Johdanto
Suomen ilmatieteen laitoksen sivuilla on tilastoja Suomen 10 paikkakunnan juhlapyhien säihin liittyen, linkki Juhlapyhien sää – Ilmatieteen laitos. Paikkakunnat kattavat sopivasti koko Suomen ja niistä saa hyvän kuvan siitä, miten ilmasto on lämmennyt 2000-luvulla, joka eri tahojen mukaan on ollut voimakkaimman lämpenemisen aikakautta.
Uusivuosi
Uudenvuoden aattojen ylimmät ja alimmat lämpötilat
Uusivuosi edustaa talven lämpötiloja, jotka ilmatieteen mukaan ovat lämmenneet Lapissa jopa 3 asteen verran, kun on tultu 1940-luvulle.
Talviemme lämpenemistä kuvaa omalta osaltaan Itämeren jäiden laajuus, joka oli minimissään 1930-luvulla, kuten meteorologi Jouni Vainiokin toteaa.
Pääsiäinen / pitkäperjantai
Varhainen pääsiäinen
Keskimyöhä pääsiäinen
Myöhäinen pääsiäinen
Myöhäisiin pääsiäisiin liittyen voidaan todeta, että huhtikuiden ylimmät lämpötilat ovat hiilidioksidikaudella olleet hieman laskemaan päin. Hellettäkään ei ole sataan vuoteen enää uudestaan saatu.
Vappu
Vappuaatto
Vuonna 1939 tunnettiin Suomen oikullinen sää samoihin aikoihin, kun Suomen ilmasto oli ilmatieteen laitoksen johtaja Keräsen mukaan lämmennyt 1900-luvun alussa erittäin nopeasti jopa kahdella asteella:
”Tuskin kukaan vuoden ”merkkihenkilöistä” kuin vapun hengetär, pyhä Valborg, joka AIKALAISKIRJOJEN mukaan esiintyy milloin joulupukkina, milloin juhannusmaisen suloisena neitona, milloin tuulispäänä, milloin myrskylintuna, milloin ottaen päälleen sateen ja ukkosen jumalan muodon”
Äitienpäivä
Äitienpäivän paikka hieman vaihtelee, kun on toukokuun ensimmäinen sunnuntai.
Keväät ovat ilmatieteen mukaan lämmenneet 2 asteella.
Keväiden lämpenemisen voi havaita Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumisesta, jota ei jostain syystä ole tapahtunut 2000-luvulla.
Juhannus
Juhannuksen paikka vaihtelee hieman.
Kesään liittyvät hellepäivät, joita nykyiset joka hetki lämpöä mittaavat lukuisat mittarit vaanivat. Hellepäivien lukumääränkin voi esittää monella tavalla, kuten Mika Rantanen kuvassa osoittaa.
Kesätkin ovat lämmenneet 2 asteella.
Isänpäivä
Isänpäivän paikka vaihtelee ja on marraskuussa.
Marraskuut ovat lämmenneet Kaisaniemessä. Vähän sotattu kuva, mutta eiköhän siitä selvän saa, jos haluaa?
Itsenäisyyspäivä
Itsenäisyyspäivän lämpötiloja.
Jouluaatto
Jouluaaton lämpeneminen.
Jouluaaton lämpeneminen klo 14:00 Kaisaniemessä
Mustien joulujen historiaa Helsinki.
Mustien joulujen historiaa Tampere
Ari Laaksonen sanoo joulukuiden lämmenneen 5 asteella ja Markus Mäntykangas 6 asteella sitten vuoden 1850, jolloin Suomessa mitattiin lämpötiloja kahdessa paikassa eli Oulussa ja Helsingissä.
Tuon Laaksosen ja Mäntykankaan 5 tai 6 asteen joulukuun lämpeneminen on täytynyt tapahtua pääosin 1800-luvun puolella, koska sitä ei näy kahden pitkään toimineen mittausaseman lämpötilakuvaajissa. Oulun pitkän ajan mittaukset ilmatieteen laitos salaa, jotta ihmiset eivät saisi väärää kuvaa ilmaston lämpötilojen kehityksestä. Niin ovat sanoneet.
Myös Kuusamosta on saatu joulukuun keskilämpötilaa 1908 alkaen.
Kuusamosta saa myös talven ajan kuukausien keskilämpötiloja syksyn marraskuu mukaan lukien. Helmikuussa on ollut lievästi lämpöisempiä kuukausia tällä vuosituhannelle, mutta talvien kokonaisuus on kylmenemään päin sielläkin.
