Johdanto
Lapset pyysivät vaaria kertomaan lumesta. No tässä isovaari kertoo menneistä Suomen talvista ja lumesta median kirjoitusten kautta.
Lisäksi Suomessa oli kuvan mukainen hanke ”pelastetaan talvet”. Se hankkeena osoittaa sen, kuinka huonosti Suomen säähistoria tunnetaan ja siihen liittyvä luonnollinen ilmaston vaihtelu ja syklisyys. Kun ilmaston vaihtelun tuntee, tietää että aurinko pelastaa tulevat talvet samalla tavalla kuin se pelasti 1600-, 1800- ja 1900-luvuilla. Ei tarvitse lastenkaan olla huolissaan moisesta ikiaikaisesta asiasta, että välillä Suomessa on lunta enemmän ja välillä vähemmän. Sitä ei nykyinen ilmatiede kykene kertomaan, joten tässä siihen liittyvä historian katsaus median kirjoittamana tylsien ilmatieteen käppyröiden sijaan. Toki niitä käppyröitä tässäkin koosteessa muutama on.
Samasta aiheesta on US-kooste: ”Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana”.
Myös helteisiin liittyen on lehtileikkeitä ja vähän muutakin linkeissä: ”1900-luvun alun helteet” ja ”Maapallon kuumin aika”
Poimintoja leutoihin ja lumettomiin talviin liittyen
Vihje: kuvat näkyvät paremmin suurentamalla näyttöä tai avaamalla ne eri välilehdessä.
Esihistoriallinen ja -teollinen aika
Suomen talvista ei ole esihistorian ajalta paljoakaan tietoa, mutta ilmeisen lämpimiä ne ovat olleet, koska esihistoriallisella aikakaudella Suomessa syötiin vesipähkinöitä, joita nykyään ei näin pohjoisessa kasva ja metsärajakin Lapin tuntureilla oli nykyiseen nähden korkealla.
Keskiajan lämpökaudella maapallon väestö tuplaantui, kun nykyisellä lämpökaudella sen ennustetaan kymmenkertaistuvan 10 miljardiin ihmiseen vuoden 2050 paikkeilla. Varsin kukoistavaa aikaa tuolloin elettiin ja Viikingitkin alkoivat elellä Grönlannissa.
1693
Yhtenä poimintana vuosi 1696 oli säiltään niin erikoinen, että siitä on paljon kirjoitettua historian tietoa.
Kovaa aikaa oli tuo 1600-luku kuten oli 1800-lukukin, kun ihmisiä kuoli kylmään aikaan kuin russakoita. Täytyy toivoa ettei tuo 200 vuoden kalman sykli osu 2000-luvulle, koska 1400-luvullakin oli kylmät kuolon ajat (1400, 1600, 1800 ja ?2040?).
1700-luku
1700-luvun lopun talvista on vähän historian tietoa, mutta kesät ennen kylmää esiteollisen vuoden 1850 jälkeistä aikaa olivat Hesarin 1928 kirjoituksen mukaan kovin lämpimiä ja se näkyy myös lustotieteessä tehdyissä proxyissa.
Tässä edelliseen liittyvä HS kirjoitus.
1800-luku
1822
Talvi oli lauha ja kauraa kylvettiin jo huhtikuun alussa. Kuten edellä olleet historian kirjoitukset kertovat, ilmasto oli:
– lämmin 1700-luvun lopussa ja1800-luvun alussa,
– mutta kylmeni voimakkaasti 1850-luvun jälkeen
– lämmeten sitten huomattavan nopeasti ja paljon, eli 2 asteen verran tultaessa 1940-luvulle.
1824
Turun Sanomat leutojen talvien aikaan vuonna 1924 kertoi millaisia talvia oli 100 vuotta sitten vuonna 1824. Kuinkas ollakaan silloinkin ihmeteltiin leutoja talvia kuten nyt 100 vuoden kuluttua vuonna 2024. Hauska yhteensattuma siis lehtikirjoitusten mukaan on se, että leutoja talvia oli 1824, 1924 ja 2024.
1824 kirjoitettiin: ”Että talvet entisinä aikoina olivat kylmemmät, kuin nykyisempinä ovat olleet, sen todistaa kuikin vanhempi ihminen, joka siitä on vaarin ottanut ja sen muistossansa pitänyt”
Kyllähän siinä talvet sitten hävisivätkin taas 1930-luvulla, kuten myöhemmin havaitaan.
1836
Vuoden 1836 lehdessä ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu muun Euroopan saman ajan säihin.
1850
Vuoden 1850 Suomen keskilämpötila on jossakin laskettu kahden lämpötilojen mittausaseman (Oulu ja Helsinki) perusteella kymmenysosa-asteen tarkkuudella. Missään ei kerrota mikä on Suomen keskilämpötila vuonna 1850, vaan jokaisessa käppyrässä on vertailu, että nykyään on x,y astetta lämpöisempää kuin esiteollisella ajalla vuonna 1850. Mikä on vuoden 1850 Suomen virallinen keskilämpötila ja miten se on määritelty?
1900 -luku
1901
1901 ihmeteltiin Utsjoella asti helmikuun lumettomuutta ja epäiltiin tanskalaisten revontulitutkijoiden varastaneet revontulet ja sen kautta aiheuttaneen lauhan talven 1901, jolloin kesäkin oli kuumempi kuin lämpöisenä kesänä 2018.
1903
Talvien ennustettiin lauhtuvan ja Grönlannin sulavan.
1904
Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet: ”Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä.”
1909
1909 kylmät talvet ovat miespolven aikana muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta 2020-luvulla!
Lintufaunat olivat muuttaneet pohjoisemmaksi. Ihmiset olivat sitä mieltä, että ilmasto on lämmennyt, mutta tiede oli toista mieltä vielä siihen aikaan.
1910 -luku
1910
Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.
Tuleeko maa lämpöisemmäksi? Ornitologiset ilmiöt ovat aikaan saaneet vallankumouksen meidän lintumaailmamme biologisessa luonteessa sekä lajien maantieteellisessä leviämisessä.
Sveitsin hallituksen virallisessa tilastossa osoitettiin, että Wallisin Alppien jäätiköt yhä pienenevät.
1911
Sääilmiöiden jaksollinen tutkiminen oli ilmatieteen tärkein asia 1911 aikoihin. Pohjois- ja Etelänapa sulivat ja Afrikka ja Aasia kuivuivat.
Rautatientori oli Veneziana rankkasateen jälkeen.
1912
1912 uutisoitiin lämpimästä Alaskasta ja siitä, että Huippuvuorilla oli kukkaketoja.
Samoin jäävirrat vetäytyivät sekä Pohjois- että Etelänavalla.
Näihin napojen ja jäätiköiden sulamiseen liittyen olen tehnyt oman koosteen. Siitä jokainen voi valita sen tieteellisen povauksen, johon itse eniten uskoo, linkki ”Napojen ja jäätiköiden sulamisennustuksia”.
Myös 1912 uutisoitiin Iltalehdessä, että jäätiköt sulavat
1913
1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.
Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta täysin hysteerinen.
Kirje Helsingistä, lumeton joulu, lumeton tammikuu.
Ilmastonmuutosta epäiltiin tammikuussa ja sitä, että Helsingin ilmasto muuttuu meri-ilmastoksi.
Tammikuussa oli pakasta, mutta amerikkalainen tiedemies on väittänyt, että maailma muuttuu kesämaaksi. Lintulajit olivat muuttaneet pohjoisemmaksi ja Huippuvuorilla oli lämmintä. ”Jos em. tietoniekan ennustukset pitävät paikkansa, maapallomme kuumuudesta sulaa”.
Vuonna 1913 tehtiin maapallon voimassa oleva lämpötilaennätys.
1914
1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.
Huomiona se, että vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta, joka tehtiin epämääräisissä olosuhteissa Liperin lentokentällä.
Joulun riemuja Papulan rinteillä!
1915
Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin: ”Nuoret eivät muista tällaista nähneensä, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: Tällaisia talvet olivat ennen”.
1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty. Tosin Suomessa vuonna 2019 uutisoitiin tästäkin asiasta tyypillinen valeuutinen.
Sitten tulikin pitkä lauha 1920-1930 -lukujen jakso, jolloin esimerkiksi Helsingissä ei 15. päivä tammikuuta ollut lunta viitenä vuotena lainkaan. Vastaava tilanne on ollut 20 edellisen vuoden aikana neljä kertaa, kun 15.1.2020 lasketaan mukaan. Helsingin tammikuun 15. päivän lumimäärä oli 1920- ja 1930-luvuilla paljon äärevämpi kuin nykyään on.
Joulukirkkoonkin mentiin usein veneillä tai laivoilla.
1915
Lustotiede eli dendrokronologia oli vuonna 1915:kin klimatologian yksi kulmakivi. Tässä on puiden lustoista mallinnettu Kalifornian ja Aasian lämpötiloja, jotka osuvat hyvin yhteen Suomessa tehdyn lustotieteen kanssa.
Kalifornian megakuivuudet tietysti näkyvät myös lustoissa. Nykyiselle Kalifornian populaatiolle historiassa koetut kuivuudet olisivat kova paikka.
1920
1920 uudenvuoden aattona arvuuteltiin tulevan vuoden säitä. Ikiaikainen tammikuinen vesisade nähtiin hyvänä asiana tulevan sadon näkökulmasta katsottuna.
Heikinpäivän tori tammikuussa Joensuussa
1921
Talvi oli leuto ja vettä satoi tammikuussa 1921. Atlantin vaikutus Suomen talviin tunnettiin siihen maailman aikaan. 2024 ei enää tunneta tuotakaan AMO/NAO -ilmiötä. Itse asiassa Suomen ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori sanoo AMO-ilmiön olevan näköharha.
1923
1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.
1923 myös Australiassa havaittiin ilmastonmuutos
1924
Lumi tuli talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.
Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.
Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä: ”jos tätä tilannetta kestää kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa enää olekaan jääkenttiä”. Samoin Grönlannissa ”jäävuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin”.
Vielä 1924 Helsingissä oli uudenvuoden aattona golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja poliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan, kuten lämpötilakäyriä adjutsoidaan! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin 2020-luvulla on jotenkin ihmeelliset vuodenajat säineen.
1925
1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.
Tarjanne seilaa tammikuussa 1925 Saimaan aalloilla.
Suomessa lämmin 1925 talvella ja Lapissakin +10 astetta kuumaa, kun Afrikassa oli kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.
Kesäinen kuva Helsingistä.
Näsijärvi ei jäätynyt
Huippuhiihtäjämme Collin ja Autio etsivät lunta aina Rovaniemeltä asti, mutta vetivät siinä vesiperän.
Pohjanmaallakin oli lumetonta.
Sotilailla oli ongelmia. Samoin puut hiirenkorvalla helmikuussa. Nurmikot vihersivät ja perhoset lentelivät.
Runojakin rustattiin.
Talvihistoriaa Hämeenkyröstä. Lähde taitaa olla Ruotsista ja kaikki lehdissä mainitut havainnot eivät koske Suomea.
Edellä mainitun 1421 hedelmäpuiden kukinnan tutkin historian kirjoituksista, koska joissakin historiikeissa vuoden 1421 mainitaan olleen erittäin kylmä:
– Talvi 1420 / 1421 jKr [Euroopassa] talvi oli niin leuto, että huhtikuussa 1421 siellä oli kirsikoita ja toukokuussa viinirypäleitä.
– Talvi 1421/1422 jKr. ”Tänä vuonna Seine, joka oli suuri, muuttui melko lujaksi.” [Vuonna 1492, Seine-joki on Ranskassa turvonnut ja sitten jäätynyt kiinteäksi.]
Tammikuun 12. päivänä 1422 oli pahin kylmä, jonka ihminen oli koskaan nähnyt. Se jäätyi niin hirveästi että alle kolmessa päivässä kellareissa oleva etikka ja viini jähmettyivät jääpuikoiksi, jotka riippuvat kellarin holvit. Seine-joki Ranskassa paisui ja jäätyi täysin. Kaivot jäätyivät neljän päivän sisällä.
YHTEENVETO
Suomalaisissa lehdissä mainittu lämmin maaliskuu oli vuonna 1421 kuten lehdet kirjoittavat.
Talvi 1421/1422 oli erittäin kylmä ja silloin kulkivat myös Ruotsista Tanskaan jäätä pitkin.
Ilmaston ennustettiin lämpenevän niin paljon, että paistetut satakielet putoavat taivaalta suihimme.
1926
1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vaikutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lusto- ja neulastutkimusten tapaan kaikin keinoin vähätellään.
Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2024.
1927
1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.
Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko jo vuonna 1927?
Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.
1928
Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen. 1893 jälkeen ei Tukholmassa ole ollut pakkastalvia ja sitä ennen 1893 tammikuun keskilämpötila oli 7,4 C ja helmikuun keskilämpötila – 10,5 C.
1929
1929 muisteltiin 1873 leutoa talvea ja äkillistä lumentuloa.
Samoin raportoitiin Sveitsin jäätiköiden katoamisesta ja Etelänavan sulamisesta sulamisesta. Sanoivat myös, että säästö on muuttumassa ja sen osoittavat sekä ilmastokatastrofit että säätiedot, kuinka tutun kuuloista näinä päivinä!
1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää 2020-luvulla!
Suuri muutoskausi meneillään jossa maa ja sen ilmasto olivat 1929.
Erityisen lumisia vappuja muisteltiin.
Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua
Siinä oli heti kohta Jäämerellä veden lämmöt 22 -asteisia.
Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.
Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.
Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.
1930
1930 kylvettiin ruista tammikuussa ja hevoset olivat pelloilla.
Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1924/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.
Tammikuussa kesäntuntuinen kuva Päijänteellä sekä kahvikestit ulkona tammikuussa 1930.
Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.
Maaliskuun toinen päivä otettiin aurinkoa Kaivopuistossa.
Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat. Kymmeniä ihmisiä kuoli.
Hiihtokilpailuihin oli vaikeaa valmistautua, koska ei ollut lunta.
Meijereillä ja sairaaloilla oli hankalaa, kun oli jäättömiä talvia.
”Miten käy Pohjoisnavan?” Tuhansia jääkarhuja ja eskimoita kuoli helteeseen.
Pohjoisnapa siis keikkuili sulassa vedessä.
Vapun siirtoa kaavailtiin, jotta porvarit saisivat laiskotella lämpimässä säässä.
1932
1932 Päijänteellä soudeltiin jouluaattona 1932 ja kukkia istutettiin uudenvuoden aattona 1932
Yksi havainto on myös se, että lämpöisillä ilmastonmuutoskausilla linnut pyrkivät yhä pohjoisemmaksi. Havaintoina se, että kottarainen pesi ensi kertaa Enontekiön Lapissa vuosina 1931 ja 1932, taltiainen 1935 ja peltosirkku 1936.
Ei ollut helppoa Lake Placidissakaan talvella 1932
Talviurheilua peruttiin muutenkin.
Mikkelissä oli lumeton joulu.
Sään ennustamisen tarkkuus oli samalla tasolla kuin 2000-luvulla.
1933
Oulussa oli musta joulu ja useampiakin peräkkäin. Helsingissä oli satanut lunta.
Raahen suunnalla oli lumetonta uudenvuoden aikaan.
Metsätyöt olivat ongelmissa vielä helmikuussa
1934
Golfvirta oli lämpöisempi kuin koskaan. Narvikin vuonossa vesi oli 22 C lämmintä.
Kevät 1934 oli jopa erittäin helteinen.
1934 ehdotettiin, että voimisteltaisiin lumettomina talvina, niin pysyttäisiin hyvässä kunnossa.
1935
1935 oli ainoa lumeton joulu Levillä.
Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!
Kunnon talvia kaipailtiin 1935
Ilmanalan vaihtelut tunnettiin vielä tuohon aikaan toisin kuin nykyään.
Paluuta 3000 vuoden takaiseen ilmastoon siis veikkailtiin.
Hiihtolomia pidettiin vesisateessa.
Talvien lyhentymisen takia alettiin tarvitsemaan välikausivaatteita.
Pohjanmaallakin alettiin tottua lumettomiin jouluihin!
1936 raportoitiin jäämeren sulamisesta.
1936
1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.
Kesä 1936 oli myös ennätyksellisen kuuma lauhan talven jälkeen. Tässä lauhaa talvea seurasi kuuma kesä kuten 1901.
1936 pohdittiin nopean lämpenemisen syitä, joka näkyy sekä lehtikirjoituksista että sen voi helposti laskea niiden sääasemien kautta mitatuista lämpötiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki: https://jitkonen.fi/?p=727. Näistä molemmista on tehty alla oleva kuvaaja, josta näkee hyvin sen, että 1900-luvun alussa oli täysin vastaava nopea lämpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Huomiona se, että vasemman puoleisessa taulukossa on mukana maaliskuu, jota ei ole otettu huomioon kuvan vertailua laskettaessa.
Arktinen alue oli sulamassa.
1937
1937 soiden kuivausta pidettiin ilmastonmuutoksen syynä.
1937 tammikuussa soudeltiin rehua saariin
1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.
Talvi tuli vitkutellen 1937.
1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli, että saamme jatkossa kulkea vähemmissä vaatteissa kuin ihmiset.
Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenien viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.
Matinpäivän ennustuksia
Myös kesä 1937 lämpöisen talven jälkeen oli erittäin lämmin.
1937 pidettiin meren pohjan muutoksia syypäinä tulviin ja hirmumyrskyihin. Tässä on lyhennelmä lehtijutusta, jossa Mark Twainia siteerataan: ”Kaikki ihmiset puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen sitä”. No nyt 2020-luvulla luulevat ilmaa auttavansa, kun touhuavat hiilidioksidin kanssa.
Toinen lyhennelmä merenpohjajutusta.
Lustotiede eli dendrokronologia tunnettiin tuohon aikaan.
1938
1938 FMI:n johtaja Keränen totesi mm. talvien lämmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston jopa 7 asteella.
Suomen ilmatieteen laitoksen ja sen johtaja Jaakko Keräsen havainnoista uutisoitiin monissa lehdissä.
Se oli globaalia se sen ajan ilmastonmuutos.
Oletettiin ett. Grönlannin jääkenttien häviäminen oli yhteydessä Suomen lämpimiin talviin.
Merilinnut alkoivat talvehtimaan arktisilla alueilla.
Ilmasto muuttui kovasti.
Metsien osalta ilmastonmuutos oli kultakaivos!
Puiden kasvun paranemin ilmastonmuutoksen myötä havaittiin.
Huippuvuorilla ilmasto lämpeni suurimpien arvioiden mukaan jopa 9 asteella. Niinpä jäätikössä olleet Andreen retkikunnan jäännökset löytyivät.
Andreen retkikunnan jäännökset tulivat esille ikijäästä ja sitä pohdittiin, kuinka pysyvä lämmin ilmastonmuutos on.
Huippuvuorilla nopeaa lämpenemistä ja Ranskan Alppien ennustettiin sulavan kokonaan.
1938 arveltiin kahvin, riisin ja rusinan viljelyn olevan kohta mahdollista Suomessa.
Merenkulkulaitos oli sentään tolkuissaan ja lupasi, että tulee niitä oikeitakin talvia vielä, vaikka joulukuussa ruusut ja orvokit kukkivat kaupungin puistoissa. Appelsiinien viljelyä Suomessa joku oli ennustellut, kun oli niin lämmintä.
Eri paikkakuntien ilmaston lämpenemisestä uutisoitiin. Ilmastonmuutos oli sangen huomattava.
1939
Professori Jaakko Keräsen ilmastoanalyysi, Pellervo 04.01.1939
”Onko ilmastomme muuttumassa lämpimämmäksi?”
Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Keränen raportoi vuonna 1939 ja siitä kolmen sivun raportista on oma bloginsa linkissä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/
FMI:n johtaja Keränen totesi, että Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Kysymykseen, että jatkuuko ilmaston lämpeneminen yhä, Keränen sanoi, ettei sitä kukaan voi tietää.
Riekot ja Siperian ikirouta vetäytyi pohjoiseen ja vehnää viljeltiin Lapissa.
Vehnämyllyt jauhoivat Tornionjokilaaksossa asti.
Talvi 1939 oli siitä merkillinen, että sää sahasivat nopeasti.
Huippuvuorilla talvi-ilmasto oli lämmennyt 9 asteella.
Huippuvuorten ihmemaa oli lämmennyt kovasti.
Siperiassa ikirouta pakeni kohti pohjoista.
Pohtivat, että josko Etelämantereella olisi kultaa löydettävissä nyt kun ilmasto lämpenee.
Oli niin lämmin aikakausi, että Jäämeren rannalla sijaitsevasta Petsamosta suunniteltiin uutta Rivieraa!
Myös Australian mediassa ilmaston huomattava lämpeneminen havaittiin.
1939 USA:ssa sateet palasivat ja tuhoisat pölymyrskyt loppuivat
Kyllä – ilmasto lämpeni 1930-luvulle tultaessa ainakin Helsingissä 2 asteen verran ainoan saatavilla olevan 1850-luvun mittaustiedon perusteella. Ei sen aikainen ilmatiede valehdellut kansalaisille. Lapin talvet lämpenivät jopa 3 asteen verran ja Huippuvuoret jopa 9 asteen verran. Golfvirta oli 5 astetta normaalia lämpöisempi jne.
Nyt 2020-luvulla on vedetty mutkat pikkasen suoriksi, eikä huomioida tuota valtavan nopeaa 1900-luvun alun ilmaston lämpenemistä, josta maailman lehdet globaalisti raportoivat, vaan oikaistaan 1850-luvusta suoraan 2000-luvulle.
Siinä vaiheessa 1939 tiede ei vielä ollut kyennyt ratkaisemaan ilmaston 2 asteen lämpenemisen syytä. Merivedet olivat lämpimiä jo siihen aikaan.
Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemistä pidettiin suuriarvoisena asiana.
1940
Lämmin 1930-luku päättyi talvisodan pakkasiin 1940 ja ankaria talvia oli kolme peräkkäin. Kuvassa tri Risto Jurva pohtii voisiko Eurooppaa ja Amerikkaa myöten levinnyt kova ja ankara talvi 1940 toistua.
Nuokin talvisodan pakkaset olivat Helsingissä varsin sahaavat.
1943
Suomessa oli kaksi kovaa talvea 1940-1942. Vuonna 1943 oli jälleen leuto, ns. valtamerellinen talvi, jolloin Helsingin Ilmalassa tehtiin 28.2.1943 helmikuiden kaikkien aikojen lämpöennätys 11,8 C-astetta.
1944
1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato ja lauhoina talvina säästyy polttopuita.
Pienestä jääkaudesta palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitterissä puhui toipumisesta, kun ilmatiede ei taida ymmärtää tätä palautumisasiaa, niin palautuminen jääkaudesta huipentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se näkyy hyvin tässä lehtileikkeessä sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa vähentyneet, kun kesät ovat lämmenneet 200 vuoden ajan. Ihmiskunta elää siis erittäin hyviä aikoja 1900-luvulla jopa niin, että sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.
1944 esitettiin sellainen teoria, että Golfvirta pysähtyi 1940 aikoihin siksi, että se tuli liian lämpimäksi ja siksi tukehtui. Teoria ei varmaankaan kestä tieteellistä tarkastelua, mutta vastaava yhteensattuma näyttäisi tapahtuneen vuonna 2021 lämpöisten 2000- ja 2010-lukujen jälkeen.
1946
1946 oli Pohjoisnapa silloinkin sulamassa.
1947
Linja-auto luisui Aurajokeen.
Ilmaston muutoksesta kirjoitettiin Australiassa: ”Arktisen ilmaston hälyttävä muutos.”
1948
Sohjoiset kadut Porissa tammikuussa 1948.
1949
1949 päiväkirja kertoo kuinka helmikuussa sireenit olivat nupuilla ja raparperit vihersivät.
Ennätyksellisen lämmintä oli.
1949 tammikuun lopussa vitsailtiin Hesarissa, että katsojat pääsevät puoleen hintaan hiihtokilpailuja katsomaan, jos tuovat lunta mukanaan. Sitä sitten pilapiirroksen mukaan yritettiin jos mistä saada.
Seuraavana päivän vitsailtiin kesäisellä hellehiihtelyllä, koska suunnistaja oli voittanut edellisen päivän hiihtokilpailun.
Australiassa napa-alueiden ilmaston lämpeneminen havaittiin.
1950
Vuosi 1950 oli käännekohta maapallon ilmastohistoriankulussa, kun FMI:n tieteellisen johtajan Ari Laaksosen mukaan ihminen alkoi 100 % varmuudella määräämään ilmaston kulun hiilidioksidin avulla, jolla viimein 2000-luvulla saavutettiin 1930-luvun keskilämpötila.
Australiassa kirjoitettiin maan sään olevan hullu, osa 1
Maan sää on hullu osa 2
Maan sää on hullu, osa 3
Samana vuonna australialaiset asiantuntijat epäilivät, että maa lämpenee.
1951
Suomessa ja Ruotsissa leudoin talvi 90-vuoteen.
Australiassa epäiltiin, että jäätiköt ja jäävuoret sulavat
1954
Oltiin sitä mieltä, että lämmin ilmastojakso alkaa olla ohi.
Samaa mieltä oltiin Australiassa
1956
Merien pinnoista tuli nykyaikaan nähden poikkeavaa tietoa.
Jo 1938 jäätiköiden oletettiin sulavan totilasin jääpaloiksi. 1932 puhuttiin, että maapalloa uhkaa vedenpaisumus.
1961
Vuonna 1961 osattiin iloita lauhan talven tuomista valtavista säästöistä.
Krookuksia oli Pitäjänmäellä helmikuun lopussa.
1966
Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja ihmetteli niitä virheitä, jotka maanviljelyksessä tehtiin 1930-luvulla, kun Lappia myöten alettiin viljellä vehnää, kun kuviteltiin lämpimän ilmastojakson jatkuvan ikuisesti. Kuulostaa kovin tutulta 2020-luvulla.
1972 ja 1973
1972 ja 1973 oli lämpimät ja lumettomat talvet sekä ennätyksellisen lämpimät kesät, kun Lapissakin mitattiin jopa 10 vrk ajan yli 30 C lämpötiloja.
1988
Vuonna 1988 elettiin kylmää ajanjaksoa ja jääkauden arveltiin tulevan yhtä varmasti kuin flunssa.
1992
HS kirjoitti ilmastohistoriaa, jossa myös Pieni jääkausi mainittiin. Nykyään 2020-luvulla ilmatieteessä Pienen jääkauden, kuten 1930-luvun lämpökauden olemassa olo kielletään.
1992 jälkeen
Vuoden 1992 jälkeen alkoivat samat jutut kuin tässä koosteessa ovat olleet. Jäätiköt taas sulavat jne.
Historiaa
1. Itämeri
Itämeren jäiden laajuudesta on pitkä historian tieto.
Itämeren jäiden laajuus on ilmaston lämmetessä vähentynyt ja väheneminen huipentui 1930-luvulle, kun asiaa tarkastellaan 10-vuoden keskiarvojaksoissa.
2. Tornionjoen jäidenlähtö
Tornionjoen jäidenlähdöstä on pitkä historia ja se on aikaistunut parilla viikolla viimeisen 300 vuoden aikana. 2000-luvulla jäidenlähdön aikaistuminen on loppunut.
3. Jouluaatot
Mustat jouluaatot Tampereella seuraavat AMO:n vaihtelua.
AMO/NAO näkyy Jouluaatoissa myös muilla sellaisilla paikkakunnilla, joilta Jouluaaton historiatietoa ob saatavilla.
Ihan pikkasen jouluaatoistakin puhutaan lööperiä. Linkin blogissa lisää aiheesta: ”Musta vai valkoinen Joulu, Markus Mäntykangas?”
4. Grönlanti
1930-luvulla Grönlannin sulaminen oli nykyistä nopeampaa, kun Grönlannin sulamisasiaa on tutkittu arkistoista löytyneiden ilmavalokuvien perusteella ja todettu, että 1930-luvulla sulaminen Grönlannissa oli nykyistä nopeampaa ja suurempaa. Lähde:
1930s Photos Reveal History of Greenland Glaciers (scitechdaily.com)
Vuonna 2016 tehtiin tieteellinen tutkimus, jossa 1930-luvun Grönlannin sulaminen oli nykyisen kaltainen ilmiö. Tutkimuksessa paheksuttiin sitä, että liian usein johtopäätöksiä vedetään vain viimeisen 30-60 vuoden ajanjakson perusteella.
Scientists: 1930s Ice Melt Rates In Greenland, Iceland Were The Same As Today…No Net Ice Loss In 80 Years (notrickszone.com)
Ilmaston kirjoitettu historia näkyy Grönlannin jäätikköhistoriassa.
5. Alppien jäätiköt
Jäävirtojen vaihtelu Alpeilla tunnettiin jo 1911 ja sitä kuvattiin mörkönä, joka tuhoaa taloja ja kokonaisia kyliä. Lähde.
Sveitsin Alppien jäätiköistä on tehty lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa pohditaan 1940-luvun nykyistä nopeampaa jäätiköiden sulamista. Syitä on haettu auringosta, NAO:sta ja mustasta hiilestä.
Sama sulamisasia joka oli 1940-luvulla, säikäyttelee tutkijoita 2020-luvulla.
Kuten sanottu, Zurichin yliopisto on tehnyt Alppijäätiköiden sulamisesta kolme eri tutkimusta. Jos aihe kiinnostaa, siitä voi lukea tästä blogista: Alppien jäätiköt ja ilmastonmuutokset | Uusi Suomi Puheenvuoro
Toki Sveitsin Alpeillakin on puut kasvaneet lämpimällä esihistoriallisella aikakaudella-
Kuvapareja usein esitetään oman agendan näkökulmasta. Tässä suhteellisen puolueeton kuvakokoelma Coloradosta USA:sta.
6. Keinulautailmiö, Etelämanner/Pohjoisnapa
1992 Hesarissa suomalaiset tiedemiehet kirjoittivat, ettei Etelämanner sula ilmastojen lämpöisissä jaksoissa.
Samoin tiede tunsi ennen muinoin ilmiön keinulautailmiö Pohjoisnavan ja Etelämantereen välillä. Nykyään tuonkin ilmiön on ihmisen hiilidioksidi lopettanut.
7. Hunga Tonga
Historian kirjoituksissa esiintyy kuumia aikoja, joille ei anneta selityksiä. Kylmille ajoille annetaan usein syyksi tulivuoret.
Vuosi 2023 oli ilmeisen lämmin, mutta Suomessa sille ei syytä arvioida, koska sellainen ei sovi nykyaikaan. Poikkeus oli akatemiaprofessori Ari Laaksonen, joka arveli yhdeksi syyksi ENSO:n ja Hunga Tongan tulivuoren purkauksen. Heti tuli mieleeni, että alkaako Ari Laaksonen pehmenemään sen suhteen, että ihminen ei aiheutakaan kaikkea mahdollista ilmastossa?
Yksi uudehko tutkimus kun viittaa siihen, että 150 miljoonaa tonnia vesihöyryä ruiskutettiin Hunga Tongan purkauksen vaikutuksesta ylempään ilmakehään ja suuri osa siitä on edelleen siellä vaikuttamassa maapallon lämpötiloihin.
Hunga-Tongan aiheuttama ilmaston lämpeneminen on merkittävää, koska Hunga-Tongan purkaus lisäsi vesihöyryn massaa stratosfäärissä 13%, ja se pysyy siellä vielä monta vuotta ja vesihöyryhän on merkittävin kasvihuone”kaasu”.
PINATUBON JA HUNGA-TONGAN ERO
– Pinatubon kaltaiset tulivuorenpurkaukset räjäyttävät SO2:ta stratosfääriin luoden viilentävän ilmaston verhon 1-2 vuodeksi.
– Hunga Tongassa oli vain 2% SO2: sta Pinatuboon verrattuna, mutta valtava määrä vesihöyryä (150 miljoonaa tonnia), jonka tiedetään hyvin lämmittävän maata,
