1. Johdanto
Tämä Jalmarin kirjoitus pohjautuu monen kymmenen kommentin pituiseen ”keskusteluun”, jota kävin Jalmarin kanssa Facebookin eri ryhmissä. Tässä on vastine Jalmarin tekemään blogiin, linkki:
Jyrki Itkonen ja ilmastodenialismi
Tämä oma blogini on osa blogia: Suomen ilmastorikolliset, linkki.
Jalmari Ikävalko on Googlen mukaan espoolainen kommunisti ja ollut ehdolla erilaisissa paikallisvaaleissa, linkki.
Jalmarin kirjoitukset seuraavassa kursiivilla ja omat kommenttini tummennettuna.
2. Syytöksiä
”Jyrki Itkonen on eräs äännekkäimmistä sosiaalisen median ilmastodenialisteista Suomessa. Hän pitää myös blogia – jota en nyt tähän linkkaa – jota jotkut ilmastodenialistit käyttävät pääasiallisena lähteenä väitteilleen.”
Jyrki: Tyypilliseen vihervasemmistolaiseen tapaan syytetään, mutta ei uskalleta laittaa sitä lähdeaineistoa www.jitkonen.fi esille, josta syytetään, koska kommunistissa järjestelmissä ei luoteta ihmisten omaan ajattelukykyyn. Tämä ajattelumalli on kotoisin Neuvostoliitosta, Kiinasta ja Pohjois-Koreasta, joissa on vain yksi totuus, jota ei saa vaarantaa sillä, että ihmiset ajattelevat asioita omilla aivoillaan. Toisaalta on helpompi syyttää denialistiksi ja vaikka miksi, kun ihmiset eivät näe kaikkia syytökseen liittyviä asioita.
”Itkonen on hyvä esimerkki Brandolinin laista, joka englanniksi myös termillä ”Bullshit asymmetry” tunnetaan; valheellisen tiedon tuottaminen on helpompaa ja vaivattomampaa kuin valheellisen tiedon tunnistaminen ja korjaaminen.”
Jyrki: Olen pyytänyt Jalmaria ja kaikkia muitakin korjaamaan blogeissani esiintyvät virheet, koska haluan tuoda esille vain oikeaa tietoa jatkuvasti levitettävän valheellisen tai ns. kirsikanpoimintaan liittyvän tiedon sijaan.
3. Jalmari korjaa käytyyn keskusteluun liittyviä ”virheitäni”
”Käyn tässä nyt läpi muutamia yleisimpiä Itkosen monista harhaanjohtavista väitteistä.”
3.1 Pieni jääkausi
”Case one. Itkonen on toistuvasti eri uutiskommenteissa ja blogissaan esittänyt, että 80-luvulla ennustettiin jääkautta ja että täten ilmastotieteeseen ei voi luottaa.”
Tämä ei tosiassa pidä paikkaansa. Asiasta on ihan tutkielmia vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa, esimerkiksi The Myth of the 1970s Global Cooling Scientific Consensus.
Alla Petersonin tutkielman löytämät lämpenemistä (punainen käyrä) ja viilentymistä (sininen käyrä) ennustavat vertaisarvioidut tutkimukset.
80-luvun puolella tilanne olikin jo vielä selkeämpi. Yleensä myytti on juuri 70-luvusta, jolloin todellakin oli pieni määrä papereita, jotka hypotetisoivat globaalia viilentymistä. En tiedä, miksi Itkonen puhuu 80-luvusta, jolloin näitä papereita oli suhteessa vielä vähemmän.
Itkonen ei pyydettäessä tietenkään lähteistä tätäkään väitettään mitenkään.
Jyrki: Tähän kohtaan Jalmari on rakentanut olkiukon liittyen 1980-lukuun ja irrottanut yhden kommentin kokonaisuudesta, mutta ei kerro, mihin kuvaan kommentti liittyy. Sillä ei ole merkitystä kumman perään on enemmän huudettu tutkimusten mukaan, vaan että jääkauden tuloa on mediassa ja tiedemiespiireissä ennustettu aina lämpöisten ilmastojaksojen välisissä kylmissä ilmastovaiheissa. Viimeisimmät ennustukset olivat 1950-1980-luvuilla.
Jalmari on kuvan kuvan mukaan niin poikanen vielä, ettei ole elänyt kuin tämän yhden ilmastovaiheen verran. Minä olen syntynyt 1955 ja muistan ollessani Jalmarin ikäinen 1970-1980-luivuilla, kuinka media ennusti jääkautta, koska elimme varsin kylmiä vuosikymmeniä ja ilmasto oli aika jäähtynyt 1900-luvun alun lämpökauden jälkeen. Tämä jääkausiasia oli globaalisti tunnettu ja se esitettiin myös pilakuvien kautta.
Jyrki: Toki kuten Jalmari toteaa, jääkauden tuloa nykyistä vastaavan lämpöisen jakson perään ounasteltiin myös median lööpeissä.
Jyrki: 1950-luvulla jo tunnistettiin, että lämmin ilmastojakso on lopuillaan.
Jyrki: Jääkausi tulee yhtä varmasti kuin flunssa ja siksi siitä niin paljon myös kylmällä 1980-luvulla kirjoitettiin.
Jyrki: Vielä 1996 esim. HS oli tolkuissaan. O ”Suurta yleisöä ihmetyttää se, että tutkijat näkevät väliin ilmastouhkana jääkauden, väliin kasvihuoneilmiön”
3.2 Lämpötilagraafeja
Case two. Itkonen skaalaa, leikkaa ja tiivistää graafejaan saadakseen ne näyttämään jotain muuta, kuin mitä ne näyttävät.
Tässä kuvassa se näkyy vähän huonosti, mutta alla Itkonen on ottanut Ilmatieteenlaitoksen graafit Sodankylän ja Helsingin lämpötiloista.
Graafit ovat tältä sivulta: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Pyöräitin yksinkertaisin lineaariregression Sodankylän datalle. Se näyttää 100 vuoden ajalta tältä:
Jyrki: Jalmari on laittanut lineaariregression Sodankylän käyräänsä. Se on sen suuntainen kuin on pienestä jääkaudesta palautumisen käyrä esim. Tornionjoella, josta muistaakseni myös puhuimme. Jalmari on jäljillä sen suhteen, että maapallo palautuu yhä pienestä jääkaudesta, joka näkyy oikein hyvin mm. Tornionjoen jäidenlähdössä. Tosin 2000-luvulla tuo palautuminen on ottanut takapakkia.
Tässä linkissä on erilaisia asioita, joissa ilmastonmuutos näkyy luonnossa.
Jyrki: Sodankylästä on lämpötilojakäyriä, joista jokainen voi päätellä ja havaita, että ilmasto vaihtelee 60-70-vuoden sykleissä, eikä nykyinen lämpenemisvaihe poikkea edellisistä millään tavalla.
Jyrki: Sitten on Jalmarilla kuva, jota sanotaan kirsikanpoiminnaksi. Yläpuolelta näkee sen, miksi niin sanotaan.
Ja 50 vuoden ajalta tältä:
100 vuoden lineaariregressio näyttää 1.2 asteen lämpenemisen ja 50 vuoden lineaariregressio näytää yli 2 asteen lämpiämisen.
Jyrki: Edelliseen kuvaansa Jalmari on siis poiminut ns. kirsikan, mutta on täysin oikeassa sen suhteen, että ilmasto on lämmennyt 2 asteen verran myös Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan.
Jyrki: Saman lähteen mukaan talvet ovat lämmenneet eniten eli jopa 3 asteen verran.
Jyrki: Suomen talvissa ilmaston jäähtyminen näkyy selkeästi, kun kuvan tekee Jalmarin menetelmällä ja valitsee aloitusvuoden sopivasti.
Yllä Itkonen on myös linkannut graafeja muunmuassa Amerikan lämpötiloista. Valitettavasti kuva on niin pieni, etten saa selvää sen väitetystä lähteestä, mutta Amerikan pintalämpötilan muutokset löytyy esimerkiksi täältä, ihan virallisista lähteistä: https://www.epa.gov/climate-indicators/climate-change-indicators-us-and-global-temperature
Täysin erilainen kuvaaja kuin Itkosen esittämät.
Jyrki: Nyt Jalmari hakee mieleisiään kuvia Amerikasta, jota voi myös sanoa kirsikanpoiminnaksi. Sama osataan Suomessa. Käyrät voi esittää monella tavalla ja tuo Jalmarin tapa on meilläkin käytössä.
Jyrki: Amerikan keskilämpötilat voidaan esittää niiden mittausten kautta, joilla on pitkä mittaushistoria.
Jyrki: Tosin USA:ssakin räikeästi adjustoidaan käyriä ja siitä jäädään rysän päältä kiinni, mutta tämmöiseen toimintaan ei Jalmari puutu. Se kun kait tehdään hyvän asian puolesta, joka periaatteena oleellisesti kuuluu kommunistiseen punavihreään maailmakuvaan ja ajatusmalliin.
3.3 Mieluisat mittausjaksot
Jyrki: Edellä Jalmari oli valinnut mieluisan Sodankylän 50 vuoden mittausjakson blogiinsa ja nyt hän syyttää minua samasta asiasta. Itse asiassa olen havainnut saman asian Suomen ilmatieteessä sekä YLE:ssä ja siksi olen tehnyt siitä asiasta oman bloginkin,
linkki: YLE ja ilmastolliset vertailukaudet
Case three. Itkonen valikoi omia mielivaltaisia mittausjaksojaan ja kuukausiaan.
Esimerkiksi yllä olevassa graafissa on valikoitu joulu-helmikuun tilastot ja tehty 10 vuoden liukuma Sodankylän talvilämpötiloista. Valitsemalla juuri sopivan liukumavälin, sopivan mittausjakson ja sopivan datasetin, Itkonen manipuloi dataa saadakseen sen näyttämään itselleen suotuisalta.
Graafi isompana:
Ilmatieteen laitoksen talvitilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot
Oikeasti 100 vuoden lineaariregressio näyttää 1 asteen lämpenemisen:
Jyrki: Nyt putosin kärryiltä. Ollaan Jalmarin kanssa paljon puhuttu CO2:n vaikutuksesta ja ihmisen syyllisyydestä sekä ns. lätkämailasta ja sen lavasta, jonka ihminen on lämpötiloihin saanut aikaiseksi. Ei se näy mitenkään tuossa Sodankylän talvessa.
Jyrki: Sitten Jalmari taas poimii kirsikan, eli yhden ilmastollisen vertailukauden. Niitä pitäisi olla kolme peräkkäin, koska vain kaksikin antaa yhden kylmän ja yhden lämpöisen 30-vuotisen vertailukauden.
Myös 30 vuoden aikana tulos on selvä:
Sama trendi on myös esimerkiksi 50-luvulta 2010-luvulle. Tai 40-luvulta 2005-luvulle.. Tai 70-luvulta 15-luvulle.. Suunta on ylöspäin, ja se näkyy jokaisella pidemmällä aikavälillä.
Muuta huomioitavaa on myös se, että 10 kylmintä talvea ovat kaikki ennen 2000-lukua. Ja löytyypä se mittaushistorian lämpiminkin talvi 2000-luvulta, vaikkakin vain asteen kymmenesosalla.
Jyrki: Kyllä Jalmari on oikeilla jäljillä, ilmastossa on lämpöinen vaihe meneillään ja lämpöisiä talvia esiintyy myös Sodankylässä.
3.4 Yksittäisiä rajatapauksia
Case four. Itkonen käyttää yksittäisiä rajatapauksia näyttääkseen, että ne tuhannet muut havainnot ja tutkimukset ovat väärässä.
Itkonen on oikein tarkkaan etsimällä onnistunut löytämään 30 vuoden ajanjakson, jolloin yksittäisellä mittauspisteellä (Sodankylä) on talvilämpötilat ollut yhtä lämmintä kuin nyt.
Kuitenkin koko vuoden lämpötilat ovat olleet korkeammalla; 1990-2020 lämpötila on ollut noin 0.3 astetta, kun taas 1921-1950 keskilämpötila oli noin -0.3C.
Ja tietenkin jos tarpeeksi pitkään etsii, joltain mittausasemalta löytyy trendin vastainen 30 vuoden jakso. Se on itsestäänselvää, kun dataa on niin paljon ja kun yksittäisen alueen ja yksittäisen vuosikymmenen tai jopa muutaman vuosikymmenen lämpötilat vaihtelevat jo muutenkin melko paljon.
Jyrki: Kappale 1 vastaus: Kerroin Jalmarille, että Suomessa ei ole pitkää lämpötilahistoriaa kuin muutamalla paikkakunnalla, joista Sodankylä on yksi ja Kaisaniemi on toinen. Ihmettelin sitä asiaa, että ilmastonmuutos kiertää esimerkiksi tuon Sodankylän, jossa pitäisi lämmetä 2 kertaa muuta maailmaa enemmän ja nopeammin. Eikö sen pitäisi olla merkittävä uutinen, että joku paikka on suojassa ilmastonmuutokselta? Laitoin esimerkin myös Jyväskylästä, joka näyttäisi olevan suojassa ilmastonmuutokselta. Lätkämailaa ei sinnekään saa rakennettua.
Jyrki: Keskimmäinen kappale vastaus: Mediassa ja ilmatieteessä oikaistaan 1850-luvulta suoraan 2020-luvulle ja puhutaan jopa kahden asteen lämpenemisestä. Oikeammin olisi todeta, että ilmasto lämpeni 1850 alkaen 1,7 astetta vuoteen 1940 mennessä ja sen jälkeen se on lämmennyt noin 0,3 asteen verran.
3.5 Jalmari syyttää valehtelusta
Case five. Paremman puutteessa Itkonen valehtelee ihan suoraan.
Lämpötilasarja löytyy täältä: https://www.metoffice.gov.uk/hadobs/hadcet/ ja täältä: https://datarepository.wolframcloud.com/resources/dzviovich_Hadley-Center-Central-England-Temperature-HadCET-Dataset
Ensimmäisen linkin käyrässä näytetään keskilämpötilan muutokset suhteessa normalisoituun ajanjaksoon, 1961-1990. Eli siis keskiviiva kuvastaa tuon 30 vuoden keskilämpötilaa.
Jälkimmäisen linkin takaa löytyy 5 vuoden liukuva keskilämpötila.
Niinkuin näkyy, kumpikin selkeästi osoittaa lämpötilan kasvun.
Itkonen siis ihan suoraan valehtelee datasta.
Jyrki: Jalmari ei tietenkään laita näkyville niitä lämpötilakäyriä, jotka hänelle Keski-Englannista esitin. Ja kuten aiemmin FMI:n kuvasta näkyy käyriä voi esittää monella tapaa. Tässä on Keski-Englannin kesien ja talvien keskilämpötilat.
Jyrki: Tässä on Keski-Englannin koko vuoden keskilämpötilasarja. Siinä näkyy, että Jalmarin kirsikka on täysin oikein poimittu. Minun silmissäni ei kuvassa ole merkittävää poikkeavuutta menneen lämpötilahistorian valossa, mutta Jalmari sen nuorilla silmillään näkee siinä. Mutta mikä on se vale?
Tässä linkissä on Keski-Englannin lämpötilakäyrät kuukausittain esitettynä.
Jyrki: Itse asiassa kun käyriä tarkastellaan oikein, Keski-Englannissa on tämän lähteen mukaan tapahtunut jopa lievää jäähtymistä 2000-luvulla.
”Nämä tiedot – käyttämällä ilmatieteen laitoksen ylläpitämää Keski-Englannin lämpötilaa (CET) – on nyt päivitetty vuoden 2017 loppuun, kuten kuvasta 1 näkyy. Se osoittaa laskun jatkuvan, vaikka viimeaikaiset lämpimät vuodenajat ovat hieman vähentäneet laskutrendiä.”
4. Jalmarin loppulausunto
Oikeassa elämässä Itkonen voi varmasti olla ihan mukava tyyppi, joka on hyvää saunaseuraa ja jonka kanssa voi rennosti jutustella niitä näitä.
Halusin hänet kuitenkin ottaa esimerkkinä siitä, miten vaivalloista ilmastodenialistien väitteiden kumoaminen on. Itkosen graafien ja väitteiden kritisointi on vaatinut minulta tilastoanalyysikoodin kirjoittelua, tutkimusten läpi pläräämistä, tutkimusten ettimistä, alkuperäislähteiden ettimistä, datasettien sovittamista ja perkaamista,
Jyrki: Jalmarin loppulausunto kuvaa, kuinka työlästä on vääntää faktat haluamaansa esitysmuotoon. Kyllä Kaisaniemen lämpötilankin saa lätkämailaksi jos haluaa, mutta on siinä hieman vaivaa nähtävä. Tämä kuva on täysin oikein tämäkin ja Jalmarin suurella vaivalla haettujen kuvien kaltainen. Ilmastopropaganda vaatii työtä, mutta minun hakema faktatieto löytyy helpommin.
..
Aikaa on mennyt aivan tuhottomasti.
Samaan aikaan kun olen sitten näitä vasta-argumenttejani Itkoselle esittänyt, hän suoltaa uusia väitteitä ulos nopeata tahtia. Mitenkään en pysty niitä kaikkia kumoamaan.
Itkonen ja Itkosen kaltaiset ilmastodenialistit pystyvät tuottamaan valheellisia väittämiä nopeammin kuin mitä niitä ehtii kukaan korjata.
En usko, että näitä kovimpia ilmastodenialisteja pystyy käännyttämään mitenkään. Epäilen, etteivät he muutenkaan ajatuksella käy läpi annettuja vasta-argumentteja ja niiden lähteitä. Korkeintaan nopeasti selailevat ne läpi, mutta eivät niistä sen enempää välitä. Minusta on kuitenkin tärkeätä, että toisinaan sanotaan näille reilusti, asiallisesti ja lähteistetysti vastaan – joskus ne vastaväitteet voivat kuitenkin estää jotakuta epävarmaa henkilöä putomasta ilmastodenialismin kaninkoloon.
Tosiasia nykyään on, että +99% tutkijoista ja tutkimuksista alkaa olemaan sillä kannalla, että ilmastonmuutos todellakin tapahtuu ja että se on juurikin ihmisen toiminnan ansiota.
Onkin todella hubristista ja egoistista luulla, että pystyy kouluttamattomana Facebook-kommentaattorina kumoamaan alan asiantuntijoiden todella ylivoimaisen enemmistön tutkimuksen.
Jyrki: Jalmari vetää kovia ja aika lailla vääriä johtopäätöksiä. Minä en ole missään vaiheessa kiistänyt ilmastonmuutosta, vaan tuonut esille blogien kautta sen, kuinka se oikein selvästi näkyy luonnossa. On näkynyt jo yli 300 vuoden ajan. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastonmuutos-luonnossa/
Tiede ei ole äänestämistä, eikä sille saa vakuuttavuutta sen suhteen kuinka moni uskoo siihen. Luulisin kyllä, että liki 99 % ihmisistä uskoo siihen, että ihminen vaikuttaa ilmastoon. Minäkin uskon. Se vaan, että hiilidioksidilla ei ole siinä asiassa suurtakaan roolia, koska sen säteilypakote on saavuttanut saturaatiopisteensä, eikä sen vaikutus enää ole merkittävä pitoisuuden kasvaessa. Tässä yhteydessä puhutaan ilmastoherkkyydestä, josta tiedemiespiirit antavat varsin erilaisia tuloksia. Jopa IPCC:n RCP-arviot koostuvat kovin erilaisista mallinnuksista ja siitä on kuva lopussa.
Hupaisin ja ristiriitaisin Jalmarin väitteistä on viimeisimmässä kappaleessa. En yritä Facebook-kommentaattorina kumota mitään, vaan tuon esille todella paljon sitä tietoa, jota esimerkiksi vanhat lehdet ovat ilmastoasioista aikanaan kertoneet. Sillä kyllä kumoaa helposti sen, että nykyiset säät ja sääilmiöt olisivat jotenkin poikkeuksellisia, kuten Jalmarin kaltainen nuoriso uskoo. Ja se lehtien kertoma historian tieto istuu oikein hyvin yhteen ihan oikean ilmastotutkimuksen kanssa, jota on paljon tehty dendrokronologiassa globaalisti, luonnossa, jäätikkökairauksissa, termodynamiikassa, aurinkotieteessä ja biologiassa.
Itse asiassa olisi hassua, jos vanhojen lehtien kertoma sää- ja ilmastohistoria olisi täysin väärää! Vielä kerran lähteet, joissa voi käydä lukemassa kokoamaani aineistoa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/itkonenlindgren/
Ilmastoherkkyysmallinnusten lopputuloksista on myös tällainen esitys.
