Musta vai valkea joulu Foreca Markus Mäntykangas?

Forecan Markus Mäntykangas julkaisi eilen 29.11.2021 blogikirjoituksen ”Missä päin Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa myös, missä mustista jouluista on tulossa uusi normaali” linkki, jossa pohtii joulujen lumisuutta eri puolilla Suomea. Vertailuajankohdaksi hän on valinnut 1981–2010, jota vertailee kauteen 1991–2020. Koska tämä vertailu antaa hieman puutteellisen kuvan Suomen Joulujen säiden ikiaikaisesta luonteesta, laitan tähän blogiin… Jatka lukemista Musta vai valkea joulu Foreca Markus Mäntykangas?

Ilmastonmuutos luonnossa

Johdanto Ilmaston muuttuminen näkyy luonnossa ja siitä on tässä muutama esimerkki. Vihje: Suurentaaksesi kuvia, klikkaa kuvaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitse avautuvasta valikosta ”Avaa uudessa välilehdessä”.Tai zoomaamalla tietokoneen näyttö esim. 150 prosenttiin, kuvista saa paremmin selvää. HUOMIONA SE, ETTÄ PALVELIMEN TARJOAJA PÄIVITTÄÄ AIKA AJOIN JOTAKIN NIIN, ETTÄ OSA KUVISTA KATOAA! Tornionjoki Tornionjoelta on pitkä ja luotettava… Jatka lukemista Ilmastonmuutos luonnossa

Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa

Johdanto Tätä kirjoitusta tehtäessä on maaliskuu ja kevään tulvat ovat edessä päin. Niistä tulvistakin puhutaan näinä aikoina ikään kuin ne olisivat uusi ja ainutalaatuinen ilmiö maapallolla ja Suomessa. Todellisuudessa ne ovat niin yleisiä, että niistä voisi kirjoittaa paksun kirjan. Olen tähän blogiin kerännyt muutamia tulvakoosteita vähän eri näkökulmista, jotta voimme verrata nykyisen ilmastovaiheen aikaansaannoksia entisten… Jatka lukemista Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Johdanto Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja… Jatka lukemista Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus

Tiivistelmä Tämän blogin lämpötilatiedot on kerätty Suomen ilmatieteenlaitoksen sääasemien arkistosta sekä vertailumielessä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Sääasemien arkistosta otettiin vertailuun ne sääasemat, joilta löytyvät lämpötilatiedot vuodesta 1929 alkaen. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on muita kaupunkeja, joiden talvien keskilämpötiloja tarkasteltiin vertailumielessä. Vertailun voi tehdä FMI:n taulukoiden sijaan saatavilla olevasta raakadatasta ja siihen liittyvä vertailu joulukuun osalta on blogissa… Jatka lukemista 1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus

Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa käsittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat lämpöisemmät, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki. Aikanaan teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin harjoitustöihin liittyi aina lähdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen tärkeää, koska virheellisten ja huonojen lähtötietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja höyrykattilat räjähdellä. Ilmatiede on eri… Jatka lukemista Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat

Muokattu 5.3.2021 Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan lämpötilojen mittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen. https://jitkonen.fi/?p=233 Lämpötilojen mittaaminen, lämpösaarekeilmiö (UHI) Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä… Jatka lukemista Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat