset”. Ilmastollinen vertailukausi on 30 vuotta ja 1960 alkoi kylmä 30 vuoden jakso ja siihen perään nykyinen 30 vuoden lämmin jakso. Samaa taktiikkaa YLE käyttää kaiken aikaa, linkki: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/yle-ja-ilmastolliset-vertailukaudet/

Kuten myös FMI: FMI Hannele Korhonen, annatko väärää tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?

2. Etelämanner

Tuo kukinta ei ole Etelämantereella, vaan saarella, joka on yhtä kaukana Etelämantereesta kuin Helsinki Pohjoisnavalta. Signyn saari varmasti kuuluu Etelämantereen laattaan mutta on aika kaukana siitä, keskellä merta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Signy_Island

Viime vuonna oli vastaava juttu lämpötilasta, joka mitattiin yhtä kaukana Etelämantereesta. Kuvan lähde: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/etelamanner-sulaa-ennatysvauhtia-ja-ennatyslampotiloja-mitataan-mtv3-kyseessa-hysteriauutiset/

Ei ole monia vuosia siitä, kun Etelämantereen jään lisääntymistä ihmeteltiin tiedepiireissä ja mediassa.

Al Gorekin otti pilakuvissa lukua, kun jääpeite Etelämantereella kasvoi 82 miljardia tonnia vuosittain.

Media on joustava juttujensa suhteen.

Eipä ole ilmaston lämpötila Etelämantereellakaan muuta kuin vaihdellut.  Artikkeli puhuu kolmen asteen lämpenemisestä. Tyypillistä valetietoa YLE levittää.

3. Pohjoisnapa

Pohjoisnapaan ja Grönlantiin liittyen saamme kuulla vastaavia juttuja kaiken aikaa. Niitä saimme kuulla jo 100 vuotta sitten, kun ilmastossa oli nykyistä vastaava vaihe.

Kyllähän se lämmintä olikin edellisessä ilmastonmuutoksessa, kun Suomessa ilmasto lämpeni nopeasti 2 asteella ja Lappi jopa 3 asteella. Ikirouta meni pohjoiseen ja kalat arktiselle alueelle.

Linnut alkoivat talvehtia arktikalla.

Suomessakin Kilpisjärvellä bongattiin kottaraisia, taltiaisia ja peltosirkkuja.

Riekko pakeni pohjoiseen kuten myös ikirouta ja vehnää viljeltiin Lapissa.

Kukkaketoja oli sellaisilla arktisilla alueilla, joissa niitä ei aiemmin oltu havaittu, kun maailma oli muuttumassa kesämaaksi.

Huippuvuorilla ilmasto lämpeni jopa 7 asteella.

Meillä Suomessa istutettiin kukkia uuden vuoden aikaan Keski-Suomessa.

Kahvikestejä pidettiin pihalla tammikuussa.

1961 helmikuussa kukat kukkivat helmikuussa. Ilmastohistoria on piilotettava ja jopa kiellettävä, jotta saadaan pidettyä hengissä tämä nykyinen poliittinen ilmastonmuutoskuvitelma.

Napojen sulamisten ennustamisella on pitkä historia ja niistä ennustuksista on koottu oma kokoelma, linkki. Siitä voi jokainen valita oman mieleisen vuoden, johon uskoo.

Joskus se saattaa siitä sulaakin.

Sulaahan se oli 1936 Suomen mediankin mukaan, kun napameret lämpenivät lämpenemistään. Tutkimusretkikunta tapasi siellä, missä oletettiin olevan vain lunta ja jäätä, laajoja avovesialueita.

4. Ilmasto muuttuu

Luonnon havainnot Etelämantereen saaristossa vuodesta 1960 alkaen ovat varmaan ihan oikeita ja sopivat hyvin yhteen luonnossa tapahtuneiden ilmastonmuutokseen liittyvien havaintojen kanssa, linkki: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastonmuutos-luonnossa/

Ilmaston muuttuminen näkyy selkeästi mm. Tornionjoen jäidenlähdössä ja Japanin kirsikkapuiden kukinnassa.

Ilmastonmuutos näkyy oikein hyvin myös Itämeren jäiden laajuudessa (kuvassa tuhansia neliökilometrejä).

Ilmastonmuutos näkyy puiden kasvun syklisyydessä Suomessa.

Ilmastonmuutos näkyy Kiinan puiden kasvun syklisyydessä-

Ilmastonmuutos näkyy neulasissa.

Ilmastonmuutos näkyy Uralin takana ja Suomen tuntureilla.

Ilmastonmuutos on jatkuvaa. HS kirjoitti 1996, että olemme onnekkaita ilmaston suhteen:

Olemme edellisen leikkeen mukaan onnekkaita, mutta käänne pahempaan voi tapahtua milloin hyvänsä ja pahinta on, jos aurinkotiede ja lustotiede on visioissaan oikeassa. Se on miljoonien ihmisten surma sitten, jos menneiden mukaan jatkuu.

3.1 Pienestä jääkaudesta palautuminen

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

Vuosi 2296

Vuonna 2296 ovat navat sulaneet?

Niinpä!

Kirjoittanut JYRKI ITKONEN

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.