Lämpötilojen mittaamisesta

Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan miittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen.

https://jitkonen.fi/?p=233

LÄMPÖTILOJEN MITTAAMINEN, LÄMPÖSAAREKEILMIÖ

Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä kohti. Näiden mittausten kautta kyetään puhumaan jopa kymmenesosien Celsiusasteiden globaaleista maapallon ilmaston keskilämpötilojen muutoksista, vaikka 21 500 neliökilometriä on ruutu, jonka sivut ovat noin 146 km. Eli esimerkiksi siis vaikkapa koko Kainuun maakunnan keskilämpötila määriteltäisiin yhdellä ainoalla lämpötilamittauksella ja vieläpä kymmenesosan tarkkuudella.

Toinen lämpötilojen arviointitapa ovat satelliitit, jotkaperiaatteessa mittaavat maapallon joka kolkan lämpötilat ja tarjoavat tietoa myös vaikeapääsyisistä paikoista, mutta satelliitit eivät mittaa ilman lämpötilaa lähellä maanpintaa kuten maasääasemilla tehdään, vaan satelliittien mittaukset antavat vain maan pintakerroksen lämpötilan. Nämä mittaustavat ovat siis kaksi eri asiaa ja satelliittien kautta määritelty ilman lämpötila on sekin vain hyvä arvio.

Maailman maasääasemien määrän romahtaminen 1990 lähde

Vuonna 1990 maailman sääasemien määrä putosi romahdusmaisesti 10 000 asemalla, alle 6000:een. Suurin osa suljetuista asemista oli Neuvostoliitossa, Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Jäljelle jäänyt sääasemaverkosto keskittyi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Noin puolet jäljelle jääneistä mittauksista sijaitsee kaupungeissa tai taajamissa, eli lämpösaarekkeiden vaikutusalueilla.

Lähde

Maa-asemien osalta vuonna 1997 palattiin lähes 1900-luvun alun tilanteeseen. Kuitenkin niin, että monet mittausasemat ovat muuttaneet sijaintiaan vuosien varrella ja hyvin harvat asemat ovat jatkuvasti mitanneet samasta paikasta viimeisen vuosisadan ajan tai enemmän. Tämä muutos on aiheuttanut suuria puutteita lämpötilatiedoissa ympäri maailmaa ja on tullut aukkoja, jotka tutkijat täyttävät algoritmeja käyttävillä arvioilla. Vuonna 2017 WMO:lla oli käytössään noin 7000 maamittausasemaa.

Lähde: vasen kuva ja oikea kuva
Maapallon keskilämpötilan mittaustarkkuuteen liittyen on tri Michael Connolly tehnyt perusteellista arviointia ja huomannut, että yli puolet maailman kaikista seitsemästätuhannesta (7000) lämpötilan mittauksesta, mistä tiedepiirit virallisesti laskevat maapallon keskilämpötilan, kerätään kaupungeista, vaikka kaupunkien pinta-ala on maapallolla vain alle yhden prosentin verran (<1%). Näin siitäkin huolimatta, että kaupunkien lämpötilojen tiedetään olevan useamman asteen maaseutujen lämpötiloja korkeampia. Tri Conolly:

Mittauspisteiden valinnassa on näinollen tehty jo alunperin systemaattinen valinnan otosvirhe, joka vaikuttaa sään lämpötilan mittausaineistoon vääristävällä tavalla. Samalla se vääristää säästä laskettavaa ilmastokäsitystä. Tämän suuren virheen vuoksi maanpinnan lämpötila näyttää lukuarvoissa selvästi nousevan, mutta tosiasiallisesti se mittaakin urbanisoitumista eli taajamien asuttamisen lisääntymistä”.

Tämä asia tunnetaan ”Urban Heat Island” -vaikutuksena, missä on ihmisen toiminnan tuottamaa lämpöä, auringon lämmön imeytymistä mustaan asfalttiin ja betonirakenteisiin sekä muodostaa päiväaikaan taajan asutuksen ympärille eräänlaisen lämpökuplan, joka yöaikaan häviää haihtumisen ja tuulen vaikutuksesta.” Lähde

Suomessa on tehty samasta lämpösaareke- eli UHI-aiheesta väitöskirja, jossa lämpösaarekvaikutukseksi on arvioitu jopa 10 C-astetta tietyissä tilanteissa.

Lähde Turun Sanomat

Suomi sääasemat

Suomessa sääasemien määrä on noussut valtavalla vauhdilla. Kesäkuu 2020 oli helteinen, jolloin Ilkka Ahmavaara tarkasteli helteiden ja sääasemien lisääntymisen suhdetta (https://rantai.fi/2020/07/03/kesakuu-toi-ennatyskuplia-mediaan/?). Mitään poikkeuksellista ei ole lämpötiloissa tapahtunut sen paremmin keskilämpötilojen kuin äärilämpötilojenkaan suhteen:

Lämpötilojen mukauttaminen lopulliseen arvoonsa

”Keskimääräisen” maapallon lämpötilan laskemiseksi tietyllä alueella, joko pelkillä maa-alueilla tai koko planeetalla, tutkijat eivät käytä suoraan raaka-sääasemien tietoja. Eri ilmatieteelliset virastot suorittavat monimutkaisia ​​”mukautuksia” tietojen muuttamiseksi. Esimerkiksi lähellä olevien asemien lämpötilatietoja verrataan ja ”tarpeen” mukaan ne homogenisoidaan. Tämä saattaa johtaa jopa siihen, että jotkut näistä ”säädöistä ja mukautuksista” johtavat keinotekoiseen lämpötilojen nousuun, kuten alla oleva seuraava kuvavertailu osoittaa.
Siinä olevat kaksi kuvaajaa esittävät NASA:n laskelmat Yhdysvaltojen keskilämpötiloista. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa on esitetty vuonna 1999 laskettu lämpötila, ja toisessa käytetään NASA: n vuonna 2001 luomaa ”päivitettyä” ”mukautus”menetelmää. Toinen kuvaaja osoittaa paljon korkeamman keskilämpötilan, vaikka taustalla olevat raakatiedot ovat täsmälleen samat. Lähde

Sama käyrä samoista lämpötilojen mittaustuloksista elää kaiken aikaa ja siitä tehdään pilkkaakin. Jos edustaisin ilmatiedettä, häpeäsin.

Eihän tämä käyrien sovittaminen titetenkään lämpötiloihin jää. 2000-luvulla alkoivat myrskyt käymään niin vähiin, että FMI:n oli tehtävä jotakin, jotta ”myrskyt lisääntyvät” alarmi pysyisi hengissä. Niinpä 2020 otettiin käyttöön uusi tilastointitapa, jolla saatiin häivytettyä vanha myrskypäivähistoria sekä lisättyä myrskypäivien määrää lähihistoriaan. Lapsellista, mutta totta ilmatieteessä armon vuonna 2020.

Staffan Mörner

Mauri Timonen on suomentanut ruotsalaisen Staffan Mörnerin Klimatforumilla olevan yhden artikkelin. Kuka jaksaa kahlata liki 40-sivuisen dokumentin läpi, voi olla, että ovat leuat loksahdelleet melkein sijoiltaan, sillä niin ihmeellinen on adjustointien eli muokkausten maailma.

Suomen ilmatieteenlaitos FMI

Suomen ilmatieteenlaitos FMI seuraa tietysti kansainvälistä suuntausta, ja on siirtänyt mm. Suomen kylmimpiä lukemia mitanneen Pokan mittausaseman ympäristön kannalta ”parempaan” paikkaan.

Samalla tavalla on korkeimpia lämpötilaennätyksiä mittaavat sääasemat siirretty ympäristön ja poliittisen ilmatieteen kannalta parempaan paikkaan lentokentille, rautatieasemille ja satamiin, joissa lämpötilat nousevat mahdollisimman korkeiksi, jotta saadaan entistä useammin kuuluttaa uusista lämpöennätyksistä. Toki poikkeuskin on, kun Puumalan kuuman paikan mittaus on siiretty viileämpään ympäristöön.

Kun lämpötilamittaukset on siirretty ”ympäristön kannalta” sopiviin paikkoihin, saadaan tällaista helledataa:

Näin se menee myös USA:ssa monessa paikassa ja myös Suomessa. Puolet 2020 WMO:n mittareista edustaa 1 % maapallon pinta-alasta, koska ovat kaupungeissa.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpanalähdeOnko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

LÄMPÖTILA- YMS KÄYRIEN ESITYSTAVAT

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

1930-luku oli Itämeren jäiden laajuuden valossa lämpöisempi kuin 2010-2019 on ollut.

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1930-luvun talvet Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan

Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on talvien keskilämpötiloja muutamista Suomen kaupungeista mitattuna. Niitä kun vertailee samojen kaupunkine keskilämpötiloihin 2010-2019, huomataan, että talvet ovat olleet 0,49 C kylmempiä 2010-2019 kuin 1930-1939 olivat.

Tampere

Talvien osalta löytyy esimerkinomaista tietoa Tampereelta. Tampereen lämpöisin talvi oli 1938 eli 1930-luvun lämpökauden lopulla.

Sodankylä

Yksittäisistä alueista sanotaan, että Lappi lämpenee muuta maailmaa kaksi tai kolme kertaa nopeammin. Kun tarkastelemme Sodankylää 30 vuoden jaksoissa, huomaamme, että 1921-1950 ja 1931-1960 ja 1981-2010 keskilämpötilat olivat samat eli -0,4 C. Ei siis merkittävää CO2-lämpenemkistä Sodakylässäkään havaittavissa.

Helsinki

Myös Helsingistä löytyy vanhoja lämpötilatietoja. Niiden mukaan 30 vuoden keskilämpötilat olivat:

– 1921-1950 / + 5,2 C
– 1931-1960 / + 5,5 C
– 1961-1990 / +5,2 C
– 1981-2010 / + 5,9 C

Eli sen mukaan viimeisin 30-vuotisjakso on ollut 0,4 C lämpöisempi kuin 1931 alkanut jakso (UHI?).

Hiilidioksidin ilmastovaikutus ja FMI

Suurin puute Suomen nykyilmatieteellä on se, että he eivät ymmärrä hiilidioksidin lämmönpidätyskykyyn liittyviä termodynaamisia asioita, vaan elävät sen suhteen puhtaan IPCC-uskon varassa ja sitä uskoaan todistelevat erilaisilla asioilla, kuten edellä on todettu. Kysymys on hiildioksidin ns. ilmastoherkkyydestä, jota on käsitelty tässä toisessa blogikirjoituksessa. Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta millainen on tiedelaitoksen virallinen kuvaaja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen, koska sehän on koko ilmastonlämpenemisteorian ydinasia. Näin hän vastasi kysmykseeni ilmastoherkkydestä:

Jostain syystä FMI ei tunne tällaisia CO2-ilmastoherkkyyteen liittyviä käyriä, joita myös IPCC tekee. Tässä tri Ollilan yksi käyrä.

CO2:n lämpöä pidättävä kyky vähenee logaritmisesti, kuten alla oleva kuva kertoo ja sen faktan FMI kiistää. Jos ja kun ilmasto on nyt 1990-luvulla viimeksi muuttunut lämpöisempään suuntaan, kuten on iät ja ajat aika-ajoin muuttunut välillä sitten kylmeten, rehellisyyden ja avoimuuden vuoksi ilmatieteen pitäisi etsiä ilmaston muuttumiselle oikeita syitä, kuten se on ilmastotieteessä iät ja ajat etsinyt. Tieteen lukitseminen tässä asiassa vain ja ainoastaan ihmisen syyksi, on erittäin epätiteellinen asia varsinkin kun se lukitsiminen liittyy niin kaottiseen asiaan kuin ilmastoon.

Tai jos ilmatieteenlaitos FMI ymmärtääkin hiildioksidin ilmastoherkkyteen liittyvät käsitteet ja asian, se ei näy sen tiedottamisessa, jossa ne käyttävät utopistisen vaihtoehdon lämpötilaennustetta pienen Lapin lisän kera höystettynä.

LOPUKSI

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. 

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search

Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja siitä ovat muut tehneet blogeja sekä Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeistä, laitoin tähän niitä leikkeitä laajemminkin ja vähän muutakin asiaa niiden lisäksi.

Tässä blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyistä, koska niihin liittyen on netissä oma laaja julkaisunsa. http://www.myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria

(Lisäys 31.3.2020 Artikkelia on hyödyntänyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https://lustialab.com/data/pdf/ji-ilmastohist.pdf?)

1776

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. Näin Sievin kirkonkirjojen mukaan.

1836

Vanhimmassa julkaisussa 1836 ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu Euroopan saman ajan säihin.

Oulun Wiikko Sanomia 1836 no 23 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1

Myöhemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Grönlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siitä asiasta myöhemmin lisää.

1850

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, että on lumetomia talvia, koska tällaisia ohjeita annettiin lehdessä

1853

Jo 1853 kirjoitettiin lämpimistä talvista.

Euroopassa keski-paikkakunnissa ja eteläisissä maissa on tämän vuoden talvi ollut tawallisuutta lauhkeampi niinkuin meidänkin maassamme. Kedot kukoistavat (8.2.1853), ruoho on parin korttelin mittaista, omena- ja mantelipuut seisovat täydessä kukassa.

1872

1872 syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan.

1887

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli lämmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi

1890

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sitä siihen aikaan mietittävä, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksenä joka ikiseen asiaan.

Myrskyistä oli alussa oma linkkinsä, mutta tähän kohtaan voidaan hyvin todeta, että kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890.

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tuolloin 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla. Tuota nopeaa lämpenemistä ihmetteli merentutkimuslaitoksen tuleva johtaja tri Risto Jurva vuonna 1941 seuraavalla tavalla. (alla olevassa tekstissä Jurvan nimessä on kirjoitusvirhe).

Näin se Jurvan edellä mainitsema 1890—> 1941 nopea ilmaston lämpeneminen näkyi Itämeren jäänlaajuudessa, jossa alkupää on Jurvan eri lähteistä kartoittamaa ja viimeimmät vuodet satelliittimittauksiin perustuvaa.

Sama asia on mainittu FMI:n sivuilla vuonna 2020, eli että 1930-luvulla jäätä oli vuosikymmennen keskiarvona vähemmän kuin 2010-2019.

Toki ilmaston lämpeneminen 2000-luvun tasolle näkyy myös Suomen ilmatieteenlaitoksen kuvissa.

Se näkyy myös Suomen talvien keskilämpötiloissa.

1897

1897 ja myöhemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niinä talvina, kun ei ole lunta.

Näitä ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan myös nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia ääri-ilmiöitä – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siitä syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva.

1899

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki.

1901

1901 oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Lähihistorian lämpöisin sekä talvi että kesä ehkä.

Vuosi 2018 oli lämmin, mutta ei pärjännyt vuodelle 1901.

Nimimerkki Konitotohtori on tuon alla olevan vertailun tehnyt ja samalla huomasi, että virallinen ilmatiede kikkaili kesän 2018 lämpöjen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteessä on nykyisin tapana. Se venytti kesävertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sillä keinoin 2018 kesä saatiin lähihistorian lämpimimmäksi kesäksi. Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteeltä, mutta kuvaa hyvin tämän päivän ilma”tiedettä”. https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet.

1905

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, että 1905 oltiin helteessä räytyvistä lapsista huolissaan.

Uutisoitiin myös rakeista, jotka Itävallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyllä nyt olisi ilmastopiireissä suu messingillä, jos tuollaisia sataisi.

1907

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen perään, koska viralliset tiedepiirit eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka hän itsekin myönsi vääriksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sitä mieltä, että ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sitä mieltä, että luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain lämpimämmän suuntaan (ns. lätkämailateoria). https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654706?page=3

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2020!

Eikä siinä vielä kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Keväthangetkin katoavat!

 Eläinlajit lisääntyvät. Selkeää ilmastonmuutosta ilmassa 1909!

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska metsäpaloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Nyt metsäpalojen vähyys uhkaa hävittää jopa 100+ lajia sukupuuttoon.

Tämmönen numeroon 9 perustuva ennustus.

Samoin numeroon 12 liittyvä sääntö. Miten lie asianlaita?

Lauhaa talvea siis piteli 1909.

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!

Huumorikin kukki.

Ja olihan sitä halkoja ennen kolia Hakaniemessä. Näinä aikoina tuolla määrällä ei Helsinkiin sähköä ja lämpöä tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. 1913 mitattiin yhä voimassa oleva maapallon lämpöennätys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin.

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli helletä, lauhoja/kovia talvia yms.. Ei siis ollut vielä IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa.

1911 oli superlämmin marraskuukin.

Eivät viemärit vetänee 1911:kaan.

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen säät ovat niin vaihtelevia ja ääreviä. Tässä niitä vuodelta 1911.

1912

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa myös. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. Näistä havainnoista ja Grönlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessan kertoikin.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Ilmastonmuutosta epäiltiin.

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4

1915

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin.

1915 Svantesta ja hiilihaposta kirjoitettiin lehdissä. Tässä Svante Arrhenius sanoo, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin pyörsi sanansa ja nykysin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho vähenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.

Näinhän se CO2 kuitenkin toimii ja Arrheniuskin sen myöhemmin jota kuinkin ymmärsi.

Koko nykyiseen lämpökauteen liittyvä todistelu perustuu antropogeniseen eli ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosuskoon, jossa CO2 on se väliaine, jolla ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta muutos saadaan aikaiseksi. Se antropogenisuus on myös FMI:n virallinen usko vuonna 2020.

Niinpä Twitterissä kysyin FMI:n tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta mikä on FMI:n virallinen usko CO2 ilmastoherkkyyden suhteen. Hän puolestaan kysyi minulta, mikä ylipäätään on ilmastoherkkyys. Kerroin hänelle sen määritelmän, jolloin hän antoi kuvassa olevan selityksen, jonka mukaan se on 3 astetta aina kun CO2 -määrä kasinkertaistuu. Viimeisessä lauseessa sanoo, että voi olla joku muukin lukema, mutta siitäkin voimme ymmärtää, että lineaarinen se nousu joka tapuksessa on.

Näin siis FMI vuonna 2020. Siksi sillä onkin kova ja loputon työ todistella jopa erilaisia käyriä adjuistoimalla, lämpötilamittauksien paikkoja muuttamalla, sopivia mittaustuloksia poimimalla yms. asioilla antropogeenisuuteen liittyvää CO2-uskoaan, mutta siinä asiassa pää tulee ennen pitkään vetävän käteen, koska CO2 on yli 100 ppm pitoisuuksilla varsin tehoton kasvihuonekaasu ja siitä on yli 100 tieteellistä tutkimusta mm. tässä linkissä. https://notrickszone.com/50-papers-low-sensitivity/#sthash.G5aYpiiR.94hW3RUt.dpbs

Tähän Laaksosen twiittailuun ja MOT:n kuvassa olevaan otsikkoon kiteytyy koko 2000-luvun uutioisinti.

Koko ilmastonmuutosasian ydin on siis CO2 ilmastoherkkyys. Siihen liittyvät viimeisimmät tieteelliset tutkimukset menevät herkkyyden osalta lähelle nollaa, kuten alla oleva kuva osoittaa. IPCC/FMI lahaa jälkijunassa Arrheniuksen hengessä 1900-luvun alun tutkimustiedon valossa ja uskossa, eli kuvittelee herkkyyden olevan useiden C-asteiden verran.

Siksi olemme saaneet koko 2000-luvun adjustoituja käyriä ja lukea ilmastoon liityviä kauhujuttuja lehdistä, että FMI:n yrittää pitää ikivanhaa CO2-uskomusta sen ilmastoherkkyyteen ja ihmisen syyllisyyteen liittyen hengissä, kun ei lähde mukaan tieteelliseen keskusteluun CO2:n ilmastoherkkyteen liittyvistä asioista uusimpien tieteellisten tutkimusten valossa. Itse asiassa ne tutkimukset heti niihin yhtään edes perehtymättä tuomitaan, kuten mm. suomalaiset tutkijat Ollila ja Kauppinen ovat saaneet tuta. Siksi myös 1900-luvun lehdissä esiintynyt sen ajan kova ja erittäin nopeasti edennyt lämpöaalto kielletään tai ainakin vähätellään sitä paikalliseksi Suomen alueen lämpösaarekeilmiöksi.

Lähde

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty.

1918

1918 mehiläiset tekivät helmikuun lämmössä puhdistuslentojaan.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

1919 helmikussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

1921

Talvi oli leuto 1921

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa

Kastelujärjestelmien perään kyseltiin.

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kesä oli kylmä.

Ilmaston vaihtelua havaittiin.

Talvien lämpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman tlavien lämpenemisasian ja myös napojen ja jäätiköiden sulamisen olivat havainneet. Näillä uskonnollisilla piireillä on hyvä tuntemus maapallon asioista, koska mm. lähetystyön myötä tietoa tuli monesta maailman kolkasta.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita tähän hommaan suositeltiin. Nykyaikana sitä pitäisi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eipä sitten enää Al Gore ja moni muukaan maan päällä alati pieleen menviä 10 vuoden alarmejaan hokisi.

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.

Talven ennustus, joka osin perustuu lämpeneviin napoihin.

Mammuttien sukupuuton syynä oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syypää, mutta nousivatko verot, siinäpä vasta kysymys!

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.

Tällainen aikalaiskuvaus 1923

1924

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yhtä lämmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisikö jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteeltä saa, koska heillä 2000-luvun säät säätelee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista.

Hellettäkin kesällä oli ja Lapissakin kovin lämmintä.

Suomessa oli siis lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa. Miten lie pärjäsivät ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä. Samoin Grönlannissa.

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun lämmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sitä aikaa selitä.

Myöhemmin on havaittu, että Grönlannin jään määrä vaihtelee sykleissä ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, että Grönlannin jäät sulavat.

Vuonna 2019 uutisoitiin siitä, että jääkarhuja on nähty Islannissa. Johtui kuulemma ilmastonmuutoksesta. Mistä lie johtunut se, että jääkarhuhavaintoja on siellä tehty aiemmin huomattavasti enemmän ja ihan ilman ilmastonmuutosta? Tai siis luojan luomien ilmastonmuutosten aikaan.

1920- ja 1930-lukujen median havainnot Grönlannin sen aikaisesta sulamisesta voidaan todeta oikeiksi myös vanhojen valokuvien kautta. Grönlanti on siis sulanut nykyiselle 2000-luvun tasolle ihan ilman hiilidioksidiakin.

Lähde

Edellä oli Helsinki 1904 ja 1915. Vielä 1924 Helsingissä uudenvuoden aattona oli golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja pliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan kuten lämpötilakäyriä! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin vuonna 2020 on jotenkin ihmeelliset säät.

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Suomessa lämmin 1925 talvella, Afrikassa kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.

Kalamiehille tuli saalista!

Lumettoman maan pojille suositeltiin luistelemista.

Helsingissä tosin soudeltiin tammikuussa.

No ei se Näsijärvikään jäätynyt tammikuussa 1925.

Pohjanmaallakin lumetonta.

Sotilailla oli ongelmia

Lapsille sentään siihen aikaan annettiin asiallista tietoa. ”Talvet ovat oikullisia”.

Linnuilla oli hyvä olla!

Lumitilastoja tehtiin.

Lauhkea talvi on kasvillisuuden kannalta edullisempi, pääteltiin.

Golfvirtaa epäiltiin.

Saattoivat olla jäljillä! Näin kirjoitettiin vuonna 2020. (Peikko)

Se ei siis talveen jäänyt se lämpjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen. Entä se 1901?

Tämäkin lämmin ja mukava kesä 1925 päättyi ikävään syysmyrskyyn.

Talvimyrskykin teki pahaa jälkeä.

1926

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vakutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lustojen ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään.

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2020.

Kuumuutta ja myrskyä oli myös ulkomailla! Oikeita ääri-ilmiöitä jo paljon ennen hiilariaikaa!

1927

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko?

Vesisadetta helmikuussa 1927

Lämpimän talven jälkeen kylmä toukokuu.

Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.

1927 otettiin aurinkoa Pohjoisnavan tuntumassa ja muutenkin Pohjoisnavan jäät olivat 2000-luvun kaltaisen syklin minimitilanteessa.

Lehmät eivät helteessä meinanneet lypsää.

Rakeita satoi ja pyörremyrskyjä oli 1927, kuten usein helteisinä kesinä on.

Tulva Laukontorilla Tampereella.

Ehkäpä siksi ääri-ilmiöistä uutisoitiin laajemminkin.

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa

1928

1928 oli Suomessa lämmintä ja Ruotsissa semmoinen meteorologi, joka tunsi NAO ilmiön! Suomessa tammikuussa 10 astetta tavanomaista lämpöisempää.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

Tuo NAO muuten vaikuttaa poroihin ja moneen muuhun asiaan. Ennen kuviteltua ilmastonmuutosta, sen tiimoilta tehtiin satoja tutkimuksia. Ilmeisesti se kaivo ammennettiin tieteessä tyhjäksi ja rahaa alettiin tehdä ilmastokuvitelmalla, jota on kaikin tavoin pidettävä yllä.

Silti kirjoiteltiin 1927-1928 talveen liittyen, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi.png

Lokakuun lumisateiden perusteella ennusteltiin tammikuun lumitilannetta.

Japanissa oli rankkasateita, kuten nykyisikin aina joskus

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää vuonna 2020!

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on lauha-ilmasto-sveitsi-lämpenee.png

Rekikelejä tammikuussa 1929 odoteltiin

Lapissa oli lämmin talvi 1929

Keski-Euroopassa oli kylmää.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua

Jääkauttakin väläyteltiin, koska Euroopassa oli kylmä.

Golfvirtaa epäiltiin Euroopan pakkasäiden aiheuttajaksi, kun samaan aikaan helmikussa Islannissa on 7 astetta lämmintä ja myös Pohjois-Norjassa, Huippuvuorilla ja Karhunsaarella elohopea kohoaa nollan yläpuolelle.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Huhtikuu 1929 oli kylmä

Kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Ohjeita helteiden ja kylmän varalle annettiin siihen aikaan. Ihmisiä ei peloteltu ilmastopropagandalla, koska Suomessa on äärevä ilmasto kovine helteineen ja pakkasineen.

Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista.

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.

1930

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1824/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.

Muualla kuin etelärannikolla Suomessa tammikuun lopulla alkoi talven suhteen olla toiveita.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä.

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

2018 lumi tuli pikkasen myöhempään Lappiin, joten siitäkös mediassa craplandia riemu repesi. Iltalehden johdolla Suomen matkailumainetta pilattiin niin paljon kuin pystyttiin. Lapissa suhtautuivat asiaan rauhallisesti.

Samoin Rovaniemellä jopa FMI:n meteorologi antoi järkeviä lausuntoja, mikä on meteorologien suusta kuultuna äärimmäisen harvinaista 2000-luvulla.

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta monen lumettoman vuoden jälkeen!

Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Lumettomien joulujen tilastoa Helsingissä. Tällä 1900-luvun lämpökaudella niitä on saman verran kuin 1990 alkaneella lämpökaudella

Lumettomat joulut Tampereella.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.

1938

Taisi sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

1943

Erittäin kovan 1942 talven jälkeen oli taas leudompi talvi.

Talvi 1940 tähän kuumaan aikaan oli ankara! Toistaako historia itseään 2020-luvulla niin, että kuuman kesän 2018 jälkeen 2024 on erittäin kylmä talvi?

Erikoinen talvi tuo 1940, koska samaan aikaan myös Pohjois-Amerikassa oli todella kylmää.

1944

1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato.

Tämmöinen päiväkirjahavainto helmikuussa 1949

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä!

Plörinäksi menivät nuo hiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

1951

Oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

1961

2020 talvella Talouselämä kirjoitti, että Norjassa ei ole lunta ja pelätään tulevaisuuden puolesta. 1961 pelattiin jääpalloa helmikuun lopussa syyssateiden kaltaisessa kelissä bisletillä. Ikiaikainen perinne lauha helmikuu sielläkin, eikä pelkoa 1961 tunnettu.

Suomessakin oltiin helmikuussa 1961 noihin aikoihin vahvasti plussan puolella.

1961 ei päästy vetämään nuottaa Rymättylässä. Silloin muisteltiin, että 1925 lämpöisen talven jälkeen oli kylmä talvi 1926. No 1962 oli pikkasen kylmempi. mutta ei superkylmä talvi.

1961 osattiin iloita monista säästöistä!

Krookuksia helmikuussa 1961. Liikaa CO2:ta ilmassa?

1971

1971 oli lauha talvi.

1972

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

Pakkasennätyksiä ei enää nähdä, koska niitä tehneet mittauspisteet on siirretty ympäristön kannalta ”sopivampiin” paikkoihin.

Lämpö- ja helle-ennätyksiä sen sijaan kyllä tulemme näkemään, koska niihin liittyvät mittaukset on siirretty sopivampiin paikkoihin rautatieasemille, lentokentille ja satamiin tukemaan ilmastoalarmiin liittyvää uutisointia sekä mielikuvaa lämpenemisen suhteen.

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, muitta musta talvi latisti sen homman.

1984

MTV3 alkoi paatoksellisen ilmastopropagandan levittämisen.
https://www.youtube.com/watch?

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säähistoriaa tunnettiin sielläkin.

1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

1999

1999 oli tulipalopakkasia Lapissa. Esimakua 2030-2040 -luvuista?

2020

Tammikuussa tulevan talven luonnetta vielä arvuuteltiin ja erittäin runsasluminen se oli Lapissa sekä lumeton etelässä.

Syykin erikoiselle talvelle osataan selittää, jos halutaan, mutta ei haluta. Asiallisen tiedon jakamisen sijaan esim. FMI keskittyy poimimaan erilaisia lämpötilaennätyksiä, mutta tällaisista perusasioista ei hiiskuta sanakaan, kuten ei 2020 talvella tehdyistä Grönlannin ja Pohjoisnavan kylmyysennätyksistä. Etelämantereen ja Australian kesä sopii sen propagandaagendaan paremmin, kuten myös medialle ja siksi se on kaiken aikaa otsiokoissa ja FMI:n twitterijutuissa esillä.

2020 oli lumeton talvi, mutta miten jatkossa? Ennustuksia paljon tehdään. Aurinkotieteessä on vertailtu 130 vuoden talvisäitä auringon aktiivisuuteen. Sen mukaan kohta on taas edessä lumitalvia, kuten 2009 alkaen viimeksi oli. Perustelut ymmärtää tämmöinen maallikkokin, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan asiaa!

Tähän kaikkeen meille jaettavaan tietoon ja ilmatieteen asenteeseen sekä nykytilaan liittyen on Lapissa luontoa ja sitä kautta ilmastoa tutkinut professori Antero Järvinen todennut mm seuraavaa:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. ”


http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html


Muuta asiaa

Tässä on linkki ulkomaisiin lehtileikkeisiin.
https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions?

1925 on Salon Seudun Kunnallislehdessä tämmöinen mielenkiintoinen kooste:

– 1172 helmikuulla puut tekivät silmuja ja linnut rakentelivat pesiään
– 1289 ei talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1572 oli melkein kuin 1172
– 1607, 1612, ja 1617 olivat lauhoja.
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä juuri nimeksikään
– 1732 oli niin lämmin talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 oli lauhat talvet
– – 1822 ei ollut lunta vielä helmikuun lopullakaan. Hevosilla ei uskallettu mennä jäälle.
Sittenhän vielä 1901 oli todella lämmin vuosi.

Historian säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Säiden jatkuvaan liiotteluun liittyen yhden blogikirjoituksen:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/275208-jopa-poikkeuksellinen-ja-tavanomaista-enemman/

Erityisen jännää on se, mihin tämä kääntyy seuraavaksi! Saammeko nauttia näistä upeista ajoista, vai onko kylmää kyytiä tulossa? Ihmispopulaatio on tällä lämpökaudella 100 vuodessa lisääntynyt 6,5 miljardilla osin, koska on ollut niin hyvät olosuhteet. Kun seuraavan kerran tulee kunnon kylmä jakso, saattaa nykyinen 83 milj ihmistä per vuosi kasvu kääntyä laskuunkin.

En ole miltään ilmatieteen taholta saanut vastausta siihen, onko tuleva lämpötilatrendi vain nouseva, kuten IPCC opetuslapsineen väittää ja että onko 2042 (plus miinus 11 vuotta) ennustettu aurinkominimistä johtuva pieni jääkausi täysin pois suljettu asia.

Siis vain käyrä A) on FMI:n mielestä mahdollinen ja auringon sekä puiden syklisyyden mukainen ilmastotulevaisuus B)- ja C)-käyrä ovat poissuljetut tässä vaiheessa. Se olisi huojentavaa ihmiskunnalle, jos A)-käyrän mukaan mentäsiin, koska maapallon kylminä aikoina mm. kuivuudet ovat yleisiä, jolloin ihmisiä kuolee runsain mitoin muuhunkin kuin kylmään.

Lisäys 1.4.2020, Tulevaisuus, arvauskilpailu

FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen visioi tulevaisutta twiittaamansa HS-jutun kautta. Hän ennustaa tässä HS jutussa, että lumiset talvet katoavat.

Minä en ennusta, mutta pidän mahdollisena, että toisen alla olevan kuvan aurinkotieteen ennustus on todennäköisempi kuin Laaksosen ilmaan heittämä alarmi lumettomsita talvista, koska aurinkotiede pystyy perustelemaan ennustuksensa ymmärrettävästi ja ennuste perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa 130 vuoden säitä vertailtiin auringon aktiivisuuteen. Myös Golfvirran sykleihin luotan, että ne jatkuvat. Toki myös Mauri Timosen edustama dendrokronologia on samoilla linjoilla aurinkotieteen kanssa.

Aika näyttää kumpi meistä osuus oikeaan vai osuuko kumpikaan. Panoksena ei ole mitään, koska jos väärin menee, minä vain uskoin vääriin hevosiin. Laaksosella ja FMI:llä ei myöskään ole mitään tulosvastuuta saati muutakaan vastuuta sanomisistaan, vaan he voivat aivan vapaasti ennustella ihan mitä sylki suuhun tuo. Se vaan sitten menee väärin jos menee ja sitten selitellään ja keksitään uusia ennustuksia. Se on ilmatiedettä.

PS. Tein blogin helteisiin liittyen. Ari Laaksonen tuossa edellä olleessa HS jutussa ennustaa helteiden lisääntyvän. Kun katselee historian kirjoituksia helteistä, herää kysymys mikä sai nuo äärikuumuudet aikaiseksi, kun ei ollut ilmastonmuutosta eikä hiilidioksidia? Maapallon lämpötilaennätyskin on vuodelta 1913! Helleblogi on tässä: https://jitkonen.fi/?p=233

Linkkejä:

Professori Antero Järvisen kirjoittamaa ilmastohistoriaa

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

https://www.ossitiihonen.com/tag/lampokausi/
https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
https://www.youtube.com/watch?v=nUPO6V-Ifkw
https://www.youtube.com/watch?v=aeoXx6IDgLg