FMI Hannele Korhonen, annatko väärää tietoa ilmastosta ja sen muutoksista?

1. Johdanto

Tuo otsikon kysymys tuli mieleeni, kun luin ja katselin 9.8.2021 HS:sta IPCC raportin tiedonantoasi.

2. Suomen lämpötila on kohonnut 2,3 astetta esiteollista astetta korkeammalle

2.1 Mihin tämä väite perustuu?

Esiteollisella ajalla Korhonen tarkoitettanee 1850-lukua. Siihen aikaan Suomessa oli vain kaksi lämpömittaria, joista toinen oli Oulussa 1846 alkaen ja toinen Helsingissä 1829 alkaen. Vertaako Korhonen näiden kahden mittarin keskilämpötiloja suoraan nykyisten noin 200 mittausten antamaan keskilämpötilaan? Jos vertaa, miksi Korhonen jättää kertomatta tapahtuneen edellisen 2 asteen ilmaston lämpenemisen, josta Suomen ilmatieteen laitos vuonna 1939 raportoi?

Toki Suomen ilmatieteen laitoksen johtavat ovat 2 asteen lämpenemisestä raportoineet: Prof. Jaakko Keränen 1930-luvulla ja Petteri Taalas 2000-luvulla.

Kaisaniemen asema on ainoa asema, josta kansalaiset saavat avointa dataa 1860-luvulta alkaen. Tuo edellä mainittu 2 asteen lämpeneminen 1939 tultaessa voidaan havaita, kun Kaisaniemen lämpötiloja tarkastellaan 10 vuoden keskiarvoissa.

Toki Kaisaniemen 2010-luvun keskilämpötila on hieman korkeampi kuin 1930-luvun, mutta kun lämpösaarekeilmiöä eli UHI huomioidaan, ero on marginaalinen. Sekin on huomattava, että Kaisaniemessä on mittauspaikka vaihtunut 2 kertaa, vuonna 1962 ja 1969.

Miksi Korhonen sivuuttaa 1930-luvun, josta Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Keränen raportoi vuonna 1939 ja siitä kolmen sivun raportista on oma bloginsa linkissä?: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/

Siinä 1939 Keränen kertoo ilmaston lämpenemisestä mm. näin:

– Suomen pisimpään toimineet lämpötilojen mittauspaikat ovat Oulussa ja Helsingissä:

– – Helsingissä kesät ovat 1930-luvulla lämmenneet noin 1 asteen verran.
– – Oulussa kesät lämpenivät aluksi 1880-1910 jaksolla 1 asteen verran ja 1930-luvulla vielä toisen asteen verran, eli Oulu oli saavuttanut Helsingin kesien lämpötilat 1930-luvulla.

– – Helsingissä talvet ovat 1850-1939 lämmenneet noin 2,5 asteen verran. Aluksi 1870-1900 hitaammin ja sitten 1930-luvun loppua kohti kiihtyvä ilmaston lämpeneminen Helsingissä.
– – Oulussa ilmaston lämpeneminen talvien osalta tapahtui vasta 1900-luvulla ja samaa luokkaa Helsingin kanssa, eli noin 2,5 asteen verran.

– – Sekä Helsingissä että Oulussa keväät lämpenivät 1880 alkaen hitaasti ja lopuksi nopeammin kokonaisuudessaan noin 2 asteen verran.

– – Sekä Helsingissä että Oulussa syksyt lämpenivät vasta 1930-luvulla molemmissa noin 1 asteen verran.

Yhteenvetona se, että Helsingissä ilmasto oli lämmennyt 1860-1939 noin 2 asteen verran ja Oulussa ilmasto lämpeni 1890-1939 noin 2 asteen verran

Johtopäätös: ”Näin selvä on ilmaston pitkäaikainen muutos näiden kahden paikkakunnan lämpötila-arvojen mukaan. Ja samanlainen se on ollut maamme muissakin osissa”.

Vuodenaikojen pituuksien muutokset:

– Helsingissä kesä on pidentynyt noin kuukaudella; keväällä kesä on varhaistunut n. 10 päivällä ja talvi on siirtynyt n. 20 päivää myöhäisemmäksi.
– Oulussa kesä on pidentynyt noin 22 päivällä.

Kasvukausien tehoisan lämpöarvon muutokset 1931-1939 verrattuna kauteen 1901-1930:

– maan eteläosa + 15-20 %
– Oulun lääni + 20-21 %
– Lapin lääni + 23-34 %

1936-1939 verrattuna 1931-1935 kasvukauden lämpötilamuutos:

– Inari vastaa Oulua
– Sodankylä vastaa Jyväskylää
– Kajaani vastaa Viipuria

Prof. Keräsen mukaan tämä lämpeneminen ei rajoittunut vain Suomeen, vaan oli globaali ilmiö pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä havainto tekee kyseenalaiseksi Korhosen väitteen siitä, että Suomi olisi lämmennyt muuta maailmaa enemmän:

”Tämä viimeaikainen lämpötilan kohoaminen ja sen vaikutukset ovat todettavissa laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla. On todettu jäätiköiden sulavan ja pienenevän Skandinavian vuoristoissa, Huippuvuorilla ja Frans Josefin maalla. Siperiassa pysyvän maajään alueen eteläraja siirtyy pohjoisemmaksi. Me siis olemme tekemisissä laajan ilmiön kanssa.” Ikirouta oli siis silloinkin sulamassa ja siirtymässä pohjoisemmaksi.

2.2 Suomen ilmaston todellinen lämpeneminen esiteollisesta ajasta lukien

Korhosen mainitsema kahden asteen lämpeneminen tapahtui vuoteen 1939 mennessä juuri kuten FMI raportoi. Sen jälkeen lämpeneminen on ollut varsin maltillista Suomen ilmatieteenlaitoksen mukaan se oli 0,3 C, kun verrataan 1930-lukua ja 2000-lukua keskenään (alakuva). Ilmastollisissa vertailukausissakaan tarkasteltuna ero 1931-1960 ja 1981-2010 välillä ei ole merkittävä ja siihen osaltaan vaikuttaa UHI, koska kaupungit ovat laajentuneet ja mittauksia on viety lentokentille, rautatieasemille ja satamiin.

Kova yritys FMI:llä on häivyttää ikävä 1930-luku ja nopea 2 asteen lämpeneminen sille tultaessa, koska CO2 ei sitä selitä ja sitä kautta tuon lämpenemisen tunnustaminen söisi uskottavuuden CO2-teorialta.

Esimerkkinä vielä Sodankylä, jossa myös on pitkä lämpötilojen mittaushistoria. Sielläkin tietysti näkyy sekä prof. Keräsen mainitsema voimakas ilmaston lämpeneminen 1900-luvun alussa, kuten myös nykyinen lämpeneminen.

3. Muu maailma on lämmennyt vain 1 asteen?

Väite pitää siltä osin paikkansa, että muun maailman keskimääräinen lämpeneminen oli hidasta 1900-luvulle tultaessa. Sen jälkeen Suomi on mennyt 100 vuoden ajan suhteellisen samassa tahdissa muun maailman kanssa 1900-luvun alusta alkaen. Vasen kuva lähde. Oikea kuva lähde-

Vasemman kuvan tekstin mukaan muu maapallo on lämmennyt 0,74 C ja Suomi noin 1 C asteen, mutta ilmeisesti poliittisista syistä Korhonen on raapinut 1800-luvun lopusta toisen asteen Suomelle. Toki pienen jääkauden vaikutukset näkyvät Suomen lämpenemisessä enemmän kuin muun maailman, koska pieni jääkausi iski kaikkein rajuiten pohjoiselle pallonpuoliskolle, kuten seuraavasta kappaleesta voimme lukea.

Prof. Hannele Korhonen, asiallinen tiedottaminen menisi niin, että:

– Suomi lämpeni 2 kertaa muuta maailmaa enemmän esiteollisesta ajasta 1940-luvulle tultaessa.

– 1900-luvulla Suomi on lämmennyt jota kuinkin yhtä paljon ( noin +1 C) kuin muu maailma (+ 0,74 C, siis sadasosan tarkkuudella laskettuna!, kuten edellä kuvassa lukee).

– 1930-luvulta 2020-luvulle tultaessa Suomen keskilämpötila on noussut vain 0,3 C, vaikka lämpötilamittauksia on nykyään UHI:n alaisina mm. kaupungeissa, lentokentillä, rautatieasemilla ja satamissa

Kaiken huipuksi nämä ilmatieteen edestajat täysin mukisematta hyväksyvät lämpötilakäyrien väärennökset, jotta 1930-luvusta päästään eroon. Maallikko ymmärtää tämän huijaamisen, jos haluaa, mutta tyhmään kansaan se uppoaa kuin veitsi sulaan voihin.

3.1 Pieni jääkausi iski Suomeen ja Eurooppaan kaikkein rajuimmin

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

4. Hannele Korhonen väittää, että talvilämpötilat ovat nousseet 3 asteella

4.1 Talvien lämpeneminen 1939 tultaessa oli +2,5 C

Alussa mainitussa ja linkatussa jutussa Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Keränen raportoi vuonna 1939:

Niinpä Riekot ja Siperian ikirouta vetäytyivät kohti pohjoista ja vehnää viljeltiin Lapissa asti.

Myös jotkut lintulajit siirtyivät sulavien jäätiköiden rannikoille.

Grönlanti ja Pohjoisnapa kävivät lämpöisenä juuri ennen Hannele Korhosen ilmastonmuutosajanjaksoa.

Pienen jääkauden aikana eskimot muuttivat pois Grönlannista, mutta 1949 siellä voitiin viljellä maata.

Navat kävivät kuumana 1951 ja vuoristojen jäätiköt sulivat

Suomen talvien keskilämpötilat, Simo Ruohon on kerännyt eri ilmatieteenlaitoksilta (oikea reuna) datan:

4.2 1930-luvun talvet

1930 vuosikymmenellä oli muutamia sellaisia mittausasemia, joista saadaan jossakin määrin vertailukelpoista avointa dataa. Siitä on tehty vertailu 2010-lukuun omaan blogiin, linkki. FMI avoimen datan vertailun mukaan 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona ovat olleet usealla paikkakunnalla kylmemmät kuin 1930-luvulla.

Itämeren jääminimi ja talvien keskilämpötilat 1930-luvulla osuvat yksiin.

4.3 Eri paikkakuntien talvia

Helsinki, Jyväskylä ja Sodankylä lyhyt talvihistoria.

CO2:n yhteys Suomen talviin

Sodankylä

Lappissa oli 23.1.2022 lähes jokainen talvi vähintään kerran ilmenevä föhn-ilmiö, jossa lämpötilat nousivat noin 6 C-asteeseen. Ilmatieteenlaitos twiittasi ennustettujen lämpöjen olevan totetuessaan poikkeuksellisia ja esiintyvän harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. No sehän on taas kerran ihan puppupuhetta FMI:ltä. Alla on kaavio Sodankylän Tähtelän tammikuun ylimmistä lämpötiloista vuodesta 1908 alkaen ja aika iso ristiriita on nyt kyllä meteorologien twiitissä ja todellisuudessa. 23.1 ennustettu ylin siis 4,1 astetta ja 24.1 ennustettu ylin 5,4 astetta. 1908 alkaen +5 astetta on ylitetty 12 kertaa, eli esiintyvyys useammin kuin kerran 10-vuodessa. Muutenkin kuluneen 2000-luvun aikana tammikuun ylimmät lämpötilat ovat jääneet varsin vaatimattomiksi.

Jyväskylästä FMI:llä on talvien lisäksi muitakin vuodenaikoja, joista Suomen ilmastonmuutokset näkyvät.

Kuusamosta on talvien osalta joulukuu ja tammikuu. Niissä ei Korhosen mainitsemaa 3 asteen lämpenemistä voi parhaalla tahdollakaan havaita.

Kaisaniemestä se Hannele Korhosen mainitsema 3 astetta löytyy!!! Ja kahteen kertaan jopa!!! Ensin 1860-luvulta 1930-luvulle tultaessa ja toisen kerran 1940-luvulta 2010-luvulle tultaessa.

4.4 Luonto; Itämeri, Tornionjoki ja Kirsikkapuut

Luonto kuvaa ilmastonmuutoksia omalta osaltaan ja siitä on kooste: ”Ilmastonmuutos luonnossa” . Näistä Suomen talvissa näkyy parhaiten Itämeri ja sen laajuudet, joiden mukaan 1930-luku on ollut lähihistorian vähäjäisin 10 vuoden keskiarvona tarkasteltuna (luvut ovat tuhansia neliökm).

5. Muita harhauttajia

5.1 Markus Mäntykangas

Markus Mäntykankaalla oli blogi, jossa hän väitti joulukuiden lämmenneen 6 asteen verran. Sitä täysin väärää väitettä on analysoitu tässä linkissä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/musta-vai-valkoinen-joulu/

Markus Mäntykankaalta saisi paljonkin jutunjuurta blogeihin, mutta tässä on törkeän lämmin Alaska juttu: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/alaskassa-torkean-lampimat-saat-kertoo-markus-mantykangas/

5.2 Ari Laaksonen

Ari Laaksonen on varsinainen satusetä. Teen hänestä ja hänen twiiteistään oman koosteen. Tässä voi mainita saman väitteen kuin Helena Korhosella oli kaksinkertaisen lämpenemisen suhteen sekä joka Markus Mäntykankaalla oli, eli että joulukuut ovat lämmenneet 5 astetta. Sen kun vielä jossakin käppyrässä näkisi!

Toisena hassuna väitteenä tässä voisi vielä mainita sen, että Ari Laaksosen mukaan ihminen on 100 % varmuudella syyllinen 1950 jälkeen tapahtuneeseen lämpenemiseen.

Se kuka tai mikä on syyllinen Suomen 2 asteen lämpenemiseen 1850 alkaen tultaessa vuoteen 1940, sitä ei ilmatiede valitettavasti kerro meille.

Huomiona se, että jokainen ilmatieteenlaitos haluaa olla paras myös ilmaston lämmityksessä ja siksi näitä muuta maailmaa kaksi kertaa enemmän lämpeneviä paikkoja löytyy runsain mitoin.

5.3 Kerttu Kotakorpi

Kertusta on usea maininta eri blogissani. Markus Mäntykankaan kanssa hän ennustelee meille vuoden 2100 säätä, vaikka ei ilmatieteessä ei varmasti osata sanoa 10 päivän päässä vallitsevaa säätä. Myös linnuista Kerttu oli huolissaan ja sitä hieman analysoin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/linnut-kertu-kotakorpi/

Kotakorpi on tehnyt kirjan, joka perustuu täysin epärealistiseen IPCC:n tietokone-ennustukseen. Nimittäin Kertun käyttämää kauhuskenaariota RCP 8.5 pidetään jopa IPCC:n omassa AR6 raportissa v. 2021 erittäin epätodennäköisenä. Kotakorven kirja siis perustuu tuohon erittäin epätodennäköiseen kauhuskenaarioon RCP 8.5. ja sitä kautta hän jakaa selkeää ilmastokuvitelmiin liittyvää täysin tarpeetonta propagandaa ja tekee sitä jopa YLE:n kustannuksella ja YLE:n antaman ilmaisen mainosajan puitteissa.

Yksi monista asioista, jotka osoittavat, että Kerttu ei tunne säihin vaikuttavia pitkän ajan asioita, on vaikkapa tämä sadejuttu. Suomen talvien säätyypin kun määrää NAO ja nyt se on pitkään ollut siinä vaiheessa että sateisia talvia ollaan saatu.

Eipähän ne Kertun sateet ole vielä miksikään muuttuneet, mutta kaikkeahan sitä voi ennustella.

Hurrikaanit ja hirmumurskyt ovat Kertun lempiaiheita. Ja niitähän riittää, koska joka vuosi niitä on jossakin päin maailmaa n. 100 kpl plus miinus 15 kpl.

Harmi vaan Kertulle, että sen paremmin hirmumyrskyjen määrä kuin voimakkuus ei vielä tähän mennessä ole muuttunut miksikään.

5.4 Ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen

Ilmastopaneelin johtaja Ollikainen juuri kertoi, että ei tunne edes oman kotimaakuntansa ilmasto- ja säähistoriaa. Lappi on kuulemma lämmennyt kovasti ja siitä oli edellä muutama kuvaajakin ja Leudoista talvista on useampi oma bloginsa:
– Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana
– 1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus
– Wanhat lehdet sen kertovat: Helsinki ei ole talviurheilukaupunki

Valkeat joulut loppuvat ja mustat joulut yleistyvät 2068, sanoo Ollikainen. Palataan siis 80 vuoden takaiseen ilmastoon, kuten se yksi ilmastosyklikin on jota kuinkin sen mittainen. Voi siis Ollikainen osua ennustuksessaan oikeaankin sen jälkeen, kun Eurooppa on ensin selvinnyt 2040 paikkeille sattuvasta kuolettavasta kylmyydestä.

6. Ääri-ilmiöt

Kaikki nämä mainitut säätieteen puolen ihmiset puhuvat, että ääri-ilmiöt ovat jo lisääntyneet ja toimittajat sopulilauman tavoin toistelevat niitä hokemia. Pikkasen herää kysymys siitä, että miksi he eivät ole tutustuneet IPCC:n raporttiin? Missä harhojen maailmassa he oikein elävät?

On nimittäin virheellistä väittää, että sään ääri-ilmiöt olisivat (ilmastonmuutoksen johdosta) lisääntyneet. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin arviointiraportit:

IPCC:n Arviointiraportti 5 WG I osoittaa väitteen vääräksi:

– Kohta 2.6.2.2 (tulvat eivät ole lisääntyneet)

– Kohta 2.6.2.3 (kuivuudet eivät ole lisääntyneet)

– Kohta 2.6.2.4 (ukkosmyrskyt eivät ole lisääntyneet)

– Kohta 2.6.4 (hirmumyrskyt eivät ole lisääntyneet)

Asia vahvistetaan myös uudemmassa 9.8.2021 julkaistussa IPCC AR6 WG1 -raportissa.

Erityisesti tulvat eivät ole lisääntyneet eivätkä ole lisääntymässä ja niiden yleisin syy on vesistöjen lisääntynyt säännöstely ja jokirantojen rakentaminen (river management). Jos tulvien historia kiinnostaa, siitä voi lukea tästä koosteesta. Sen kun lukee, ymmärtää että elämme aika hyvia aikoja tulvien ja myrskyjen suhteen. Linkki: https://jitkonen.fi/?p=1107

Voidaankin hyvin sanoa, että länsimaisen median ja meteorologien pääväittämä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, on täysin virheellinen.

6.1 HS 10.3.1996

Vielä 1996 ilmastotieteilijät olivat järkeviä. Toivottavasti nyt ei käännetä valokatkaisijasta kylmään suuntaan samalla tavalla kuin on ikiaikaisesti käännetty.

1900-luvun alussa olivat ilmatieteilijät vielä prof. Keräsen lisäksi tolkuissaan. Ihmiset kuvittelivat, mutta tiede toppuutteli. Nykyään tiede on vieraantunut ilmasto- ja säähistoriasta niin pahasti, että heittää vettä kuumalle kiukaalle, kun ihmiset ja toimittajat kuvittelevat ilmastoon ja säähän liittyviä asioita. Edes säätä ja ilmastoa ei kyetä enää erottamaan toisistaan, jonka näkee päivittäin median ja TV:n uustisissa. Tästä olen blogin kirjoittanut: ”Sää ja ilmasto, osataanko ne erottaa toisistaan, Petteri Orpo?”

7. Voi itku!

Jo vuonna 2015 professori Antero Järvinen havaitsi tämän nykytieteen alennustilan, joka yhä jatkuu itse asiassa vain kiihtyvänä, kun kuvitellaan ilmastokriisiäkin, vaikka mikään mittari ei sellaista osoita, mutta mielikuvitus on sen harhan luonut;

Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin

”Ja yössä mielesi jos kauhistuu, niin pensaskin se karhuks muodostuu.” Nämä Shakespearen sanat Kesäyön unelmasta luonnehtivat hyvin tavallisten ihmisten ajatuksia ilmaston lämpenemisestä eli ilmastonmuutoksesta, perusteettomasta pelottelusta maailmanlopulla.

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. Aikalaiskuvaus tapahtumien kulusta voi hyödyttää historiankirjoittajia.