Forecan Markus Mäntykangas julkaisi eilen 29.11.2021 blogikirjoituksen ”Missä päin Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa myös, missä mustista jouluista on tulossa uusi normaali” linkki, jossa pohtii joulujen lumisuutta eri puolilla Suomea. Vertailuajankohdaksi hän on valinnut 1981–2010, jota vertailee kauteen 1991–2020. Koska tämä vertailu antaa hieman puutteellisen kuvan Suomen Joulujen säiden ikiaikaisesta luonteesta, laitan tähän blogiin hieman täydennystä niille, joita asia kiinnostaa.
Kaisaniemi
Eniten mustia jouluja on etelärannikolla ja Helsinki kuvaa hyvin niiden yleisyyttä. Helsingin Sanomat ovat tehneet asiaan liittyvän tutkimuksen ja sen mukaan 2010-luvun mustat joulut ja lumen määrän keskiarvo vastaa 1950-lukua.
Vielä 15. tammikuuta on usein mustaa Helsingissä ja siinä suhteessa edellinen lämpökausi on johdossa 5-4 tähän nykyiseen lämpökauteen verrattuna, jos vielä alkaneen vuosikymmenen tammikuu 2020 otetaan mukaan vertailuun. Lisää vanhojen lehtien kertomana Suomen lauhoista talvista on blogissa: Suomen talvien historiaa median kertomana
Vielä 15. tammikuuta on usein mustaa Helsingissä ja siinä suhteessa edellinen lämpökausi on johdossa 5-4 tähän nykyiseen lämpökauteen verrattuna, jos vielä alkaneen vuosikymmenen tammikuu 2020 otetaan mukaan vertailuun.
Tampere
Tampereella on myös pidetty kirjaa mustista jouluista. Tähän on pohja otettu Aamulehdestä ja sitä on jatkettu FMI:n tilastojen tiedoilla. Tampereella edellinen lämmin ilmastonvaihe johtaa ylivoimaisesti mustien joulujen lukumäärässä tähän nykyiseen lämpöiseen ilmastovaiheeseen nähden.
Jyväskylä
Pasi Autio teki lumisiin jouluhin liittyvän blogin, linkki ”Jouluaaton lumitilanteen kehitys Suomessa” Pasin luvalla tein alla olevan kuvan.
Kaiken kaikkiaankin ainakin Jyväskylässä keskilämpötilat kovasti vaihtelevat ja yksittäisiä vuosia vertailemalla 6 asteen keskilämpötilaeron saa kaikille vuodenajoillekin, eikä vaan joulukuulle, jos Markus sellaista jostakin syystä haluaa meille väittää. Näyttäisi pikemminkin siltä, että keskilämpötilat ovat Jyväskylässäkin palaamassa normaalille tasolle lyhyen 1960-1990 kylmän kauden jälkeen.
Jyväskylässä Juhannuskin on lämpötilojen puolesta pysynyt aika tasaisena.
Kun sateisuuden vaihtelua katsellaan Jyväskylän ja Päijänteen alueella voitaneen todeta, että Jyväskylä paikkana on hyvin suojassa ilmastonmuutoksen kauheuksilta, koska ne eivät ole sitä paikkaa saavuttaneet. Merkittävä havainto näinä aikoina!
Palataanko vuonna 2068 mustissa jouluissa 1930- ja 1950-luvuille?
Joulukuutkin ovat lämmenneet 5 astetta, vaikka sitä ei kyllä mittauksissa näy, mutta FMI:n pääkonttorissa se näkyy. Ehkä se on päämajan sisälämpötila, joka on nykyään 5 astetta lämpöisempi?
Australia
Vuonna 1950 Australiassa ennustettiin, että valkoiset Joulut palaavat sinne, missä niitä on ennen ollut.
Napapiiri
Markus Mäntykangas kirjoittaa: ”On vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen musta joulu saavuttaa napapiirin.” Ei tiedä Mäntykangas, että se saavutti sen jo 1935, kun Levillä on sen historian ainoa musta joulu.
Ja liki liippasi musta joulu 1938 Sodankylässä, kun siellä oli jouluaattona vain 2 cm lunta.
Vuonna 1938 on saattanut olla musta joulu Napapiirillä. Lehtikirjoitus niin antaa ymmärtää. Kova talvi se on ollut poroille.
Edellisessä jutussa saattavat muistella talvea 1901, jolloin Utsjokea myöten oli lumetonta ja poroilla vaikeuksia löytää ruokaa.
Joulukuut
Markus Mäntykangas kirjoittaa blogissaan, että ”Joulujen lumitilanteen heikkenemiseen meillä vaikuttaa eniten se fakta, että yksittäisistä kuukausista nimenomaan joulukuut ovat lämmenneet ilmastonmuutoksen myötä Suomessa eniten – esiteollisista ajoista 1800-luvun puolivälistä lähtien peräti kuudella asteella.” Katsotaanpa asiaa, taitaa Markus laittaa pikkasen Lapin lisää tuohon asiaan.
Jossakin se 6 astetta on joulukuu lämmennyt, mutta missä? Ei ainakaan Kuusamossa, jossa sielläkin lämpenee muuta maailmaa huomattavasti enemmän. Etsintä jatkukoon, jossain se 6 astetta luuraa!
Ei ole liioin kuutta astetta Kaisaniemessä eikä Sodankylässä
Kaisaniemessä on Suomen pisin yhtenäinen mittaussarja Jouluaaton lämpötilalle klo 14. Mittauspaikka on yhden kerran siirretty vuonna 1969 ja automaattinen luenta alkoi 2008. Kaisaniemen Jouluaaton lämpötilassa klo 14 ei tuo 6 asteen lämpeneminen näy, mutta pienestä jääkaudesta palautuminen näkyy.
Sama pienestä jääkaudesta palautuminen näkyy monessa paikassa ja siitä on kooste tässä linkissä. Markus Mäntykangas toisessa blogissaan soimaa ihmisiä siitä, ettei katsota historiaa tarpeeksi pitkälle, kun siinä asiassa olisi Markuksella itsellään peiliin katsomisen paikka.
Edellä olevista kuvista tosiaan näkyy se, että Suomi ja pohjoinen pallonpuolisko on tosiaankin lämmennyt muuta maailmaa enemmän, koska pieni jääkausi vaikutti eniten juuri pohjoisella pallonpuoliskolla.
Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.
Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.
Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.
Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.
Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:
– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.
– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.
– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.
– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä
– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse
– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.
– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.
– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan
– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa
– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa
– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet
– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.
– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09
– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.
– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.
– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.
– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.
– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.
– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.
Kuvitelmia
Toki ihmiset ovat ennenkin kuvitelleet ilmastonmuutoksia ja talvien loppumisia, mutta tiede sentään on ollut suht tolkuissaan, kuten vielä 1913, kun toppuutteli ihmisten kuvitelmia. Nyt se on näköjään päinvastoin, meteorologit heittävät vettä kuumalle kiukaalle näiden ihmisten kuvitelmien suhteen ohittamalla Suomen säähistoriaan liittyvät tosiasiat ja sen ikiaikaisen luonteen.
1900 -vuosisadan alun nopea lämpeneminen ja lämpökausi jatkui aina talvisodan pakkasiin asti. 1930-luvulla oltiin päästy niin lämpöiseen ilmastovaiheeseen, että ilmastomme oli siirtynyt 500 km etelämmäksi ja jopa vehnää alettiin viljellä Lappia myöten. Ei taideta tässä 2000-luvun lämpövaiheessa vehnää siellä viljellä, vai viljelläänkö?
Mikä riemu siitä meteorologeille syntyisikään, jos entisaikojen ääri-ilmiö ukkosen muodossa jyrähtelisi jouluaattona? Varmaan nekin yleistyisivät lähivuosina!
Mutta ei ilmastonmuutosta käy kieltäminen, enkä minäkään sitä tee, koska se näkyy niin selkeästi monessa asiassa luonnossa, kuten mm. Tornionjoen jäidenlähdössä, Itämeren jäiden laajuudessa, Kirsikkapuiden kukinnassa jne. Näitä ilmastonmuutokseen liittyviä luonnossa näkyviä asioita olen kerännyt toiseen blogiini, joka löytyy linkistä ”Ilmastonmuutos luonnossa”.
Tuon menneen ilmastohistorian perusteella vuonna 1907 saksalainen tiedemies Bucher havaitsi 35 vuoden ilmastosyklin, kun ennustelivat vuoden 2000 säitä. Hyvin se näkyy 2000-luvun Suomessakin se sen ajan tiedemiehen työn tulos. Olivat vielä siihen aikaan ilmeisen vilpittömiä ilmatieteen piirissä, kun näitä asioita tutkivat ja niistä aikalaisilleen kertoivat.
Tulevaisuus
Tavallisena kansalaisena lähinnä huolestuttaa tulevaisuus, josta meille kaiken aikaa maalaillaan täysin yksipuolista mielikuvaa erilaisten tietokonemallinnusten oikeaksi todistamisen takia. 1600-luvulla kuoli viluun, nälkää ja tauteihin 30 % suomalaisista ja lapsiakin syötiin. 1800-luvulla kuoli 8 % kansasta. Aurinkotiede ja dendrokronologia ennustaa vastaavia aikoja vuoden 2040 paikkeille. Viimeksi Saksassa tuo kahden asteen jäähtyminen tapahtui ja näkyi vain 20 vuodessa ja miljoonia ihmisiä kuoli silloin. Toivotaan että nyt olemme varautuneet paremmin, kun se taas tulee se kylmä ajanjakso, koska se tulee olemaan todellinen ilmastokatastrofi liki nykyiselle 8 miljardille ihmiselle.
Toivotaan parasta ja sitä, etteivät kovasti kaivatut ihanat 1800-luvun säät palaa, jotka ovat vain rapian asteen päässä!
Mutta, Joulu juhlista jaloin! Hyvää mustaa tai valkoista Joulua kaikille sitten kun sen aika koittaa!
