Maapallon kuumin aika

Maapallon kuumin hetki on 56,7 °C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. Se ei ollut hetkellinen lämpö siellä, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. – 14. heinäkuuta 1913 välisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 ° F: een tai enemmän joka ikinen päivä, ja tämä 10 päivän jakso on edelleen pisin peräkkäinen kuuman ajan lämpötilajakso. Kuumimmat päivät olivat 9. – 13. heinäkuuta, jolloin lämpötila nousi vähintään 129 ° F joka päivä, ja 10. heinäkuuta lämpötila nousi ennätyslukemaan 134 ° F: seen, joka on siis yhä voimassa maapallon kuumimpana lukemana.

Samoihin aikoihin 57,8 °C El Azizia, Libya 13.9.1922 mitattu 57,8 C on todettu virheelliseksi.

Vertailun vuosi voidaan mainita, että kylmin mitattu lämpötila -89,2 °C , tutkimusasema Vostok, on mitattu niinkin myöhään kuin 21.7.1983 Etelämantereella.

Historian kirjoja selailemalla voidaan havaita, että 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat erityisen kuumaa aikaa Australiassa ja 1900-luku aina 1940-luvulle asti kuumaa aikaa mm. Suomessa, USA:ssa, Pohjoisnavalla, Huippuvuorilla ja Grönlannissa.

Näistä menneistä ajoista ja niiden lämmöistä ei haluta puhua näinä aikoina, joten meidän tavallisten ihmisten on itse tutkiskeltava mitä historian lehdet menneistä ilmastoista ja sääasioista kertovat. Aloitetaan Australiasta.

1. Australia

1895-1903 Australia

Australian loppuvuoden 2019 helteistä uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteitä ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, että Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788–1860 ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860–2000. Lähde: Australian kansallismuseo.

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun lämpötilaennätykset ovat yhä vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pitäisi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista. Vielä vuoden 1939 kovien helteiden johdosta Australiassa annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!

Lähde

Pahin lämpöaalto Australiassa oli todennäköisesti tammikuussa 1896, kun kansa oli ”kuin pätsissä”. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellettä vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla:

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli ”kuin pätsi” ja se ulottui Australian poikki idästä länteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmistä itäosissa. Sanomalehdet kertovat, että Bourkessa lämpö lähestyi 48,9 ° C: n lämpötilaa kolmena päivänä. Maksimi, joka oli vähintään 38,9 ° C, oli päällä 24 vuorokauden ajan. Tässä linkissä on tähän liittyvää lehtitietoa:

https://www.dailymail.co.uk/news/article-4221366/Heatwave-January-1896-hit-49-degrees-killed-437-people.html

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisiä ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eivät pystyneet nukkumaan, vaan kävelivät yöllä kaduilla tuntikausia, kun lämpömittari osoitti keskiyöllä 109 F (43 C) lämpötiloja. Koko yönä lämpötila ei laskenut alle 103 ° F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. päivänä todettiin viisi kuolemaa yhdessä päivässä, sairaalat olivat täynnä ja raporttien ja lehtien mukaan ”kuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain”. Bourkessa 24. tammikuuta mennessä monet yritykset olivat sulkeneet, mutta melkein kaikki hotellit palvelivat. Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa säätä pakolaisjunilla kukkuloille.

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta näitä vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos BOM hyväksy, vaan pitää niiden aikojen mittausmenetelmiä epätarkkoina. Niinpä vuonna 2019 BOM laittoi tilastonsa uusiksi näiden kuumien aikojenkin suhteen mitä luultavimmin siksi, että niiden trendi ei toiminut, kun luodaan jokapäiväistä ilmastohysteriaa ja todistellaan ihmistä nykyhelteisiin syyllisiksi.

Lähde oikea kuva ja lähde vasen kuva

Hauska yhteensattuma tuon vuoden 2019 kohdalla on se, että FMI Suomessa oli mitä ilmeisimmin vaipunut epätoivoiseksi sen takia, että myrskyt olivat vähentyneet kovasti, mutta media ja monet meteorologit rummuttivat niiden yhä vaan lisääntyvän, joten jotain oli tehtävä myrskytilaston suhteen. Niinpä vuonna 2019 FMI muutti myrskyjen laskentatapaa ja sai myrskyjen määrät nousemaan alarmia parhaiten palvelevalle tasolle. YLE tietysti jakaa tyypilliseen tapaansa tähänkin asiaan liittyviä valeuutisiaan.

2. Suomi

Suomessa alkoi voimakas ilmaston lämpeneminen 1800-luvun lopussa ja se huipentui 1930-luvulle, joka oli 10 vuoden tarkastelujaksossa lähes tai jopa yhtä lämmin kuin 2010-luku. Talvien osalta se oli monin paikoin jopa lämpöisempi kuin 2010-luvun talvet ovat olleet ja siitä on oma katsaus tässä linkissä.

Vuonna 1901 Suomessa todennäköisesti oli lähihistorian kuumin kesä . Sen jälkeen 1972 ja 2018 ovat olleet erityisen kuumia kesiä. Myös talvi 1902 oli tavattoman lämmin ja Utsjoella lumeton ja lauha vielä helmikuussa. Siellä vitsailtiinkin, että tanskalaiset revontulitutkijat olivat varastaneet revontulet ja siksi oli niin lauha ja lumeton talvi vielä helmikuussa.

Lähde

Vuonna 1904 Helsingistä olivat talvet kadonneet.

Lähde

Vuonna 1912 maailma oli muuttumassa kesämaaksi. Meno sen ennustuksen, napojen ja jäätiköiden sulamisten suhteen vai parani, kun tultiin 1930-luvulle. Ilmastokatastrofia väläyteltiin 1929! Niin liikuttavan kuuloista näinä 2021 aikona.

Lähde

Vuonna 1913 ihmiset jopa kuvittelivat, että ilmasto lämpenee, mutta tiedemiehet toppuuttelivat, että on niitä eletty paljon lämpöisempiäkin aikoja ennen muinoin. Eivät kyllä toppuuttele enää, vaan manipuloivat historian lämpöaikoja pois käyristään, mutta näille historian kirjoituksille eivät mahda vielä yhtään mitään.

Vuonna 1914 oltiin epätoivoisia Helsingin talvien suhteen, mutta 1915 voitiin lapsille kertoa, että millaisia talvet ennen muinoin olivat. Siis samaan tapaan kuin vuonna 2021. Valtava määrä vanhoja lehtileikkeitä on tässä linkissä.

Lähde

1930-luvulla Suomen nopea lämpeneminen havaittiin ja todettiin Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keräsen toimesta. Esimerkiksi Lapissa talvet olivat hyvin nopeasti lämmeneet jopa 3 asteen verran. Tämä lämpeneminen näkyy hyvin myös ilmastotieteellisissä lusto-, neulas-, ja soiden siitepölytutkimuksissa. Tässäkin lustotutkimuksessa FMI:n johtajan havainnot näkyvät selkeästi.

Lähde alakuvat ja lähde yläkuva

Jopa ruista viljeltiin lämpöisen 1930-luvun talvina.

Levillä oli sen ainoa musta joulu vuonna 1935.

Hevosille vietiin heinää veneellä talvella 1937.

1930-luvun lämmin jakso näkyi ennen myös FMI:n kuvaajissa, mutta uusimmista se on matemaattisesti ja hila-arvauksien avulla häivytetty pois, koska on niin kiusallinen jakso CO2/ihmisen syyllisyyden kannalta.

Lapissahan tuo 1930-luvun lämmin jakso näkyy tietysti kaikkein selvimmin. Vähiten se näkyy rannikoilla, joissa meri tekee ilmastosta tasaisemman.

1930-luku oli myös Itämeren jäiden laajuuden kannalta 10 vuoden keskiarvona laskettuna vähäjäisin vuosikymmen. Tämän asian myös Suomen ilmatieteenlaitoksen rehellinen työntekijä Jouni Vainio kertoi meille vuonna 2020. Saman vähäjäisyyden ja ilmaston erittäin nopean lämpenemisen totesi merenkulkulaitoksen jäiden tutkija ja tuleva johtaja vuonna 1941, kun pohti, että kuinka usein talvisodan erittäin kylmän kaltainen talvi voi tulla peräkkäin.

Lähde

Toki erittäin lauhoja talvia oli useita tultaessa 1960-luvulle, jota kuvaa hyvin esimerkiksi Tampereen mustien joulujen lukumäärä, jota nykyinen ilmastonmuutos ei ole vielä läheskään saavuttanut.

Vuonna 1964 venäläinen tiedemies ennusti aivan oikein sen, että lämmin ajanjakso on loppumassa, kun mentiin 1960-1990 väliseen kylmään ilmastojaksoon.

Vuonna 2018 oli sitten helteinen Suomen kesä, jota mainostettiin kaikkien aikojen kuumimpana. Se oli höpöpuhetta ja se saatiin aikaiseksi ottamalla mukaan toukokuun lämpötilat, joita ei aiemmin ole käytetty kesien vertailussa. FMI:llä on siis kaikki kikat käytössä, jotta saadaan haluttu vaikutelma aikaiseksi. Tästä kokonaisuudesta kirjoitan seuraavan blogini sekä siitä, miten lysenkolaiseksi nykyinen ilmatiede on muttunut. Tässä 1964 FMI:n edustaja Helminen kertoo todellista kesien lämpötilahistoriaa.

Kokonaisuuksia voi tarkastella Helsingin ja Sodankylän näkökulmasta. Vantaa on vertailupaikka siksi, että Helsingissä on tapahtunut muutoksia mittauspaikan suhteen. Vanhimmassa sarjassa vasemmassa alakulmassa näkyy hyvin se, kuinka myös Kaisaniemessä lämpeni voimakkaasti, kun tultiin 1940-luvulle.

Talvien osalta lämpenemistä on jonkun verran ollut Helsingissä sitten 1930-luvun ja vähemmän rannikoilla. Lapissa talvet ovat olleet kylmempiä 2010-luvulla kuin 1930-luvulla, kun asiaa tarkastellaan niiden harvojen lämpötilamittauspaikkojen kautta, joita oli olemassa jo 1930-luvulla. Helsingissä tietysti vaikuttaa voimakkaasti myös lämpösaarekeilmiö (UHI), josta Turssa on tehty tutkimus, linkki, jonka mukaan: ”Mitä suurempi kaupunki, sitä voimakkaampi lämpösaareke. Suurissa kaupungeissa keskusta voi olla ajoittain yli 10 °C ympäröivää maaseutua lämpimämpi. Tällaisiin mittaustuloksiin on päästy muun muassa Turussa. Keskimäärin lämpötilaero on noin 2 °C.”.
Vasen taulukko, lähde. Lehtijuttu Kansallisarkisto ja Jurvan juttu US-blogi, Jarmo Nieminen 8.1.2010

3. USA

Kovia helteitä ja kuumia aikoja oli myös USA:ssa jo 1800-luvun lopussa. Vuonna 1896 elokuussa oli tappava lämpöaalto myös itäisessä osassa Pohjois-Amerikkaa. Tämä kesän 1896 kymmenen päivän lämpöaalto tappoi New Yorkin alueella lähes 1 500 ihmistäLähde

Heinäkuussa 1911 Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyivät niissä useita päiviä. Surmansa sai 211 ihmistä pelkästään New Yorkissa. Lähde

Kalifornian heinäkuun 1913 voimakas lämpö ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu äärimmäinen lämpöaalto. Saman vuoden kesäkuussa USA:n itäosassa oli laaja lämpöaalto, joka johti moniin yli 100 ° F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset lämpötilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kesäkuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisenä ajankohtana. Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lisäksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, että korkeita lämpötiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi tällainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, että ”viimeaikaiset havainnot näyttävät osoittavan, että jäätiköt katoavat vähitellen ympäri maailmaa”. Lähde

Oikeassahan tuo lehti oli sikäli, että esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan lämpöisen 2000-luvun kaltainen edellinen jääminimi. Aurinkoakin otettiin Pohjoisnavalla.

Lähde yläkuva, alakuva keskellä, alakuva oikealla ja alakuva vasemmalla.

Alaskan helle-ennätys 38 C on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-ennätys meni muka rikki, vaikka se ei ollut lähelläkään kuuman kauden 1915 helle-ennätystä 38 C. Vielä 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen lämmin talvi, josta suomalainen lehti Kultainen aika kertoi vuonna 1924.

Lähde Wikipedia ja linkki

Maapallon kuumaan aikaan 1926-1929 uutisoitiin useista helteistä. Japanissa oli jopa 50 astetta hellettä ja sitä oli kestänyt lähes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisiä katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.

Lähde

1930-luku, josta USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelmät, joka kuvaa sitä kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-Lännen maanviljelijät joutuivat 1930-luvulla. Lämpö ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka pölymyrskyt veivät ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

Lähde https://science.howstuffworks.com/environmental/green-science/dust-bowl-cause.htm

1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

Lähde

1930

Kesällä 1930 oli USA:ssa Washingtonissa ennätyksellinen päivä, jolloin lämpötila saavutti tai ylitti 100 ° F 11 päivän ajan. Kuumin lämpötila 106 ° F oli 20. heinäkuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. Lähde: Kirja ”Washington Weather”. Lähde

Kesä 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesistä. Lämpöaalto alkoi jo alkukesästä ja keskilännessä kesäkuun lämpötila nousi yli 100 ° F joissain paikoissa. Lämpö oli huipussaan heinäkuussa, ja kaikkien aikojen ennätykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, lämpötila oli korkeimmillaan 121 ° F, ja osissa Kanadaa lämpötilat ylittivät 110 ° F. Washingtonissa lämpötila saavutti 104 ° F 9. heinäkuuta ja 105 ° F 10. heinäkuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyvää kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1936 lämpöaallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. Lähde Siitä vuodesta on kirjakin tarjolla.

Lähde

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 kahden viikon lämpöaalto saavutti huippunsa 14. heinäkuuta, kun päivälämpötila saavutti ennennäkemättömän 42 C-astetta Twin cityssä – se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sinä päivänä pelkästään St Paulissa.

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henkeä St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukumäärä oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan päivittäin.

Lähde

Kuten Itämeren jäänlaajuus 1930-luvulla, niin myös USA:n lämpötilaennätyksiä vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa. USA:ssa on myös erittäin vanha ja maailman laajin lämpötilojen mittausverkosto, joten sieltä saadut adjustoimattomat lämpötilatiedot ovat varmaan aika luotettavia varsinkin, kun vanhat lehtitiedot tukevat niiden olemassa oloa. Lisää hellejuttuja voi lukea täältä.

Lähde vasen kuva ja oikea kuva

Kuumimpien päivien äärilämpötilojen osalta myös USA jäähtyy kovasti, vaikka nyt 2000-luvulla siellä on ilmastollinen lämmin kausi meneillään.

Lähde vasen yläkuva, oikea yläkuva, oikea alakuva, vasen alakuva

Lisäyksenä kommenttien jälkeen yksi esimerkkipaikkakunta USA:sta, jossa on pitkä lämpötilojen mittaushistoria. Paikka on Albany, joka on Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltion pääkaupunki. Alankomaalaiset perustivat ensimmäisen pysyvän siirtokunnan paikalle vuonna 1624. New Yorkin osavaltion pääkaupunki Albanysta tuli vuonna 1797. Siellä äärilämpötilojen osalta vuodet 2018 ja 2019  pääsivät jonkunlaisille pistesijoille.

Toki USA:ssa, kuten Suomessa ja Australiassa ovat keskilämpötilakäyrät eläneet vuosien saatossa samaan suuntaan, kun meneitä lämpötiloja ollaan arvioitu uudestaan.

Ei liity Pohjois-Amerikkaan, mutta pitkäaikaisten lämpötilamittausasemien kautta on tehty kuvaajia, joihin ei ole arvattu eikä arvioitu lukemia. Eri puolilla maailmaa ilmastojaksot menevät hieman eri tahdissa tietystikin.

4. Jäätiköistä 1900-luvun alussa

Jäätikköjen sulamisennusteilla ja merien tulvimisella on pitkät perinteen. Nykyään lähes joka viikko joku media julkaisee niihin liittyvän pelotejutun. Viimeksi sen tekivät viime viikoloppuna YLE:n meteorologit Anne Borgström, Olli-Pekka Lukka ja Jyrki Lyytikkä linkki. Ilmeisesti näitä säiden ennustajia koulutetaan liikaa ja kun ei ole riittävästi oikeaa tekemistä, aikansa kuluksi kirjoitellaan erilaisia alarmeja. Niistä jäätiköiden sulamisista on yli 100 vuoden perinteet ja niitä on koottu tähän juttuun, linkki. Siitä voi jokainen poimia mieleisen vuotensa.

Tiede ennen muinoin tiesi, että esimerksi Golfvirta vaikuttaa pohjoisen puolen jäätiköiden sulamiseen. Samoin keinulautailmiö keikuttaa sulamisia Etelämatereen ja Pohjoisnavan välillä. Ja kun 1900-luvun alussa Golvirta viimeksi oli oikein lämmin, Afrikassa palelluttiin kuoliaaksi.

Lähde tekstit ja kuva

Lämmintä on toki Grönlannissa on tässä nykyisessäkin ilmastosyklissä, mutta kun tarkastelu ilmatieteen trendeihin aloitetaan sopivasta hetkestä, saadaan haluttu vaikutelma, jossa nopea lämpeneminen jo 1940-luvulle tultaessa myös Grönlannissa ja sen pääkaupungissa Nuukissa saadaan unohdettua.

Lähde yläkuva ja alakuva

Jäätiköiden sulamisista tehdään tietoisia propagandajuttuja, joista tässä yksi tyypillinen esimerkki.

Kuvan linkki

HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1950 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

Tällainen historian faktatieto Sveitsistä, kuten myös navoilta ja jäätiköiltä pimitetään, eikä edes jäätikkötiedemies Jari Haapala niistä puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehdä.


https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

Pieleen menneitä ilmastoennustuksiahttps://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions

5. Muita menneitä lämpimiä jaksoja

Suomen osalta 1700-luvun loppu näyttää olleen 1930- ja 2000-luvun kaltainen, jos Helsingin Sanomia ja ilmastotieteen tutkimuksia on uskominen. Lisää tästä aiheesta on tässä linkissä.

Lähde

1100-luku oli Euroopassa ja pohjoisella pallonpuoliskolla todella lämmin nykyiseen ilmastojaksoon verrattuna, kun katsellaan miten luonto on silloin käyttäytynyt.

Lähde

1000-luvun lämpökautta edelsivät pronssi- ja rautakauden lämpimät jaksot. Näitä menneitä ilmastoja tutkitaan monella eri tavalla. Yksi tapa on dendrokronologia, jossa sadat ilmastotutkijat ympäri maapallon tutkivat mennyttä ilmastoa puiden kasvun syklisyyden mukaan (lustot) ja neulasista. Suomessa tämä tiede on pitkällä siksi, että Lapin erämaajärvistä löytyy siellä muinoin kasvaneita suuria mäntyjä, jotka ovat erämaajärvien vedessä hyvin säilyneet. Tässä linkissä on alla olevaan kuvaan liittyvä lyhyt kuvaus.

Tähän edellä olevaan kuvaan liittyen jo 1927 oli soihin varastoituneiden siitepölyjen kautta tehty tieteellistä tutkimusta Suomessa ja todettu Suomessa pronssikaudella kasvaneet sellaiset kasvit, kuten vesipähkinä, joita ei enää nykyaikana Suomessa tavata.

Siitepölytutkimukset ovat yhdessä lustotutkimuksen kanssa ovat vieneet kotimaista holoseeni-ilmaston ymmärtämistämme merkittävästi eteenpäin. Suot kun myös ovat arkistoja, joista voidaan seurata jääkauden jälkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita. Ilmastojen vaihtelut jääkauden jälkeen näkyvät soissa vaihtelevina kerrossarjoina siten, että kuivia kausia osoittavat kantokerrokset, sekä kosteita ja koleita kausia vetisistä kasviyhdyskunnista muodostuneet kerrokset. Suomen suontutkimukset ovat sitovasti voineet näyttää toteen, että täällä ovat vallinneet samat ilmaston vaihtelut kuin muuallakin Euroopassa.

Lähde

6. Lopuksi

Ilmaston muutokset kirvoittavat paljon juttuja, joiden aihe muuttuu aina kulloinkin vallitsevan ilmastosyklin mukaisesti.

Lähde

Suurin pelko on tietysti se, että nyt tuudittaudutaan ikuisen lämpenemisen uneen, kuten 1600-luvulla tehtiin, jolloin oli kuumia ja hyviä satoja tuomia kesiä kuten Topelius kertoo, mutta sitten kun kylmyys iski, syötiin ensin koirat, kissat, muut kotieläimet ja lopulta jopa lapsia, vaikka Suomessa oli vain noin 500 000 ihmistä, joista 100 000 kuoli äkillisesti iskeneen kylmän jakson kourissa.

Lähde Topelius teksti ja oikean puolen kuvan teksti ja kuva

Topeliuksen teksti vielä suurempana. Se voi siis olla kuumaakin aikaa, kun kylmä ja katovuodet yllätävät. Ilmasto on Suomessa niin äärevää, kuten edellä ollut moni julkaisu ja lustot, neulaset, siitepöly ym. suomalainen ilmastotiede osaa meille kertoa.

Aika näyttää kuinka ihmiskunnan käy ja kuinka liki 10 miljardia ihmistä selviää seuraavasta kylmästä jaksosta, joka vääjäämättä on edessä päin, vaikka kuinka CO2-tuotantoa vähennettäisiin.

Suomen kesät, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskilämpötilat?

Johdanto

Suomen nykyinen ilmatiede ei ”tunne” mennyttä ilmasto- ja säähistoriaa, ja siksi meidän maallikoiden on itse kaivettava siihen liittyvää tietoa, jos haluamme tietää millaisia se ollut ilmaston ja säiden suhteen ennen muinoin. Elämme kuulemma täysin poikkeuksellisia aikoja ja ilmastohätätiloja kovin innokkaasti julistellaan, mutta onko niihin hätätiloihin aihetta, sitä voi maallikko pohtia menneiden säiden ja hätätilojen pohjalta.

Talvien historiaan liittyvän tarkastelun tein blogissani, linkki ja menneiden talvien säiden historiaa wanhojen lehtien kertomana keräilin tähän linkkiin.

Tässä blogissa on vuorossa Suomen kesien tarkastelu pelkän historian kirjoittelun näkökulmasta. Ehkä myöhemmin siihen liitetään laskentaakin. Helteiden osalta on oma laajempi globaali historian lehteileike kooste tässä linkissä.

Tällainen wanha säähistoria on ilmatieteessä häivytetty ja unohdettu, koska sen historian monet tiedot ovat ikäviä CO2-uskon näkökulmasta, koska a) niitä kuumia aikoja ei voida CO2:n kautta todistaa ja b) ne veivät pohjaa siltä uskolta, että lämpöiset kesät johtuvat hiilidioksidista ja ihmisestä.

HS 28.8.1929

Vuonna 1928 elokuun 28. päivä HS kirjoitti historian kesässäätietoa otsikolla ”Mistä kuluneen kesän kylmyys johtuu” (lyhennelmä), linkki:

Nyt on mielenkiintoista tutkia, ovatko tällaiset kesät kuin kulunut, erittäin harvinaisia. Kaikkein kylmin kesä sitten v:n 1739, oli 1902. Mutta on toisiakin, jotka eivät ole olleet paljon lämpöisempiä nekään. Kesän kolmen kuukauden keskilämpö oli v. 1902 13,1 C, 1832 13,4, 1862 ja 1907 13,5, 1867 13,6, 1844 13,7, 1821 ja 1923 13,8, 1916 14 sekä 1863 ja 1868 14,1 astetta. Kesän 1928 keskilämpömäärä tulee sijaitsemaan näiden numeroiden joukossa, ehkä hyvin lähellä saavutuskesän 1902 kylmyyttä. (kommentti: kesä 1901 oli kuumempi kuin vuosi 2018, eli varsin ääreviä ilmasto- ja säävuosia noihin aikoihin elettiin, (linkki, josta tutkielma tämän suhteen löytyy).

Jos tarkastellaan kylmien kesien esiintymistä, niin havaitaan, että sellaisia ei ollut lainkaan ennen vuotta 1820. 1700-luvun loppupuolella olivat kesät niin kuumia, että niiden keskilämpö oli (17 C).

(kommentti; FMI:n mukaan eteläisen Suomen Kaisaniemen 1981-2010 kesien keskilämpötila oli 16,2 C ja Sodankylän 12,6 C).

V:sta 1820 lähtien alkoi viileitä kesiä esiintyä. Niitä oli: 1820-, 1830- ja 1840-luvuilla yksi kunakin vuosikymmenenä; 1850-luvulla ei ei ollut yhtään kylmää kesää, 1860-luvulla niitä sen sijaan oli kokonaista kolme (Suomessa ovat siltä vuosikymmeneltä kaameana muistona suuret nälkävuodet!); 1870-luvulla taas ei niitä ollut ainoaakaan, 1880-luvullla oli yksi kylmä kesä, 1890-luvulla ei yhtään.

Siitä lähtien kylmien kesien tiheys osoittaa keskilämmön alenemissuuntaa v:n 1850 jälkeen, verrattuna aikaan ennen vuotta 1820. Lämpösaavutus on v:lla 1789 ja 1819 (kolmen kesäkuukauden keskilämpö 19,2 ast) ( kommentti; FMI:n mukaan Kaisaniemen 1981-2010 kesien keskilämpötila oli 16,2 C.). 1850-luvulla oli seitsemän hyvin kuumaa kesää. Sen jälkeen ne muuttuvan harvinaisiksi, joskin niitä silloin tällöin on ollut: 1901 (keskilämpö 18,3), 1917 ja 1918 (17,2).

Tämän vuoden (1928) kesäkuu oli erikoisen kylmä (10, 8 ast). Sen voittavat kylmyydessä ainoastaan kesäkuut v. 1865 (10,7) ja 1923 (10,4). Heinäkuu ei niinkään eronnut normaalista, joskin viileänpuoleinen sekin.

Viileät heinäkuut ovat sitä harvinaisempia, mitä kauemmaksi ajassa mennään taaksepäin ja lukuisimmillaan ne olivat 1860-luvulla. Huomattavissa on sellainen ilmiö, että useampia kylmiä kesiä seuraa perätysten taikka lähellä toisiaan, ja että tällaisten ryhmien välillä keskimäärin kuluu 11 vuotta.
Jne. lehtijuttu jatkuu syitä säiden muutoksille pohdiskellen.

Kommentti: FMI aloittaa ilmastoalarminsa ajankohdasta, jossa katovuodet olivat yleisimpiä, eli 1850-luvusta.

Katovuodet

Katosvuosilta on historian tietoa vuodelta 1944. Ne osaltaan kertovat kesien lämpötiloista vaikkakin kuten jutussa sanotaan, katovuodet eivät välttämättä johtuneet kylmästä säästä, vaan myös kuivuudesta tai liiallisista sateista. Katovuosien näkökulmasta elämme 1900-luvulla loistavan hyviä aikoja:

1900-luvun alusta asti menneet murto-osaan siitä, mitä niitä oli 1400-1800-luvuilla:
– 1400 -luvulla 10 kpl
– 1500 -luvulla 16 kpl
– 1600-luvulla 33 kpl
– 1700-luvulla 30 kpl
– 1800-luvulla 15 kpl
– 1900-luvulla 3 kpl vuoteen 1944 mennessä, lähde:

Suomen kesät olivat Oulun korkeudella lämmenneet 1880 alkaen 2 asteella, totesi Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja tri Keränen vuonna 1938. Se on  näköjään se sama 2 astetta, josta puhutaan nyt 2021, tapahtunut lämmönnousu jo 1940-luvulle tultaessa.

Omenan viljelys oli Karjalan suunnalla mennyt 100 km pohjoisempaan vuoteen 1937 mennessä. Paljonkohan ovat omenat jatkaneet kulkuaan kohti pohjoista vuoden 1937 jälkeen?

1700-luvun lopun 2000-luvun alkua lämpöisempi jakso näkyy ilmastotieteellisissä (lustot) tutkimuksissa kuten myös 1930-luvun lämpöjakso. Myös Suomen ilmatiede ne jaksot 1900-luvun alussa tunnistivat.

Keski-Englannissa on pisin yhtämittainen lämpötilojen mittaussarja, jossa tuo 1700-luvun lopun nykyistä lämpöisempi jakso myös näkyy.

Globaali kesäkatsaus

Mitäpä muuta lehtileikkeet sanovat kuumien kesien ilmastohistoriasta? Tästä varhaishistorian kuumien ja kuivien aikojen koosteesta nähdään kesähistoriaa. Alla oleva lehtileike on Kansallisarkiston lehtikokoelmasta.
Kovia kuumia ääri-ilmiöitä on siis ollut ja Euroopan joet sekä kaivot ovat aika ajoin olleet kuivina. Nuo kaikki kuumuudet on aikaansaanut joku ihmeellinen ilmiö, jota ilmatiede ei vieläkään osaa selittää. Nykyilmatieteen mukaan näiden kuumien historian ajanjaksojen ei pitäisi olla mahdollisia, koska hiilidioksidi ei voi olla noiden kuumuuksien syypää.

Nyt tietysti ilmatieteen puolella kovasti aletaan epäilemään, että ovatko nuo kuumat historiankirjoitukset oikein, vai ovatko lehdet nykytyyliin keksineet ihan omiaan. Luultavasti myös vertaisarviointeja vaaditaan. En ruvennut kutakin vuotta erikseen googlaamaan, mutta vastaava ulkomainen lehtileike vuodelta 1884 on olemassa.

FMI manipulointia CO2-teoriaa tukevaan muottiinsa

Kesä 2018 oli lämmin. Ilmatieteenlaitos sai sen historin kämpimimmäksi käyttämällä kikka kolmosta ja ottamalla vertailuun mukaan toukokuun, joka ei aiemmissa vertailuissa kuulunut kesien vertailuun. Tämä kuvaa hyvin Suomen ilmatieteen rappiota, kun tällaiseen epätoivoiseen manipulointiin syyllistytään, jotta omaa lysenkolaista uskoa CO2:n vaikutuksiin saadaan pönkitettyä.

Kesä 2018 saatiin siis FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpanalähdeOnko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi maallikko vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Mitä vielä lämpöiseen kesään 2018 tulee, niin kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

1973 pohdittiin ovatko trooppiset kesät yleistymässä, kun niitä oli kaksi peräkkäin. Ei tuonkaan mukaan vedä vertojaan 2018 kesä menneille kesille, jos nuo 2018 lukemat vaan ovat oikein. Jos eivät, kommenttien perusteella korjataan ne oikeiksi.

Hirveästi mediassa ja ilmatieteessä hehkutettua kuumaa kesää 2018 lukuunottamatta meillä on viime vuosina ollut kovinkin kylmiä kesiä niin, että kesäkuussa 2017 Saariselällä jopa lasketeltiin.

Tämä eri vuosiin liittyvä vääristely on valtavan yleistä. Esimerkiksi tuon vuoden 2017 kesä oli 1987 vuotta pahempi katovuosi, koska kasvukausi oli monin paikoin kylmä. Sitten ilmatieteeseen kirjoitettiin alarmin mukaista historiaa ja pantiin kylmän kesän ja erittäin alhaisen kesän lämpösumman vuoksi syyssateille siirtyneiden puintien epäonnistuminen normaalien syyssateiden piikkiin. Ja itse asiassa katovuosia oli ennen kesää 2018 kolmekin kappaletta.

Kansainvälisessä käsittelyssä poikkeuksellisen kylmä 2017 kesäkuu muuttui tavanomaiseen lämpötilaan, kun hiloja muokkattiin sopivasti nousevaan trendiin. Vastaavaan hila-arvailuun tietääkseni FMI:nkin nousevat käyrät perustuvat. Näin se hila kätevästi lämpenee, videolinkki. Kuvakaappaus alku-ja lopputilanteesta.

Sateet

Edellä mainittiin syyssateet, joiden vuoksi sato 2017 oli muka huono. Sateisiin liittyen kuvaavaa on ilmatieteen käyttämät propagandistiset aloitusvuodet. Ilmatiede teki käyrät sen suhteen, kuinka kuviteltu ilmastonmuutos lisää sateita. Aloitusvuosi on kuivan ilmastosyklin kuivin vuosi 2000, kuinkas muuten. Pieleen menee vuosi vuodelta tämäkin tarkoituksenmukainen Suomen ilmatieteenlaitoksen rakentama alarmi. Maallokon on vaikeaa ymmärtää miksi tämmöistä tehdään.

Helteet

Helteet liittyvät olennaisesti kesiin ja hellepäivien lukumääriä kovasti laskeskellaan ja niitä laitetaan tilastoihin, vaikka virallinen 10 minuutin välein tehtävä mittaus ei hellerajan ylitystä osoitakkaan.
Lämpötilamittareiden satunnaislyönnit kelpaavat ilomatieteelle näissä hellelukemissa, mutta noin muuten laadunvalvonta poistaa kylmiä satunnaislukemia, kuten olemme mm. Simo Ruohon tarkastelmista sarjoista havainneet. Omituisia lämpötilojen datakatkoja syntyy juuri kaikkein kylmimpään aikaan:



Hellepäivät lisääntyvät osin sen vuoksi, että niitä löytäviä maamittauspisteitä on lisätty kaikken aikaa. Siltikin 2000-luvulla hellepäivien lukumäärä on ollut laskusuunnassa kesästä 2018 huolimatta. Samoin kesien korkeimmat lämpötilat ovat lievässä laskusuunnassa, kuvan lähde Ilkka Ahmavaara.

Myrskyt

Myrskyjen suhteen FMI oli epätoivoisessa tilanteessa, kun ne olivat niin vähissä, että oli keksittävä jotakin, jolla uskoa myrskyjen poikkeusellisuuteen saadaan valettua. Niinpä laitettiin luodoille mittareita, jotka mittaavat tuulenpuuskia, jotka tietysti ovat ennennäkemättömiä, koska niitä ei ole aiemmin mitattu.

Sitten vuonna 2019 oli pakko tehdä myrskyjen määritelmiin muutos, jotta kuvaajat saadaan edees jollakin tavalla pidettyä uskottavina CO2-alarmin näkökulmasta. Sitä kautta tilastot saatiin tämän näköisiksi:

Toki meteorologien ja varsinkin Forecan taholla oli facebookissa päivittäin raportteja hirmumysrskyistä, joita on maapallolla noin 100 kpl plus miinus 01-15 kpl joka ikinen vuosi. Tarinaa hirmumysrkyistä saa helposti aikaisesti ja sitä kautta luotua haluttua ilmastopaniikkia ja -hysteriaa. Tässä Kotakorven aikaansaannos hirmumyrskyjen suhteen. Vieressä toteumaa tilastojen valossa.

Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa käsittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat lämpöisemmät, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki. Aikanaan teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin harjoitustöihin liittyi aina lähdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen tärkeää, koska virheellisten ja huonojen lähtötietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja höyrykattilat räjähdellä. Ilmatiede on eri tiede, tieteenä nuori ja sisältää paljon mallintamista, arvoimista ja ennustamista. Siksi se tieteenä kestää paljon enemmän suuripiirteisyyttä ja virheitä, kuten sääennustusten yhteydessä olemme niin usein huomanneet. Ilmatieteeseen on lähinnä uskottava tai ei, koska absoluuttista faktaa sen yhteydessä on niin vähän. Tämän yleisesti tunnetun suuripiirteisyyden vuoksi tarkastusasia jäi vaivaamaan ja koska en tehnyt FMI:n tuottaman lähdeaineiston tarkastelua edellisessä blogissani, teen sen nyt tämän blogin kautta.

Johdanto

Meille maallikoille esitetään jos minkälaista dataa ja niistä tehtyjä käyriä. Harva meistä ymmärtää mikä niiden käyrien taustalla on (mitattu raakadata, jäätiköistä, lustoista, neulasista tehdyt proksit, hilamallinnukset, satelliitit jne). Tuossa 1930-luvun talvia käsitelleen blogin lähtöaineistossa käytin Suomen ilmatieteenlaitoksen laskemia keskiarvoja (liite 1, esimerkki), jotka se on laskenut seuraavan kuvan mukaisilla kaavoilla vuosille 1927-1958. Tässä blogissa arvioidaan sitä, kuinka hyvin kyseiset FMI:n käyttämät kaavat osuvat kohdalleen, jos ja kun niiden mukaan lasketaan 2000-luvun vuorokausien keskilämpötilat käyttämällä kolmea vastaavaa lämpötilamittauslukemaa kuin käytettiin 1927-1958.

Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-saahavaintojen-vrk-ja-kk-arvot

Tämä epätieteellinen tarkastelu tehtiin valitsemalla satunnaisesti Suomen paikkakuntia, vuosia ja kuukausia ja laskemalla niistä millaisen keskilämpötilan FMI:n käyttämä kaava antaisi, jos sillä laskettaisiin myös 2000-luvun keskilämpötilat. Nämä tämän tarkastelun keskilämpötilat on laskettu Suomen normaaliaikaan muunnetussa ajassa, koska FMI:n sivuilta saa sen käsityksen, että nuo vanhat keskilämpötilat on siinä ajassa laskettu. Jos ne kuitenkin on laskettu UCT-ajassa sekä kesä-, että talviaika huomioiden, tässä tehdyn vertailun tulokset ovat hieman epätarkemmat.

Tarkastelun pohjalta näyttää siltä, että FMI:n käyttämät kaavat ovat kuukausitasolla hyvät talvien ja syksyjen osalta. Kesät ja keväät olisivat nykyään 0,5-0,7 C-astetta kylmemmät, jos ne laskettaisiin vastaavalla tavalla kuin on 1927-1958 väliseen tilastoon laskettu.
Lopussa on esimerkki ja tarkastelu siitä, että Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen väittää joulukuun lämmenneen jopa 5 astetta.

Vuodenaikojen keskilämpötilojen tarkastelu

TALVET

1930-luvun blogissa käsiteltiin talvia ja niiden osalta tämä paikkakuntien ja vuosien satunnaisvalinta antaa sen kuvan, että kuukauden tarkastelujaksossa keskilämpötilat FMI:n käyttämillä kaavoilla laskettuna osuvat varsin hyvin kohdalleen. Yksittäisten päivien osalta menneet vuodet ovat mitä sattuu, mutta kuukausitasolla ainakin tämän otannan mukaan kaavat toimivat hyvin.

Tämä tarkastelu osaltaan Itämeren jäiden laajuuteen tehtyjen havaintojen, vanhojen lehtien kirjoitusten, sekä raakadatasta tehtyjen kuvaajien lisäksi antaa vahvistuksen sille asialle, että 1930-luvun talvijakso oli nykyaikaan nähden keskimäärin lämpöisempi.

KEVÄÄT

Keväiden osalta FMI:n käyttämät kaavat näyttäisivät antavan historiaan 0,6-0,7 asetetta kylmempiä kuukausia, mitä ne olisivat olleet, jos olisivat olleet 1959 jälkeen. Huhtikuu on poikkeus tuossa otannassa, eli myös oikeita keskilämpötilaosumia historian kirjoissa keväiden osalta on.

KESÄT

Kesien osalta FMI:n kaavat antaisivat menneille vuosille 0,5-0,8 kylmemmät kesät kuin jos ne olisivat olleet 2000-luvulla.

SYKSYT

Syksyjen osalta kaavat antavat kuukausitasolla samansuuntaisen tuloksen kuin 1959 jälkeen käytetyt kaavat.

Huomio

Tämän tiedelaitoksen FMI sivuilla on hieman epäselvä taulukko kerrointen osalta. Päättelin taulukosta, että maaliskuun kerroin k= -0,114 ja toinen VII tarkoittaa elokuun k-kerrointa.

PS 21.12.2020; tieteentekijöiden sivuille oli lipsahtanut virheitä, jotka korjasivat. Ei mennyt hukkaan tämä blogi.

Johtopäätöksiä

Tämä satunnaistarkastelu ei osoita asioita mihinkään suuntaan. Sille se antaa monen muun asian lisäksi tukea, että 1930-luvun ja 2010-luvun talvien vertailublogin tulokset ovat oikeansuuntaiset.

Jos FMI tai joku muu taho haluaisi, se voisi laskea 1959 jälkeiset keskilämpötilat ihan vaan vertailun vuoksi samoilla laskukaavoilla kuin ne on laskettu vuosille 1927-1959. Ei sekään Suomen keskilämpötilaa kokonaisuudessaan kuvaisi, mutta saataisiin niillä paikkakunnilla, joilla mittausasemia on pitkään ollut, mielenkiintoinen vertailukohta keskilämpötilojen muutosten suhteen. Toki Helsingissä on pitkä lämpötilojen mittaushistoria, joka kertoo Etelä-Suomen ilmastonmuutoksista, mutta Kaisaniemessäkin on tapahtunut monia muutoksia mittausten ja mittauspaikkojen suhteen, joten sen tieteellinen tulos lienee samaa tarkkuusluokkaa kuin se nyt ilmatieteessä voi vain olla, eli sinne päin, kuva:

Lähde: Antti Järvenpää

Kaisaniemen mittausten mukaisen lämpötilasarjan tarkastaminen on hankala asia, koska Ilmatieteen laitos on katkaissut lähes kaikki sivuillaan näkyvät aikasarjat vuoteen 1961 ja tuon vuosiluvun taakse ei näe. Suomen säätilastoja saa kyllä muualta maailmasta paikoista, jonne Ilmatieteen laitos joutuu tietoja luovuttamaan globaaleja lämpöaikasarjoja varten. Esiteolliselta ajalta nykypäivään ulottuvia sääasemien aikasarjoja ei Suomesta juurikaan löydy, mutta kansainvälisissä aineistoissa on ollut Helsinki/Seutula asema, jonka data alkaa aina vuodesta 1829. Asema on luultavasti Kaisaniemen ja Seutulan lentokentän asemien erikoinen yhdistelmä. Lähde Ilkka Ahmavaara, blogi linkki.

Joulukuiden osalta alussa mainitun Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan mukaan: ”Joulukuut ovat lämmenneet jopa viitisen astetta, elokuussa lämpenemistä ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen.” kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen säässä – Joulukuut lämmenneet eniten 25.11.2015.

Olisikin mukava kuulla Laaksoselta missä se 5 asteen lämpeneminen on tapahtunut. Toki 1865 alkaneelta jaksolta lukien ilmastomme joulukuut lämpenivät noin 3 astetta 1925 alkaneeseen jaksoon tultaessa ja toisaalta 1865 alkaneelta jakosolta lukien ilmastomme joulukuut ovat lämmenneet sen 2 astetta 1985 alkaneelle jaksolle tulatessa, niin onhan siinä jonkun sortin logiikan mukaan yhteensä 5 astetta lämpenemistä! Mutta mikä aiheutti joulukuun ilmaston 3 asteen lämpenemisen 1900-luvun alkuun tultaessa? Siihen emme kait tule ikinä saamaan vastauksia ainakaan ilmatieteen piiristä.

Kuvassa on brittien ilmatieteenlaitoksen analyysiyksikön, Hadley Centerin, maasääasemien mittauksiin perustuvan CRUTEM4 sarjasta tehty joulukuun keskilämpötilasarja, lähde

Tämä joulunajan lämmin ilmasto näkyy tietysti myös käytännössä ja esimerkiksi mustissa jouluissa, joissa vaikkapa Tampereella ollaan nykyisessä ilmastojaksossa kovasti jäljessä sen suhteen, mitä joulut olivat 1930 alkaneessa 30 vuoden ilmastojaksossa.

Yhteenvetoa

Globaalien lämpötilojen laskeminen on aikamoinen sekasotku ja siitä on tehty oma blogi, joka avautuu tästä linkistä: https://jitkonen.fi/?p=648 Nykyajan keskilämpötila-arvio tarkkenee tietysti kaiken aikaan, mutta siinä samalla menneiden aikojen keskilämpötila-arviot taitavat muuttua sitäkin enemmän arvauksiksi, koska ovat tehty harvojen havaintopisteiden ja niissä harvoin luettujen lämpötilamittausten kautta. Hauska yhteensattuma tai ei, mutta ilmasto lämpenee sitä mukaan kun uusia mittausasemia otetaan käyttöön!

Lähde Rannantaikaa lehti, Suomen säät ennen 60 lukua? Ilkka Ahmavaara in Ilmasto ja sää
25.12.2015 05:16

HILAT

1800-luvun Suomen tason ja globaalit keskilämpötilat ovat hyvä arvaus, koska siihen aikaan ei ollut kovinkaan kattava mittausverkosto. Sitten mittausverkostoa supistettiin laajasti, kun Neuvostoliitto hajosi ja siirryttiin arvaamaan lämpötiloja. Siihen liittyen kehitettiin keskilämpötilalaskennan ja raakadatan käsittelyn rinnalle tai jatkeeksi hilalaskenta, jossa yhden mittauksen pohjalta arvioidaan sadan neliökilometrien suuruisen alueen keskilämpötila. Nämä hilojen rakentajat uskovat omiin mallinnuksiinsa, mutta kun näkee kuinka kansainvälisessä globaalin ilmaston keskilämpötilan hilakäsittelyssä Suomen yksi kylmimmistä kesistä muuttuu normaalilämpöiseksi kesäksi, ajatteleva ihminen jättää nämä hilajutut omaan arvoonsa. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=QqTlFgONS90 Jutusta otetusta kuvakaappauksesta nähdään, miten yksi tunnettu keskilämpötilojen mallintaja muuttaa Suomen kylmän kesän 2017 tavanomaiseen lämpötilaan.

LÄMPÖTILAKÄYRIÄ

Meille tavallisille kansalaisille näytetään jos mistä lähtökohdista tehtyjä lämpötilakäyriä. Usein näkee eri lähtökohdista yhdisteltyjä käyriä. Samoin paljon näkee sopivista ajankohdista aloitettuja käyriä. Sopivilla tasauksilla, liukuvilla keskiarvoilla ja muuttamalla kesken kaiken tarkasteltavan aikajänteen tasoistusta, saadaan haluttu vaikutelma helposti luotua, kuten alla oleva esimerkki Kaisaniemestä kuvaa. Se ei ole ”tieteen” virallinen kuva, mutta vastaavia ”tieteellisiä” kuvia jos mistä lätkämailoista näemme lähes päivittäin ja jopa Suomen ilmatieteenlaitos näyttää niitä kalvoiltaan ihmisille eri tilaisuuksissa.

Yleinen tapa on poistaa kokonaan ikävä 1930-luvun lämpöjakso, koska sitä ei saada selitettyä ihmisen hiilidioksin aiheuttamaksi. Se temppu onnistuu monellakin tapaa aika helposti. Tässä yksi esimerkki:

Vielä 2011 Suomen ilmatieteenlaitos kertoi virallisessa lehdistotiedotteessaan, että Suomessa on 0,3 C-astetta lämpöisempää kuin oli 1930-luvulla. Toki näin on, kun asiaa tarkastelee mahdollisimman vähän käsitellystä raakadasta. Samassa kuvassa oleva Sodankylän lämpötilakuvaaja tukee FMI:n lehdistötiedotteen oikeellisuutta. Sittemmin tämä lehdistötiedote on kadonnut Suomen sivuilta, mutta ulkomaisista lähteistä se löytyi.

Tällaisen aineiston pohjalta voi hyvin uskoa sen tosiasian, että nykyinen ilmastojakso on hieman lämpöisempi kuin edellinen vastaava ilmastojakso oli 1930-luvulla, mutta puheet kahden asteen lämpenemisestä ovat hömppää, jota usein kutsutaan kirsikanpoimimiseksi. Ilmasto lämpenee edelleen ja yhä palautuu pienestä jääkaudesta, jota hyvin kuvaa Tornionjoen jäidenlähdon aikaistuminen, jota on tapahtunut tasaisesti aina vuodesta 1693 asti, jonne ulottuvat myös varsin tarkat tiedot jäiden lähdön suhteen.

Tosin hieman näyttäisi jäidenlähdön aikaistuminen hidastuneen 1930-luvulta lähtien.

Ilmatiede on tehnyt mittauksistaan parinsadan vuoden pituisia tarkasteluja, mutta sitäkin pidempiä ilmaston lämpötila-analyyseja on tehty mm. dendrokronologian piirissä. Siinä tieteenalassa on puiden kasvun syklisyyden eli lustojen kautta tutkittu menneiden ilmastojen vaihteluita. Tunnetuimmat suomalaiset tuon tieteenhaaran tiedemiehet ovat professori Kari Mielikäinen, tutkija Mauri Timonen ja dosentti, kaksinkertainen tohtori Risto Jalkanen. Tässä kuvassa on puiden kasvuun perustuva lämpötila-arvio menneisyteen liittyen ja kolme vahtoehtoa tulevaisuuteen liittyen: A) ilmatiede, B) puiden kasvu ja C) aurinko.

Tiedemies Risto Jalkanen on mallintanut mennyttä ilmastoa neulasten kautta ja päätynyt samoihin tuloksiin lustotutkimusten kanssa.

Suomessakin on aurikotiede professori Mursulan johdolla jo pitkään tutkinut auringon ja ilmaston yhteyttä sekä auringon ja talven säiden suhdetta. Aurionkotiede on myös mallintanut menneitä ilmastoja, kuva:

Tämmöisistä edellä olleista muiden tieteenhaarojen kuvista ja tuloksista ei Suomen ilmatieteelaitos / ilmatiede pidä, koska heille ilmastohistoria on noin 200 vuoden pituinen sää- ja lämpötilahistoria, jonka mukaan he kuvittelevat, että maailma oli vielä kylmimmillään vuoden 1850 paikkeilla ja nykyisin eletään maapallon historian lämpöisintä aikakautta. Siksi Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellinen johtaja ja professorin arvonimen saanut Ari Laaksonen kutsuu maapallon satojen tiedemiesten denrokronologian nimissä tehtyä tutkimusta hömpäksi. Rohkea analyysi Laaksoselta, vaikka oma tiede on varsin nuoria ja sitä kautta täysin lapsenkengissä vielä. Toki sitäkin hurjemmat ovat tulevaisuuden ennustukset heillä sen tieteen piirissä.

Virallinen lapsenkengissä tepasteleva ilmatiede vähättelee siis muita perinteisempiä tieteitä ja heidän vihansa on saanut tuta myös suomalaiset fysiikan ja termodynamiikan osaajat, kuten professorit Kauppinen, Sarkomaa ja Ruottu, sekä dosentti Ollila. Tähän ilmatieteen ylimieliseen suhtautumiseen on tuskastunut myös luonnotieteitä ja Lapin luonnon tutkimusta edustava tiedemies professori Antero Järvinen, joka kiteyttää ilmatieteen vaikutukset koko tiedemaailmaan näin:

Tähän Antero Järvisen karuun analyysiin on sivustakatsojan erittäin helppo yhtyä.

Erilaisia käyriä on tässä linkissä: https://www.c3headlines.com/temperature-charts-historical-proxies.html

Liitteet

Liite 1: esimerkki FMI:n laskemista keskilämpötiloista. Näitä monipuolisia taulukoita voi selailla tämän linkin kautta, joka on kuvan lähde: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php

Liite 2, esimerkki yhden kuuden laskennasta

Kuvan ja em. linkistä löytyvien monipuolisten taulukoiden tiedot kerätään FMI:n ylläpitämästä avoimesta datasta, josta kuka vaan voi hakea sitä säätietoa, jota ovat sinne laittaneet. Linkki: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus

Tiivistelmä

Tämän blogin lämpötilatiedot on kerätty Suomen ilmatieteenlaitoksen sääasemien arkistosta sekä vertailumielessä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Sääasemien arkistosta otettiin vertailuun ne sääasemat, joilta löytyvät lämpötilatiedot vuodesta 1929 alkaen. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on muita kaupunkeja, joiden talvien keskilämpötiloja tarkasteltiin vertailumielessä. Vertailun voi tehdä FMI:n taulukoiden sijaan saatavilla olevasta raakadatasta ja siihen liittyvä vertailu joulukuun osalta on blogissa myös. FMI:n laskemien keskilämpötilojen luotettavuuden arviointi on omassa bligissaan, linkki: https://jitkonen.fi/?p=781

Vertailu tehtiin talvikuukausien Joulukuu, Tammikuun ja Helmikuu osalta. Vertailuaika oli talvet (1929-1930) – ( 1938-1939) eli 1930 -luku ja talvet (2009-2010) – (2018-2019) eli 2010-luku. Tarkoitus on verrata lämpimiä vuosikymmeniä toisiinsa ja tässä vertailussa vuosikymmenen ensimmäinen vuosi/talvi on 1930 ja 2010. Siksi lauha talvi 2020 menee seuraavan vuosikymmenen vertailuun sitten, kun on sen vuosikymmenen viimeinen talvi on kulunut vuonna 2029 maaliskuun alussa. Tämä vuosikymmenvalinta on luonnollinen ihmisen elämänkin kautta, koska jos on syntynyt esimerkiksi 1.1.2010, ensimmäinen vuosikymmen ja sen ensimmäinen talvi on heti edessä, vaikkakin vain tammi- ja helmikuun osalta.

Lisäksi verrattiin kuinka paljon 10 vuoden jakso on Kaisaniemessä lämmennyt (1889-1898) —> (1929-1938) ja (1899-1908) —> (1929-1938).
Samoin (1969-1978) —> (2009-2018) ja (1979-1988) —> (2009-2018).

Lopputuloksena oli se, että tarkasteltujen kaupunkien osalta molemmissa taraksteluissa viimeisimmät talvet (2009-2010) – (2018-2019,) eli 10 vuoden keskiarvona laskettuna, ovat noin 0,5 C-astetta kylmemmät kuin 1930-luvun talvet.

Lämpenemisnopeus Kaisaniemessä on jotakuinkin sama 10 vuoden keskiarvoina tarkasteltuna, noin 2 C -astetta. Eli 1800-luvun lopulta alkanut talvien lämepeneminen 1940 -luvulle tultaessa oli ilman hiilidioksidia yhtä nopeaa kuin on ollut 1960-luvun lopulta 2020-luvulle tultaessa.

Se, että 1930-luvun talvet olivat jopa hieman lämpöisempiä kuin 2010-luvun talvet, on merkittävä asia ja havainto siinä mielessä, että ilmastonmuutoksia talvien suhteen on ollut ennekin, eikä tässä nykyisessä talvien lämpenemisessä ole mitään erityistä. Tätä asiaa olisi syytä myös ilmatieteen korostaa, eikä luoda sellaista mielikuvaa, että juuri eletty edellinen vuosikymmen olisi ollut jotenkin erikoinen sen lauhuuden suhteen.

Vanhoista lauhoista talvista on lehtileikekooste toisessa blogissani ja sekin tukee sitä, että 1900-luvun alussa talvet lauhtuivat nopeasti. https://jitkonen.fi/?p=33

Johdanto

Lämpimän 1930-luvun talvet alkoivat kiinnostamaan Itämeren jäidenlaajuuden takia. 1941 jäidentutkimuksen pioneeri ja tuleva merenkulkulaitoksen pääjohtaja tri Risto Jurva kirjoitti nopeasta talvien lämpötilasta (kuva oikea yläreuna) ja Suomen ilmatieteenlaitoksen Jouni Vainio vuonna 2020 vahvistaa, että jääminmi 10 vuoden keskiarvona laksettuna oli tosiaan 1930-luvulla (kuva vasen yläreuna). Tri Jurva kirjoitti kirjoituksensa kovan talvisodan pakkastalven 1941 jälkeen ja pohtii voiko kova pakkastalvi toistua.

Tämän 1930 vuosikymmenen kuumien talvien toteaminen vapaasti saatavilla olevista Suomen ilmatieteenlaitoksen tilastoista oli erittäin mielenkiintoinen työ, jonka tulokset hyvin vahvistavat edellä maninitut Risto Jurvan ja Jouni Vainion havainnot, kuten myöhemmin blogissa havaitaan.

FMI:n ainoa rehellinen työntekijä Jouni Vainio siis uskaltaa tunnustaa sen, että 1930-luku oli 10 vuotisessa keskiarvotarkastelussa mittausjaksojen vähäjäisin kymmenvuotisjakso tähän mennessä.

Vuosikymmenten vertailu Suomen ilmatieteenlaitoksen arkiston tietojen avulla

Avoimesta arkistosta löytyi Hangon, Helsingin, Utön, Kaarinan, Seinäjoen, Siikajoen, Savonlinnan, Vesannon, Tohmajärven, Kuusamon, Sodankylän ja Nuorgamin historiatiedot. Aivan muutaman harvan aseman joku yksittäinen lämpötilatieto puuttui ja ne arvioitiin lähimmän sääaseman tiedoilla.

Tietojen hakeminen ja käsittely oli suuri työ. Jos niissä on virheitä, korjataan ne kohdalleen. Tietojen kolmas tarkistus on vielä tehtävä muutenkin.

Liitteessä 1 on esimerkki arkistosta kerätystä lämpötiladatasta.

Edellä olevasta kuvasta nähdään, että Etelä-Suomen talvet ovat suunnilleen samalla tasolla, mutta Lapissa 2010-luvun talvet ovat jäähtyneet eniten. Kaikki paikat yhteensä laskettuna jäähtyminen 2010-luvulle tultaessa talvien suhteen on ollut noin 0,5 C-astetta.

Sama vertailu tehtiin toisen 1930-luvun tiedot omaavan lähteen kautta. Esimerkkinä yksi taulukko liitteenä 2.

Edellä olevasta kuvasta nähdään, että lopputulos on jota kuinkin sama, vaikka 2010-luvun sääasemat eivät välttämättä ole täysin samoissa paikoissa.

Sitten talvien lämpeneminen

Kaisaniemi on meren rannalla ja pitkässä juoksussa talvien keskilämpötilojen vaihtelu ei paljon muutu. 1900-luvun alusta 1940-luvulle tultaessa talvien lämpmeneminen 30 vuodessa oli Kaisaniemessäkin karvan verran suurempaa kuin vuotta 2019 edeltävällä 30-vuotisjaksolla oli, mutta lähtötilanne 1900-luvun alussa oli hieman kylmempi kuin 1980-1989.

Tästä talvien lauhtumisesta 1930-luvulla on useita lehtiartikkeleita ja ne löytyvät omasta blogistaan: https://jitkonen.fi/?p=33 Tässä kuitenkin voi mainita, että vuonna 1938 FMI:n johtaja tri Keränen raportoi Lapin talvien lämmenneen 3 astetta ja Huippuvuorten jopa 7 asteella.

1939 raportoitiin Helsingin talvien lauhtuneen 2,5 asteella, mutta toisin kuin vuonna 2021, ei uskallettu ennustaa tulevaisuutta, eikä luvata banaanien viljelyö Suomen olosuhteissa.

Myös Suomessa tehty dendrokronologian ilmastollinen tiedetutkimus ja muinainen ilmatiede ovat päätyneet samaan lopputulokseen ilmaston nopean lämpenemisen suhteen, kun tultiin 1940-luvulle.

Keski-Englannissa on pisin yhtämittainen lämpötilojen mittaussarja, jossa sekä 1930-luvun lämpökausi ja nykyistä lämpöisempi 1700-luvun lopun lämpökausi näkyvät.

Tämä pienestä jääkaudesta tapahtunut palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitterissä puhui toipumisesta, kun ei taida ymmärtää palautumisasiaa, niin palautiminen jääkaudesta hupentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se näkyy hyvin tässä lehtileikkeessä sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa vähentyneet. Ihmiskunta elää siis erittäin hyviä aikoja 1900-luvulla jopa niin, että sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.

Havaintona se, että talvet hieman lämpenivät 1970-luvulla.

Toivottavasti nyt ei luoteta jatkuvaan lämpenemiseen ja tehdä samoja virheitä kuin tehtiin 1966.

Muita havaintoja ja tarkasteluja Suomessa

Helsingin Seutulassa näkyy erittäin hyvin 1930-luvun lämpökausi ja ilmaston jaksollinen vaihtelu.

Edellä esitetty asia voidaan havaita myös Suomen talvista tehdyistä kuvaajasta, jossa esimerkkinä on laskettu Tampereella olleita lämpimiä talvia.

Sodankylässäkin on 2000-luvun CO2 varsin tehotonta, kun sitä verrataan 1900-luvun alun hiilidioksidiin.

Simo Ruoho on myös kaivanut saatavilla olevaa talvien lämpötilamittausdataa niiltä asemilta, jotka mittasivat lämpötiloja jo 1930-luvulla. Tässä sen tutkimuksen johtopäätöksen, jotka tietysti ovat linjassa omien havaintojeni kanssa:

1. Esiteollisen ajan talvet olivat keskimäärin 2,4 C kylmempiä kuin tuoreimman ilmastollisen jakson.
2. Korkein 9-v keskiarvo on mitattu 1930-luvulla, ja käytännössä nyt ollaan aivan samalla tasolla kuin silloin
3. Monivuosikymmeninen vaihtelu viilensi Suomen talvia 1930-luvulta 1970-luvulle yli 4 astetta, ja sellaiseen on syytä varautua myös 2010-2050 välillä.
4. Vuotuinen vaihtelu on suurta, jopa 14 C haarukassa, ja yksittäisistä talvista ei sovi ilmaston kehitystä tulkita.

Suomessa lämpeneminen havaittiin jo 1900-luvun alussa ja 1913 lehdessä kirjoitettiin, kuinka ihmiset väittivät ilmaston ja talvien sen myötä muuttuneet täysin erilaisiksi, kun talvet olivat häviämässä. Siihen aikaan tiedemiehet olivat ajan tasalla ja toppuuttelivat ihmisiä kertomalla, että ennen on eletty paljon lämpösempiäkin kausia, eikä lämpeneminen sikäli ole mikään ihmeellinen asia.

Nykyäähän asia on täysin päinvastoin tieteen osalta ja ilmatiede pyrkii luomaan sellaista mielikuvaa, että nykyinen lämmin ja talviltaan lauha ilmastojakso olisi jollakin tavalla erikoinen menneisiin ilmastojaksoihin verrattuna. Sivistynyt kansanosa pyrkii vuonna 2020 puolestaan kertomaan ilmatieteelle niitä asioita, jotka se vielä tiesi ja tunsi vuonna 1913.

Jo vuonna 1914 Helsingissä olivat epätoivoisia lumettomien talvien suhteen, mutta hetkeksi pääsivät kertomaan vuonna 1915 lapsille sen, mitä lumi ja lumiset talvet ovat.

Historian kirjat ja lkehdet kertovat, että ruistakin viljeltiin tammikuussa 1930

Ilmatieteen laitoksen mukaan ”Joulukuut ovat lämmenneet jopa viitisen astetta, elokuussa lämpenemistä ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen.” kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen säässä – Joulukuut lämmenneet eniten 25.11.2015.

VIITISEN ASTETTA ovat joulukuut lämmenneet Ari Laaksosen mukaan siis, mutta näyttää vahvasti siltä, että Ari Laaksonen puhuu ihan hömppää ja sellaistahan ei luulisi virallisen tieteen edustajan suusta kuulevan. No toki jos tieteellistä näkemystä venytetään, niin 1850-luvulta 1930-luvulle tultaessa ilmastomme lämpeni +3 C-astetta ja jos tarkastellaan lämpenemistä 1850 -luvulta 2010-luvulle, niin se lämpeni +2 C-astetta, eli kahden syklin vaiheet yhteen laskettuna on se +5 astetta! Välillä tapahtunutta 2 Celsiusasteen jäähtymistä ei tietenkään huomioida, eli tämmöistä se Suomen ilmatiede oikein tieteellisen johtajan mukaan on vuonna 2020! Seuraava kuvaaja on tehty saatavilla olevasta raakadatasta.

KUVAN LÄHDE ja hieno tutkielma: https://rantai.fi/2015/12/25/suomen-saatiedot-ennen-60-lukua/#lightbox-gallery-olXkK5AO/3/

Globaali tarkastelu

Usein kuulee väitettävän, että tämä 1930-luvun lämpöaalto oli ollut vain paikallinen Suomea koskeva asia. Silti useat vanhat lehdet raportoivat esim Alaskan, Pohjoisnavan, Sveitsin jäätiköiden ja Huipuvuorten sulavista jäätiköistä sekä normaalia lämpimämmästä Golfvirrasta.

Nykyinen ilmatiede nojaa IPCC:n tieteellisestä raportista tehtyyn poliittiseen raporttiin, johon myös Suomen ilmatiede perustaa uskonsa. FMI kun ei enää tunne sen paremmin ilmastohistoriaa kun ilmaston syklisyyteen vaikuttavia luonnon normaaleja tekijöitä. Heille ihminen on ainoa ilmastoon vaikuuttava tekijä vuonna 2020. Kuitenkin IPCC:n tieteellisessä osassa on pitkän ilmastohistorian tieteellisten tutkimusten tuloksia, joista on leikelty sopivat osat poliittiseen osioon. Alla on kuvaotos IPCC:n tieteellisestä raportista. Siinä oikealla alhaalla on lämpötila-anomalia, jossa myös 1930-luvun lämpökausi ja erittäin nopea lämpeneminen näkyy. Vasemmalla alhaalla on jäätiköiden laajuuteen liittyvä kuva ja ylhäällä oikealla se kuva, jonka ilmatiede on valinnut oman uskonsa tukemiseksi.

Lämmintä oli myös Pohjoisnavalla, jossa otettiin jopa aurinkoa 1900-luvun alussa.

Andreen rerkikunta tuli esille sulavasta ikijäästä.

Pohjoisen jäätutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli venäläinen tiedemies, joka käytti koko työuransa arktisen alueen tutkimukseen. Zubov teki lämpenevästä Arktikasta runsaasti havaintoja, joita hän kuvailee kirjassaan Arktinen Jää, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. Hän kirjoittaa mm. näin (lähde):

Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmiö, kun jään määrän vaihteluita on seurattu. Jään määrän asteittainen ja alueellisesti kattava väheneminen todistaa lämpenevästä arktisesta alueesta. Tärkeimmät todisteet tästä yleisestä lämpenemisestä ovat:

1) Vetäytyvät jäätiköt ja pois sulavat saaret… Kaikki Grönlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen päättyvät jäätiköt ovat vetäytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, että niitä ennen yhdisti jääsilta… Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten jäätiköiden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten jäätiköiden vähenemistä ”katastrofaaliseksi”.

2) Lämpötilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskimääräinen lämpötila on tasaisesti noussut… Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Grönlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskimääräistä kylmempää vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat lämpötilat ovat olleet yleisiä…

3) Atlantilta Jäämerelle tulevan meriveden lämpötilan nousu… Golf-virran pintaveden lämpötila on tasaisesti kasvanut.

4) Merijään määrä on laskenut… 15-20 prosenttia (20 vuoden aikana)… Ennenvanhaan pohjoisen jään reuna usein ulottui Islannin rannoille vaikuttaen kalastukseen ja merenkulkuun. Viimeisen 25 vuoden aikana tätä ei ole tapahtunut merkittävissä määrin.

5) Jään virtauksen nopeutuminen.

6) Muutokset voimakkaiden matalapaineiden reiteissä. Ei ole epäilystä, etteivätkö ilman ja Atlantin meriveden lämpötilan nousut, merijään voimakkaampi ajelehtiminen jne. ole läheisesti kytköksissä ilmakehän virtauksien kiihtymiseen ja aivan erityisesti matalapaineiden muutoksiin korkeilla leveysasteilla. Vize osoittaa, että Atlantin syvät matalapaineet ovat siirtymässä huomattavasti pohjoisemmaksi, jopa useita satoja kilometrejä verrattuna niiden reitteihin ennen arktisen alueen lämpenemistä.

7) Lämpenevän Arktikan biologiset merkit… Kalat ovat ulottaneet elinpiirinsä pidemmälle ja pidemmälle pohjoiseen… Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa… myös makrilleja ja delfiinejä havaitaan siellä, missä niitä ei ennen nähty… Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi… Monia lämpöä tarvitsevia pohjaeliöitä löydetään nyt alueilta, joilta niitä ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: ”Viidentoista vuoden aikana… tapahtui muutos… jollainen yleensä yhdistetään pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.”

8) Merenkulku… On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edeltävän kylmän jakson aikana.
Kaikkein merkittävintä on se, että Arktikan lämpeneminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn alueeseen.

Sveitsin jäätiköiden sulamisesta uutisoitiin 1929

Sveitsin alppien jäätiköistä tehtiin vuonna 2009 tieteellinen tutkimus, jossa pohdiskeltiin syytä sille, että 1930-luvulla jäätiköitä oli vähemmän, vaikka oli lämpöisempi ilmastojakso kuin nykyään, kun ilmastonmuutos niitä nyt kuulemma sulattaa. Tutkimuksessa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

Tällainen historian faktatieto Sveitsistä, kuten myös navoilta ja jäätiköiltä pimitetään, eikä edessuomalainen jäätikkötiedemies Jari Haapala niistä puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehdä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1930-luvun lämpöjakso näkyy myös Pohjois-Amerikan sellaisissa alkuperäisissä kuvaajissa, joita ei ole jälkeenpäin muuteltu.

Kuumimmat äärilämpötilat ovat Suomessa laskussa ja erityisesti USA:ssa ja Australiassa, jossa niitä oli eniten 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

1930-luvun lämpenemistä ovat ruotsalaisetkin pohtineet, koska siinä ei ole eroa nykyiseen lämpenemiseen nähden, eikä hiilidioksidi selitä kumpaakaan lämpenemisjaksoa. 1895-1945 CO2 -pitoisuus on vähäinen, mutta lämpötilan nousu yhtä suuri kuin 1957-2008.

Tätä 1900-luvun vastaavaa globaalia lämpenemistä ei Suomen ilmatiedekään kykene selvittämään ja siksi vastailee siihen liittyviin kysymyksiin yhtä selkeästi kuin Sanna ”diiba daaba” Marin oppositon esittämiin kysymyksiin eduskunnassa. Siksi FMI pyrkii matemaattisesti häivyttämään lämpötilakäyristään 1930-luvun lämpöiset ajat ja erittäin nopean lämpenemisen. Osaa ihmisistä FMI pystyy hämäämään, mutta ei niitä, jotka osaavat lukea historiaa ja vanhoja lehtiä.

Edelliseen kuvaan ja tekstiin liittyen:

Eipä CO2 korreloi oikeastaan juuri minkään asian kanssa.

Ei CO2 korreloin edes FMI:n virallisen käyrän kanssa. Nyttemin lämpötilakäyrä on muutettu sellaiseen muotoon FMI:n toimesta, että se saadaan sovitettua CO2:n kanssa sopivasti yhteen.

Mikä vaikuttaa Suomen talvien lämpötiloihin?

Monikin asia vaikuttaa Suomen talvien lämpötiloihin, mutta mertkittävin niistä lienee NAO-ilmiö, jonka muinainen ilmatiede vielä 2000-luvun alussa tunsi.

Tähän NAO-ilmiöön liittyen vielä vuonna 1990 tehtiin yli 200 tutkimusta siitä, miten se vaikuttaa mihinkin, kuten vaikka poroihin. Nykyisin näkee, että se on ilmastonmuutos, joka porojen kokoa määrää heiluttelee. Ehkä NAO kaluttiin niin loppuun, että aloitettiin vastaava tutkimus vuodesta 1960, jolloin oli kylmä ilmastovaihe ja NAO pahasti miinuksella ja saadaankin tehtyä samat tutkimukset, mutta nyt kuvitellun ilmastonmuutoksen nimissä NAO tyystin unohtaen.

Toki myös virallinen muinainen ilmatiede on vertaillut NAO:n ja Suomen talvien lämptilojen yhteyttä, mutta nykyään se ei enää voi, koska sen levittämä ilmastonmuutosuskonto voi vaarantua.

Talvien ja vuosien lämpötiloihin vaikuttaa monia muitakin ilmastollisia tekijöitä joista yksi merkittävä on AMO, jonka 1907 saksalainen tiedemies Bucher havaitsi.

AMO:n tilanne 2020

Milloin sitten AMO kääntyy taas miinukselle ja tulee kylmien talvien vuoro? Käytän tässä erään henkilön tekemää ennustusta, joka kuulostaa hyvältä, mutta aika sitten näyttää miten siinä käy, eli vuoden 2027 paikkeilla Suomessa palataan 1960-1990 kaltaiseen kylmään jaksoon.

Hurjasti on myös suhtautuminen noihin ikiaiakisiin lauhoihin talviin muuttunut. Nykyään me kun on mukavan lauhaa talvisin, niin me kuollaan kohta kaikki ja Saharan olosuhteet siirtyvät meille. Vielä 1910 vitsailtiin kapteeni Cookin vai oliko perämies Pearcyn kääntäneen napa-akselia, kun poikkesivat pohjoisnavalla ja nyt satoi tammikuussa vettä.

Samoin jo vuosi 1901 lienee ollut lähihistorian lämpimin vuosi. Silloin surivat Tenon rannoilla helmikuussa, kun talvi on ollut yhtä suwea joulusta asti ja epäilivät leikillään, että tanskalaiset revontulitukijat pöllivät revontulet ja siksi on niin lauhaa. Kuten sanottu, nykyään on leikki kaukana näistä asioista, koska pitää todistaa. Meteorologit ovat valitettavsti vallanneet nykytieteen. He ovat vaientaneet kaikki muut tieteet (fysiikka, aurinko, luonnontiede, metsäntutkimus) tuloksineet, jos ne eivät tue heidän omaa uskoaan asiaan ja sitä kautta ihmisen syyllisyyttä. Sanovat jopa, että se tiede on hömppää, jos se ei anna meteorologeille mieleisiä tuloksia. Meteorologit siis terrorisoivat avointa tieteellistä tutkimusta ja keskustelua tällä hetkellä Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellisen johtajan Ari Laakosen johdolla, koska eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyteen liittyviä asioita. Ihminen on syyllinen ja piste sille keskustelulle. Ilmastotiede on saavuttanut absoluuttisen totuuden myös muiden tieteiden osalta, amen.

Myös kesä 1901 oli yksi historian lämpöisimmistä

Liitteet

Liite 1: Suomen ilmatieteenlaitoksen arkistosta haettujen arvojen pohjalta lasketut Tohmajärven ja Nuorgamin talvien keskilämpötilat

Liite 2: Suomen tilastollinen vuosikirja, vuosi 1930 keskilämpötilat

PS. Asioita, jotka saattavat kiinnostaa joitakin lukijoita

Lumettomat joulut

Kaisaniemessä mustia jouluja on ollut 2010-luvulla enemmän kuin 1930-luvulla. Jostakin tuntemattomasta syystä 1950-luvulla niitä oli yhtä paljon kuin 2010-luvulla. Ei taida CO2 selittää asiaa.

Sisämaassa Tampereella on tasapeli 1930-, 1950- ja 2010-luvun kohdalla. Viimeisimmät ”ilmastonmuutos”vuosikymmenet ovat kovasti Tampereen korkeudella perässä luonnollisen vaihtelun mustien joulujen lukumäärissä, joten kirittävää ilmastonmuutoksella siellä suunnalla riittää näiden mustein joulujenkin osalta.

Kiitilän ja Levin ainoa musta joulu oli 1935.

Ääri-ilmöiden ja myrskyjen osalta 1930-luku oli pahempi kuin 2010-luku on ollut. Esimerkkinä Suomen tuhoisin tornadojen sarja vuonna 1932 (lähde) :

04.08.1932

SUOMEN MERKITTÄVIN JA TUHOISIN TORNADOJEN SARJA

Etelä-Suomen Sanomat 6.8.1932

HIRVITTÄVÄ MYRSKY OITISSA

HAJOITTI ASUIN- JA ULKORAKENNUKSIA JA KAATOI 10 TONNIN PAINOISEN TAVARAVAUNUN.

KATKOI SÄHKÖPYLVÄITÄ, TUHOSI NIITTYJÄ JA PELTOJA SEKÄ KAATOI METSÄÄ KUIN HEINÄÄ.

Näin voimakas myrsky on Suomessa hyvin harvinainen.

Torstai-iltana klo 15-16 välillä raivosi Oitissa tavattoman ankara, Suomessa harvinainen pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Myrskykeskus, joka oli noin 200 metrin levyinen kulki 4-5 kilometrin matkan hirvittävällä nopeudella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.

Oitin aseman lähistöllä se rikkoi ensiksi Salpausselän tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi erään vaihdekopin, kaatoi puhelinpylväitä ja katkoi puhelin- ja lennätinlankoja. Sieltä edelleen kulkiessaan se rikkoi erään talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.

Myrskyn tavatonta voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita, että se siirsi erään asuinrakennuksen noin 2,5 metriä sijoiltaan, säilyttäen sen kuitenkin aivan ehjänä. Rakennuksessa sisällä olleet eivät saaneet mitään vammoja. Erään talon isännälle antoi myrskypyörre noin 30 metrin pituisen lentomatkan.

Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton, jota toistaiseksi ei ole löydetty. Erään puuvajan se lennätti ylösalaisin, mutta merkillistä kyllä, eivät vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua.

Edelleen kulkiessaan pyörre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yläosan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kiviseinää. Ninikään se rikkoi kartanon myllyn ja kiidätti sen katon erästä työläisasuntoa vasten, joka myöskin rikkoutui. Eräästä talosta riisti myrsky koko ikkunain yläpuolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sisällä olleille mitään vammoja.

Lisäksi rikkoi myrsky vielä kahdeksan latoa, kaatoi metsää useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyjä ja vei mm. eräältä pellolta kuhilailla olleen ruissadon mennessään.

Yleensä vallitsi koko Etelä-Hämeessä iltapäivän kuluessa raju ukonilma. Koskella oli ollut havaittavissa samantapaisen pyörremyrskyn vaikutusta. Muun muassa oli myrsky siellä hajottanut Hyvänneulankylässä maanviljelijä R. Nisulan mailla pari latoa, repinyt heikompia kattoja, lennätellyt ilmaan ruiskuhilaita ja kaatanut metsää Huljalan kylässä.

Myöskin oli se Padasjoella kaatanut muutamia puhelinpylväitä saamatta siellä kuitenkaan aikaan mitään vakavampia vaurioita.

11.8. ESS uutisoi muuallakin tapahtuneista tuhoista:

PYÖRREMYRSKYN TUHOT.  ILMIÖ OLI LAAJEMPI KUIN LUULTIINKAAN

HÄVITYSTÄ TAPAHTUI MYÖS NURMIJÄRVELLÄ, UURAISILLA JA INKEROISISSA. KAKSI IHMISUHRIA.

Pyörremyrsky oli mittasuhteiltaan paljon valtavampi kuin alussa luultiinkaan. Se näyttää saaneen alkunsa Nurmijärven pitäjän Uusikylässä. Siellä eräs Frans Ranta niminen isäntä oli ladossa, jonka myrsky tempaisi säpäleiksi ja hän sai vaikeita vammoja leukaansa ja reiteensä, sekä menetti tajuntansa. Samassa kylässä kaatui metsästä noin 5000 runkoa.

Koulupoika sai surmansa. Uusikylässä oli myrskyn aikana seisonut kotitalonsa pihamaalla koululainen Paavo Teriö, kun myrsky repi irti eräästä rakennuksesta pitkiä piiruja. Niistä yksi osui pojan päähän surmaten hänet silmänräpäyksessä.

Myrsky eteni sitten pohjoiskoillisen suuntaan heittäen muun muassa erään puolivalmiin asuinrakennuksen kymmenien metrien korkeudelle ilmaan.

Muuallakin hävitystä

Myöskin Jyväskylän pohjoispuolella Uuraisilla teki myrsky samanaikaisesti suunnattomia tuhoja kaataen metsää ja hävittäen rakennuksia. Myrsky riehui noin 100 metrin levyisellä alueella 10 km:n pituisen matkan.

Torstaina kello 15 tienoilla puhkesi myös Kymenlaakson Inkeroisissa ankara ukkossade, joka myöhemmin kehittyi rajumyrskyksi tuhoten suuret määrät kasvavaa viljaa ja kaataen ruiskuhilaita. Myös puhelinpylväitä ja puita myrsky repi maasta joukoittain ja samoin se kaatoi aitoja. Kaikkien sivukeskusten puhelinjohdot menivät poikki.

Meteorologisen keskuslaitoksen tutkimus

Koska Oitissa raivonnut pyörremyrsky oli meidän oloissamme aivan poikkeuksellisen voimakas, päätti meteorologinen keskuslaitos toimeenpanna tarkan tutkimuksen.  Tutkimuksia suoritti sääennustuksen vt. johtaja tri Angervo. Tutkimus alkoi Oitin asemalta ja siinä laadittiin piirroksia ja otettiin valokuvia pyörteen aikaansaannoksista. Erikoisen tärkeää oli merkitä muistiin kaatuneiden puiden asennot, jotka antavat parhaimman kuvan ilmiön dynamiikasta. Kaatuneiden puiden vahvuuksista taas voidaan arvioida pyörteen voimakkuuksia.

”Tutkimuksissa kohdistetaan tietenkin huomio kaikkiin muihinkin ilmiön yhteydessä oleviin seikkoihin.”

Meteorologista pohdintaa aiheutti seikka, olisiko myrsky kulkenut yhtenäisenä koko 200 kilometrin matkan Nurmijärveltä Uuraisiin (nopeus 70 km/h). Tuota näkökantaa epäiltiin jo alkuvaiheessa ja päädyttiin todennäköisempiin erillisiin luonnonilmiöihin.

2010-luvulla myrskyt vähenivät, vaikka ilmatieteen edustajat pyrkivät kaikin keinoin luomaan täysin päinvastaista mielikuvaa. Meren luodoille on asennettu tuulenpuuskia mittaavia mittareita ja niiden lukemia uutisoidaan, kun sattuu normaali talvimysky. Mediakin on hysteerinen myrskyjen suhteen ikään kuin jokainen myrsky olisi sellainen, joita ei ole ikinä nähty tai muuten erikoinen. Ilmatiede antaa tukea ja lue ilmastohysteriaa ja – paniikkia kansalaisiin. Vuonna 2019 Aapeli-myrsky puhkui merellä uusien mittausasemien ansiosta ”ennätysmyrskyn”, jonka suurin vahinko oli sähköttömyys joillakin alueilla ja se että puita kaatui. 1930-luvulla ei sähköttömyyttä juurikaan noteerattu. Pieniä ovat siis silakat joulukaloiksi, kun myrskyjen tuhoja vetrtaillaan meneisiin aikoihin, mutta alarmin takia nykyisiä myrskyjä on kuvailtava ennennäkemättömiksi.

1-2.01.2019

AAPELI RAIVOSI ENNÄTYKSEEN

Aapeli-myrsky laittoi tuuliennätykset uusiksi. Suomen yli kaakkoon liikkuneen syvän matalapaineen tuulet voimistuivat poikkeuksellisen koviksi läntisillä merialueilla, Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla. Aapeli-nimen saanut talvimyrsky ylitti entiset tuuliennätykset reilusti hipoen keskituuleltaan hirmumyrskyrajana Suomessa pidettyä 33 m/s lukemaa. Maa-alueiden onneksi Aapelin rajuin voima kohdistui läntisille merialueille, joskin tuulivahinkoja syntyi rannikoiden lähellä ja erityisesti Ahvenanmaalla. Sähkökatkoista kärsi pahimmillaan noin 120 000 asiakasta. Lisäksi myrsky myöhästytti laiva- ja junaliikennettä sekä katkoi kännykkäyhteyksiä laajalti.

Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskituulen nopeus oli keskiviikkoaamuna 2.1 kello 6 32,5 m/s, mikä on tunturit pois lukien kovin Suomessa koskaan mitattu keskituuli. Muutama tunti aiemmin Märketissä mitattiin vain kymmenystä alempi arvo. Aiempi ennätys 31 m/s oli mitattu neljä kertaa, vuosina 1971, kahdesti 1975 ja taas 1995.

Mitkä ovatkaan olleet tuulenpuuskien nopeudet ja aallon korkeudet silloin, kun sotalaivastoamme kohtasi sen suurin tuho ja onnettomuus vuonna 1925?



Myrksyihin liittyen kuuma 1930-luku oli erikoinen myös USA:ssa. Nyt vastaavan pelätään toistuvan, jos ilmasto lämpenee samalle tasolle kuin siihen aikaan, jota myös Vihan hedelmissä kuvataan. Näin Seura lehti kirjoittaa USA:n peloista:

Valtavat hiekkamyrskyt pyyhkivät Yhdysvaltain Keskilänttä 1930-luvulla. Nyt Suurilla tasangoilla on huolestuttavia merkkejä siitä, että tuhoisat tapahtumat voisivat toistua.

Hiekkamyrskyt tuhosivat satoja, lennättivät hedelmällisen pintamaan taivaan tuuliin ja aiheuttivat suoria kuolemantapauksia Suurilla tasangoilla 1930-luvulla. Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaava tuho voi toistua.

1930-luvun hiekkamyrskyjen uskotaan syntyneen ajan maanviljelystekniikoiden ja kuivuuden yhdistelmästä. 1920-luvulla valtavia alueita preeriaa otettiin maanviljelyskäyttöön, mutta seuraavalla vuosikymmenellä alkanut kuivuus muutti peltojen maaperän tomuksi. Tutkijoiden mukaan jotakin samankaltaista on tapahtumassa nytkin.

Hiekkapölyn lisääntyminen on korkeimmillaan kylvö- ja sadonkorjuuaikaan, eli silloin kun maata muokataan. Samanaikaisesti lämpöaallot ja kuivat kaudet alueella ovat lisääntyneet. Tutkijoiden mukaan Suuret tasangot ovat lähellä keikahduspistettä, jossa 1930-luvun tapahtumat voivat toistua.

Ongelmaa pahentaa se, että uusia osia preeriaa on raivattu biopolttoaineiden tuotantoon. Luonnonvarainen preeria, joka kasvaa heinää ja ruohoa, ei ole herkkä hiekkamyrskyille, mutta sen raivaaminen viljeyskäyttöön nostaa riskiä huomattavasti. Kun tuulet toistuvasti puhaltavat kuivaa pintamaata pois, maanviljelijöiden on kynnettävä maata syvemmälle, ja näin paljastuva maa on entistä suojattomampi eroosiota vastaan.

Tuon ajan kuumuudesta ja kuivuudesta on oma kooste blogissa, linkki: https://jitkonen.fi/?p=233

1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

Maapallollahan on vuosittain erilaisia hirmumyrskyjä noin 100 plus miinus 10-15 % kappaletta. Jokaista niistä uutisoisdaan ikään kuin ne olisivat ainutalaatuisia. Lisäksi esim. Forecalla on joulukuussa 2020 facebookissa joka päivä satelliittipäivityskuva jostakin meneillään olevasta myrskystä. Toki ymmärrän mitä Foreca ajaa takaa kuvillaan ja kyllä niitä kuvia riittääkin päivitettäväksi, kun kukin 115 vuosittaisesta myrskystä kestää useita päiviä. Hieman kyllä maallikona ihmettelee miten ne kuvat palvelevat suomalaista säätiedotusta, jos ei tiedä, että niillä päivityskuvilla halutaan lietsoa ilmastopaniikkia – ja hysteriaa, joka nykyään on kaikkein oleellisin osa ilmatiedettä. Asiallinen säätiedottaminen ja ilmaston käsittely on jäänyt 1900-luvulle.

Työturvallisuus, korona ja vähättely

Kun koronasta keskustellaan, vähättelijäksi leimaava leimakirves heilahtaa välittömästi, jos ei yhdy koronahysteriasta esitettyihin asioihin. Siksi tulin miettineeksi tätä asiaa tällaisen vuodatuksen muodossa. Jos olen täysin väärässä kaikessa, se omalta osaltani jää tähän muistokseni ja voin jatkossa ottaa oppia asiasta.

Johdantona muutama sana työturvallisuudesta

Aloitin työelämäni 1970-luvun alussa. Yksi suurimmista muutoksista sinä aikana kun 42 vuoden ajan olin mukana työelämässä, tapahtui työsuojelun puolella. Viimeiset vuodet se työsuojelu oli jo aikamoista ja aikaa vievää touhua, josta realismi, maalaisjärki ja suhteellisuudentaju oli koko lailla täydellisesti kadonnut.

Asiasta voisi kirjoittaa paljonkin, mutta yritän kuvata asiaa yhden esimerkin kautta. Oli nimittäin esimerkiksi niin, että jos tapahtui vaikkapa sellainen sairaslomaan johtanut työtapaturma, jossa henkilön sormi oli jäänyt pukukaapin tai hissin oven väliin, tuota työtapaturmaa käsiteltiin kyseisen yksikön viikottaisessa kokouksessa, koko kyseisen liiketoiminnon johtoryhmässä, voimalaitoksista vastaavan yksikön viikkokouksessa, voimalaitoksista vastaavan liiketoiminnon johtoryhmän kokouksissa, toimitusjohtajan johdolla koko firman johtoryhmässä, kaikissa työsuojeluorganisaatioiden kokouksissa ja tapahtumasta oli järjestettävä erillinen kokous, jossa sormen oven väliin jääneitä tapahtumia puitiin voimalaitosten päällikön johdolla. Pakollinen oli tietysti sormensa loukkanneen ja esimiehen välinen keskustelutilaisuus, jossa kirjattiin ylös tapahtumien kulku, toimenpide-ehdotukset yms. asiat.

Tuo edellä mainittu kuvaa osaltaan sitä, miten jopa osin hysteeriseksi työsuojelutoiminta meni, kun tavoiteltiin nollaa tapaturmaa, jota jo tavoitteena minä pidin täysin epärealistisena, mutta toki hyvänä asiana luomaan sellaista mielikuvaa, että töissä ollaan huolellisia, käytetään suojavarusteita ja ennen kaikkea noudatetaan kaikkia ohjeita, kun töitä tehdään.

Tietysti sain työsuojelun ja -turvallisuuden väheksyjän maineen, kun yritin saada tolkullisuutta työturvallisuusasioihin, vaikka kaikki mahdolliset turvallisuuteen liittyvät asiat olivat johtamillani voimalaitoksilla moitteettomassa kunnossa, kuten myöhemmin kirjoituksesta selviää. Se on nimittäin kuitenkin niin, että ihmiset loukkaantuvat koti- ja mökkioloissa kaiken aikaa ja se on valitettavasti osa elämää se loukkaantuminen. Leikataan leipäveitsellä sormeen, lyödään kirveellä polveen, nyrjätetään nilkka pihapolulla, loukataan itsensä harrastuksissa, kun lasketellaan, pyöräillään, pelataan jääkiekkoa jne. Nytkin taitaa HIFK:ssa olla 15 pelaajaa erilaisten loukkaantumisten vuoksi sivussa. Miten se ylevä nolla -tapaturmaa olisi mahdollinen työpaikalla, jossa tehdään fyysisiä töitä hankalissa paikoissa, kun se ei ole mahdollinen missään muussakaan elämässä? Työturvallisuuteen liittyvä varustuskin alkoi olla jo sellaista, että työnteko vaikeutui. Jokainen tekeminen olisi pitänyt riskiarvioida ennen sen suorittamista jne. Silti tekevälle sattuu, myös työmaalla, mutta pääasia olisi, ettei pahasti sattuisi.

Minun mielestäni kaikki turvallisuusasiat ja turvallisuusjohtaminen oli tärkeää, mutta esimerkiksi nuo työtapaturmat olisi voinut käsitellä järkevästi niiden vaikeuden mukaan. Pienet tapaturmat lähimmän esimiehen ja potilaan kesken, suuret kuolemaan johtaneet tapaturmat firman johtoryhmässä ja kaikissa muissa sopivissa ryhmissä ja muut tapaturmat siltä väliltä. Mutta ei, työturvallisuushysteria oli vallannut firman, kuten nyt on tämä kausiflunssa koko Suomen ja itse asiassa koko maapallon. Ei mennyt näköjään montaa vuotta, kun se tuo työsuojeluhysteria levisi työpaikoilta siviilielämän puolelle.

Ennen koronahysteriaa vielä vuonna 2019 jouluukuussa ihmisille annettiin ohjeita, kun rinovirus jylläsi. Näin Ilta-sanomat 17.12.2019: ”INFLUENSSAEPIDEMIA on jokavuotinen vitsaus ja alkaa Suomeen tyypillisesti joulun tienoilla tai viimeistään tammikuun lopussa. Kahdeksasta kymmeneen viikkoa kestävän epidemian aikana 10–15 prosenttia eli pahimmillaan lähes miljoona suomalaisista sairastuu. Perusterveelle influenssa on harvoin vaarallinen, mutta se aiheuttaa vuosittain noin 500–2 000 kuolemaa. Kuolleisuus lisääntyy erityisesti perussairailla ja iäkkäillä. Lisäksi influenssa voi laukaista sydän- tai aivoinfarktin, joka johtaa laitoshoitoon.”Suomessa jyllää nyt sitkeä flunssa, joka voi kestää jopa viikkoja – ja pahin voi olla vasta edessä.” https://www.is.fi/terveys/art-2000006345595.html

Kun flunssa oli osa normaalia elämää, annettiin ohjeita mitä pitää tehdä, kun flunssan saa ja miten voi ehkäistä sen saamista. Tämä taitaa olla historiaa nyt tämä ohjeistaminen, linkki: https://www.itsehoitoapteekki.fi/artikkelit/flunssan-oireet-ja-hoito/miten-hoidan-flunssan-oikein/?

Mutta vielä siitä työelämän työturvallisuudesta, joka kuvaa sen, että en ole vähättelijä niissäkään asioissa, vaan realisti, kuten uskon koronankin suhteen olevani. Nimittäin vuonna 2008 tapahtui yksi valitettava kuolemaan johtanut työtapaturma, joka johtui henkilön tekemästä virhearviosta. Poliisi tutki johtamieni voimalaitosten turvallisuusjohtamisen, -koulutuksen, -päivitykset ja -ohjeet läpikotaisin. Sen pohjalta poliisi totesi turvallisuusjohtamisen läpi koko voimalaitosten organisaatioiden riittäväksi, eikä syyttäjäkään nostanut tapahtuman johdosta syytteitä, koska valvonta, perehdyttäminen, turvallisuusjohtaminen, asiakirjojen, ohjeiden ja riskianalyysien päivitykset sekä kaikki varsinaiset lakisääteiset ja vapaaehtoisesti tehdyt riskianalyysit ja ohjeistukset olivat lakien edellyttämällä tasolla ja tosiaan ennekaikkea ajantasalla, jonka työsuojeviranomainen nimenomaisesti pyysi poliisia selvittämään. Sitten työsuojeluviranomaisetkin tyytyivät saatuihin selvityksiin ja poliisin sekä syyttäjän tekemään päätökseen. Ei siis tullut sankitoita esimiehille, johtajille ja yhteissakkoa koko firmalle, mikä on poikkeuksellista näinä aikoina, ettei tule mitään sanktioita kenellekään, kun työtapaturma on vaikea.

Vaikka minua pidettiin ja nyt koronan suhteen pidetään turvallisuuden väheksyjänä, kun peräänkuulutin järkevyttä sillä tavalla kuin nyt peräänkuulutan koronan toimenpiteiden suhteen, minun väheksyjän turvallisuusjohtamisen sen hetkistä tasoa kuvaa Tukesin suorittama kemikaalilainsäädännön edellyttämä viranomaistarkastus, joka sai onnistumisen tuoneet tunteet ja maininnan arvoiset yleisarviot voimalaitosten turvallisuusjohtamisesta:

  1. Säädösvaatimusten tunnistaminen 4.
  2. Johdon ja henkilöstön sitoutuminen 5.
  3. Riskien arviointi ja päätösten teko 4.
  4. Vaatimusten määrittely ja toteutuksen seuranta 4,5.
  5. Tekninen toteutus ja toimintakunto 5.
  6. Toiminnan ohjeistus ja arviointi 5.
  7. Osaaminen ja koulutus 4,5.
  8. Poikkeamatilanteiden hallinta 4, jossa

0 = vakavia säädösten laiminlyöntejä, 1 = selviä puutteita, 2 = merkittäviä kehittämisalueita, 3 = koko lailla ok, 4 = hyviä käytäntöjä, 5 = ennakoiva käyttäjä.

Hieman erikoiselta tuntuikin se, että firma, tai edes oman liiketoiminnon tasolla, tällainen hyvän arvion saavuttanut turvallisuusjohtaminen ei kiinnostanut ketään. Auditointiin perustuvan arvion teki sentään valvova viranomainen, joka tekee tarkastuksia moniin tuvallisuusselvityslaitoksiin ja omaa sitä kautta laajan näkemyksen siitä, miten näitä asioita Suomessa hoidetaan. Ehkä siksi ei kiinnostanut, koska olin turvallisuuden vähättelijä. No se siitä ja nyt siihen koronaan.

Korona

Nyt parhaillaan 24.11.2020 yhteiskunta alkaa toisen kerran olla suljettu koronan eli kausiflunssan takia. Yhä lisää rajoituksia on tulossa. Ihmiset kulkevat maskit kasvoilla, riitelevät keskenään ja välttelevät toisiaan. Kuolleita on tätä kirjoittaessa meillä alle 400 henkilöä, mutta ajansaatossa heikentynyttä koronaflunssaa toki potee yhä useampi henkilö. THL:n kuvassa olevan tilaston mukaan kuoleisuus on suurinta vanhuksilla. Siinä on hyvä huomata, että nuo eivät ole koronaan kuolemisia, vaan liittyvät siihen, kuten THL:n otsikkokin sanoo.

Elinajanodote Suomessa taitaa miehillä olla 79 ja naisilla 84 vuotta ja senkään vuoksi kokonaiskuolleisuustilastoissa ei näy nousua, koska korkean iän saavuttaneet usein menehtyvät korkeassa iässä ja aika usein aina flunssa-aaltojen aikaan. Tässä valossa hysteria ja sen toimenpiteet ovat saavuttaneet järjettömät mittasuhteet.

Vanhusten menehtyminen on toki ikävä asia ja siitä minulla on aika tuore omakohtainen kokemus. 88-vuotias Isäni oli pari vuotta sitten halvaantuneena vuoden ajan hoitokodissa, jonne meno oli kielletty erilaisten flunssien aikaan. Silloin oli joku vatsaflunssakin liikkeellä, jos oikein muistan ja sellainenkin flunssa voi olla vanhukselle kohtalokas, eikä sinne saanut flunssa-aikaan mennä häntä katsomaan. Kun isän loppu alkoi vuoden sängyssä makaamisen jälkeen häämöttää ja hän oli tajuttomana sekä iso mies pelkkää luuta ja nahkaa, sovittiin hoidon lopettamisesta, koska me kaikki näimme, että mitään ei ollut tehtävissä ja hänen elämänsä oli pelkkää tajuttomana olemista, kipua ja kärsimystä. Toki teho-osastolla hän olisi voinut elää muutaman viikon tai ehkä kuukaudenkin pidempään. Korona ei tullut, eikä flunssa, mutta luoja hänet lopulta armahti. Näiden vanhusten suojeluun pitäisi yhteiskunnan nytkin keskittyä, eikä romuttaa koko yhteiskuntaa, minkä ymmärtää THL:n kuolintilastostakin, jos haluaa sen oikein ymmärtää.

Nyt sitten yhteiskunta on flunssa-aallon vuoksi hätätilassa ja itse asiassa ajetaan taloudellisessa ja henkisessä mielessä alas. WHO:n uusimman tutkimuksen mukaan korona ei kuitenkaan eroa kausi-influenssasta, mikä myös täsmää Suomen toteumaan (linkki: https://www.who.int/bulletin/online_first/BLT.20.265892.pdf?fbclid=IwAR2FZP1z-Zvf8jLUxK0KsJrbVmKW18mDRBuTpfZIv–sT6szOIAPno497XY). Siinä WHO on julkaissut Stanfordin professori John Ioannideksen tutkimuksen, josta voidaan havaita, että C-19 on verrattavissa influenssaan, joita on joka ikinen talvi. Kyseessä ei ole mikään poikkeuksellinen virus. Sen asian vahvistaa hyvin seuraavassa kuvassa oleva MTV:n viime keväinen uutinen, jossa voivotellaan sitä, että edellisenä talvena ihmisiä kuoli A- yms viruksiin 500 kappaletta ja valtava määrärokotteita hävitettiin, kun eivät kelvanneet ihmisille. Aletaan ollakin koko asian ytimessä.

Koronan takia on siis nyt kuollut vajaa 400 ihmistä. Kylmän takia Suomessa kuolee joka vuosi noin 2500-3000 ihmistä. Englannissa 20 000 – 30 000 ihmistä. Olisiko tuo kylmyyskin syytä huomioida jotenkin? Määrätään ihmiset kotiarestiin, kun on sopivan kylmää? Laaditaan laki, että pitkät kalsarit ja pipo on oltava, kun sää menee pakkaselle? Villahousut jalkaan, kun on -15 C? Nyt kun kuolemasyistä puhutaan, katsotaan mihin me olemme ”tottuneet” kuolemaan:

Tuossa kuolleisuustilastossa meillä on paljon suurempia uhkia kuin korona. Kylmää ei ole erikseen mainittu, mutta sen lisäksi tupakka ja viina ovat ainakin suurella luvulla mukana tilastossa. Flunssahysteria on vallalla ja mielenkiintoista onkin nähdä mihin se lopulta johtaa noiden nautintoaineiden kohdalla, jotka tilastojen valossa ovat paljon varaallisempia kuin korona. Vaikuttaa vahvasti siltä, että suhteellisuudentaju ja realismi on ihmiskunnalta katoamassa ja siitähän monen monituiset ilmastokuvitelmatkin kielivät. Ehkä siinä höyryssä jopa puun polttaminenkin lopulta kielletään, koska se on liki puoliksi yhtä vaarallista kuin korona. Näin se maailma kaiken aikaa kehittyy turvallisemmaksi ja turvallisemmaksi, kun puikoissa on sekä WHO että WMO!

Miten sitten maamme johdon laita. Siellä toveri Marinkin oli vielä sikainfluenssan aikaan jossakin määrin tolkuissaan, kun kirjoitti seuravaa. Oli silloin vielä tulipunainen sosialisti, eikä lennellyt yksityisellä suihkarilla kokouksiin.

Nyt Marin on tainnut havata, että hysterialla saa poliittista kannatusta samaan tapaan kuin Biden voitti sillä vaalit USA:ssa, kun syytti Trumppia 200 000 ihmisen kuolemasta. Suomen kuntavaalit ovat tulossa ja siksi Marinin on taottava, kun rauta on kuumaa. Nyt onkin toinen ääni kellossa. Jopa ulkonaliikkumiskiellolla Marin meitä uhkailee.

26.11.2020 tilanne

26.11.2020 päivitetyn THL:n tilaston mukaan sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä Suomessa on 134 ja tehohoidossa on 21. Suomessa on 17 000 sairaalapaikkaa akuuttiosastoilla ja noin 1000 tehohoitopaikkaa. Korona vie siis tällä hetkellä 0,8% vuodepaikoista ja 2,1% tehohoitopaikoista.

Tämän vuoksi Suomen johto on sekaisin kuin telttakylä tornadon jäljiltä. Vapaavuori vaahtoaa kaiken sulkemista, Marin uhkailee ulkonaliikkumiskiellolla. Psykoottinen Kiuru kirkuu valmiustilalakeja ja uhkailee katastrofikokouksissa poikkeustilalla. Pienemmät kihot kisaavat kuka sulkee eniten, hällä väliä onko kirjasto viruslinko. Eikä kukaan näistä osaa prosenttilaskua havaitakseen että meillä on testaamalla luotu epidemia.

Nelilaskimella voi laskea THL:n tiedoista että kun testataan 5x ja saadaan 2x positiivisia, niin virusta on liikkeellä nyt kevääseen nähden 40% ei 200%.Siksi sairaaloissa ei ole 500 ihmistä, kuten pitäisi olla kun kevään huippu oli 244, vaan 134 mikä on 55% ja samaa luokkaa viruksen todellisen määrän kanssa, viruksen joka WHO:n uusimman tiedon mukaan vastaa tavallista influenssaa. Tässä kuussa on tähän mennessä kuollut 8 ihmistä koronaan, 1400 ihmistä verenkiertoelimien sairauksiin ja 960 syöpiin ja kasvaimiin, mutta hitot siitä, koska korona!

Ovatko nämä nykyiset hallituksen ja WHO/THL:n toimet ja hysteria uusi normaali tulevaisuudessa aina, kun flunssa-aalto iskee? Niitähän riittää, kuten YLE:n juttu kertoo.

Seuraavan kuva alin kysymys on aiheellinen.

Sama tilanne Ruotsissa ilman poikkeusoloja. Media kylläkin ihan muuta tietoa meille väittää.

Koko hysteria laukeaa vasta, kun kaikki on rokotettu ja lääkeyhtiöt ovat ottaneet omansa. Sen vahvistamiseksi kolmannella aallolla meitä vielä uhkaillaan. Aika näyttää sen sitten, miten tässä käy!

Lämpötilojen mittaamisesta

Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan miittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen.

https://jitkonen.fi/?p=233

Lämpötilojen mittaaminen, lämpösaarekeilmiö (UHI)

Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä kohti. Näiden mittausten kautta kyetään puhumaan jopa kymmenesosien Celsiusasteiden globaaleista maapallon ilmaston keskilämpötilojen muutoksista, vaikka 21 500 neliökilometriä on ruutu, jonka sivut ovat noin 146 km. Eli esimerkiksi siis vaikkapa koko Kainuun maakunnan keskilämpötila määriteltäisiin yhdellä ainoalla lämpötilamittauksella ja vieläpä kymmenesosan tarkkuudella.

Toinen lämpötilojen arviointitapa ovat satelliitit, jotkaperiaatteessa mittaavat maapallon joka kolkan lämpötilat ja tarjoavat tietoa myös vaikeapääsyisistä paikoista, mutta satelliitit eivät mittaa ilman lämpötilaa lähellä maanpintaa kuten maasääasemilla tehdään, vaan satelliittien mittaukset antavat vain maan pintakerroksen lämpötilan. Nämä mittaustavat ovat siis kaksi eri asiaa ja satelliittien kautta määritelty ilman lämpötila on sekin vain hyvä arvio.

Maailman maasääasemien määrän romahtaminen 1990 lähde

Vuonna 1990 maailman sääasemien määrä putosi romahdusmaisesti 10 000 asemalla, alle 6000:een. Suurin osa suljetuista asemista oli Neuvostoliitossa, Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Jäljelle jäänyt sääasemaverkosto keskittyi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Noin puolet jäljelle jääneistä mittauksista sijaitsee kaupungeissa tai taajamissa, eli lämpösaarekkeiden vaikutusalueilla.

Lähde

Maa-asemien osalta vuonna 1997 palattiin lähes 1900-luvun alun tilanteeseen. Kuitenkin niin, että monet mittausasemat ovat muuttaneet sijaintiaan vuosien varrella ja hyvin harvat asemat ovat jatkuvasti mitanneet samasta paikasta viimeisen vuosisadan ajan tai enemmän. Tämä muutos on aiheuttanut suuria puutteita lämpötilatiedoissa ympäri maailmaa ja on tullut aukkoja, jotka tutkijat täyttävät algoritmeja käyttävillä arvioilla. Vuonna 2017 WMO:lla oli käytössään noin 7000 maamittausasemaa.

Lähde: vasen kuva ja oikea kuva
Maapallon keskilämpötilan mittaustarkkuuteen liittyen on tri Michael Connolly tehnyt perusteellista arviointia ja huomannut, että yli puolet maailman kaikista seitsemästätuhannesta (7000) lämpötilan mittauksesta, mistä tiedepiirit virallisesti laskevat maapallon keskilämpötilan, kerätään kaupungeista, vaikka kaupunkien pinta-ala on maapallolla vain alle yhden prosentin verran (<1%). Näin siitäkin huolimatta, että kaupunkien lämpötilojen tiedetään olevan useamman asteen maaseutujen lämpötiloja korkeampia. Tri Conolly:

Mittauspisteiden valinnassa on näinollen tehty jo alunperin systemaattinen valinnan otosvirhe, joka vaikuttaa sään lämpötilan mittausaineistoon vääristävällä tavalla. Samalla se vääristää säästä laskettavaa ilmastokäsitystä. Tämän suuren virheen vuoksi maanpinnan lämpötila näyttää lukuarvoissa selvästi nousevan, mutta tosiasiallisesti se mittaakin urbanisoitumista eli taajamien asuttamisen lisääntymistä”.

Tämä asia tunnetaan ”Urban Heat Island” -vaikutuksena, missä on ihmisen toiminnan tuottamaa lämpöä, auringon lämmön imeytymistä mustaan asfalttiin ja betonirakenteisiin sekä muodostaa päiväaikaan taajan asutuksen ympärille eräänlaisen lämpökuplan, joka yöaikaan häviää haihtumisen ja tuulen vaikutuksesta.” Lähde

Suomessa on tehty samasta lämpösaareke- eli UHI-aiheesta väitöskirja, jossa lämpösaarekvaikutukseksi on arvioitu jopa 10 C-astetta tietyissä tilanteissa.

Lähde Turun Sanomat

Suomi sääasemat

Suomessa sääasemien määrä on noussut valtavalla vauhdilla. Kesäkuu 2020 oli helteinen, jolloin Ilkka Ahmavaara tarkasteli helteiden ja sääasemien lisääntymisen suhdetta (https://rantai.fi/2020/07/03/kesakuu-toi-ennatyskuplia-mediaan/?). Mitään poikkeuksellista ei ole lämpötiloissa tapahtunut sen paremmin keskilämpötilojen kuin äärilämpötilojenkaan suhteen:

Lämpötilojen mukauttaminen lopulliseen arvoonsa

”Keskimääräisen” maapallon lämpötilan laskemiseksi tietyllä alueella, joko pelkillä maa-alueilla tai koko planeetalla, tutkijat eivät käytä suoraan raaka-sääasemien tietoja. Eri ilmatieteelliset virastot suorittavat monimutkaisia ​​”mukautuksia” tietojen muuttamiseksi. Esimerkiksi lähellä olevien asemien lämpötilatietoja verrataan ja ”tarpeen” mukaan ne homogenisoidaan. Tämä saattaa johtaa jopa siihen, että jotkut näistä ”säädöistä ja mukautuksista” johtavat keinotekoiseen lämpötilojen nousuun, kuten alla oleva seuraava kuvavertailu osoittaa.
Siinä olevat kaksi kuvaajaa esittävät NASA:n laskelmat Yhdysvaltojen keskilämpötiloista. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa on esitetty vuonna 1999 laskettu lämpötila, ja toisessa käytetään NASA: n vuonna 2001 luomaa ”päivitettyä” ”mukautus”menetelmää. Toinen kuvaaja osoittaa paljon korkeamman keskilämpötilan, vaikka taustalla olevat raakatiedot ovat täsmälleen samat. Lähde

Sama käyrä samoista lämpötilojen mittaustuloksista elää kaiken aikaa ja siitä tehdään pilkkaakin. Jos edustaisin ilmatiedettä, häpeäsin.

Eihän tämä käyrien sovittaminen titetenkään lämpötiloihin jää. 2000-luvulla alkoivat myrskyt käymään niin vähiin, että FMI:n oli tehtävä jotakin, jotta ”myrskyt lisääntyvät” alarmi pysyisi hengissä. Niinpä 2020 otettiin käyttöön uusi tilastointitapa, jolla saatiin häivytettyä vanha myrskypäivähistoria sekä lisättyä myrskypäivien määrää lähihistoriaan. Lapsellista, mutta totta ilmatieteessä armon vuonna 2020.

Staffan Mörner

Mauri Timonen on suomentanut ruotsalaisen Staffan Mörnerin Klimatforumilla olevan yhden artikkelin. Kuka jaksaa kahlata liki 40-sivuisen dokumentin läpi, voi olla, että ovat leuat loksahdelleet melkein sijoiltaan, sillä niin ihmeellinen on adjustointien eli muokkausten maailma.

Suomen ilmatieteenlaitos FMI

Suomen ilmatieteenlaitos FMI seuraa tietysti kansainvälistä suuntausta, ja on siirtänyt mm. Suomen kylmimpiä lukemia mitanneen Pokan mittausaseman ympäristön kannalta ”parempaan” paikkaan.

Samalla tavalla on korkeimpia lämpötilaennätyksiä mittaavat sääasemat siirretty ympäristön ja poliittisen ilmatieteen kannalta parempaan paikkaan lentokentille, rautatieasemille ja satamiin, joissa lämpötilat nousevat mahdollisimman korkeiksi, jotta saadaan entistä useammin kuuluttaa uusista lämpöennätyksistä. Toki poikkeuskin on, kun Puumalan kuuman paikan mittaus on siiretty viileämpään ympäristöön.

Kun lämpötilamittaukset on siirretty ”ympäristön kannalta” sopiviin paikkoihin, saadaan tällaista helledataa:

Näin se menee myös USA:ssa monessa paikassa ja myös Suomessa. Puolet 2020 WMO:n mittareista edustaa 1 % maapallon pinta-alasta, koska ovat kaupungeissa.

FMI keskilämpötilojen laskeminen

Suomen ilmatieteenlaitos laskee vuorokausien keskilämpötilat avoimen datan taulukoihinsa kolmella aikakaudella eri tavalla. 1958 alkaen näin:

1910-1926 ja 1927-1958 tällä tavalla:

Näihin kaavoihin liittyvän luotettavuuden arviointi on omassa blogissaan, linkki: https://jitkonen.fi/?p=781

Tuossa linkissä on laajemmin tarkasteltu kaavoihin liittyvää asiaa, mutta tässä kuitenkin pari aiemmin tehtyä laskentaan liittyvää havaintoa. Kun eri aikakausien kaavoilla valitaan satunnaisesti marraskuun 2020 päivät 3, 8 ja 23 saadaan kovin erilainen lopputulos vuorokauden keskilämpötiloille. Vertailun vuoksi taulukkoon on laskettu vuorokauden keskiarvo myös 10 minuutin välein mitatuista lämpötiloista.

Taulukosta nähdään, että jos kyseinen päivä olisi ollut 1901-1926 tai 1927-1958 Sen keskilämpötila olisi ollut tilastoissa kovin erilainen. Samoin uusin tapa poikkeaa jonkin verran 10 minuutin lukemista lasketusta keskilämpötila-arvosta, mutta toki kun se integroidaan tarkasti mittausten mukaan, FMI:n tulos on tarkin ja sitä voi pitää luotettavana.

Sen taulukko kuitenkin osoittaa, että menneet keskilämpötilat ovat enemmän tai vähemmän suuntaa antavia ja vertailu nykyisiin lukemiin on haasteellista. Näin vielä siksi, että vanhat lämpötilalukemat perustuvat kovin harvoin luettuihin arvoihin. Niinpä tuon laskennan perusteella vedetyt päätelmät vaikkapa ilmaston lämpenemisestä ovat vain suuntaa antavia.

Kun 1927-1958 vuorokauden keskiarvoja vertaillaan nykyisiin, niin jos täysin vastaava 3. päivä marraskuuta olisi ollut 1927-1958 kuin oli 3. päivä marraskuuta 2020, sen keskilämpötilaksi olisi saatu 10,29 C, kun 2020 se oli 11,1 C.
Sama asia 8. päivä olisi ollut päinvastoin, eli 1927-1958 se olisi ollut 5,86 C, kun 2020 se oli 4,9 C.

Sama asia 23. päivä olisi mennyt aika tasan, eli 1927-1958 se olisi ollut 5,45, kun 2020 se oli 5,4 C.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpanalähdeOnko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

Lämpötila- yms. käyrien esitystapoja

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

1930-luku oli Itämeren jäiden laajuuden valossa lämpöisempi kuin 2010-2019 on ollut.

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1930-luvun talvien vertailu nykyaikaan on omassa blogissa, joka avautuu tästä linkistä: https://jitkonen.fi/?p=727 Sen vertailun mukaan 2010-luvun talvet olivat 10 vuoden keskiarvona laskettuna hieman kylmemmät kuin 1930-luvun talvet olivat, mikä on hyvin linjassa Itämeren jäiden laajuushavaitojen kanssa.

Tampere

Talvien osalta löytyy esimerkinomaista tietoa Tampereelta. Tampereen lämpöisin talvi oli 1938 eli 1930-luvun lämpökauden lopulla.

Sodankylä

Yksittäisistä alueista sanotaan, että Lappi lämpenee muuta maailmaa kaksi tai kolme kertaa nopeammin. Kun tarkastelemme Sodankylää 30 vuoden jaksoissa, huomaamme, että 1921-1950 ja 1931-1960 ja 1981-2010 keskilämpötilat olivat samat eli -0,4 C. Ei siis merkittävää CO2-lämpenemkistä Sodakylässäkään havaittavissa.

Hiilidioksidin ilmastovaikutus ja FMI

Suurin puute Suomen nykyilmatieteellä on se, että he eivät ymmärrä hiilidioksidin lämmönpidätyskykyyn liittyviä termodynaamisia asioita, vaan elävät sen suhteen puhtaan IPCC-uskon varassa ja sitä uskoaan todistelevat erilaisilla asioilla, kuten edellä on todettu. Kysymys on hiildioksidin ns. ilmastoherkkyydestä, jota on käsitelty tässä toisessa blogikirjoituksessa. Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta millainen on tiedelaitoksen virallinen kuvaaja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen, koska sehän on koko ilmastonlämpenemisteorian ydinasia. Näin hän vastasi kysmykseeni ilmastoherkkydestä:

Jostain syystä FMI ei tunne tällaisia CO2-ilmastoherkkyyteen liittyviä käyriä, joita myös IPCC tekee. Tässä tri Ollilan yksi käyrä.

CO2:n lämpöä pidättävä kyky vähenee logaritmisesti, kuten alla oleva kuva kertoo ja sen faktan FMI kiistää. Jos ja kun ilmasto on nyt 1990-luvulla viimeksi muuttunut lämpöisempään suuntaan, kuten on iät ja ajat aika-ajoin muuttunut välillä sitten kylmeten, rehellisyyden ja avoimuuden vuoksi ilmatieteen pitäisi etsiä ilmaston muuttumiselle oikeita syitä, kuten se on ilmastotieteessä iät ja ajat etsinyt. Tieteen lukitseminen tässä asiassa vain ja ainoastaan ihmisen syyksi, on erittäin epätiteellinen asia varsinkin kun se lukitsiminen liittyy niin kaottiseen asiaan kuin ilmastoon.

Tai jos ilmatieteenlaitos FMI ymmärtääkin hiildioksidin ilmastoherkkyteen liittyvät käsitteet ja asian, se ei näy sen tiedottamisessa, jossa ne käyttävät utopistisen vaihtoehdon lämpötilaennustetta pienen Lapin lisän kera höystettynä.

Lopuksi

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. 

Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Muokattu 23.8.2020 poistamalla lämpötilojen mittaamiseen liittyviä asioita. Niistä on oma bloginsa linkissä:

https://jitkonen.fi/?p=648

Alkusanat

Ilmatiede on meneillään olevan 2000-luvun lämpimän ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ympäri maapallon mitattavia korkeita lämpötilamittaustuloksia ja kertomaan niistä kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta myös vanhemmalle henkilölle on muodostunut jopa sellainen käsitys, että nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin ei ole, kun historiaa tarkastellaan lähemmin. 1900-luvun alussa ja jo 1800-luvun lopussa oli nykyisenkaltaisia ja jopa nykyistä kuumempia aikoja sekä helleaaltoja ympäri maapallon.

Maapallon pinnan kuumimman paikan sijainti on ollut mielenkiinnon kohteena jo vuosisatojen ajan. Tuon nykyajan valtavan lämpötilamittausverkostojen muodostamisen jälkeenkin maapallon kuumimman paikan sijainti on pysynyt samana ja lämpötilaennätys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla sääasemalla mitattu ilman lämpötila 56,7 celciusastetta. Yhdeksän vuotta myöhemmin 1922 Libyassa mitattiin ilman lämpötilaksi 57,8 Celsiusastetta, mutta sitä ei ole hyväksytty ennätykseksi.

Äärisääjaksojen varhaishistoriaa

Varhaishistorian kuumien ja kuivien aikojen kooste selviää hyvin tästä alla olevan Kansallisarkiston lehtikokoelmasta poimitusta lehtileikkeestä. Kovia kuumia ääri-ilmiöitä on siis ollut ja Euroopan joet sekä kaivot ovat aika ajoin olleet kuivina. Nuo kaikki kuumuudet on aikaansaanut joku ilmiö, jota ilmatiede ei vieläkään osaa selittää. Nykyilmatieteen mukaan näiden kuumien historian ajanjaksojen ei pitäisi olla mahdollisia, koska hiilidioksidi ei voi olla noiden kuumuuksien syypää.

Nyt tietysti ilmatieteen puolella kovasti aletaan epäilemään, että ovatko nuo kuumat historiankirjoitukset oikein. Luultavasti vertaisarviointeja vaaditaan. En ruvennut kutakin vuotta erikseen googlaamaan, mutta vastaava ulkomainen lehtileike vuodelta 1884 on olemassa.

Iso-Britanniassa on tehty listoja pahimmista sitä kohdanneista sääkatastrofeista. Alla on kuvattu kuuden merkittävimmän Iso-Britanniaa kohdanneen sään ääri-ilmiön lista, lähde BBC historia. Niissä on mukana mm. tuo edellä mainittu 1556 aikainen Euroopan laajuinen helleaalto.:

1. 16.1.1362 oli hirmumyrsky, joka tuhosi tärkeitä rakennuksia, kuten Salisburyn ja Winchesterin katedraaleja, ja repi ilmaan satoja tuhansia puita.
Kysymyksessä oli siis hirmumyrsky, joka iski Englantiin. Ilmatieteen mukaan nykyään erinimisiä hirmumyrskyjä esiintyy vuosittain noin 100 kpl plus miinus 10 kpl. Niiden määrä eikä voima, ei ole lisääntynyt vuosien varrella, vaikka niinkin yleisesti väitetään. Suomessakin myrskyt ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet, vaikka siihen liittyvä FMI:n jakamaan tietoon liittyvä valeuutisointi on yleistä.

2. Euroopan kylmä talvi, 1407–8.
Koko 1430-luvun on arveltu olleen yhtä kylmä kuin 1690-luvun. 1430-luku oli Ison-Britannian kylmin instrumentaalisesti mitattu vuosikymmen. Kuusi talvea 10 talvesta luokiteltiin vakaviksi. Yksi, hieman aikaisempi talvi on yksin ihan omaa luokkansa, kun 1407-8 Iso-Britannia oli syväjäässä 15 viikon ajan.
Mielenkiintoinen seikka on huomioida, että historian kirjojen mukaan jäätäviä kuolonvuosia on ollut 1400-, 1600- ja 1800-luvuilla. Sattumaa tai ei, mutta noin 200 vuoden välein. Nyt sellainen on edessä 2000-luvulla, jos aurinkotiede on oikeassa, eikä 200 vuoden jaksollisuus ole sattumaa. Ilmatiede on toista mieltä, ja WMO:n johtaja Petteri Taalas puhui, että jopa 10 C-astetta maapallo lämpenee 2100 mennessä. Suomen ilmatieteen laitoskin (FMI) uskoo CO2:n kaikkivoipaisuuteen ja siihen, että ilmasto vain ja ainoastaan lämpenee tulevaisuudessa. Lapsemme näkevät näiden kirjoitettujen ajankuvausten kautta millainen oli ilmatieteen osaaminen ja ymmärryksen taso vuonna 2020.

Avoin tiede tuntee holoseenin ilmastohistorian, joka on selvitetty hyvinkin tarkasti. Sen mukaan alailmakehän lämpötilan yleistrendi on ollut laskeva viimeiset 7 500 – 8 000 vuotta. Tämä jakso ei ole kuitenkaan ollut lineaarisesti laskeva, vaan se on sisältänyt lämpimiä ja viileitä kausia: Atlanttinen, Minoalainen, Roomalainen ja Keskiajan lämpökausi. Nämä nykyistä kuumemmat ajanjaksot eivät ole johtuneet CO2:sta, vaan arvatenkin ainakin aurinkoon liittyvitä tekijöistä. Sitten on ollut kylmiä kausia, kuten keskiaikaa edeltävä kylmä kausi ja pieni jääkausi. Niiden syyksi ainakin osittain arvellaan tulivuorenpurkauksia.
Tätä pienen jääkauden jälkeistä holoseenin ilmastojaksoa kuvaa mm professori Antero Järvinen mainiosti tässä: Osa 1 ja osa 2.

3. Suuri Tudorin kuivuus, 1540–41
Vuoden 1550 jälkeen Ison-Britannian ja Euroopan ilmasto jäähtyi merkittävästi. Sitä tosiasiaa ilmentää Euroopan jäätikköjen jatkuva kasvu 1800-luvulle saakka. Välittömästi ennen vuotta 1550, Britannia ja suurin osa Euroopasta kärsivät kuitenkin kaksivuotisesta valtavasta kuivuudesta. Esimerkiksi Thamesin makea vesi supistui niin ennennäkemättömän vähäiseksi, että merivesi virtasi vuoroveden aikana Lontoon sillan ohi värään suuntaan saastuttaen vesihuollon ja sitä kautta aiheuttaen mm. koleraa.

4. The Lewes-lumivyöry, 1836
Vakava kylmänpurkaus alkoi 23. joulukuuta 1836, ja jouluaattona oli yksi 1800-luvun kovimmista lumimyrskyistä, jolloin lunta kertyi paikoin jopa 10–40 jalan verran (3-12 metriä).

5. Myrsky 26. marraskuuta 1703.
Merivoimat menettivät yhteensä noin 1500 upseeria ja miestä – kolmasosan tuolloin koko joukoistaan. Lisäksi arvioidaan, että pelkästään myrskystä johtui jopa 15 000 kuolemaa, eniten merellä. Jopa kuningatar pakotettiin viettämään yönsä henkilökuntansa kanssa suojassa viinikellarissa.

6. Ilmastokriisi, 1815–17
Kriisi aiheutui Mt Tamboran Sumbawan saarella aiheutuneesta tulivuorenpurkauksesta. Jopa 60 000 ihmistä kuoli purkauksesta; monet kuolivat myöhemmin nälkään ja tauteihin. Tulivuoresta ilmakehään levinnyt noin 140 miljardin tuhkatonnin määrä aiheutti muutaman vuoden pituisen kylmän jakson. Maapallo elää vuonna 2020 prinsessa Ruususen unessa ja ikuisen lämpenemisen kuvitelmissa myös sen suhteen, ettei edes vastaavia tulivuorista johtuvia ilmastokatastrofeja tapahdu. Varautuminen ja sen mukaiset suunnitelmat ovat huonommat kuin Korona-epidemian suhteen olivat, koska ilmatiede luo illuusiota ikuisen lämpenemisen suuntaan ja monet siihen uskovat, tai on pakko uskoa, ettei leimautuisi ”tieteenvastaiseksi” henkilöksi.

Hellesäihin liityvää historiaa

1891 Venäjä

1891 oli Venäjällä uskomattomat 50 asteen hellelukemat. Siinä saivat Siperian ikiroudat hetkellisesti kyytiä.

1895-1903 Australia

Australian loppuvuoden 2019 helteistä uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteitä ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, että Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788–1860 ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860–2000. Lähde: Australian kansallismuseo.

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun lämpötilaennätykset ovat yhä vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pitäisi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista.

Lähde

Pahin lämpöaalto Australiassa oli todennäköisesti tammikuussa 1896, kun kansa oli ”kuin pätsissä”. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellettä vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla.

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli ”kuin pätsi” ja se ulottui Australian poikki idästä länteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmistä itäosissa. Sanomalehdet kertovat, että Bourkessa lämpö lähestyi 48,9 ° C: n lämpötilaa kolmena päivänä. Maksimi, joka oli vähintään 38,9 ° C, oli päällä 24 vuorokauden ajan.

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisiä ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eivät pystyneet nukkumaan, vaan kävelivät yöllä kaduilla tuntikausia, kun lämpömittari osoitti keskiyöllä 109 F (43 C) lämpötiloja. Koko yönä lämpötila ei laskenut alle 103 ° F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. päivänä todettiin viisi kuolemaa yhdessä päivässä, sairaalat olivat täynnä ja raporttien mukaan ja lehtien mukaan ”kuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain”. Bourkessa 24. tammikuuta mennessä monet yritykset olivat sulkeneet (melkein kaikki hotellit palvelivat). Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa säätä pakolaisjunilla kukkuloille.

Lisää lehtileikkeitä ja kuvia on näissä linkeissä, linkki kuva 1 ja linkki kuva 2

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta näitä vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos POM hyväksy, vaan pitää niiden aikojen mittausmenetelmiä epätarkkoina. Niinpä POM häivyttää kiusallisen kuuman aikakauden 1800-luvun lopusta, jota CO2 ei kykene selittämään. Samalla tavalla tekee Suomen ilmatieteenlaitos FMI 1900-luvun alun ja etenkin 1930-luvun lämpimien säiden suhteen.

Tämän kaltaiset lämpötilamittaukset ovat niin ”epäluotettavia”, että Australian lämpötilamittaushistoria on erilaisten selitysten kera aloitettu sopivasti kuuman ajanjakson jälkeen vuodesta 1910. linkki

1896 elokuussa oli tappava lämpöaalto myös itäisessä osassa Pohjois-Amerikkaa. Tämä kesän 1896 kymmenen päivän lämpöaalto tappoi New Yorkin alueella lähes 1 500 ihmistä. Lähde

1890 alkaen Suomi

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1901

Vuoden 1901 kesä Suomessa on saattanut olla jopa helteistä kesää 2018 lämpöisempi. Nimimerkki Konitohtori on noita kesiä blogissaan vertaillut. Lähde

Aikalaiskirjoitusten mukaankin 1901 kesä oli kuuma ja kuiva. Se jopa osattiin ennustaa ilman CO2:n apua (oikea alakulma). Taivaankappaleet olivat apuna siihen aikaan.

1901 oli myös talven osalta lämmin, kun Utsjoellakin vielä helmikuussa 1901 ihmeteltiin tammikuun suvea ja lumettomia joen rantoja.

1906

Australiassa kuuma ilmastojakso jatkui vielä 1906, kun ankara helleaalto iski sinne taas kerran.

lähde

Myös Iso-Britanniassa oli 1906 poikkeuksellisen kova syyskuun helleaalto.

1911

Heinäkuussa 1911 Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyivät niissä useita päiviä. Surmansa sai 211 ihmistä pelkästään New Yorkissa. Lähde

Myös Suomessa kesä 1911 oli helteinen

Lämpimienkin aikojen syitä pohdittiin mediassa. CO2 ei vielä silloin ollut kaikkea selittävä yhteinen mörkö, vaan aurinkoa monessakin sen aikaisessa kirjoituksessa epäiltiin syylliseksi lämpöaaltoihin yms. sääasioihin.

Lumettomien talvien varalle annettiin ohjeita jo siihen aikaan vuonna 1911.

Kesät olivat kuumia ja talvet olivat kovin leutoja myös siihen aikaan ja siitä on oma bloginsa tässä linkissä. Ihmiset kuvittelivat jopa talvien lämmenneen kovastikin, mutta siihen aikaan tiedemiehet vakuuttelivat, ennen oli ollut vielä lämpöisempää.

Myös Iso-Britannissa vuosi 1911 on edelleenkin yksi historian kuumimista vuosista. Lähde

1913

Maapallon kuumimman paikan sijainti on pitkään pysynyt samana ja maapallon lämpötilaennätys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla sääasemalla mitattu ilman lämpötila 56,7 celciusastetta. Siihen aikaan sillä suunnalla mitattiin vuosittain korkeita lämpötiloja.

Kalifornian heinäkuun 1913 voimakas lämpö ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu äärimmäinen lämpöaalto. Saman vuoden kesäkuussa USA:n itäosassa oli laaja lämpöaalto, joka johti moniin yli 100 ° F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset lämpötilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kesäkuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisenä ajankohtana. Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lisäksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, että korkeita lämpötiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi tällainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, että ”viimeaikaiset havainnot näyttävät osoittavan, että jäätiköt katoavat vähitellen ympäri maailmaa”. Lähde

Oikeassahan tuo lehti oli sikäli, että esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan lämpöisen 2000-luvun kaltainen edellinen jääminimi.

1915

Alaskan helle-ennätys 38 C on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-ennätys meni muka rikki, vaikka se ei ollut lähelläkään kuuman kauden 1915 helle-ennätystä 38 C. Vielä 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen lämmin talvi.

Takun kesäinen jäätikkö Alaskassa oli 1910 paikkeilla saman näköinen kuin 2014

1921

Historian ainoa huhtikuussa ollut suomalainen hellelukema 25,5 C oli 27. päivä 1921 Jyväskylässä.

1926-1929 uutisoitiin useista helteistä. Japanissa oli jopa 50 astetta hellettä ja sitä oli kestänyt lähes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisiä katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.

1929 hieman jopa leikillisesti pohdittiin sitä, että kuumat säät sekoittavat ihmisten päät ja johtavat sotiin. I-maailmansota ja Kiinan/Japanin sota (1937-1945) alkoivat molemmat kuuman ilmastojakson aikana. Havainto oli sikäli osuva, että myös kuumimman 1930-luvun jälkeen alkoi suuri kahakka – II maailmansota.

1930-luku

USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelmät, joka kuvaa sitä kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-Lännen maanviljelijät joutuivat 1930-luvulla. Lämpö ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka pölymyrskyt veivät ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

Lähde https://science.howstuffworks.com/environmental/green-science/dust-bowl-cause.htm
1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

Lähde

1930

Kesällä 1930 oli USA:ssa Washingtonissa ennätyksellinen päivä, jolloin lämpötila saavutti tai ylitti 100 ° F 11 päivän ajan. Kuumin lämpötila 106 ° F oli 20. heinäkuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. Lähde: Kirja ”Washington Weather”. Lähde

Lähde

1935

Kesäkuun suomalainen lämpöennätys 33,8 C on mitattu 24.6.1935  Ähtärissä.

1936

Kesä 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesistä. Lämpöaalto alkoi jo alkukesästä ja keskilännessä kesäkuun lämpötila nousi yli 100 ° F joissain paikoissa. Lämpö oli huipussaan heinäkuussa, ja kaikkien aikojen ennätykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, lämpötila oli korkeimmillaan 121 ° F, ja osissa Kanadaa lämpötilat ylittivät 110 ° F. Washingtonissa lämpötila saavutti 104 ° F 9. heinäkuuta ja 105 ° F 10. heinäkuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyvää kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1936 lämpöaallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. Lähde Siitä vuodesta on kirjakin tarjolla.

Lähde

Minnesota

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 kahden viikon lämpöaalto saavutti huippunsa 14. heinäkuuta, kun päivälämpötila saavutti ennennäkemättömän 42 C-astetta Twin cityssä – se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sinä päivänä pelkästään St Paulissa.

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henkeä St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukumäärä oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan päivittäin.

Muniakin lämmössä paisteltiin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1936-minnesota-1.png

USA:nkin osalta jutut ja ennusteet helteiden suhteen ovat täysin samat kuin Suomen ilmatieteenlaitoksella 2020. Väitetään kuumuudeen lisääntyvän, vaikka trendi kuumien päivien suhteen on täysin toisensuuntainen.

Lähde

Yhtenä esimerkkinä monista on se, että USA:n New Yorkin osavaltion pääkaupunkiin Albanyyn ei näytä ilmastonmuutos iskeneen ainakaan äärihelteiden osalta vielä 2000-luvulla, mikä lienee merkittävä uutinen sikäli, että sellaisikin paikkoja löytyy, joissa vanhat äärikuumuudet ovat menneisyydessä. Siellä Albanyssa vuosi 1953 pitää yhä pintansa 10 päivän yli 32 C-asteen helleputkissa.

Kuten Itämeren jäänlaajuus 1930-luvulla, niin myös USA:n lämpötilaennätyksiä vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa. Kuten alussa nähtiin, USA:ssa on myös erittäin vanha ja maailman laajin lämpötilojen mittausverkosto.

Lähde

1938

Vuodelta 1938 on sellainen mielenkiintoinen havainto, että Suomi oli hetken aikaa parinakin kesänä Euroopan kuumin paikka.

1939

Vuoden 1939 helteiden johdosta Australiassa annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!

1940-luku

Tuolta vuosikymmeneltä on vähemmän helleuutisia. Liekö maailmasota vaikuttanut asiaan, vai oliko 1940-luku kuuman 1890-1940 ilmastojakson jälkeen jo kylmempi? Toki vielä tammikuussa 1940 Australian Brisbanessa oli edelleen kovia kesäisiä helteitä.

Ei ole helleuutinen, mutta helmikuun korkein lämpötila 11,8 C on mitattu 28.2.1943  Helsingin Ilmalassa.

1950-luku

Yhdysvaltojen keski- ja eteläosissa oli pitkä ja waikea kuivuushakso 1950-luvun alkupuolella. Joillakin alueilla se oli kuivempi kuin 1930-luvun pölymyrskyjen aikana ja useimmilla alueilla lämpöaallot olivat ennätyksellisten viiden suurimman joukossa. Lämpö oli erityisen kovaa vuonna 1954, kun 22 päivän lämpötilat olivat yli 38 ° C (100 ° F) ja kattoivat merkittäviä osia ykdestätoista valtiosta. Lämpömittari saavutti 14. heinäkuuta 47 ° C (117 ° F) East St. Louisissa, Illinoisissa, mikä on kyseisen valtion ennätyskorkein lämpötila.
Vuonna 1955 Iso-Britanniassa oli kuuma sääjakso, johon liittyi kuivuus. Joissakin paikoissa Iso-Btitanniaa se on yhä pahin kuivuus ja vakavampi kuin 1976 ja 1995 kuivuudet. Lähde: Wikipedia

Myös brittiläinen kesä 1959 on edelleen yksi kuivimmista ja kuumimmista.

Lähde

1960-luku

Vuonna 1960 2. tammikuuta Oodnadatta, Etelä-Australia saavutti 50,7 ° C (123,3 ° F) asteen, joka on eteläisen pallonpuoliskon ja Oseanian kaikkien aikojen korkeimman lämpötilan. Lähde Wikipedia

Syyskuun 8. päivä 1968 HS uutisoi poikkeuksellisen kovasta syyskuun helleputkesta. Toki myös kuuman ilmastojakson aikana 1930-luvulla Turussa oli mitattu kovia syyskuun helteitä. Syyskuun helle-ennätys 28,8 C on kirjattu Raumalle 6.9.1968.

1970-luku

Vuoden 1972 lämpöaallot New Yorkissa ja Koillis-Yhdysvalloissa olivat poikkeuksellisen kovia. Lähes 900 ihmistä kuoli; kuumat lämpimät olosuhteet kestivät lähes 16 päivää, ja niitä pahensi erittäin korkea kosteus.
Vuoden 1976 Ison-Britannian lämpöaalto oli yksi kuumimmista sen historiassa. Kuumaa ajanjaksoa leimasi jatkuva sininen taivas toukokuusta syyskuuhun, kunnes lämpöaalto loppui dramaattisiin ukkosiin. Lähde

Suomessa kesä 1972 on mitä ilmeisimmin historian lämpöisin, koska 1901 kesästä ei ole täyttä mittausvarmuutta. Suomen ilmatieteenlaitos sai kesän 2018 kesää 1972 lämpösemmäksi turvautumalla 2000-luvulle ilmatieteeseen pesiytyneeseen kikkailuun ottamalla kesien vertailuun mukaan myös toukokuun. Lähde

Vuonna 1972 on tehty äärilämpöihin liittyvä Suomen ennätys, kun yli 30 C-asteen helleputki kesti Lapissa 10 vrk ajan. Tätäkään ennätystä ei varsinaisella CO2-kaudella ole kyetty lyömään, vaikka äärihelteiden olisi kuvitelmien ja povausten mukaan yleistyä.

1980-luku

Myös kylmällä 1980-luvulla koettiin kovia helteitä. USA:n keski- ja itäosan vuoden 1980 lämpöaallossa ja kuivuudessa kuoli arviolta 1 000 ihmistä.

Vuoden 1983 kesällä yli 38 ° C: n lämpötilat olivat yleisiä Iowassa, Missourissa, Illinoisissa, Michiganissa, Wisconsinissa, Indianassa, Ohiossa, Minnesotassa, Nebraskassa ja tietyissä Kentuckyn osissa; kesä 1983 on edelleen yksi kuumimmista kesistä, joka on koskaan koettu noissa osavaltioissa.

Samana vuonna Iso-Britannia koki lämpöaallon heinäkuun 1983 aikana. Tämä oli kaikkien aikojen kuumin kuukausi, kunnes se lyötiin vuonna 2006. Lämpöaalto muistetaan, ei sen äärimmäisestä kuumuudesta, vaan säälimättömästä lämmöstä, jonka lämpötilat olivat noin 32 ° C joka päivä.

1987 pitkittynyt helle 20. – 31. heinäkuuta Kreikassa aiheutti yli 1 000 kuolemaa Ateenan alueella. Suurin mitattu lämpötila 41,6 ° C oli 23. heinäkuuta Ateenan keskustassa ja Nea Philadelphian lähiössä, 8 km koilliseen 43,6 ° C oli 27. heinäkuuta.

Vuonna 1988 USA:n korkeat lämpötilat yhdessä vuoden 1988 kuivuuden kanssa, joka muistutti 1930-luvun pölyvuosia, aiheutti useita kuolemia Yhdysvalloissa. Noin 5 000–10 000 ihmistä kuoli jatkuvan kuumuuden takia Yhdysvalloissa, vaikka monien arvioiden mukaan kuolemantapauksien kokonaismäärä oli jopa 17 000 kuoleman paikkeilla. Lähde Wikipedia

1990-luku

Vuonna 1990 useat Ison-Britannian kaupungit rikkoivat kaikkien aikojen lämpötilaennätyksensä, jotka olivat korkeimmillaan 37 ° C . Nämä olivat korkeimpia lämpötiloja sitten vuoden 1659.
Vuonna 1995 Chicagon lämpöaallossa Chicagon alueella ja Wisconsinissa lämpötilat saavuttivat jopa 41 ° C lämpötilan. Ainakin 778 ihmistä kuoli tässä helleaallossa.
Vuonna 1995 Iso-Britanniassa oli 3. kuumin kesä sitten vuoden 1659. Elokuu oli ennätyskuuma sitten vuoden 1659 jälkeen. Elokuu oli myös kuivin sitten vuoden 1766.
Vuonna 1997 Iso-Britannia koki kolmannen suurimman lämpöaaltonsa 7 vuoden aikana, ja elokuu 1997 oli yksi ennätyksellisen kuumista elokuista.
Vuonna 1999 oli lämpöaalto ja kuivuus Yhdysvaltojen itäosassa kesällä. Sadepula johti pahimpaan kuivuuteen ennätysmääräisesti Marylandissa, Delawaressa, New Jerseyssä ja Rhode Islandilla. Länsi-Virginian osavaltio julistettiin katastrofialueeksi. Ennätyskuumuus koko maassa johti 502 kuolemaan valtakunnallisesti.

2000-luku

Lämpimällä 2000-luvulla on ollut useita helleaaltoja ympäri maapallon, kuten niitä on vuosien saatossa aina ollut. 2000-luvun erityispiirre on ollut se, että ilmatiede siirtyi etsimällä etsimään noita kuumia alueita ja lämpötiloja, joita löytyy ympäri vuoden aina jostakin päin maailmaa. Kylmistä lämpötilalukemista ei juurikaan hiiskuttu, vaikka Grönlannissa, Pohjoisnalla ja Etelämatereella mitattiin ennätyksellisen kylmiä lukemia. Siltikin mm. maailman lämpötilaennätys vuodelta 1913 pitää yhä pintansa vuonna 2020.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpana, lähde. Onko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

Lämpötila- yms. käyrien esitystapoja

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

Sateet

Yhtenä esimerkkinä virallisen ilmatieteen ns. kirsikanpoiminnasta, jossa johonkin ennustukseen liittyvä kuvaaja aloitetaan sopivasta hetkestä, voidaan esittää ennustus siitä, että ilmastonmuutoksen edetessä sateet lisääntyät.

Tämä sateisiin liityvä ennustelu on ikiliikkuja monen muun vastaavan sääikiliikkujan kanssa. Kun oli sateinen syksy 2017, sateet lisääntyvät ja kun oli kuiva kesä 2018, sateet vähenevät ilmastonmuutoksessa.

Alla olevassa kuvassa on FMI:n ennuste sateiden lisääntymisestä, jossa alarmin ennuste on aloitettu vähäsateisimmasta ajankohdasta vuonna 2000. Helsinki on Suomen sateisinta aluetta ja sen sateisuudesta hyvin näemme, miksi FMI on aloittanut ennusteensa vähäsateisimmasta vuodesta 2000. Kuvasta myös näemme millainen syklisyys sateisiin liittyy samalla tavalla, kuin se liittyy koko ilmastoon, joka ei ikinä, eikä kertaakaan maailman historiassa ole ollut stabiilissa tilassa. Suomessakin se on vaihdellut 6-7 C-asteen rajoissa viimeisen 1200 vuoden ajan.

Helle ja kuolemat

Edellä olevissa lehtileikkeissä raportoitiin helteisiin liittyvistä kuolemista, joita toki tapahtuu yhä 2000-luvullakin. Kaiken kaikkiaan ihminen on aikojen saatossa todella hyvin oppinut suojautumaan ilmastoon liittyviltä kuolemilta.

Helteiltä on opittu suojautumaan nykyaikaisin menetelmin. Teknillisen kehityksen kärkimaa USA käyttää sähköä jopa enemmän (auringon) jäähdytykseen kuin koko Afrikka kuluttaa yhteensä sähköä. Kun Afrikassa elintaso nousee, jääkaappeja, pakastimia ja ilmastointeja hankitaan, niin Afrikka lisää maapallon energiavarojen käyttöä huomattavalla tavalla ja varsinkin vielä siksi, että siellä syntyvyys on maapallon huippuluokkaa.

Helteistä johtuvista kuolemista kylläkin uutisoidaan aivan valtavasti, vaikka kylmään kuolee ihmisiä 20-kertainen määrä helteisiin verrattuna. Ohjeita jaetaan mukavien kesähelteiden aikana mediassa lähes tunneittain sen suhteen, miten tulee suojautua, kun on 25 C lämmintä. Sen sijaan talvisin kylmän pakkassään aikana media ei kaiken aikaa hoe ohjeita suojautumisesta pakkasen varalle samalla antaumuksella kuin helteiden aikana siksi, että tuo hellehokeminen on näinä aikoina paljon mediaseksikkäämpää ja tukee parhaiten poliittiikan ja siihen kytkeytyneen poliittisen ilmatieteen tarkoitusperiä.

Tilastojen valossa Iso-Britanniassa on suurin kylmäänkuolleisuus Euroopassa. Siellä keskimäärin noin 30 000 ihmistä kuolee kylmään talvisin. Lähde

Lopuksi

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.

CO2 ilmastoherkkyys, IPCC/FMI ja tieteen eroavaisuudet

Johdanto

Ilmastonmuutoksen todistelu perustuu siihen IPCC:n uskoon, että hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden nousu ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta erilaisia voimakkaita ja poikkeavia sääilmiöitä.
Niinpä maapallon ilmakehän CO2-pitoisuus on koko meneillään olevan ilmastonmuutostarinan toinen kulmakivi. Toinen kulmakivi on Michael Mannin lätkämaila, josta on jätetty pois keskiajan lämpökauskausi (linkki).

Näihin kulmakiviin liittyy sellainen olennainen seikka kuin CO2:n ilmastoherkkyys, joka on se lämpötila-arvo celsiusasteina, jonka maapallon ilmaston lämpötilan oletetaan nousevan globaalisti, kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu 280 ppm:stä 560 ppm:ään. IPCC:n huimat tulevaisuuden lämpötila-arviot lämpötilan noususta perustuvat ilmastomalleilla simuloituihin päästökehitysskenaarioihin, joissa on muitakin arvioituja tekijöitä, kuin CO2:n säteilypakotteen nousu sen pitoisuuden tuplaantuessa.

IPCC:n vuoden 2007 raportissa on CO2-ilmastoherkkyysarvoksi lukittu 2-4,5 C ja mahdollisesti enemmänkin. Tätä 2-4,5 C arvoa pidetään yhtenä ainoana tieteellisenä totuutena, jota ei saa missään muussa tieteenhaarassa (fysiikka, termodynamikka, biologia, luonnontiede, aurinkotiede, dendrokronologia) arvoida/arvostella, kuten ei myöskään sen mahdollisia seurauksia olematta denialisti/tieteenkieltäjä.

IPCC:n ja tiedemiespiirien näkemys CO2:n ilmastoherkyydestä

Alla olevassa kuvassa on eri tiedemiesten ja tutkijoiden omissa tutkimuksissaan saamat CO2:n ilmastoherkkyden lopputulokset, joista uusimpien tiedetutkimusten arviot lähenevät nollaa CO2 ilmastoherkkyyden osalta. Ero IPCC:n jumalan sanaksi muodostuneen 2-4,5 C arvon ja uusimpien tieteellisten tutkimusten lopputulosten välillä on siis huikea, kuten myös trendi mihin suuntaan arvot menevät.

Kuvan lähde. Kuvan ylemmän ilmastoherkkyystekstin lähde ja kuvan alempi ilmastoherkkyysteksti on Wikipediasta.

Väitetään,että CO2-vaikutuksesta on tieteellinen yhteisymmärrys, vaikka ei ole montaakaan saman lopputuloksen antavaa tieteellistä tutkimusta tehty!

IPCC:n AR5 raportti

Lämpenemiselle oli monia eri malleja, joista poliittiseen ilmastonmuutokseen valittiin suurimmat arviot, joihin myös FMI sokeasti uskoo, kun asiasta heidän edustajiensa kanssa keskustelee.
IPCC:n raportissa asiantuntijat kuitenkin kiinnittivät huomion ilmastotieteen paradoksiin:

-Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kasvihuoneilmiö on suunnilleen logaritminen – mikä tarkoittaa, että kun lisätään enemmän hiilidioksidia ilmakehään, ylimääräisen hiilidioksidin vaikutus vähenee.

– Toisaalta IPCC ennustaa kuitenkin, että jos emme ryhdy toimiin päästöjen vähentämiseksi, maapallon lämpeneminen ei vain pahene, vaan nopeutuu:

Suomen ilmatieteenlaitoksen näkemys CO2:n ilmastoherkkyydestä

Kyselin twitterissä Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta, että mikä on FMI:n näkemys CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen. Hän vastauksessaan kysyi minulta, että mikä hitto on CO2:n ilmastoherkkyys ja siihen liittyvä käyrä? Viittaa myös olkinukeen twiitissään, mikä on tyypillistä, kun vaikeasta asiasta puhutaan, mutta äärimmäisen omituista, koska kysymyksessä on koko ilmastokuvitelman kulmakivi.
Kerroin hänelle määritelmän ja hän kuvan mukaisesti vastasi, että se on 3 astetta aina kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, mutta voi olla jokin muukin lukema.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Ari-Laaksonen-FMI-ilmastoherkkyys-1.png

CO2:n säteilypakotteen logaritmisuus?

FMI liputtaa sen suhteen, että CO2:n säteilypakote vähenee vain lievästi sen pitoisuuden kasikertaistuessa. Siis CO2:n säteilypakote on niinkin suuri kuin 3 astetta aina kun sen määrä kaksinkertaistuu, kuten Laaksonen väittää. IPCC on Suomen ilmatiedettä varovaisempi ja puhuu realistisen TCS-arvon mukaan arvioituna 1-1,5 C-asteesta.

Tieteen piirissä on tutkittu, että CO2:n ilmastoherkkyyden väheneminen on voimakkaasti logaritminen, eli sen lämpöä pidättävä vaikutus (säteilypakote) vähenee voimakkaasti logaritmisesti CO2 -pitoisuuden lisääntyessä. Suurimmillaan CO2:n lämmönpidätyskyky on noin 100 ppm pitoisuuteen asti, jolloin se on merkittävä ilmastokaasu, mutta tämän jälkeen pitoisuuden noustessa, se on varsin heikko kasvihuonekaasu lisääntyneen CO2-pitoisuuden osalta, kuten kuva ja sen teksti osoittavat. Tosin tästä on monta eri laskelmaa, koska asia ei ole yksiselitteinen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on CO2-logaritminen-vaikutus.png


Kuva tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyinen 410 ppm pitoisuus pitää sisällään jo suurimman osan ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta.

Ja kun CO2 määrä vaikkapa kaksinkertaistuu ilmakehässä, eli nousee 410 ppm:stä 820 ppm:ään, niin sen vaikutus on vain vähän yli 4 %:a.

Jos se taas siitä kasvaa jälleen kaksinkertaiseksi, eli 1640 ppm:ään, niin se lisää lämpenemistä vain prosentin osia.

Lisäys 16.4.2020

Vastauksen edelliseen viestiin Ari Laaksonen käski kertomaan kuvan palkit seistemällä!

Käyty keskustelu osoittaa sen, että FMI ei ole perehtynyt CO2:n ilmastoherkkyysmääritelmiin ja käyttävät propagandistisessa mielessä sellaista lämpötila-arvoa + Lapinlisä päälle, joka ei ole edes mahdollinen.

Kaiken kaikkiaan FMI;n jakamat ilmastoherkkyyskuvat eivät rimmaa oikein CO2 / edelliset lämpökaudet ja jäähtymiset kanssa. FMI:n todistelu tämän viimeisimmän lämpenemisjakson pohjalta on epätoivoista, mutta uppoaa kyllä ihmisiin, jotka eivät ajattele, vaan pelkästää uskovat kaikkeen, mitä heille syötetään.

Sama asia tietysti Suomen puolella Lapissa, uusi CO2 on tehottomampaa kuin vanha CO2.

Aikanaan Nobelisti Svantte Arrhenius määritteli ilmastoherkkysarvon 5 C:ksi, mutta tehtyään lisää tieteellistä tutkimusta, muutti arvionsa 1,6 C-asteeseen.

CO2 molekyyli ei uusimpien tieteen tutkimusten mukaan lämmitä maapallon ilmastoa, Fossiilisten polttoaineiden tuottamia CO2 molekyylejä on jokaisen ilmastoston sadantuhannen molekyylin joukossa vain kaksi (=2) kappaletta ja ne tulevat sadeveden mukana ilmastosta alas. Maapallon ilmasto saa enimmän osan CO2 molekyyleistään maailman meristä luonnon tuottamana Henryn lain mukaan. Maapallon ilmastohistorialliset tutkimukset osoittavat, että ilmaston lämpötilan fluktuaatiot ovat luonnollisia syklejä ja niitä on usein ennenkin.

CO2:n ilmastoherkkyyden tutkijoita

Tähän CO2:n ilmastoherkkyysasiaan liittyvään tutkimukseen ovat osallistuneet useat suomalaiset tutkijat. Yksi heistä on tri Antero Ollila, jonka mukaan CO2 on varsin heikko kasvihuonekaasu nykyisillä pitoisuuksilla, kuten edellinen kuvakin kertoo, linkki. Lisäksi hänen näkemyksensä mukaan IPCC tuplaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen kahdesti, linkki.

Myös professorit Sarkomaa ja Ruottu ovat arvioineet ilmastoherkkyysasiaa tlinkki, mutta koska lopputulos on erilainen kuin IPCC:n julistama tieteellinen fakta 2-4,5 C, nämäkin henkilöt ovat tieteenkieltäjiä ja denialisteja. Ja varsinkin kaikki ne internetin alustat ovat huonoja, joissa heidän tutkimuksistaan puhutaan, mikä on yksi yleisimmistä asioista, johon IPCC:n lukitseman teorian puolustajat aina puuttuvat. Näin ilmeisesti siksi, etteivät he kykene arvoimaan näiden tieteellisten tutkimusten varsinaista sisältöä.

Myös kaksi suomalaistutkijaa Turun yliopistosta, Jyrki Kauppinen ja Pekka Malmi, ovat julkaisseet tutkimuksen “No experimental evidence for the significant anthropogenic climate change” (ei kokeellisia todisteita merkittävästä ihmisen toimintaan pohjautuvasta ilmastonmuutoksesta). Tutkimus löytyy Cornellin yliopiston sivustolta. Tutkimuksessaan he toteavat, että IPCC:n mallien ilmastoherkkyys (climate sensitivity), eli keskimääräinen lämpötilan muutos maapallolla hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa, on kokonaisen suuruusluokan verran (”one order of magnitude”) liian korkea, koska pilvien vaikutus ei ole mukana ilmastomalleissa. Näin tutkijat katsovat osoittaneensa, että kansainvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) käyttämissä mallinnuksissa ei oteta huomioon pilvipeitteen vaikutuksia globaaleihin lämpötiloihin. Tämä on heidän mukaansa johtanut ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksen yliarviointiin. Tästä syystä hekin ovat lysenkolaisen ilmatieteen mukaan tieteenkieltäjiä ja denialisteja, koska haastavat C02:n virallisen ainoan ja oikean 2-4,5 C totuuden omassa tieteellisessä tutkimuksessaan.

Tässä prof. Kauppinen esittelee fysiikan lakien mukaan lasketun ilmastoherkyyden arvon 0.22°C. Tuo arvo on linkissä esillä kohdasta 8:00 eteenpäin. Alkukin kannattaa katsoa, niin pysyy paremmin kärryillä, linkki.
Toinen Kaupppisen avoin luento oli Ilmastosi 2020 seminaarissa, linkki. Kannattaa katsella nämä fysiikan professori Kauppisen luennot ja muodostaa oma mielipide, koska fyysikko ja kemisti oli Svantte Arrheniuskin, joka on noussut ilmatieteen jumalolennoksi tässä CO2-asiassa.

Ilmaston herkkyystakastelu (Mauri Timonen)

Tämä on eri asia kuin CO2:n ilmastoherkkyys, mutta jos ilmasto viilenee lähivuosikymmeninä 1-2 asteella, eli jos on viileämpää kuin esiteollisen aikakauden alussa ja jos CO2-pitoisuus edelleenkin nousee kuten on odotettavissa, päädytään lopulta jopa negatiiviseen herkkyyslukuun!

Kuvaavaa on, että tässäkin tapauksessa aloitetaan herkkyyslukulaskenta esiteolliselta ajalta, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi IPCC:n lukitsemaa yhtä ja ainoaa totuutta.

Lämpötila on kuitenkin vaihdellut vuosituhansien ajan samalla tavoin muutaman asteen haarukassa kuin viime vuosisatoinakin, vaikka CO2-pitoisuus on pysynyt lähes muuttumattomana (260-280 ppm). Jos näille lämpötilavaihteluille lasketaan herkkyyslukuja, heiluvat arvot -500 ja +500 välillä. Vasta esiteolliselta ajalta saadaan muutaman yksikön haarukkaan mahtuvia lukuja. Mauri Timosen luento Ilmastosi seminaarissa 2020 linkki.

Tällä tavalla laskettujen herkkyyslukujen merkitys holoseenin ilmastovaihteluiden selittäjänä kaatuu omaan mahdottomuuteensa, koska hiilidioksidi ja lämpötila eivät korreloi keskenään.

Muita suomalaisia IPCC:n tieteenkieltäjiä eli oman tieteenalansa tieteellisten tulosten puoltajia lysenkolaisen ilmatieteen näkökulmasta

YLE käyttää lievempää ilmaisua ”Ilmastoepäilyn kylväjät” näistä eri tieteenalojen tieteentekijöistä ja ilmastoherkkyyden tutkijoista, joiden tekemien tieteellisten tukimusten lopputulokset eivät vastaa IPCC:n lukitsemaa yhtä ja ainoaa totuutta, joka on täysin pyhä asia sen suhteen, ettei sen olemassaoloa saa vaarantaa väärillä tutkimustuloksilla, eikä muutenkaan siitä epäilevästi puhumalla.

Huimimmat salaliittoteorioiden kannattajat väittävät, että kaikki nämä omia tutkimuksiaan tekevät eri tieteenalojen tutkijat ja tiedemiehet ovat CO2-teollisuuden palveluksessa, koska he eivät saa IPCC:n lukitseman CO2 ilmastoherkkyyden ja siitä kuvitelluksi johtuvien äärisää- yms. asioiden mukaisia lopputuloksia, eivätkä edes sovita tutkimustensa lopputuloksia IPCC:n lukitsemaan antropogeeniseen moodiin.

  1. Professori Kari Mielikäinen sekä tutkijat Mauri Timonen ja Samuli Helama

Kari Mielikäinen ja Mauri Timonen ovat tehneet suuren virheen siinä, että ovat pohjoisen puiden kasvusta ja lustoista tehneet tieteellistä tutkimusta ja mallintaneet pohjoisen ilmaston vaihteluita puiden kasvun perusteella, mutta ovat saaneet sellaiset lopputulokset ilmastotutkimuksistaan, jotka eivät istu IPCC:n julistamaan yhteen ainoaan ja oikeaan totuuteen. Tästä syystä heidänkin tutkimuksiaan vähätellään kaikin tavoin. FMI:n tieteellinen johtaja sanoo sitä jopa hömpäksi, eli näin sitä tieteen parissa arvostetaan toisia tieteitä ja muiden tekemää valtavaa tutkimustyötä. Siellä ei siis päde yksi tärkeä arvo ”arvostamme toisiamme”, kun on vahvimman IPCC:n valtauskon edustaja. Professori Mielikäisen metsiin liittyvä luento Ilmastosi 2020 seminaarissa, linkki.

Vaikka virallinen ilmatiede tuolla tavoin vähättelee denrokronologiaa, siltikin LUKE:ssa on tehty valtavasti työtä tämän tieteensaran piirissä, joka on ainutlaatuista ilmastohistoriaa, koska puun vuosilustot kertovat ilmasto-oloista jopa yhden kalenterivuoden tarkkuudella. Missään muussa aineistossa ei ole yhtä kauas menneisyyteen näin tarkkaa aikasidonnaisuutta. Tarkkuuden ansiosta pääs­tään kärrylle menneiden aiko­jen ilmastovaihteluista. Lapin mäntyjen vuosilustoista on rakennettu Lukessa yli 7 600 vuoden mittainen lustokalenteri, johon voidaan verrata erilaisia historian tapahtumia. Kalenteri kuuluu maapallon pisimpiin. Ilmaston muutosten tulkinnassa lustokalenteria pidetään erityisen hyvänä, koska Lapin metsiin ei ihminen menneinä vuosisatoina vielä paljoa vaikuttanut.

Tämä ilmastotieteen taholta hömpäksi sanottu yli 7600 vuotta pitkä lustosarja on syntynyt kansainvälisen tutkijayhteistyön tuloksena. Lustokalenterin valmistumista pitkään vaikeuttanut näytteetön ajanjakso välillä 350–170 ennen ajanlaskun alkua umpeutui vasta vuonna 1999 yhdeksän maan yhteisessä EU-projektissa.

Lustotutkijoiden mukaan edessä on kolme vaihtoehtoa, joissa ilmasto menee tulevaisuudessa A) IPCC:n lukitseman ainoan tieteellisen totuuden mukaan, B) puiden kasvun syklisyyden mukaan tai C) aurinkotieteen viitoittamalla tiellä

C-kohdan aurinko on ainoa asia, joka lämmittää maapalloa, eli on sen ainoa energialähde. Auringon aktiivisuuden vaihtelu näkyy selkeästi historian kylmien ilmastojaksojen kohdalla sekä 7600 vuoden pituisessa vuosilustokalenterissa. IPCC ja ilmatiede ylipäätään pitää aurinkoa täysin mitättömänä tekijänä maapallon ilmastovaihteluiden suhteen, eikä usko tulevaan aurinkominimiin ja 2040 paikkeille ennustettuun pieneen jääkauteen. IPCC:n mukaan auringon osuus nykyiseen ilmaston lämpöjaksoon on vain noin 1 %. Mikä lie sitten ollut syynä aiempiin lukuisiin vastaaviin ja vielä lämpöisempiinkin ilmastojaksoihin, jolloin Grönlantikin oli viikinkien vihreä asuttu maa, se jää meille ikuiseksi arvoitukseksi, jos sen selvittäminen on IPCC:stä tai ilmatieteestä ylipäätään kiinni?

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1880_1940-lämpenaminen-lauha-ilmasto-kooste2-aurinko_LI-3-1024x481.jpg

2. Risto Jalkanen

Metsäntutkijat selvittävät mennyttä ilmastoa paitsi dendrokronologian myös neulasjälkimenetelmän avulla. Tässä asiassa kaksinkertainen tri Risto Jalkanen on tehnyt mittavan työn, kun on neulasista mallintanut 1200 vuoden ilmastosarjan. Myös Risto Jalkanen on edellisten ilmastotutkijoiden tapaan leimattu tieteenkieltäjäksi ja denialistiksi, koska hänenkään tutkimustyönsä tulokset eivät ole IPCC:n yhden ja ainoan ilmastoherkkyystotuuden mukaisia, eikä Järvinenkään ole alkanut niitä sen mukaisiksi väärentämään.

Risto Jalkasen neulasjälkitutkimusten mukaan maapallon ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 7 asteen verran ja ilmastonmuutoksia on ollut parikymmentä kertaa. Samoilla linjoilla ovat puiden kasvun syklisyyttä tutkineet lustotutkijat.

Samoilla linjoilla näiden ilmastotieteen tutkimusten kanssa oli ilmatiede 1938 ja 1938. Oikean alakulman tekstin mukaan varsin realistejakin olivat.

Ja hyvinhän ne Risto Jalkasen tutkimukset osuvat tunnettujen ilmastohistoriallisten tapahtumien kanssa yhteen.

C

Lisäksi Risto Jalkanen on ollut mukana selvittämässä Tornionjoen jäidenlähtöä, joka on tasaisesti aikaistunut yli 300 vuoden ajan noin kahdella viikolla.

Tämä tutkimus oli IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyysasian kannalta niin äärettömän arka asia, että Metla on poistanut sen internetistä.

Lämpötila on yli 300 vuoden aikan kohonnut 2,5 astetta. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sillä kylmät ja lämpimät jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. Lämpötila on kohonnut taantuakseen jälleen varsin voimakkaasti. (huom. 1930-luku, sitten kylmä aika 1960-1990 ja lämmin aika 1990 alkaen). Sarjasta ei näy milloin ihminen on alkanut lämmittää kevättä, saati ylipäätään vaikuttanut kevään lämpötilojen kehitykseen. Tämä johtopäätös oli luultavasti liikaa Metlalle, ja siksi tutkimus on poistettu intenetistä.

3. WMO:n johtaja ja ilmastoguru Petteri Taalas

Ilmatieteen guruksi ristitty Petteri Taalas on heittänyt kaikkein rankimman arvion lämpötilannoususta. Koska Taalas on maailman ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja, hänellä täytyy olla vankkaa CO2-ilmastoherkkyystietoa taustalla, kun on arvionsa tehnyt. Tätä ilmastogurun antamaa arviota ei ole sanottu denialistikseksi, vaikka se ei osu IPCC:n viralliseen 2-4,5 C Ilmastoherkyysharukkaan, koska kukaan ei voisi kuvitella, että tämän tason henkilö sortuu liiottelemaan lämenpemisasiaa ja sitä kautta luomaan ilmastohysteriaa ja -propagandaa.

Vaikka Petteri Taalas antaa omia tieteen näkemyksiään tähän IPCC:n lukitsemaan yhden totuuden 2-4,5 C:n CO2 ilmastoherkkyysarvioon liittyen, ollaan tiedemiespiireissä siinä määrin huolissaan IPCC:n lukitsemasta 2-4,5 C:n ilmastoherkkyysarvosta, että 500 tiedemiestä eri puolelta maailmaa lähettivät YK:n pääsihteerille kirjeen, jossa tätä IPCC:n arviota sanottiin liian suureksi ja yliampuvaksi. Linkki
Tästä kokonaisuudesta on mm. Ossi Tiihonen kirjoittanut blogikirjoituksen

Samoin tekivät 30 000 amerikkalaista tutkijaa, linkki

Ei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidi, metaani tai muut kasvihuonekaasut aiheuttaisivat nyt tai tulevaisuudessa katastrofaalista lämpenemistä tai muutosta maan ilmakehässä. Sen sijaan on olemassa merkittävää tieteellistä näyttöä siitä, että ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi tuottaa monia hyötyjä kasvien ja eläinten elinympäristöille.

4. Professori Antero Järvinen

Professori Antero Järvinen toimi Kilpisjärven tieteellisen tutkimusaseman pitkäaikaisena johtajana, jolloin hän teki sellaisia havaintoja Lapin luontoon liittyen, että ne ovat IPCC:n julistaman totuuden vastaisia ja siksi joutui FMI:n ja muun 2-4,5 C:n CO2:n ilmastoherkyyteen uskovien epäsuosioon. Siitä tuskastuneena hän kirjoitti aikalaiskuvauksen nykytieteen tilaan liittyen, joka on aikalaiskuvaus 2000-luvun alun tieteen tilasta, kuten tämä blogikin tulee osaltaan olemaan.

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.
Linkki

Toki professori Järvinen sen lisäksi että arvostelee, kirjoittaa myös menneestä ilmastohistoriasta. Mutta kun senkin tekee väärin, eikä kirjoituksellaan tue sitä IPCC:n ja WMO:n väittämää, että nyt elämme lähihistorian kuumimpia aikoja, niin on denialisti. Professori Antero Järvisen luento ilmastosi 2020 seminaarissa, linkki.

Tässä linkit professori Järvisen kuvaamaan ilmastohistoriaan, osa 1 ja osa 2.

Lapin ilmastoa ja siihen liittyviä havaintoja hän on hienosti kuvannut tässä kirjoituksessaan, linkki.

Yhtymäkohtia historiaan

Yhtymäkohtia historiaan löytyy myös ilmatieteestä, joka väittää olevansa 100 % oikeassa ja siksi heihin pitäisi uskoa, kun niin väittävät ja truomitsevat muut tieteet hömpäksi, jotka uskaltavat tuoda esille eriäviä näkökulmia omien titeellisetn tutkimusten pohjalta.

FMI:ssä nimittäin jatkuu lysenkolainen perinne. Se kun aikanaan Neuvostoliiton lehdistökin raportoi Lysenkon suurista menestyksistä, vaikka ne usein päättyivätkin epäonnistumiseen.

Ihan kuten Ari Laaksonen edellisen kappaleen mukaan, Trofim Lysenko tuomitsi mielellään akateemiset tiedemiehet ja geneetikot ja väitti, että heidän eristetty laboratoriotyönsä ei auttanut neuvostokansaa. Hän ei yleensä Laaksosen tapaan vaivautunut puolustamaan teorioitaan tieteellisin argumentein, vaan saattoi syyttää kritisoijiaan esim. sabotaasista. Koska Lysenko oli päässyt Stalinin suosioon, tällainen syytös johti helposti Lysenkoa kritisoineiden virasta erottamiseen, vangitsemiseen tai jopa teloittamiseen. Vuoden 1930 puhdistuksissa tuhansia maataloustieteen tutkijoita vangittiinkin. Suomessa ei vielä olla tässä pisteessä, mutta punavihreä politiikka ohjaa Suomea kohti tämän mahdollistavaa punavihreää totalirismiä.

Erään professorin sanoin; ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen ja Laaksosen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.

Ilmatieteen keinoja IPCC:n lukitseman CO2:n ilmastoherkkyysarvion vaikutusten tukemiseksi

  1. Historian vähättely

1900-luvun alku aina 1950-luvulle asti oli erittäin nopean lämpenemisen aikaan, jonka voi monesta lähteestä todeta (esim. vanhat lehtileikkeet). Koska poikkeuksellisen lämmin 1930-luku ei sovi IPCC:n viralliseen ilmastoherkkyyteen ja siihen liittyvään CO2-teoriaan, 1930-luvun lämpöä kaikin keinoin vähätellään. Sanotaan, että se oli Suomessa paikallinen ilmiö, mutta samalla tavalla Pohjois-Amerikassa sitä ihan samaa asiaa vähätellään, linkki. Erikoiseksi asian tekee se, että nyt IPCC:n jumalan sanan mukaan pohjoisessa lämpenee eniten, eli että Suomessa lämpenee 2 astetta muuta maailmaa enemmän, eli ihan samalla tavalla kuin 1930 luvulla lämpeni. Tuo 1930-luvun nopea lämpeneminen näkyy myös ilmatieteen koko Suomen keskilämpötilaa esittävissä entisissä käyrissä sekä tietysti myös Lapin Sodankylän lämpötiloja kuvaavassa käyrässä.

Sama asia tietysti näkyy Suomen talvissa. Eli 2000-lukua vastaava lauhojen talvien jakso oli 1900-luvun alussa ja siitä myös wanhat lehdet kertovat, linkki.

Olen törmännyt yhteen ainoaan rehelliseen tutkimukseen, joka kertoo oikeaa tietoa 1900-luvun alun ilmaston tilasta ja siihen liittyneestä Sveitsin alppien jäätiköiden sulamisesta.
Suomessahan tähän Sveitsin alppien jäätikköasiaan liittyy HS:n törkeä kuvavalinta, josta Ossi Tiihonen kertoo blogissaan.

Sen HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt parhaillaan on muka kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1940 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa pohditaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle ja ne syyt voisivat tavalla tai toisella liittyä aurinkoon:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1897 tiedettiin, että välillä jäävirrat laajenevat ja välillä vetäytyvät. Nykyisessä jäänsulamistieteessä on denialistista ja tieteen kieltämistä, jos tällaisesta ikiaikaisesta luonnollisesta asiasta puhuu, koska se vaarantaa IPCC:n lukitseman ilmatieteen tilanteen.

Yhtenä esimerkkinä Grönlantiin liittyvät kuvamanipulaatiot, joilla pyritään tukemaan IPCC:n tieteelliseksi totuudeksi väittämää ja päättämää CO2:n ilmastoherkkyyttä 2-4,5 C ja sen ennennäkemättömiä säävaikutuksia.

Tosiasiassa Grönalannissakin oli nykyisenveroinen, ellei jopa vähäisempi jäätikköminimi 1920-luvulla, josta useat vanhat lehdet kertovat ja se näkyy vanhoissa valokuvissa, lähde.

Koska 1900-luvun alku oli IPCC:n kannalta hankala, nykyään käsitellään vain kylmään aikaan alkaneita ajanjaksoja, kuten FMI:n Jari Haapala tekee kaiken aikaa, jotta saa luotua IPCC:n lukkoonlyömään ilmastoherkkyteen liittyvää sopivaa mielikuvaa ihmisille. Näin hän on valinnut sopivan mm. Pohjoisnavan jäiden tarkastelujakson APU-lehden kirjoitukseen ja kaikkiin muihinkin lukuisiin kirjoituksiinsa, joita on todella paljon ja linkit niihin löytyvät tämän linkin viimeisiltä sivuilta.

Jari Haapalan mukaan 30 vuotta on riittävän pitkä trendi tarkastella jäätiköiden vaihtelua. On toki sopiva jakso aloittaa tarkastelu 1980-luvusta, jotta voidaan unohtaa se, mikä jään määrä Pohjoisnavalla oli 1900-luvun alussa.

Kuten alla olevasta kuvasta näemme, FMI:n Jari Haapala aloittaa aina Pohjoisnavan jään laajuuden takastelun juuri siitä ajankohdasta, joka tukee parhaiten IPCC:n lukitsemaa ilmastototuutta ja siihen liittyviä tapahtumia.

2. Käyrien sovittaminen IPCC:n lukitseman ilmastotuuden mukaisiksi

Tästä kokonaisudesta voisi tehdä kokonaisen blogin. Siksi tähän otetaan vain muutama esimerkki kuvaamaan tätäkin asiaa.

2.1 Suomen ilmatieteenlaitos

FMI:llä on pitkä historia käyrien matemaattisten sovitusten suhteen ja siihen liittyvät selitykset sen mukaiset. Näin MOT ohjelmassa jo vuonna 2009.

Näin huima alla kuvassa oleva FMI:n ennustekäyrä vuodelle 2100 on rakennettu IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyyden varaan ja sitä esitellään erilaisissa tilaisuuksissa. FMI:n johtaja Ari Laaksonen sanoi, että he saavat laittaa kalvoihinsa sellaisia käyriä kuin heitä huvittaa. Toki niin on, mutta se kuulostaa hieman epäreilulta, koska meiltä kaikilta muilta vaaditaan joka kerta ja joka keskustelussa vain vertaisarvioituja käyriä ja kuvia, mikä ei sitten siis koske virallista tiedettä, jonka luulisi pysyttelevän faktatiedoissa ja käsittelevän ilmastoasiaa varovaisen realistisesti. Mutta propagandistinen ote kuuluu tänä päivänä viralliseen tieteeseenkin, kuten kuvasta näemme. Sitä vaan ei moni ymmärrä, että miksi?

Edellisen kuvan kaltainen lätkämailojen rakentelu on siis varsin tyypillistä nykyilmatieteessä. Se koskee lämpötiloja ja CO2-pitoisuutta ja tehdään tietysti siksi, että saadaan tuettua IPCC:n lukkon lyömää yhtä ainoaa totuutta, joka on tuo CO2:n ilmastoherkkyys 2-4,5 C ja sen kuvitellut seuraukset. Lätkämailat on helppoa rakentaa monellakin tapaa yhdistelemällä prokseja ja mittausdataa, tai yhdistelemällä eri pituisia keskiarvojaksoja.

Edellisessä kuvassa vasemmalla näkyy tyypillinen usein esitettävä kuva, jossa on satojen vuosien tasoituksella jäätikköjen ilmakuplista arvioitu maapallon CO2-pitoisuus yhdistetty Mauna Loan tämänhetkiseen insrumettimittaukseen. Jäätiköiden kuplista ei siis pysty sanomaan yhden vuoden saati yhden tai kahden vuosikymmenen CO2-pitoisuutta eli on täysin epätieteellisestä yhdistää sitä nykymittauksiin.

Jäätiköiden sijaan nykyinen CO2-mittaus voitaisiin yhdistää edellisen mittaustavan eli kemikaalimittauksista saatuihin tuloksiin, joiden perusteella Ernest Beck on tieteellisessä tutkimuksessaan (linkki) päätellyt yli 90 000 mittauksen kautta 1900-luvun alun maapallon CO2-pitoisuuden. Tätä kuvaa ei julkisuudessa näytetä, eikä asiasta puhuta, koska se ei ole IPCC:n lukkoon lyömän totuuden mukainen.

Lätkämailan saa rakennettua vaikka Kaisaniemen lämpötilasarjasta ja tätä menetelmää virallinen tiede käyttää täysin surutta kaiken aikaa, jotta saadaan haluttu vaikutelma lukkoon lyödyn IPCC:n yhden totuuden suhteen.

Tieteenkieltämistä on kertoa, että myös muut kuin FMI kikkailevat näiden käyrien kanssa. Niitä on monia, mutta laitetaan yksi tähän loppuun ikään kuin malliksi siitä asiasta. Näin NASA on vuosien varrella muuttanut käyriään. Syyt käyrien uudelleenrakentamiselle ovat varmaankin selvinneet tähän mennessä.

Edellä kuvattu asia on huomattu laajasti ja siksi siitä on tehty pilakuviakin. Se kertoo aika paljon ilmatieteilijöistä vuonna 2020. Epäluottamus meteorologeja ja ilmatiedettä kohtaan on varsin yleistä.

Monien mielestä olemmekin kuvan tilanteessa tällä hetkellä IPCC:n lukitseman yhden totuuden CO2:n ilmastoherkkyyden arvioinnin osalta.

Ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa. Lähde

Lopuksi

Koska tiede on lukittu ja kaikki rahat laitetaan CO2:n torjumiseen, saadaan jätettyä fossiilisen polttoaineen polttamisen torjunnan varjoon se tosiasia, että maapallon väkiluku lisääntyy kaiken aikaa 85 miljoonan ihmisen vuosivauhdilla. Vuonna 2050 menee 10 miljardin ihmisen raja rikki. Jokainen lisäasukas kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa hiilidioksidia. Mutta koska väestön lisääntymisasialle ei kukaan voi yhtään mitään, on helpompi unohtaa koko asia ja uskoa, että jo nyt 7 kuukaudessa maapallon vuotuiset resurssit kuluttavalle 7,6 miljardin ihmisjoukolle riittää kulutettavaa ja luonnonvaroja, vaikka heitä on kohta 10 miljardia maapallolla. Yhtälö kuulostaa aika vaikealle, koska jo nyt tämä 7,6 miljardin ihmiskunta käytti vuonna 2019 vuotuisia luonnonvarojaan 1,75 kertaa nopeammin kuin mitä maapallon ekosysteemi pystyi uudistamaan. Ihmiskunnan kulutukseen tarvittiin vuonna 2019 siis 1,75 maapalloa, lähde. Mikä onkaan tilanne vuonna 2050? Yhäkö vaan ja ainoastaan torjutaan ilmastonmuutosta, vai joko silloin on YK:n luoma ilmatoherkkyyteen liittyvä CO2-kupla puhjennut ja ollaan palattu tutkimaan ilmastoon oikeasti vaikuttavia tekijöitä ja sitä miksi ihan oikeasti oli lämmin 1930-luvun kaltainen 1998-202x ajanjakso?

Lisäys 30.3 .2020
Denialistien ja tieteenkieltäjien visioita tulevaisuuden suhteen

IPCC:n ja CO2:n sijaan tällainen täysin nykytieteenvastainen, mutta ikiaikainen luomu-tulevaisuus kuulostaa varsin varteenotettavalle vaihtoehdolle, mutta aika näyttää miten tulee käymään!:

Pienen jääkauden jälkeen alkanut auringon aktiivinen vaihe, Modern Maximum, on nyt ohi ja aurinko tulee erityisen passiiviseen tilaan vuodesta 2020 n. vuoteen 2053.

Auringon säteilyvoimakkuuden vaihtelu ei ole kovin suuri, mutta kosmisen säteilyn vaikutuksesta tapahtuva pilvisyyden vaihtelu voimistaa auringon vaikutusta lämpötilaan. Kasvanut pilvisyys ja kasvanut lumipeite heijastavat auringon säteilyä ja viilentävät maapalloa.

Samanaikaisesti Atlantin valtameren pinta viilenee Atlantin oskillaation (AMO) takia yli 30 vuodeksi. Atlantin oskillaation pituus on n. 63-66 vuotta, jakautuen näin: 1900-30 viileää, 1930-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995 – lämmintä. Seuraava viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää n. vuoteen 2055 asti.

Näiden luonnollisten ja syklisten ilmiöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee 0,8 – 1,2 celsiusastetta (satelliittimittaus). Kylmin jakso koetaan vuosien 2038-40 tienoilla. Ihmisen vaikutus tähän vaihteluun (climate variability) on mitätön.”

Nykyinen ilmatiede vaikenee lukuisista maapallon luonnollisista säihin ja ilmastoon vaikuttavista sykleistä joko suojellakseen IPCC:n luomaa illuusiota äärisäiden lisääntymisestä / nykyajan säiden poikkeavuudesta meneisiin säihin nähden tai siksi, että ei tunne näiden tgekijöiden merkitystä maapallon ilmaston näkökulmasta:

Ilmastoon vaikuttavat syklisyydet:

  • 110 000 vuotta. Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 Vuotta Milankovich
  • 41 000 Vuotta Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta Aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta Auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta Aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta. AMO
  • 25 vuotta PDO
  • 22 vuotta Auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta. Auringonpilkut
  • 2-4 Vuotta ENSO (El Nino ja Nina)

Suomen Ilmatieteenlaitoksen tieteellinen tai pikemminkin uskonnollinen johtaja Ari Laaksonen ei tunne sen paremmin ilmasto- tai säähistoriaa kuin siihen liittyviä edellä mainittuja syklejäkään. Hän uskoo pelkän ihmisen päästämän CO2:n kaikkivoimaisuuteen. Jääkön tämä alla oleva Laaksosen uskontunnustus muistoksi jälkipolville siitä tilasta, jossa Suomenkin ilmatiede oli armon vuonna 2020.

Suomen osalta tilanne kääntynee tämän vuosikymmenen lopulla.

Kuten olemme kirjoituksesta ymmärtäneet, virallinen tiede on lukinnut lämpötilan nousemisen CO2-pitoisuuteen ja sen mukaiseen ns. lätkämailaan. Sille ei kuitenkaan anneta julkista takuuta ja sitä kautta suljeta pois mahdollista aurinkominimistä aiheutavaa, ja usean tiedemiehen ennustamaa lustokuvan C-käyrää.

Ilmastosi tapahtuma/seminaari 15.8.2020 Messukeskus

Napojen ja jäätiköiden sulamisennusteita

Johdanto

Kun Pohjoisnavalla ja Grönlannissa on Suomen kesän aikaan kesä, niiden sulamisennustusten uutisointi on huipussaan.

Helmikuun aikaan Etelämantereella on puolestaan kesä ja sitten ilmatiede / media alkaa tehdä sulamispropagandaa sen kesäjäiden suhteen.

Näin se ilmastopropagandan piiri pieni pyörii Pohjois- ja Etelänavan kesien ympärillä. Toki aina väliin mahtuu Alppien tai muiden jäätiköiden kesäinen sulaminen. Kovista Grönlannin ennätyspakkasista ja jäihin juuttuneista tutkimusaluksista jäätikkötutkijoineen ja niitä pelastamaan tulleista ydinjäämurtajista emme kuule halaistua sanaa ja ihmetellä sopii, miksi emme kuule.

Se vaan näyttää olevan nyt niin, että ilmatiede on yhtä tarkka tiede kuin teologia, kun napojen sulamisen ennusteissa tiedemiehillä on ainakin 500 vuoden haarukka.

Tässä blogissa on kooste sulamisennusteista, jotka alkoivat jo 100 vuotta sitten. Siitä jokainen voi valita oman tieteellisen totuuden, johon uskoo. Jälkipolvet saavat myös mielikuvan siitä, millaisessa sulamishulluudessa olemme eläneet jopa ihan virallisen ilmatieteen tuottaman tiedon suhteen.

Vanhimpien lehtileikkeiden lähde on Suomen kansallisarkisto.

Ilmastohistorian yleiskatsaus

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

Alarmeja eri vuosilta ja tuleville vuosille

1903

Grönlanti suli jo 1903. Sulaminen mediassa jatkui 1924 ja 1939. Sitä ennen oli jo 1800-luvulla tietoa siitä, että Grönlannissa on ajoittain kovinkin lämmintä ja niitä aikoja vertailtiin Euroopan lämpötiloihin.

1903 ”meteoroloogit ja fysikeri” ennustivat, että ilmanala muuttuu yhä lauhkeammaksi. No niinhän siinä kävi, kun 1900-luvun alun lämpökaudella Grönlanti ja navata sulivat sekä Alaskassa ja Huippuvuorilla oli ennätyksellisen lämmintä.

1911

Tällainen havainto tehtiin vuonna 1911. Lähde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.

1912

1912 yhä uutisoitiin ihan sama uutinen, eli että jäävirrat peräytyvät sekä etelä- että pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mistä ilmastollisista ilmiöistä moinen johtuu.

1922

1922 oltiin tulevien ilmastosyklien yhdessä vaiheessa ja sitä seuraavien syklien aikana on myös media elänyt niiden hengessä mukana. Tässä linkissä on lehtileikkeitä useaan jääkausialarmiin.

1923

Jäämeri oli lämpenemässä ja pohjoisen kylmällä vyöhykkeellä ilmanala oli lämpiämässä.

1924

Grönlannin jäävuoret ovat pian menneisyyttä ja navoilla lämpenee. Jääkentät olivat häviämäisillään. Alaskassa oli lämpöisempää kuin koskaan ennen.

Myös vanhat valokuvat vahvistavat, että Grönlannissa on 2000-lukua vastaava jääminimi 1920- ja 1930-luvuilla. Lehtien havainnot ovat siis oikeita.

Lähde

1924 navat haluttiin jopa poistaa laittamalla dynamiittia sinne ja lohkare kerrallaan sulattamalla ne merivirroissa. Jäätiköiden syntysyyksi epäiltiin auringonpilkkuja.

1926

Kultainen Aika oli siis saanut oikeaa tietoa, jonka alla oleva leike vahvistaa.

Alaskan ilmanala lämpenee. Neljäs rivi: ” Näinollen on mieluista ilmoittaa ihmiskunnalle, että napaseuduilla sensijaan wallitsevat ikäänkuin kesäiset säät. Äskettäin kun kautta Suomen oli lähes 40 astetta pakkasta, ilmoitettiin Huippuvuorilla olevan vain asteen. Ja nyt ilmoitetaan edelleen, että Alaska Amerikan mantereen pohjoisimmassa osassa on lämpenemässä sekä että tämä ei perustu mihinkään ennusteluihin vaan on tapahtunut tosiasia.

1929

1929 uutisoitiin, että
– ”Sveitsin jäätiköt ovat osoittaneet viimeisinä viitenäkymmenenä vuotena alitusta pienenemistä”.
– ”Etelänavan jäästön sulaminen jatkuu alituisesti”.
– JA ”että säästö on muuttumassa, sen osoittavat niin hyvin ilmastokatastrofit kuin myös säätiedot”.

Sveitsin jäätiköiden sulamisesta on toistuvasti uutisoitu myös 2000-luvulla. Siihen liittyviä kuvavertailuja on tehty useita ja yhden teki HS. Sopivia vuosia valitsemalla saa luotua haluttua vaikutelmaa, eli tehtyä ilmastopropagandaa.
Lähde

HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1950 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

Tällainen historian faktatieto Sveitsistä, kuten myös navoilta ja jäätiköiltä pimitetään, eikä edes jäätikkötiedemies Jari Haapala niistä puhu ja oikaise tuollaisia uutisia, kuten rehellisen ja kunnianarvonsa tuntevan tiedemiehen tulisi tehdä.


https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1897 tiedettiin, että välillä jäävirrat laajenevat ja välillä vetäytyvät. Nykyisessä jäänsulamistieteessä on denialistista ja tieteen kieltämistä, jos tällaisesta ikiaikaisesta luonnollisesta asiasta puhuu, koska se vaarantaa IPCC:n lukitseman ilmatieteen tilanteen.

1930-luku

Pohjoisen jäätutkimuksen pioneeri, N. N. Zubov oli venäläinen tiedemies, joka käytti koko työuransa arktisen alueen tutkimukseen.
Zubov teki lämpenevästä Arktikasta runsaasti havaintoja, joita hän kuvailee kirjassaan Arktinen Jää, joka on kirjoitettu 1930-luvun lopulla. Hän kirjoittaa mm. näin (lähde):

Viime vuosina on havaittu hyvin mielenkiintoinen ilmiö, kun jään määrän vaihteluita on seurattu. Jään määrän asteittainen ja alueellisesti kattava väheneminen todistaa lämpenevästä arktisesta alueesta. Tärkeimmät todisteet tästä yleisestä lämpenemisestä ovat:

1) Vetäytyvät jäätiköt ja pois sulavat saaret… Kaikki Grönlannin Koillislahteen ja Disko-lahteen päättyvät jäätiköt ovat vetäytyneet vuosisadan alusta alkaen. Frans Joosefin -maassa useat saaret ovat kuin jakautuneet kahtia. Selvisi, että niitä ennen yhdisti jääsilta… Havaitsin Jan Maienin ja Huippuvuorten jäätiköiden huomattavan kutistumisen. Ahlman kutsuu Huippuvuorten jäätiköiden vähenemistä ”katastrofaaliseksi”.

2) Lämpötilan nousu. Viimeisten 20 vuoden aikana talvikuukausien keskimääräinen lämpötila on tasaisesti noussut… Viimeisen 10 vuoden aikana koko arktisella sektorilla Grönlannista Tseljuskinin niemeen ei ole ollut ainuttakaan keskimääräistä kylmempää vuotta tai talvikuukautta, mutta tavanomaista korkeammat lämpötilat ovat olleet yleisiä…

3) Atlantilta Jäämerelle tulevan meriveden lämpötilan nousu… Golf-virran pintaveden lämpötila on tasaisesti kasvanut.

4) Merijään määrä on laskenut… 15-20 prosenttia (20 vuoden aikana)… Ennenvanhaan pohjoisen jään reuna usein ulottui Islannin rannoille vaikuttaen kalastukseen ja merenkulkuun. Viimeisen 25 vuoden aikana tätä ei ole tapahtunut merkittävissä määrin.

5) Jään virtauksen nopeutuminen.

6) Muutokset voimakkaiden matalapaineiden reiteissä. Ei ole epäilystä, etteivätkö ilman ja Atlantin meriveden lämpötilan nousut, merijään voimakkaampi ajelehtiminen jne. ole läheisesti kytköksissä ilmakehän virtauksien kiihtymiseen ja aivan erityisesti matalapaineiden muutoksiin korkeilla leveysasteilla. Vize osoittaa, että Atlantin syvät matalapaineet ovat siirtymässä huomattavasti pohjoisemmaksi, jopa useita satoja kilometrejä verrattuna niiden reitteihin ennen arktisen alueen lämpenemistä.

7) Lämpenevän Arktikan biologiset merkit… Kalat ovat ulottaneet elinpiirinsä pidemmälle ja pidemmälle pohjoiseen… Huippuvuorien ja Novaja Zemljan rannoille on ilmestynyt runsaasti turskaa… myös makrilleja ja delfiinejä havaitaan siellä, missä niitä ei ennen nähty… Viime vuosina kalastus on asteittain siirtynyt pohjoisemmaksi… Monia lämpöä tarvitsevia pohjaeliöitä löydetään nyt alueilta, joilta niitä ei tavattu (30 vuotta sitten). Knipovits sanoo: ”Viidentoista vuoden aikana… tapahtui muutos… jollainen yleensä yhdistetään pitkien geologisten kausien vaihtumiseen.”

8) Merenkulku… On tehty useita sellaisia purjehduksia, joita ei olisi voitu suorittaa edeltävän kylmän jakson aikana.
Kaikkein merkittävintä on se, että Arktikan lämpeneminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn alueeseen.

Pohjoisnavan jäät olivat myös median uutisten mukaan 2000-luvun kaltaisessa minimitilanteessa. Pohjoisnavan tuntumassa otettiin jopa aurinkoa, josta uutisoitiin kuvan kanssa.

1932

Sulavat jäätiköt hukuttavat kaupungit. Tätä ollaan kuultu koko 2000-luku, ikialarmi siis.

1934

Jo kohta Empire State Building uiskentelee. Sama levy jauhaa lämpöisellä 1930-luvulla kuin lämpöisellä 2000-luvulla.

1940

1940 ollaan jo varmoja siitä, että alle 50 vuodessa on yksi kolmasosa jäästä tipotiessään, eli 1990 mennessä. Vuonna 2020 Jari Haapala puhuu Apu lehdessä, että 2030 olisi koknaan jäätöntä, kun sulaminen on alkanutkin vasta 1980, eli toisin kuin lehtileike kertoo.

1941

1941 teki Itämeren jäänlaajuutta tutkinut merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva sellaisen havainnon, että ilmasto oli lämmennyt huomattavasti 1890 alkaen, ja että 1930-luvulla Itämeren jäiden laajuus oli pienempi kuin 1720 alkaneen jäähistorian aikana ikinä.

Tri Jurva raportoi myös Grönlannin ennennäkemättömästä sulamisesta. (Kuvassa nimi on väärin Jarva). Suomen ilmatieteenlaitoskin vuonna 2020 vahvistaa tuon 1930-luvun olleen Itämerellä vähäjäisin vuosikymmen tähän mennessä.

Jäiden laajuus 1930-luvulla oli jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sen asian vahvistaa talvien keskilämpötilat 1930-luvulla, joista olen tehnyt oman tarkastelun, linkki: https://jitkonen.fi/?p=727

Mittausasioihin liittyen on todettava, että vanhimmat Itämeren jäänlaajuudet Jurva on kartoittanut eri kirjallisten lähteiden pohjalta. Uusimmat perustuvat satelliittimittauksiin. Vertailuna oleva 1930-luku on voitu jo kartoittaa hyvinkin tarkasti, koska käytössä ovat olleet mm. lentokoneet. Sikäli vuosikymmenten 1930 ja 2010 jäiden laajuuksien keskiarvojen vertailu on riittävän tarkasti tehty.

Grönlannin lämpötilojen suhteen on tehty tutkimusta, jossa vanhojen lehtien ja tri Jurvan havainnot näkyvät 1900-luvulle tultaessa hyvin. Myös vastaava 1980-luvulta 2000-luvulle tulo kuvassa näkyy selkeästi, eli siinä mielessä myös nykytiede on ajantasalla Grönlannin nykyisen ilmaston suhteen. Sen suhteen se ei tietenkään ole ajatasalla, että ilmastopropagandistisessa tarkoituksessa se ei halua kertoa vastaavasta Grönlannin 1800-luvun lopun nopeasta lämpenemistä ja siihen liittyvästä jään vähyydestä. Näin tietysti siksi, että CO2 -teoria ei heikentyisi, jos ihmisille kerrottaisiin tuon kaltaisia historiallisia tosiasioita.

1969 / 1989

Pohjoisnapa on kuulemma jäätön 1979 tai 1989. Ei haittaa vaikka aina persiilleen menee, Jari Haapalan johdolla pannaan uutta alarmia putkeen!

1975

1975 paikkeilla oli välirauhan aika jäätiköiden sulmaisten suhteen, kun ilmasto kylmeni edellisennykyistä vastaavan 1900-luvun alun lämpöjakson jälkeen.

Tämä väliaika ja kylmä jakso näkyy Suomenkin talvissa. Suomessa lämpötilojen mittausasemia oli 1900-luvun alussa vain vähän ja tässä on vertailtu niiden asemien antamia lämpötiloja. Sen vertailun mukaan Suomen talvet ovat noiden paikkakuntien mukaan 0,5 C-astetta kylmemmät 2010-2019 kuin olivat 1930-1939. Blogi
https://jitkonen.fi/?p=727

Ja yhtenä esimerkkinä se 1900-luvun alun lauha ilmastojakso näkyy mustien joulujen lukumäärässä sekä Helsingissä että Tampereella.

Tampereella on kovasti kirittävää sitten 1930 alkaneen 30-vuotisjakson. Ehkä se ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos saa jossakin vaiheessa kiinni Luojan aiheuttaman edellisen vastaavan ilmastonmuutoksen noiden mustien joulujen suhteen.

Otetaan tähän samaan Suomen IPCC puheenjohtajan vuodelta 2018 oleva ennustus. Vuonna 2068 on musta joulu. Kun katsotaan 50 vuotta taaksepäin, niin tämä asiantuntija saattaa olla oikeassakin. Tosin 1960-luku oli kylmä ja kaikki joulut olivat valkoisia etelää myöten. Voi siis historian valossa käydä huonosti tuon ennustuksen kanssa.

Sekä tämä ilmastogurun Ollikaisen että toisen gurun Laaksosen visiot tulevasta ovat kovaa luokkaa, kun asiaa tarkastellaan asiaa kuluneiden joulukuiden keskilämpötilojen valossa.

2000

Tämä kovan luokan tiedemiesten vuonna 1986 tekemä ennustus vuodelle 2000 on myös huomion arvoinen. Vuonna 2000 piti olla 2-3 astetta lämpöisempää, sulavat navat, tulvat, kuivuudet jne, kuten kunnon nykyalarmeissakin päivittäin kuuluukin olla.

Vuosi 2000 siis, Pohjoisnavalla sulaa piti olla jo.

Ei hukuttu vuonna 2000, joten katseet ja tieteen toiveet ovat nyt suurelta osin kohdistuneet vuoteen 2100. Toki pikvaoittoja havittelevia tieteen tekijöitä on, koska ennusteilla tehdään tiliä ja saadaan roppakaupalla kaivattua julkisuutta. Mitää hullumpi ennustus, sitä suurempi medianäkyvyys.

2012

Ennustettu sulamisvuosi oli myös 2012

2013

Arktisilla vesillä sulaa jo 2013

Der Spiegel elokuussa 1986: Merenpinta nousee seitsemän metriä vuoteen 2013 mennessä.

2014

Paikallinen Kerttu Kotakorpi vissiin. Tuomiopäivä oli Australiassakin 2014.

2015

Yhden maailman johtavan jääasiantuntijan, Cambridgen yliopiston professori Peter Wadhamin ennusteen mukaan pohjoisnapa on jäätön vuonna 2015. Kaipa se on tuosta huippuennustuksestaan huolimatta virassaan vieläkin tuokin huippuproffa, ellei ole jo eläkkeellä.

Kilimanjaron piti olla sula 2015. Persiilleen meni tuokin arvaus!

2017

Laivojen piti seilata pohjoisnavalle jo 2017.

2018

Tämäkin 2008 ennuste menee hitaammassa vaihtoehdossa vuodelle 2018

Malediivit ovat uponneet 2018

Ja mitä mereen uponneet Malediivit tekevät vuonna 2019? Panostavat matkailuun ja avaavat 5 uutta lentokenttä!

2019

Vuonna 2019 tapahtui tyypillistä ikävää, kun totuudessa pysyttelevän tiedemiehen työsopimusta ei jatkettu siksi, että hän kertoi sellaisia tuloksia työstään, jotka eivät miellytä jäätikkösulmistieteilijöitä ja muita tahoja, jotka haluavat käyttää jääkarhuja alarmien tekemiseen ja rahan keräämiseen.

Samantapainen kohtalo on useilla suomalaisilla tiedemiehillä, joiden töiden tutkimusten lopputulokset eivät palvele valtauskontoa. Näitä edustavat puiden lustoista ja neulasista ilmasto mallintaneet dendrologian alan tiedemiehet, Tornionjoen jäiden lähtöä tutkineet tiedemiehet, aurinkoa tutkivat tiedemiehet, Lapin luontoa tutkinut tiedemies ja useat termodynamiikan fysiikan osaajat, jotka ovat tutkineet CO2:n ilmastoherkkyyttä. FMI on välittömästi hyökännyt heidän tulostensa kimppuun tuomiten ne vääriksi ja jopa hömpäksi ihan vaan siksi, ettei näiden tiedemieten tutkimusten lopputulokset palvele FMI uskoa atropgeniseen eli ihmisperäiseen ilmastonmuutoksen.

Tieteessä ollaan jo pitkään oltu uskomattomalla sivuraiteella, ja sitä asiaa kuvaa osuvasti professori Antero Järvinen blogissaan näin:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.”

Sen sijaan mediassa ja tieteessä WWF:n tapaisten rahankeräysorganisaatioiden kuvia julkaistaan ja niitä palvotaan, vaikka ne ovat väärennöksiä, koska ne palvelevat poliittisen ilmastonmuutoksen tarkoitusperiä.

Kaikenlainen muukin kuvasajoihin liittyvä propagandistinen julkaiseminen on mediassa arkipäivää vuonna 2020.

Kun maailman johtava jääkarhualan tiedenainen on raivattu pois tieltä, on taas hyvä tehdä kuvitelmia ja povauksia eli science fictionia siitä, että jääkarhut katoavat vuonna 2100. Lapsellista, mutta totta ja tämäkin höpöjuttu on julkaistu mätäkuussa 2020.

2020

Montanan Kalliovuorilla pitäisi olla sulaa. Nyt varautuvatkin poistamaan asiaan liittyvät kyltit. No onhan tässä aikaa ja se ilmastonmuutos etenee vain lehdissä ja mediassa valonnopeudella. ”Vuosien raskaan lumisateiden jälkeen National Park Service (NPS) poistaa hiljaisesti kaikki vierailijakeskuksen merkit, jotka julistavat Glacierin kansallispuiston jäätiköiden sulavan Montanan kalliovuorilla.

Koska kyseinen tuomiopäivämäärä on tulossa vain muutaman kuukauden kuluttua, poistetaan kaikki ”2020-merkit” sen jälkeen, kun tietokonemallit 2000-luvun alkupuolelta ennnustivat niiden sulavan: nämäkin tietokone-ennustukset ovat osoittautuneet katastrofaalisesti virheellisiksi.

Edellä oli, että 2017 pohjoisnavalle purjehditaan. Tosiasiassa vuonna 2020 arktisilla vesillä oli jumissa 20 ilmastotutkijaa ja venäläiset ydinmurtajat, koska jää on niin paksua.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Pohjoisnapa-2020.png

2020 ollaan siis vahvasti jumissa Pohjoisnavalla. 2012 oli minimi ja 2014 oli jo Alaskan verran enemmän jäätä Pohjoisnavalla kuin 2012. Silti sitä kovasti FMI:n Jari Haapalan johdolla sulatellaan vuonna 2020.

2019 ja 2020 olivat oikeata ilmastohöpöjuttujen kulta-aikaa. Niitä juttuja keksittiin kaikista mahdollisista ja mahdottomista asioista. Aiheeseen liittyen tietysti pääsiäissaarten patsaat hukkuvat mereen, kuinkas muuten. Ylen taattua ilmastopropagandaa tämäkin.

Mielikuvituksella ei tosiaankaan ollut rajoja!

http://www.whatreallyhappened.com/WRHARTICLES/globalwarming2.html

Toki YLE:n veroinen propagandakoneisto MTV3:lla antoi ymmärtää, että 3200 km Etelänavasta oleva saari on Etelämanner, joka on viikossa melkein kokonaan sulanut paljaaksi. Tällainen propagandistinen uutisointi oli erittäin tyypillistä 2020 aikoihin, jolloin ilmastopropagandan härskiydellä ei enää ollut pienimpiäkään rajoja. Moraali tosiasioiden osalta oli sekä Suomen ilmatieteen että median osalta pojalukemissa, ja jopa täysin nollassa.

Juuri 2012 ja 2014 oli uutisoitu, kuinka ilmastonmuutoksen takia Etelämantereen jääpeite kasvaa. Nopeita ovat joustavia ja nopeita nuo ilmastonmuutosjuttujen käänteet jäiden kasvamisesta sulamisen puolelle ja kohta taas päinvastoin.

Tosiasiassa lämpötilakehitys Etelämantereella on ollut vaihtelevaa, mutta vakaata. Nuo vuoden 2020 ennusteet/alarmit perustuvat NASA:n satellittimittauksiin ja Etelämantereen kesän tuloon.

Kaiken huipuksi 22.3.2020 tehtiin Etelämantereella kaikkien aikojen pakkasennätys. Kertoiko MTV3 tai joku muu siitä. Ei kertonut, koska FMI ja media juoksee ympäri maapallon etsimässä lämpöennätyksiä, joista koko maapallon lämpötilaennätys on ihme kyllä niinkin vanha kuin 56,7 °C Death Valley, California, 10.7.1913. Siihen ei CO2 näytä purevan.

Maapallon kylmyysennätys on niinkin tuore kuin -89,2 °C , tuo sama tutkimusasema Vostok, Etelämanner, 21.7.1983.

Kaikista faktoista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelusta huolimatta mm. umpipunavihreä HS tekee Etelämantereella jatkuvaa propagandaa vuonna 2020, mikä jääköön lapsillemme muistoksi siitä surullisesta ajasta, jossa Suomi median suhteen eli vuonna 2020.

2020 Al Gore antoi uusimman ennusteensa eli Trump aiheuttaa maailmanlopun ilmaston kautta 2022 mennessä, jos valitaan uudestaan.

2021

Tässä lehtiartikkelissa on laskeskeltu ilmastoennustusten toteutumista.

Siinä n laskettu, että 61% ennusti tuhomme tapahtuvan 2020 mennessä, eli ne on kaikki menneet pieleen.

39% tutkituista ennusteista eivät ennustaneet mihin mennessä ennuste toteutuu, eli ei voida sanoa menikö pieleen vaiko ei. Mutta pelottelu on pääasia, joten hvvä jättää loppumme tulon toteutuminen löysään hirteen. Linkki

2030

Vuonna 2009 Kaleva antoi 2030 ennustuksen pohjoisnavan suhteen.

Saman vuoden sulamisen suhteen Pohjoisnavalle, antoi APU -lehti vuonna 2020. Lehden primusmotorina toimi FMI:n Jari Haapala, jonka juttuja on tässä kohtaa syytä ottaa esille hieman laajemminkin. Näin maallikosta kun tuntuu täysin käsittömälle, että Haapala heittelee näitä juttuja osatotuuksiin perustuen. Tuossa Apu-lehden jutussakin hän perustelee ennustettaan 1980 alkaneella jään määrän trendillä, vaikka aika varmasti työnsä puolesta tietää tässä blogissa mainitut edellisten 1900-luvun alun lämpökausien vastaavat sulamiset ja nykyistä vähäisemmät jäätilanteet.

Mikä sitten ohjaa ihmisen tekemään tällaista jatkuvaa osatotuuksiin eli kansanomaiseti kirsikanpoimintaan liittyvää propagandaa, jonka aika varmasti itsekin tietää propagandaksi ja että ajastaan tulee siitä jäämään kiinni, kun ilmastosykli menee taas jäähtyvälle trendille? Onko se raha vai narsistinen luonne haluta julkisuutta hinnalla millä hyvänsä? Onko samaa asiaa tullut toisteltua niin kauan, että takapakkia ei enää voi ottaa, vaan odotetaan, että kuolema pelastaa, ennenkuin totuus maapllon luonnollisten ilmastosyklien ja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen paljastuu, kun maapallo menee taas jäähtyvälle trendille? Sen vain hän itse tietää. Blogin lopussa on linkkilista Haapalan kirjoittamiin alarmeihin.

Oikealla ylhäällä Jari Haapalan tarkastelujakso. Alhaalla pidempi jäähistoria, josta näkee miksi muutkin ”valitsevat” 30 vuoden jäähistorian sulamisalarmeja tehdessään.

2033

TM on laajentanut kavalkadiansa ilmastoalarmien pariin. Sen vuoden 2018 jutussa ennustetaan, että New Yorkissa on 2033 suuret alueet veden alla.

Merien nousua on sitäkin veikkailtu yli 100 vuoden ajan. Esimerkiksi Australian rannikolla meri onkin hieman noussut, mutta ei tällä ihmisen aiheuttamalla antropogenisellä aikakaudella sen enempää, kuin luojan luomien aikaisempien säiden ja ilmastojenkaan aikakausilla. Tässä suhteessa ihminen ei vielä ole ollut luojaa vahvempi, vaikka niin kovasti kuvittelee FMI:n ja IPCC:n johdolla olevansa.

2040

Pikkasen pesimistisempi arvio Pohjoisnavalla seilailun suhteen, kun menee vuoteen 2040 asti.

2050

Aina vaan loittonee pohjoisnavalle seilaaminen. Tämän mukaan vasta 2050.

On sama vuosi, kun Australiasta talvet katoavat. Varmaan myös Suomesta, koska siitäkin on valtavasti povauksia.

Ota tästä nyt selvää! Ottivatkohan edes isoisämmekään?

YLE:n ja monen muun median propaganda osuu tähän 2050 vuoteen. AJATUSHAUTOMOT ovat vauhdissa!

2060

Tieteellinen totuus on myös vuosi 2060, kun riittävän isolla pensselillä tiedettä maalaillaan.

2065

Armonaikaa saatiin!

Tutkijaryhmä sai selville, että merenpinnan taso voi nousta hieman yli metrin vuoteen 2100 mennessä. Edellinen vuoteen 2100 ulottuva arvio ennusti merenpinnan nousuksi 76,2 senttimetriä.”Kukaan ei ollut katsonut kokonaiskuvaa sen suhteen, mitä Etelämantereen mannerjäätikön sulaminen tietää maailmanlaajuiselle ilmastolle”, Bronselaer ihmetteli.Selvittääkseen sen, vaikuttaako Etelämantereen mannerjään sulaminen ilmastoon, tutkijat lisäsivät yhteen viimeisimmistä ilmastomalleista jään sulamisen. Sulamisen kera ohjelmoitu tietokonemalli ilmaisi, että maailmanlaajuinen lämpötila nousisi vuoteen 2065 tultaessa kahdella celsiusasteella.

2070

NASA:n supertietokone tai joku muu tieteellinen kone ennustaa Pohjoisnavalle seilaamista vasta vuodelle 2070.

2080

Tämän tieteellisen tutkimuksen valossa joudumme odottelemaan aina 2080 asti! Toki jo vuotta 2040 siinä väläytellään.

2090

Ilmastopaniikin ja hysterian lietsomiseksi tehdään mitä mielikuvituksellisempia tarinoita siitä, mitä tulee tapahtumaan. Näinhän se on kaikissa uskonnoissa aina ollut ja aina tulee olemaan. Pelottelemalla pysytään vallassa ja tehdään rahaa. Tuleville jälkipolville tässä muistoksi yksi monista huuhaa jutuista, jonka ennustettu toteutuminen on vuonna 2090.

2100 ja 2500

Pohjoisnapa ei nosta merenpintaa, mutta Grönlanti ja Etelämanner nostavat. Tässä ennustetaan Etelämantereen sulamista vuosille 2100 ja 2500. Tieteen haarukka on pikkasen suuri, mutta varmaan ovat ihan tosissaan nuo luvut tieteellisestä tukimuksestaan kaivaneet.

2100 on suosittu ennusteiden vuosi.

2219

Vuonna 2019 julkaistu alarmi Islannista on 200 vuotta, eli mennään vuoteen 2219, kun Okjökullin jäätikkö katoaa.

2296

1921 ennustettiin, että vuonna 2296 ovat jääalueet navoilta melkein kadonneet.

Linkkejä

Pieleen menneitä ilmastoennustuksia: https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions

Lopuksi

Ilmatiedettä edustavan Jari Haapalan alarmikooste. Näiden kirjoittaminen ja yksipuolisen propagandan luominen lienee hänenkin päätyönsä Suomen ilmatieteenlaitoksella.

Tämän pakinan loppulause sopii hyvin Jari Haapalankin kohdalle:

”Ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.”

2006

http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/pienet-jaatikot-alttiita-sulamiselle/102188/

https://www.vihrealanka.fi/node/1261

2008

https://yle.fi/uutiset/3-5822848

http://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2405386/Kest%C3%A4vi%C3%A4+tulevaisuudenkuvia+globaalista+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf

2009

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1232521991

https://yle.fi/uutiset/3-5715763

2010

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78186/Julkaisuja_15-2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

http://www.ahven.net/kalaviikko2010/tiedostot/Haapala.ppt

https://www.fiia.fi/ajankohtaista/taistelu-jaamerella

2011

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjoinen-j%C3%A4%C3%A4meri-sulaa-kes%C3%A4isin-muutaman-vuosikymmenen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/690745

2012

https://yhdistykset.vihreat.fi/vihdin.vihreat/author/jari-haapala/page/2/

https://yle.fi/uutiset/3-6317948

https://areena.yle.fi/1-1624481

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotearkisto/-/journal_content/56/30106/548248?refererPlid=38137

2013

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3070543-ilmasto-lampenee-pohjoisessa-nelja-astetta

2014

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/08/ilmatieteen-laitoksen-tutkijan.html

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/42499674

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/itameri-pauhaa-muutoksen-kourissa

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2014-10-13/Pohjoinen-j%C3%A4%C3%A4meri-sulaa-%E2%80%93-J%C3%A4%C3%A4n-muutosnopeus-miljoona-neli%C3%B6kilometri%C3%A4-vuosikymmeness%C3%A4-3256270.html

http://ilmastofoorumi.fi/asiasanat/himalaja/

2015

http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/merkitt%C3%A4v%C3%A4-tutkimusrahoitus-pohjanlahden-kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-hy%C3%B6dynt%C3%A4miseen

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/J%C3%A4rvet-j%C3%A4%C3%A4tyiv%C3%A4t-It%C3%A4meren-j%C3%A4%C3%A4t-sen-sijaan-v%C3%A4hiss%C3%A4/918769

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Ilmaston_lampeneminen_muuttaa_merkittava(33448)

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000998687.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002790473.html

http://tuima.fi/merentutkija-ilmastotalkoot-olisi-pitanyt-aloittaa-eilen/

https://www.uusimaa.fi/artikkeli/272621-sipoolainen-jari-haapala-sai-tutkimusmatkalta-jaamerelta-uutta-tietoa-merijaan

https://seura.fi/asiat/tiede-ja-luonto/pelottavan-nopeaa-merijaa-on-kutistunut-pienimmilleen-2000-luvulla/

http://verkkouutisetfi.herokuapp.com/kotimaa/lance_jaameri-33093

2016

https://atmoslehti.fi/tutkimus/ilmaston-lampeneminen-heikentaa-itameren-jaata-ja-lisaa-tulvariskeja/

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071221802848_uu.shtml

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/a8de9926-2269-4c1d-bcb5-f11c1fcaf41c

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/858640/Napajaa+voi+sulaa+kohta+kokonaan++nain+se+vaikuttaa+Suomessa

https://www.aamulehti.fi/maailma/pohjoista-napajaata-on-lapin-pinta-alan-verran-vahemman-kuin-edellisena-ennatysvuotena-23759220/

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6597590

https://www.lapinkansa.fi/ulkomaat/pohjoinen-napajaa-voi-huonosti-mutta-ei-rikkone-sulamisennatysta-15668753/

https://www.satakunnankansa.fi/maailma/napajaa-voi-sulaa-kohta-kokonaan-pois-kesaisin-nain-se-vaikuttaa-saahan-suomessa-13762779/

http://www.ts.fi/uutiset/maailma/2983678/Pohjoisessa+rikotaan+taas+jaaennatyksia++Jaameri+muodostuu+vahitellen+Itameren+tyyppiseksi

2017

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/arktinen-merij%C3%A4%C3%A4-pienenee-v%C3%A4hitellen-1.208784

https://yle.fi/uutiset/3-9720072

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jarvet-jaatyivat-itameren-jaat-sen-sijaan-vahissa/6286420#gs.CFvf8zU

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/jattimainen-jaavuori-larsen-c-on-irtoamassa-etelamantereesta-lampeneminen-on-siella-kaikkein-suurinta/6287722#gs.7CGaU5k
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarvet-jaatyivat-itameren-jaat-sen-sijaan-vahissa/6286420#gs.CFvf8zU

2018

https://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/pohjoinen-napaj%C3%A4%C3%A4-voi-huonosti-mutta-ei-rikkone-nelj%C3%A4n-vuoden-takaista-sulamisenn%C3%A4tyst%C3%A4-1.2112552

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/merenpinta-saattaa-nousta-lahes-metrilla-helsingissa-suuria-tulvia-voi-tulla-2100-luvulla-joka-toinen-vuosi/6863174

https://www.aamulehti.fi/uutiset/pohjoinen-napajaa-on-jaamassa-taas-ennatyspieneksi-syy-on-ihmisen-aiheuttamassa-ilmastonmuutoksessa-200787580/

2019
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/etelamantereen-jaa-sulaa-ennennakematonta-vauhtia-suomalaistutkijalta-kylmaava-arvio-vaikka-kaikki-paastot-laitettaisiin-kuriin-tanaan-sulaminen-jatkuu/7241548

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/etelamantereen-jaa-sulaa-ennennakematonta-vauhtia-suomalaistutkijalta-kylmaava-arvio-vaikka-kaikki-paastot-laitettaisiin-kuriin-tanaan-sulaminen-jatkuu/7241548

https://www.forssanlehti.fi/uutiset/mannerjaatikoiden-sulaminen-kiihtyy-gronlanti-ja-etelamanner-eivat-enaa-palaudu-entiseen-tasapainoonsa-vaikka-tehtaisiin-radikaaleja-ilmastopaatoksia-189460

https://ls24.fi/lannen-media/saan-aari-ilmioiden-ennustetaan-lisaantyvan-tulevaisuudessa-tutkijan-mukaan-kaynnissa-on-poikkeuksellinen-ilmastovuosi

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006239284.html

https://areena.yle.fi/audio/1-4651603

2020

https://www.apu.fi/artikkelit/pohjoisnapa-voi-olla-jaaton-jo-vuonna-2030?

Koko nykyinen 2000-luvun keskustelu kiteytyy tähän MOT:n ostikkoon ja siihen liittyvään kommenttiini.

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Johdanto

Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search

Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja siitä ovat muut tehneet blogeja sekä Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeistä, laitoin tähän niitä leikkeitä laajemminkin ja vähän muutakin asiaa niiden lisäksi.

Tässä blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyistä, koska niihin liittyen on netissä oma laaja julkaisunsa. http://www.myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria

(Lisäys 31.3.2020 Artikkelia on hyödyntänyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https://lustialab.com/data/pdf/ji-ilmastohist.pdf?)

Lehtien kertomaa talvisäähistoriaa

Esihistoriallinen aika

Tämä vuonna 1927 kirjoitettu artikkeli ei käsittele menneitä säitä, vaan mennyttä ilmastoa. Havainnot perustuvat suotieteeseen ja soiden tieteellinen merkitys on suuri, koska suot alkoivat muodostua jääkauden jälkeen. Suot ovat siis arkistoja, joista voidaan seurata jääkauden jälkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita jne. Ilmaston vaihtelut jääkauden jälkeen näkyvät soissa vaihtelevina kerrossarjoina.

Suoarkistojen mukaan Lapissa on kasvanut lajeja, joiden pohjosimmat esiintymät nykyään ovat Keski-Suomessa. Onpa aina Maaningalta asti löytynyt vesipähkinän hedelmiä ja kuten tunnettua, vesipähkinä on kokonaan hävinnyt sukupuuttoon pohjosimaista kasvaen Keski-Euroopassa. Ilmasto on silloin ollut paljon suotuisampi kuin nykyään, niin että jalot lehtipuumme kasvoivat silloin lukuisampina ja kauempana pohjoisessa.

Noin puoli vuosisataa ekr. pronssi- ja rautakauden vaihteessa tapahtui ilmastossamme suuri muutos huonompaan suuntaan. Vesipähkinä kuoli sukupuuttoon, järvien pinnat nousivat nopeasti, metsäraja perääntyi etelämpään ja metsäraja aleni Lapissa jättäen jälkeensä laajoja metsättömiä tunturimaita.

1700-luku

1776

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. Näin Sievin kirkonkirjojen mukaan.

Helsingin Sanomien uutisten mukaan 1700-luvun loppussa oli yhtä lämmin jakso kuin 1930- ja 2010- luvut ovat olleet. Tästä aiheesta on oma blogi-kirjoitus, linkki https://jitkonen.fi/?p=904

1800-luku

1822

Talvi oli lauha ja kauraa kylvettiin jo huhtikuun alussa.

1836

Vanhimmassa julkaisussa 1836 ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu Euroopan saman ajan säihin.

Oulun Wiikko Sanomia 1836 no 23 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1

Myöhemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Grönlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siitä asiasta myöhemmin lisää.

1850

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, että on lumetomia talvia, koska tällaisia ohjeita annettiin lehdessä

1853

Jo 1853 kirjoitettiin lämpimistä talvista.

Euroopassa keski-paikkakunnissa ja eteläisissä maissa on tämän vuoden talvi ollut tawallisuutta lauhkeampi niinkuin meidänkin maassamme. Kedot kukoistavat (8.2.1853), ruoho on parin korttelin mittaista, omena- ja mantelipuut seisovat täydessä kukassa.

1872

1872 syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan. Lunta oli niin paljon, että ihmiset jäivät loukkuun taloihinsa ja myöhemmin menivät lumitunnelia koteihinsa.

1873 lehti kertoo, että lunta olisi satanut paikoin sylin verran, eli noin 1,8 metriä. Määrä kuulostaa uskomattoman suurelta, koska noin 73 cm vuorokaudessa Merikarvialla vuonna 2016 lienee myöhempien aikojen ennätys.

Hevosparat! Ne jätettiin kinoksiin ja lähdettiin krouviin parille tuopposelle varmaan. Onneksi olivat hevoset elossa, kun miehet palasivat sinne minne olivat ne jättäneet.

1887

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli lämmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi

1600-luku oli armotonta aikaa sen loppupuolella, kun noin 100 000 ihmistä kuoli nälkään ja tauteihin. Tilanne oli niin vakava, että ihmissyöntiin jouduttiin turvautumaan. Ennen noita katovuosia oli ollut hyviä viljavuosia ja elettiin kuin viimeistä päivää, kun viljaa ei saatu kaupaksi. Sitten iski kylmyys ja kato, johon ei oltu varauduttu. Yksi katovuosista oli tuo edellisen leikkeen erikoinen vuosi 1696.

1890

1890 tammikuussa ajettiin kärryilla ja kaduilla oli vesilätäköitä

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sitä siihen aikaan mietittävä, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksenä joka ikiseen asiaan.

Myrskyistä oli alussa oma linkkinsä, mutta tähän kohtaan voidaan hyvin todeta, että kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890.

Välijohdanto

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tuolloin 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla. Tuota nopeaa lämpenemistä ihmetteli merentutkimuslaitoksen tuleva johtaja tri Risto Jurva vuonna 1941 seuraavalla tavalla. (alla olevassa tekstissä Jurvan nimessä on kirjoitusvirhe). Sama asia on mainittu FMI:n sivuilla vuonna 2020, eli että 1930-luvulla jäätä oli vuosikymmennen keskiarvona vähemmän kuin 2010-2019.

1930-luvun lauhoista talvista on oma bloginsa linkissä:

https://jitkonen.fi/?p=727

Epäilijöille vielä tuo FMI:n Jouni Vainion koko leike tiedoksi.

1800-luku jatkoa

1897

1897 ja myöhemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niinä talvina, kun ei ole lunta.

Näitä ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan myös nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia ääri-ilmiöitä – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siitä syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva.

1899

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki.

1900-luku

1901

1901 oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Lähihistorian lämpöisin sekä talvi että kesä ehkä.

Kesä 1901 oli lauhan talven jälkeen yksi kuumimmista.

Nimimerkki Konitotohtori on tehnyt vertailun tehnyt ja huomasi, että virallinen Suomen ilmatiede kikkaili kesän 2018 lämpöjen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteessä on nykyisin tapana. Se venytti kesävertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sillä keinoin 2018 kesä saatiin lähihistorian eli ”mittaushistoria” lämpimimmäksi kesäksi. Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteeltä, mutta kuvaa hyvin tämän päivän ilma”tiedettä”. https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet: ”Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä.”

1905

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, että 1905 oltiin helteessä räytyvistä lapsista huolissaan.

Uutisoitiin myös rakeista, jotka Itävallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyllä nyt olisi ilmastopiireissä suu messingillä, jos tuollaisia sataisi.

1907

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen perään, koska viralliset tiedepiirit eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka hän itsekin myönsi vääriksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sitä mieltä, että ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sitä mieltä, että luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain lämpimämmän suuntaan (ns. lätkämailateoria). https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654706?page=3

Mielenkiintoinen tuo edellä olevassa leikkeessä mainitun etevän tiedemiehen Bucherin 35 vuoden havainto! Jos tuo syklisyys jatkuu, 2040 paikkeilla on taas kylmät ajat ja sitähän aurinkotiede ja puiden syklistä kasvua tutkiva tiede myös ennustaa. Ken silloin elää, näkee:

Siinä edellä lehtileikkeen mukaan tiedemies Bucher Bernistä tuli vuonna 1907 havainneeksi AMO syklin, joka kohta taas sukeltaa kylmää tuovaan sykliinsä. Nämä syklit ovat nykyilmatieteelle myrkkyä, koska 24/7 syytetään ihmistä nykyisen syklin aikaansaamisesta CO2:n avulla.

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2020!

Eikä siinä vielä kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Keväthangetkin katoavat!

 Eläinlajit lisääntyvät. Selkeää ilmastonmuutosta ilmassa 1909!

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska metsäpaloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Nyt metsäpalojen vähyys uhkaa hävittää jopa 100+ lajia sukupuuttoon.

Tämmönen numeroon 9 perustuva ennustus.

Samoin numeroon 12 liittyvä sääntö. Miten lie asianlaita?

Lauhaa talvea siis piteli 1909.

1910-luku

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!

Huumorikin kukki.

Ja olihan sitä halkoja ennen kolia Hakaniemessä. Näinä aikoina tuolla määrällä ei Helsinkiin sähköä ja lämpöä tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. 1913 mitattiin yhä voimassa oleva maapallon lämpöennätys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin.

Tällainen globaali jäätiköiden häviämiseen liittyvä havainto tehtiin vuonna 1911. Lähde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli helletä, lauhoja/kovia talvia yms.. Ei siis ollut vielä IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa.

1911 oli superlämmin marraskuukin.

Eivät viemärit vetänee 1911:kaan.

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen säät ovat niin vaihtelevia ja ääreviä. Tässä niitä vuodelta 1911.

1912

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa myös. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. Näistä havainnoista ja Grönlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessan kertoikin.

1912 yhä uutisoitiin, että jäävirrat peräytyvät sekä etelä- että pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mistä ilmastollisista ilmiöistä moinen johtuu.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Ilmastonmuutosta epäiltiin.

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4

1915

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin: ”Nuoret eivät muista tällaista nähneensä, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: Tällaisia talvte olivat ennnen”.

1915 Svantesta ja hiilihaposta kirjoitettiin lehdissä. Tässä Svante Arrhenius sanoo, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nykyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin pyörsi sanansa ja nykyisin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho vähenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.

Näinhän se CO2 kuitenkin toimii ja Arrheniuskin sen myöhemmin jota kuinkin ymmärsi. Tästä ilmastoherkkyysasiasta on oma bloginsa, linkki: https://jitkonen.fi/?p=153

Koko nykyiseen lämpökauteen liittyvä todistelu perustuu antropogeniseen eli ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosuskoon, jossa CO2 on se väliaine ja olkiukko, jolla ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta muutos saadaan aikaiseksi. Se antropogenisuus on myös FMI:n virallinen usko vuonna 2020.

Niinpä Twitterissä kysyin FMI:n tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta mikä on FMI:n virallinen usko CO2 ilmastoherkkyyden suhteen. Hän puolestaan kysyi minulta, mikä ylipäätään on ilmastoherkkyys. Kerroin hänelle sen määritelmän, jolloin hän antoi kuvassa olevan selityksen, jonka mukaan se on 3 astetta aina kun CO2 -määrä kaksinkertaistuu. Tämä asia tarkemmin toisessa blogissa: https://jitkonen.fi/?p=153

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty.

1918

1918 mehiläiset tekivät helmikuun lämmössä puhdistuslentojaan.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

1919 helmikuussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

1920-luku

1920

1920 uudenvuoden aattona arvuuteltiin tulevan vuoden säitä. Ikiaikainen tammikuiden vesisade nähtiin yhä hyvänä asiana tulevan sadon näkokulmasta katsottuna.

1921

Talvi oli leuto 1921

Vettä satoi tammikuussa 1921

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa

Kastelujärjestelmien perään kyseltiin.

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kesä oli kylmä.

Ilmaston vaihtelua havaittiin.

Talvien lämpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman talvien lämpenemisasian ja myös napojen ja jäätiköiden sulamisen olivat havainneet. Näillä uskonnollisilla piireillä on hyvä tuntemus maapallon asioista, koska mm. lähetystyön myötä tietoa tuli monesta maailman kolkasta.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita tähän hommaan suositeltiin. Nykyaikana sitä pitäisi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eipä sitten enää Al Gore ja moni muukaan maan päällä alati pieleen menviä 10 vuoden alarmejaan hokisi.

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.

Talven ennustus, joka osin perustuu lämpeneviin napoihin.

Mammuttien sukupuuton syynä oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syypää, mutta nousivatko verot, siinäpä vasta kysymys!

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.

Tällainen aikalaiskuvaus 1923

1924

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yhtä lämmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisikö jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteeltä saa, koska heillä 2000-luvun säät säätelee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista.

Hellettäkin kesällä oli ja Lapissakin kovin lämmintä.

Suomessa oli siis lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa. Miten lie pärjäsivät ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä: ”jos tätä tilannetta kestää kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa enää olekaan jääkenttiä”. Samoin Grönlannissa ”jäävuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin”.

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun lämmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sitä aikaa selitä.

Myöhemmin on havaittu, että Grönlannin jään määrä vaihtelee sykleissä ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, että Grönlannin jäät sulavat.

Vuonna 2019 uutisoitiin siitä, että jääkarhuja on nähty Islannissa. Johtui kuulemma ilmastonmuutoksesta. Mistä lie johtunut se, että jääkarhuhavaintoja on siellä tehty aiemmin huomattavasti enemmän ja ihan ilman ilmastonmuutosta juuri kylmimpien ilmastojaksojen aikana? Tai siis luojan luomien ilmastonmuutosten aikaan.

1920- ja 1930-lukujen median havainnot Grönlannin sen aikaisesta sulamisesta voidaan todeta oikeiksi myös vanhojen valokuvien kautta. Grönlanti on siis ennen muinoin sulanut nykyiselle 2000-luvun tasolle ihan ilman hiilidioksidiakin.

Lähde

Edellä oli Helsinki 1904 ja 1915. Vielä 1924 Helsingissä uudenvuoden aattona oli golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja pliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan kuten lämpötilakäyriä! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin vuonna 2020 on jotenkin ihmeelliset säät.

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Suomessa lämmin 1925 talvella, Afrikassa kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.

Kalamiehille tuli saalista!

Lumettoman maan pojille suositeltiin luistelemista.

Helsingissä tosin soudeltiin tammikuussa sillä paikalla, jossa normaalisti on luistinrata.

No ei se Näsijärvikään jäätynyt tammikuussa 1925.

Huippuhiihtäjämme Collin ja Autio etsivät lunta aina Rovaniemeltä asti, mutta vetivät siinä vesiperän.

Pohjanmaallakin lumetonta.

Sotilailla oli ongelmia

Lapsille sentään siihen aikaan annettiin asiallista tietoa. ”Talvet ovat oikullisia”.

Linnuilla oli hyvä olla!

Lumitilastoja tehtiin.

Lauhkea talvi on kasvillisuuden kannalta edullisempi, pääteltiin.

Golfvirtaa epäiltiin.

Saattoivat olla jäljillä! Näin kirjoitettiin vuonna 2020. (Peikko)

Se ei siis talveen jäänyt se lämpjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen. Entä se 1901?

Tämäkin lämmin ja mukava kesä 1925 päättyi ikävään syysmyrskyyn.

Talvimyrskykin teki pahaa jälkeä.

1926

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vakutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lustojen ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään.

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2020.

Kuumuutta ja myrskyä oli myös ulkomailla! Oikeita ääri-ilmiöitä jo paljon ennen hiilariaikaa! Tästä maapallon kuumasta ajanjaksosta on kooste näissä linkeissä linkeissä: https://jitkonen.fi/?p=980 ja https://jitkonen.fi/?p=233

1927

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko?

Vesisadetta helmikuussa 1927

Lämpimän talven jälkeen kylmä toukokuu.

Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.

1927 otettiin aurinkoa Pohjoisnavan tuntumassa ja muutenkin Pohjoisnavan jäät olivat 2000-luvun kaltaisen syklin minimitilanteessa.

Lehmät eivät helteessä meinanneet lypsää.

Rakeita satoi ja pyörremyrskyjä oli 1927, kuten usein helteisinä kesinä on.

Tulva Laukontorilla Tampereella.

Ehkäpä siksi ääri-ilmiöistä uutisoitiin laajemminkin.

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa

1928

1928 oli Suomessa lämmintä ja Ruotsissa semmoinen meteorologi, joka tunsi NAO ilmiön! Suomessa tammikuussa 10 astetta tavanomaista lämpöisempää.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

Tuo NAO muuten vaikuttaa poroihin ja moneen muuhun asiaan. Ennen kuviteltua ilmastonmuutosta, sen tiimoilta tehtiin satoja tutkimuksia. Ilmeisesti se kaivo ammennettiin tieteessä tyhjäksi ja rahaa alettiin tehdä ilmastokuvitelmalla, jota on kaikin tavoin pidettävä yllä.

Silti kirjoiteltiin 1927-1928 talveen liittyen, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi.png

Lokakuun lumisateiden perusteella ennusteltiin tammikuun lumitilannetta.

Japanissa oli rankkasateita, kuten nykyisikin aina joskus

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää vuonna 2020!

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on lauha-ilmasto-sveitsi-lämpenee.png

Tapaninpäivänä 1929 pidettiin purjehduskilpailu Tapaninpäivänä.

Kallavedelläkin mentiin laivalla joulukirkkoon 1929

Rekikelejä tammikuussa 1929 odoteltiin

Lapissa oli lämmin talvi 1929

Keski-Euroopassa oli kylmää.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua

Jääkauttakin väläyteltiin, koska Euroopassa oli kylmä.

Golfvirtaa epäiltiin Euroopan pakkasäiden aiheuttajaksi, kun samaan aikaan helmikussa Islannissa on 7 astetta lämmintä ja myös Pohjois-Norjassa, Huippuvuorilla ja Karhunsaarella elohopea kohoaa nollan yläpuolelle.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Huhtikuu 1929 oli kylmä

Kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Ohjeita helteiden ja kylmän varalle annettiin siihen aikaan. Ihmisiä ei peloteltu ilmastopropagandalla, koska Suomessa on äärevä ilmasto kovine helteineen ja pakkasineen.

Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista.

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.

1930-luku

1930

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1824/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.

Muualla kuin etelärannikolla Suomessa tammikuun lopulla alkoi talven suhteen olla toiveita.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä.

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

2018 lumi tuli pikkasen myöhempään Lappiin, joten siitäkös mediassa craplandia riemu repesi. Iltalehden johdolla Suomen matkailumainetta pilattiin niin paljon kuin pystyttiin. Lapissa suhtautuivat asiaan rauhallisesti.

Samoin Rovaniemellä jopa FMI:n meteorologi antoi järkeviä lausuntoja, mikä on meteorologien suusta kuultuna äärimmäisen harvinaista 2000-luvulla.

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta monen lumettoman vuoden jälkeen!

Käkisalmella oli talvi, mutta etelärannikolla moitittiin opetushallitusta, kun hiihtoloma piti pitää vesisateessa.

Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Kesä 1936 oli myös ennätyksellisen kuuma lauhan talven jälkeen. Tässä lauhaa talvea seurasti kuuma kesä kuten 1901.

Lumettomien joulujen tilastoa Helsingissä. Tällä 1900-luvun lämpökaudella niitä on saman verran kuin 1990 alkaneella lämpökaudella

Lumettomat joulut Tampereella. Nykyisellä ilmastonmuutoksella on kirittävää edelliseen nähden, jos aikoo saavuttaa jakson 1930-1959 mustien joulujen lukumäärän.

1936 pohdittiin nopean lämpenemisen syitä, joka näkyy sekä lehtikirjoituksista että sen voi helposti laskea niiden sääasemien kautta mitatuista lämpötiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki: https://jitkonen.fi/?p=727. Näistä moelmmista on tehty alla oleva kuvaaja, josta näkee hyvin sen, että 1900-luvun alussa oli täysin vastaava nopea lämpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Huomiona se, että vasemman puoleissa taulukossa on mukana maaliskuu, jota ei ole otettu huomioon kuvan vertailua laskettaessa.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.

Karjanrehua kuskattiin tammikuussa veneellä.

1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli, että saamme jatkossa kulkea vähemmissä vaatteissa kuin ihmiset.

Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenien viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.

Myös kesä 1937 lämpöisen talven jälkeen oli erittäin lämmin.

1938

1938 FMI:n johtaja Keränen totesi mm. talvien lämmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston jopa 7 asteella.

Andreen retkikunnan jäännökset tulivat esille ikijäästä ja sitä pohdittiin, kuinka pysyvä lämmin ilmastonmuutos on.

Lämpöennätyksistä uutisoitiin ihan kuten 2000-luvullakin ja pohdittiin koska appelsiineja kasvatetaan Suomessa. Merenkulkulaitos oli sentään tolkuissaan ja luoasi, että tulee niitä oikeitakin talvia vielä

Puiden kasvun syklisyyttä ja kasvua yleensä ei pidetty hömppänä, kuten FMI Laaksonen 2020 pitää. Tri Keränen / FMI siitä raportoi 1938.

Eri paikkakuntien ilmaston lämpenemisestä uustisoitiin.

Ilmaston lämpenemisen syiden miettiminen oli haastavampaa 1938, kun ihmistä ei vielä osattu sanoa syypääksi siihen. Pohdittiin Golfvirtaa, aurinkoa ja kuuta. Voi kuinka lokoisat päivät nykyisellä ilmatieteellä on, kun ei moisia asioita tarvitse pohtia.

Taisi se sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

1939

FMI:n johtaja Keränen totesi, että Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Ksymykseen, että jatkuuko ilmaston lämpeneminen yhä, Keränen sanoi, ettei sitä kukaan voi tietää. Kovin ovat siinä suhteessa ajat muuttuneet, kun on lätkämailaporukat astuneet remmiin. Banaaneja ei ehkä saada kuitenkaan viljeltyä, kuin vasta nyt 2020-luvulla, jos nykyistä FMI:tä uskoo.

Suomessa on ilmastotiede tehnyt ilmastotutkimusta monesta eri lähteestä (lustot, neulaste, suossa oleva siitepöly, sedimentit) ja tehnut niistä ilmastotieteellisen lämpötilakuvaajan (yläkuva). Edellä olevien lehtileikkeiden mukaan Suomen ilmatiede oli vielä 1930-luvulla täysin samoilla linjoilla ilmastotieteellisten tutkimusten kanssa.

1940-luku

1940

Lämmin 1930-luku päättyi talvisodan pakkasiin 1940 ja ankaria talvia oli kolme peräkkäin. Kuvassa tri Risto Jurva pohtii voisiko Europpaa ja Amerikkaa myöten levinnyt kova ja ankara talvi 1940 toistua.

1943

Suomessa oli kolme kovaa talvea 1940-1943. Vuonna 1943 oli jälleen leuto, ns. valtamerellinen talvi, jolloin Helsingin Ilmalassa tehtiin 28.2.1943 helmikuiden kaikkien aikojen lämpöennätys 11,8 C-astetta.

1944

1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato.

Pienestä jääkaudesta palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitterissä puhui toipumisesta, kun ilmatiede ei taida ymmärtää tätä palautumisasiaa, niin palautuminen jääkaudesta huipentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se näkyy hyvin tässä lehtileikkeessä sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa vähentyneet. Ihmiskunta elää siis erittäin hyviä aikoja 1900-luvulla jopa niin, että sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.

1944 esitettiin sellainen teoria, että Golfvirta pysähtyi 1940 aikoihin siksi, että se tuli liian lämpimäksi ja siksi tukehtui. Teoria ei varmaankaan kestä tieteellistä tarkastelua, mutta vastaava yhteensattuma näyttäisi tapahtuneen vuonna 2021 lämpöisten 2000- ja 2010-lukujen jälkeen.

1949

Tämmöinen päiväkirjahavainto helmikuussa 1949

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä!

Plörinäksi menivät nuo hiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

1950-luku

1951

Oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

1954

1954 oltiin Venäjällä jo sitä mieltä, että lämmin ilmastojakso on päättymässä. Siltikin vaikka oli ollut lämmintä, oltiin historian valossa kylmissä ajoissa yhä, kute alemman kuvan teksti kertoo.

Edellisen leikkeen alakuvassa sanotaan, että maapallon lämpötila on ollut tuhansia vuosia optimilämpötilansa alapuolella. Tästä maapallon optimilämpötilasta kiinnostuin niin paljon, että pohdin sitä asiaa omassa blogikirjoituksessa, johon on linkki tässä: https://jitkonen.fi/?p=904

1960-luku

1961

2020 talvella Talouselämä kirjoitti, että Norjassa ei ole lunta ja pelätään tulevaisuuden puolesta. 1961 pelattiin jääpalloa helmikuun lopussa syyssateiden kaltaisessa kelissä bisletillä. Ikiaikainen perinne lauha helmikuu sielläkin, eikä pelkoa 1961 tunnettu.

Suomessakin oltiin helmikuussa 1961 noihin aikoihin vahvasti plussan puolella.

1961 ei päästy vetämään nuottaa Rymättylässä. Silloin muisteltiin, että 1925 lämpöisen talven jälkeen oli kylmä talvi 1926. No 1962 oli pikkasen kylmempi. mutta ei superkylmä talvi.

1961 osattiin iloita monista säästöistä!

18. päivä helmikuuta 1961 otettiin aurinkoa Tuomiokirkon portailla, pikkupojilla oli polttolasit esillä, kevätpurot lirisivät ja kevään kukkia työntyi mullasta, kuten krookuksia helmikuussa 1961 kevätpuron varrella. Liikaa CO2:ta ilmassa?

1964

Neuvostoliittolainen ilmastotiedemies oli Suomessa luennoimassa menneistä ilmastovaiheista ja oli vakuuttunut siitä, että edellinen lämmin ilmastojakso on päättymässä. Me nyt tiedämme vuonna 2021 kuinka oikeassa hän oli. Tosin siihen aikaan ei oltu yhtä pomminvarmoja klimatologiasta, kute nykyään ollaan ja niinpä tuo tiedemies totesikin: ”Jos pystyisin määrittelemään ilmaston seuraavien 10 vuoden kaudelta, klimatologian puuttuva teoria olisi ratkaistu.”

1964 olivat Innsbruckissa olympialaiset. Lampaat söivät ruohoa Alppiniityillä, kun latuja rakennettiin

1966

Vuonna 1966 muistutettiin siitä, että maanviljelyssä ei pidä tuudittautua jatkuvan lämpöiseen ilmastoon.

1970-luku

1971

1971 oli lauha talvi.

Vielä 1971 ei osattu pitää lauhoja tammikuita mitenkään poikkeuksellisina. HS arkistokuva on hieman valottunut.

1972

1972 oli lauha talvi aina ulkomaita myöten.

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

Pakkasennätyksiä ei enää nähdä, koska niitä tehneet mittauspisteet on siirretty ympäristön kannalta ”sopivampiin” paikkoihin.

Lämpö- ja helle-ennätyksiä sen sijaan kyllä tulemme näkemään, koska niihin liittyvät mittaukset on siirretty sopivampiin paikkoihin rautatieasemille, lentokentille ja satamiin tukemaan ilmastoalarmiin liittyvää uutisointia sekä mielikuvaa lämpenemisen suhteen.

1973

Vielä vuonna 1973 FMI:n Veikko Helminen arveli, ettei Suomi ole muuttumassa tropiikiksi. Ilmatieteen ja median hekuttamaa kaikkien aikojen kuuminta kesää 2018 kesää voi verrata muihin lämpimiin kesiin, jotka Helminen toi esiin 1973. Helsingissä se pärjää, koska 1901 kesän lukema 19.9 C on jossakin vaiheessa muuttunut 17,5 C-asteeksi. Samoin Sodankylässä se 2018 kesä pärjää.

1980-luku

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, muitta musta talvi latisti sen homman.

1984

MTV3 alkoi paatoksellisen ilmastopropagandan levittämisen.
https://www.youtube.com/watch?

1988

Vuonna 1988 näytti jopa siltä, että jääkausi tulee yhtä varmasti kuin flunssa. Ilmasto oli jäähtynyt 1930-luvulta alkaen 50 vuoden ajan. Golvirta oli kovasti jäähtynyt.

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säähistoriaa tunnettiin sielläkin. Myös Helmikuu oli ennätyksellisen lämmin.

1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

Keskimääräistä talvea luonnehdittiin hauskasti.

Pelloilla maakaava vesi uhkasi oraita.

1990-luku

1993

Talvi 1993 oli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteenlaitos piti sitä ilmaston oikkuiluina vielä siihen aikaan. Ja sitähän se olikin, kun katselee tähän kerättyä koostetta menneistä talvista, mutta nyt vuonna 2021 nuo aika ajoin kunkin ilmastosyklin aikana toistuvat leudot talvet eivät enää ole ilmaston oikkuilua, vaan ne ovat muuttuneet ilmastonmuutokseksi, joka kuvatun Suomen säähistorian valossa on täyttä puppua ja kuvitelmaa.

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

1995 oli vielä tolkkua lehtijutuissa.

1996

Mielenkiintoinen juttu vuoden 1996 HS:ssa siihen aikaan, kun se lehti oli vielä tolkuissaan näissä asioissa.

”Nopeimmat (ilmaston) muutokset ovat maailmanhistoriassa toteutuneet jopa alle sukupolven aikana, mikä on kuin valokatkaisijan kääntö geologisella aikajanalla. Löydöt ovat pistäneet tutkijat pohtimaan, ONKO EUROOPPALAISIA KOHDANNUT UUDELLA AJALLA HARVINAISEN HYVÄ TUURI.”

”Suurta yleisöä ihmetyttää se, että tutkijat näkevät väliin ilmastouhkana jääkauden, väliin kasvihuoneilmiön”

”Maailman ilmastohistoria osoittaa, että todennäköisempää on ilmaston heilahdus johonkin äärisuuntaan. Keskivertoiset, lauhkeat olot päättyvät pohjoisessa Euroopassa ennemmin tai myöhemmin, mutta kukaan ei tiedä tuleeko siitä helle- vai turkiskausi”

1997

1997 HS uutisoi, että Itämerellä oli useamman peräkkäisien vuoden jäätön jakso jo 1700-luvulla. Kuten aiemmin todettiin, 1930-luvun Itämeren jäiden laajuus oli vähäisempi kuin 2010-luvun ja sen FMI:nkin edustaja myönsi.

1999

1999 oli tulipalopakkasia Lapissa. Esimakua 2030-2040 -luvuista?

2000-lukua

2020

Tammikuussa tulevan talven luonnetta vielä arvuuteltiin ja erittäin runsasluminen se oli Lapissa sekä lumeton etelässä.

Syykin erikoiselle talvelle osataan selittää, jos halutaan, mutta ei haluta. Asiallisen tiedon jakamisen sijaan esim. FMI keskittyy poimimaan erilaisia lämpötilaennätyksiä, mutta tällaisista perusasioista ei hiiskuta sanakaan, kuten ei 2020 talvella tehdyistä Grönlannin ja Pohjoisnavan kylmyysennätyksistä. Etelämantereen ja Australian kesä sopii sen propagandaagendaan paremmin, kuten myös medialle ja siksi se on kaiken aikaa otsiokoissa ja FMI:n twitterijutuissa esillä.

2020 oli lumeton talvi, mutta miten jatkossa? Ennustuksia paljon tehdään. Aurinkotieteessä on vertailtu 130 vuoden talvisäitä auringon aktiivisuuteen. Sen mukaan kohta on taas edessä lumitalvia, kuten 2009 alkaen viimeksi oli. Perustelut ymmärtää tämmöinen maallikkokin, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan asiaa!

Olemmeko oppineet mitään?

1) 1600-luvun lopussa oli lämmin ja hyvin viljaa tuottava jakso, jonka jälkeen tuli katovuodet, jolloin turvauduttiin jopa kannibalismiin.

2) 1700-luvun lopussa oli lämmin jakso ja 1800-luvun puolessa välissä tulivat suuret katovuodet

3) 1930-luvulla ilmasto oli kuin 500 km etelämpänä ja tehtiin virheitä maanviljelyksessä, kun mm. vehnää alettiin viljellä aina Etelä-Lappia myöten.

4) 2000-2020 on ollut mukavan lämmin jakso, jolloin energianhuoltojärjestelmäämme on alettu romuttamaan mm. siirtymällä satunnaista sähköä tuottavaan tuulivoimaan. Teksasissa 2021 sähköjärjestelmä romahti, kun oli tehty samat virheet kuin Suomessa ja lopetettu noin 10 000 MW:n verran luotettavaa hiilivoimaa.
2018 Teksasissa oltiin asiasta huolissaan ja 2021 tapahtui sähköjärjestelmän täydellinen romahdus, jonka seurauksena ihmisiä kuoli ja syntyi vesivahinkoja, kun putket pakkasessa halkeilivat.
2020 oli tuulivoimaan yhä enemmän tukeutuva Manner-Eurooppa mennä täysin pimeäksi, mutta hyvällä onnella siitä selvittiin. Läheltäpititilanteet sen sähköverkossa ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa.

Toivottavasti meillä päättäjät ovat valmiita kantamaan vastuun vihreästä enrgiapolitiikasta siinä tilanteessa, kun Suomen sähköverkko kovimmilla pakkasilla romahtaa ja ruumiita tulee.

Lopuksi

Tähän kaikkeen meille jaettavaan tietoon ja ilmatieteen asenteeseen sekä nykytilaan liittyen on Lapissa luontoa ja sitä kautta ilmastoa tutkinut professori Antero Järvinen todennut mm seuraavaa:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. ”


http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html


Muuta aiheeseen liittyvää asiaa

Tässä on linkki ulkomaisiin lehtileikkeisiin.
https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions?

1925 on Salon Seudun Kunnallislehdessä tämmöinen mielenkiintoinen kooste:

– 1172 helmikuulla puut tekivät silmuja ja linnut rakentelivat pesiään
– 1289 ei talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1572 oli melkein kuin 1172
– 1607, 1612, ja 1617 olivat lauhoja.
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä juuri nimeksikään
– 1732 oli niin lämmin talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 oli lauhat talvet
– – 1822 ei ollut lunta vielä helmikuun lopullakaan. Hevosilla ei uskallettu mennä jäälle.
Sittenhän vielä 1901 oli todella lämmin vuosi.

Historian säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Säiden jatkuvaan liiotteluun liittyen yhden blogikirjoituksen:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/275208-jopa-poikkeuksellinen-ja-tavanomaista-enemman/

Erityisen jännää on se, mihin tämä kääntyy seuraavaksi! Saammeko nauttia näistä upeista ajoista, vai onko kylmää kyytiä tulossa? Ihmispopulaatio on tällä lämpökaudella 100 vuodessa lisääntynyt 6,5 miljardilla osin, koska on ollut niin hyvät olosuhteet. Kun seuraavan kerran tulee kunnon kylmä jakso, saattaa nykyinen 83 milj ihmistä per vuosi kasvu kääntyä laskuunkin.

En ole miltään ilmatieteen taholta saanut vastausta siihen, onko tuleva lämpötilatrendi vain nouseva, kuten IPCC opetuslapsineen väittää ja että onko 2042 (plus miinus 11 vuotta) ennustettu aurinkominimistä johtuva pieni jääkausi täysin pois suljettu asia.

Siis vain käyrä A) on FMI:n mielestä mahdollinen ja auringon sekä puiden syklisyyden mukainen ilmastotulevaisuus B)- ja C)-käyrä ovat poissuljetut tässä vaiheessa. Se olisi huojentavaa ihmiskunnalle, jos A)-käyrän mukaan mentäsiin, koska maapallon kylminä aikoina mm. kuivuudet ovat yleisiä, jolloin ihmisiä kuolee runsain mitoin muuhunkin kuin kylmään.

Lisäys 1.4.2020, Tulevaisuus, arvauskilpailu

FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen visioi tulevaisutta twiittaamansa HS-jutun kautta. Hän ennustaa tässä HS jutussa, että lumiset talvet katoavat.

Minä en ennusta, mutta pidän mahdollisena, että toisen alla olevan kuvan aurinkotieteen ennustus on todennäköisempi kuin Laaksosen ilmaan heittämä alarmi lumettomsita talvista, koska aurinkotiede pystyy perustelemaan ennustuksensa ymmärrettävästi ja ennuste perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa 130 vuoden säitä vertailtiin auringon aktiivisuuteen. Myös Golfvirran sykleihin luotan, että ne jatkuvat. Toki myös Mauri Timosen edustama dendrokronologia on samoilla linjoilla aurinkotieteen kanssa.

Aika näyttää kumpi meistä osuus oikeaan vai osuuko kumpikaan. Panoksena ei ole mitään, koska jos väärin menee, minä vain uskoin vääriin hevosiin. Laaksosella ja FMI:llä ei myöskään ole mitään tulosvastuuta saati muutakaan vastuuta sanomisistaan, vaan he voivat aivan vapaasti ennustella ihan mitä sylki suuhun tuo. Se vaan sitten menee väärin jos menee ja sitten selitellään ja keksitään uusia ennustuksia. Se on ilmatiedettä.

PS. Tein blogin helteisiin liittyen. Ari Laaksonen tuossa edellä olleessa HS jutussa ennustaa helteiden lisääntyvän. Kun katselee historian kirjoituksia helteistä, herää kysymys mikä sai nuo äärikuumuudet aikaiseksi, kun ei ollut ilmastonmuutosta eikä hiilidioksidia? Maapallon lämpötilaennätyskin on vuodelta 1913! Helleblogi on tässä: https://jitkonen.fi/?p=233

FMI vuonna 2021

Yhtymäkohtia historiaan löytyy myös ilmatieteestä, joka väittää olevansa 100 % oikeassa ja siksi heihin pitäisi uskoa, kun niin väittävät ja truomitsevat muut tieteet hömpäksi, jotka uskaltavat tuoda esille eriäviä näkökulmia omien titeellisetn tutkimusten pohjalta.

FMI:ssä on nimittäin vallalla lysenkolainen perinne. Se kun aikanaan Neuvostoliitonkin lehdistö raportoi Trofim Lysenkon suurista menestyksistä, vaikka ne usein päättyivätkin epäonnistumiseen.

Ihan kuten Ari Laaksonen, Lysenko tuomitsi mielellään akateemiset tiedemiehet ja geneetikot ja väitti, että heidän eristetty laboratoriotyönsä ei auttanut neuvostokansaa. Hän ei yleensä Laaksosen tapaan vaivautunut puolustamaan teorioitaan tieteellisin argumentein, vaan saattoi syyttää kritisoijiaan esim. sabotaasista. Koska Lysenko oli päässyt Stalinin suosioon, tällainen syytös johti helposti Lysenkoa kritisoineiden virasta erottamiseen, vangitsemiseen tai jopa teloittamiseen. Vuoden 1930 puhdistuksissa tuhansia maataloustieteen tutkijoita vangittiinkin. Suomessa ei ilmatiteen piirissä ihan vielä olla tässä pisteessä, mutta punavihreä politiikka ohjaa Suomea kohti tämän vainoamisen mahdollistavaa punavihreää totalirismiä.

Erään professorin sanoin; ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen ja Laaksosen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.

Linkkejä:

Professori Antero Järvisen kirjoittamaa ilmastohistoriaa

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

https://www.ossitiihonen.com/tag/lampokausi/
https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
https://www.youtube.com/watch?v=nUPO6V-Ifkw
https://www.youtube.com/watch?v=aeoXx6IDgLg