Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa käsittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat lämpöisemmät, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki. Aikanaan teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin harjoitustöihin liittyi aina lähdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen tärkeää, koska virheellisten ja huonojen lähtötietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja höyrykattilat räjähdellä. Ilmatiede on eri tiede, tieteenä nuori ja sisältää paljon mallintamista, arvoimista ja ennustamista. Siksi se tieteenä kestää paljon enemmän suuripiirteisyyttä ja virheitä, kuten sääennustusten yhteydessä olemme niin usein huomanneet. Ilmatieteeseen on lähinnä uskottava tai ei, koska absoluuttista faktaa sen yhteydessä on niin vähän. Tämän yleisesti tunnetun suuripiirteisyyden vuoksi tarkastusasia jäi vaivaamaan ja koska en tehnyt FMI:n tuottaman lähdeaineiston tarkastelua edellisessä blogissani, teen sen nyt tämän blogin kautta.

Johdanto

Meille maallikoille esitetään jos minkälaista dataa ja niistä tehtyjä käyriä. Harva meistä ymmärtää mikä niiden käyrien taustalla on (mitattu raakadata, jäätiköistä, lustoista, neulasista tehdyt proksit, hilamallinnukset, satelliitit jne). Tuossa 1930-luvun talvia käsitelleen blogin lähtöaineistossa käytin Suomen ilmatieteenlaitoksen laskemia keskiarvoja (liite 1, esimerkki), jotka se on laskenut seuraavan kuvan mukaisilla kaavoilla vuosille 1927-1958. Tässä blogissa arvioidaan sitä, kuinka hyvin kyseiset FMI:n käyttämät kaavat osuvat kohdalleen, jos ja kun niiden mukaan lasketaan 2000-luvun vuorokausien keskilämpötilat käyttämällä kolmea vastaavaa lämpötilamittauslukemaa kuin käytettiin 1927-1958.

Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-saahavaintojen-vrk-ja-kk-arvot

Tämä epätieteellinen tarkastelu tehtiin valitsemalla satunnaisesti Suomen paikkakuntia, vuosia ja kuukausia ja laskemalla niistä millaisen keskilämpötilan FMI:n käyttämä kaava antaisi, jos sillä laskettaisiin myös 2000-luvun keskilämpötilat. Nämä tämän tarkastelun keskilämpötilat on laskettu Suomen normaaliaikaan muunnetussa ajassa, koska FMI:n sivuilta saa sen käsityksen, että nuo vanhat keskilämpötilat on siinä ajassa laskettu. Jos ne kuitenkin on laskettu UCT-ajassa sekä kesä-, että talviaika huomioiden, tässä tehdyn vertailun tulokset ovat hieman epätarkemmat.

Tarkastelun pohjalta näyttää siltä, että FMI:n käyttämät kaavat ovat kuukausitasolla hyvät talvien ja syksyjen osalta. Kesät ja keväät olisivat nykyään 0,5-0,7 C-astetta kylmemmät, jos ne laskettaisiin vastaavalla tavalla kuin on 1927-1958 väliseen tilastoon laskettu.
Lopussa on esimerkki ja tarkastelu siitä, että Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen väittää joulukuun lämmenneen jopa 5 astetta.

Vuodenaikojen keskilämpötilojen tarkastelu

TALVET

1930-luvun blogissa käsiteltiin talvia ja niiden osalta tämä paikkakuntien ja vuosien satunnaisvalinta antaa sen kuvan, että kuukauden tarkastelujaksossa keskilämpötilat FMI:n käyttämillä kaavoilla laskettuna osuvat varsin hyvin kohdalleen. Yksittäisten päivien osalta menneet vuodet ovat mitä sattuu, mutta kuukausitasolla ainakin tämän otannan mukaan kaavat toimivat hyvin.

Tämä tarkastelu osaltaan Itämeren jäiden laajuuteen tehtyjen havaintojen, vanhojen lehtien kirjoitusten, sekä raakadatasta tehtyjen kuvaajien lisäksi antaa vahvistuksen sille asialle, että 1930-luvun talvijakso oli nykyaikaan nähden keskimäärin lämpöisempi.

KEVÄÄT

Keväiden osalta FMI:n käyttämät kaavat näyttäisivät antavan historiaan 0,6-0,7 asetetta kylmempiä kuukausia, mitä ne olisivat olleet, jos olisivat olleet 1959 jälkeen. Huhtikuu on poikkeus tuossa otannassa, eli myös oikeita keskilämpötilaosumia historian kirjoissa keväiden osalta on.

KESÄT

Kesien osalta FMI:n kaavat antaisivat menneille vuosille 0,5-0,8 kylmemmät kesät kuin jos ne olisivat olleet 2000-luvulla.

SYKSYT

Syksyjen osalta kaavat antavat kuukausitasolla samansuuntaisen tuloksen kuin 1959 jälkeen käytetyt kaavat.

Huomio

Tämän tiedelaitoksen FMI sivuilla on hieman epäselvä taulukko kerrointen osalta. Päättelin taulukosta, että maaliskuun kerroin k= -0,114 ja toinen VII tarkoittaa elokuun k-kerrointa.

PS 21.12.2020; tieteentekijöiden sivuille oli lipsahtanut virheitä, jotka korjasivat. Ei mennyt hukkaan tämä blogi.

Johtopäätöksiä

Tämä satunnaistarkastelu ei osoita asioita mihinkään suuntaan. Sille se antaa monen muun asian lisäksi tukea, että 1930-luvun ja 2010-luvun talvien vertailublogin tulokset ovat oikeansuuntaiset.

Jos FMI tai joku muu taho haluaisi, se voisi laskea 1959 jälkeiset keskilämpötilat ihan vaan vertailun vuoksi samoilla laskukaavoilla kuin ne on laskettu vuosille 1927-1959. Ei sekään Suomen keskilämpötilaa kokonaisuudessaan kuvaisi, mutta saataisiin niillä paikkakunnilla, joilla mittausasemia on pitkään ollut, mielenkiintoinen vertailukohta keskilämpötilojen muutosten suhteen. Toki Helsingissä on pitkä lämpötilojen mittaushistoria, joka kertoo Etelä-Suomen ilmastonmuutoksista, mutta Kaisaniemessäkin on tapahtunut monia muutoksia mittausten ja mittauspaikkojen suhteen, joten sen tieteellinen tulos lienee samaa tarkkuusluokkaa kuin se nyt ilmatieteessä voi vain olla, eli sinne päin, kuva:

Lähde: Antti Järvenpää

Kaisaniemen mittausten mukaisen lämpötilasarjan tarkastaminen on hankala asia, koska Ilmatieteen laitos on katkaissut lähes kaikki sivuillaan näkyvät aikasarjat vuoteen 1961 ja tuon vuosiluvun taakse ei näe. Suomen säätilastoja saa kyllä muualta maailmasta paikoista, jonne Ilmatieteen laitos joutuu tietoja luovuttamaan globaaleja lämpöaikasarjoja varten. Esiteolliselta ajalta nykypäivään ulottuvia sääasemien aikasarjoja ei Suomesta juurikaan löydy, mutta kansainvälisissä aineistoissa on ollut Helsinki/Seutula asema, jonka data alkaa aina vuodesta 1829. Asema on luultavasti Kaisaniemen ja Seutulan lentokentän asemien erikoinen yhdistelmä. Lähde Ilkka Ahmavaara, blogi linkki.

Joulukuiden osalta alussa mainitun Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan mukaan: ”Joulukuut ovat lämmenneet jopa viitisen astetta, elokuussa lämpenemistä ei ole juurikaan tapahtunut, sanoo Ilmatieteenlaitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen.” kertoo Yle jutussaan Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen säässä – Joulukuut lämmenneet eniten 25.11.2015.

Olisikin mukava kuulla Laaksoselta missä se 5 asteen lämpeneminen on tapahtunut. Toki 1865 alkaneelta jaksolta lukien ilmastomme joulukuut lämpenivät noin 3 astetta 1925 alkaneeseen jaksoon tultaessa ja toisaalta 1865 alkaneelta jakosolta lukien ilmastomme joulukuut ovat lämmenneet sen 2 astetta 1985 alkaneelle jaksolle tulatessa, niin onhan siinä jonkun sortin logiikan mukaan yhteensä 5 astetta lämpenemistä! Mutta mikä aiheutti joulukuun ilmaston 3 asteen lämpenemisen 1900-luvun alkuun tultaessa? Siihen emme kait tule ikinä saamaan vastauksia ainakaan ilmatieteen piiristä.

Kuvassa on brittien ilmatieteenlaitoksen analyysiyksikön, Hadley Centerin, maasääasemien mittauksiin perustuvan CRUTEM4 sarjasta tehty joulukuun keskilämpötilasarja, lähde

Tämä joulunajan lämmin ilmasto näkyy tietysti myös käytännössä ja esimerkiksi mustissa jouluissa, joissa vaikkapa Tampereella ollaan nykyisessä ilmastojaksossa kovasti jäljessä sen suhteen, mitä joulut olivat 1930 alkaneessa 30 vuoden ilmastojaksossa.

Yhteenvetoa

Globaalien lämpötilojen laskeminen on aikamoinen sekasotku ja siitä on tehty oma blogi, joka avautuu tästä linkistä: https://jitkonen.fi/?p=648 Nykyajan keskilämpötila-arvio tarkkenee tietysti kaiken aikaan, mutta siinä samalla menneiden aikojen keskilämpötila-arviot taitavat muuttua sitäkin enemmän arvauksiksi, koska ovat tehty harvojen havaintopisteiden ja niissä harvoin luettujen lämpötilamittausten kautta. Hauska yhteensattuma tai ei, mutta ilmasto lämpenee sitä mukaan kun uusia mittausasemia otetaan käyttöön!

Lähde Rannantaikaa lehti, Suomen säät ennen 60 lukua? Ilkka Ahmavaara in Ilmasto ja sää
25.12.2015 05:16

HILAT

1800-luvun Suomen tason ja globaalit keskilämpötilat ovat hyvä arvaus, koska siihen aikaan ei ollut kovinkaan kattava mittausverkosto. Sitten mittausverkostoa supistettiin laajasti, kun Neuvostoliitto hajosi ja siirryttiin arvaamaan lämpötiloja. Siihen liittyen kehitettiin keskilämpötilalaskennan ja raakadatan käsittelyn rinnalle tai jatkeeksi hilalaskenta, jossa yhden mittauksen pohjalta arvioidaan sadan neliökilometrien suuruisen alueen keskilämpötila. Nämä hilojen rakentajat uskovat omiin mallinnuksiinsa, mutta kun näkee kuinka kansainvälisessä globaalin ilmaston keskilämpötilan hilakäsittelyssä Suomen yksi kylmimmistä kesistä muuttuu normaalilämpöiseksi kesäksi, ajatteleva ihminen jättää nämä hilajutut omaan arvoonsa. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=QqTlFgONS90 Jutusta otetusta kuvakaappauksesta nähdään, miten yksi tunnettu keskilämpötilojen mallintaja muuttaa Suomen kylmän kesän 2017 tavanomaiseen lämpötilaan.

LÄMPÖTILAKÄYRIÄ

Meille tavallisille kansalaisille näytetään jos mistä lähtökohdista tehtyjä lämpötilakäyriä. Usein näkee eri lähtökohdista yhdisteltyjä käyriä. Samoin paljon näkee sopivista ajankohdista aloitettuja käyriä. Sopivilla tasauksilla, liukuvilla keskiarvoilla ja muuttamalla kesken kaiken tarkasteltavan aikajänteen tasoistusta, saadaan haluttu vaikutelma helposti luotua, kuten alla oleva esimerkki Kaisaniemestä kuvaa. Se ei ole ”tieteen” virallinen kuva, mutta vastaavia ”tieteellisiä” kuvia jos mistä lätkämailoista näemme lähes päivittäin ja jopa Suomen ilmatieteenlaitos näyttää niitä kalvoiltaan ihmisille eri tilaisuuksissa.

Yleinen tapa on poistaa kokonaan ikävä 1930-luvun lämpöjakso, koska sitä ei saada selitettyä ihmisen hiilidioksin aiheuttamaksi. Se temppu onnistuu monellakin tapaa aika helposti. Tässä yksi esimerkki:

Vielä 2011 Suomen ilmatieteenlaitos kertoi virallisessa lehdistotiedotteessaan, että Suomessa on 0,3 C-astetta lämpöisempää kuin oli 1930-luvulla. Toki näin on, kun asiaa tarkastelee mahdollisimman vähän käsitellystä raakadasta. Samassa kuvassa oleva Sodankylän lämpötilakuvaaja tukee FMI:n lehdistötiedotteen oikeellisuutta. Sittemmin tämä lehdistötiedote on kadonnut Suomen sivuilta, mutta ulkomaisista lähteistä se löytyi.

Tällaisen aineiston pohjalta voi hyvin uskoa sen tosiasian, että nykyinen ilmastojakso on hieman lämpöisempi kuin edellinen vastaava ilmastojakso oli 1930-luvulla, mutta puheet kahden asteen lämpenemisestä ovat hömppää, jota usein kutsutaan kirsikanpoimimiseksi. Ilmasto lämpenee edelleen ja yhä palautuu pienestä jääkaudesta, jota hyvin kuvaa Tornionjoen jäidenlähdon aikaistuminen, jota on tapahtunut tasaisesti aina vuodesta 1693 asti, jonne ulottuvat myös varsin tarkat tiedot jäiden lähdön suhteen.

Tosin hieman näyttäisi jäidenlähdön aikaistuminen hidastuneen 1930-luvulta lähtien.

Ilmatiede on tehnyt mittauksistaan parinsadan vuoden pituisia tarkasteluja, mutta sitäkin pidempiä ilmaston lämpötila-analyyseja on tehty mm. dendrokronologian piirissä. Siinä tieteenalassa on puiden kasvun syklisyyden eli lustojen kautta tutkittu menneiden ilmastojen vaihteluita. Tunnetuimmat suomalaiset tuon tieteenhaaran tiedemiehet ovat professori Kari Mielikäinen, tutkija Mauri Timonen ja dosentti, kaksinkertainen tohtori Risto Jalkanen. Tässä kuvassa on puiden kasvuun perustuva lämpötila-arvio menneisyteen liittyen ja kolme vahtoehtoa tulevaisuuteen liittyen: A) ilmatiede, B) puiden kasvu ja C) aurinko.

Tiedemies Risto Jalkanen on mallintanut mennyttä ilmastoa neulasten kautta ja päätynyt samoihin tuloksiin lustotutkimusten kanssa.

Suomessakin on aurikotiede professori Mursulan johdolla jo pitkään tutkinut auringon ja ilmaston yhteyttä sekä auringon ja talven säiden suhdetta. Aurionkotiede on myös mallintanut menneitä ilmastoja, kuva:

Tämmöisistä edellä olleista muiden tieteenhaarojen kuvista ja tuloksista ei Suomen ilmatieteelaitos / ilmatiede pidä, koska heille ilmastohistoria on noin 200 vuoden pituinen sää- ja lämpötilahistoria, jonka mukaan he kuvittelevat, että maailma oli vielä kylmimmillään vuoden 1850 paikkeilla ja nykyisin eletään maapallon historian lämpöisintä aikakautta. Siksi Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteellinen johtaja ja professorin arvonimen saanut Ari Laaksonen kutsuu maapallon satojen tiedemiesten denrokronologian nimissä tehtyä tutkimusta hömpäksi. Rohkea analyysi Laaksoselta, vaikka oma tiede on varsin nuoria ja sitä kautta täysin lapsenkengissä vielä. Toki sitäkin hurjemmat ovat tulevaisuuden ennustukset heillä sen tieteen piirissä.

Virallinen lapsenkengissä tepasteleva ilmatiede vähättelee siis muita perinteisempiä tieteitä ja heidän vihansa on saanut tuta myös suomalaiset fysiikan ja termodynamiikan osaajat, kuten professorit Kauppinen, Sarkomaa ja Ruottu, sekä dosentti Ollila. Tähän ilmatieteen ylimieliseen suhtautumiseen on tuskastunut myös luonnotieteitä ja Lapin luonnon tutkimusta edustava tiedemies professori Antero Järvinen, joka kiteyttää ilmatieteen vaikutukset koko tiedemaailmaan näin:

Tähän Antero Järvisen karuun analyysiin on sivustakatsojan erittäin helppo yhtyä.

Erilaisia käyriä on tässä linkissä: https://www.c3headlines.com/temperature-charts-historical-proxies.html

Liitteet

Liite 1: esimerkki FMI:n laskemista keskilämpötiloista. Näitä monipuolisia taulukoita voi selailla tämän linkin kautta, joka on kuvan lähde: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php

Liite 2, esimerkki yhden kuuden laskennasta

Kuvan ja em. linkistä löytyvien monipuolisten taulukoiden tiedot kerätään FMI:n ylläpitämästä avoimesta datasta, josta kuka vaan voi hakea sitä säätietoa, jota ovat sinne laittaneet. Linkki: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lämpötilojen mittaamisesta

Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan miittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen.

https://jitkonen.fi/?p=233

Lämpötilojen mittaaminen, lämpösaarekeilmiö (UHI)

Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä kohti. Näiden mittausten kautta kyetään puhumaan jopa kymmenesosien Celsiusasteiden globaaleista maapallon ilmaston keskilämpötilojen muutoksista, vaikka 21 500 neliökilometriä on ruutu, jonka sivut ovat noin 146 km. Eli esimerkiksi siis vaikkapa koko Kainuun maakunnan keskilämpötila määriteltäisiin yhdellä ainoalla lämpötilamittauksella ja vieläpä kymmenesosan tarkkuudella.

Toinen lämpötilojen arviointitapa ovat satelliitit, jotkaperiaatteessa mittaavat maapallon joka kolkan lämpötilat ja tarjoavat tietoa myös vaikeapääsyisistä paikoista, mutta satelliitit eivät mittaa ilman lämpötilaa lähellä maanpintaa kuten maasääasemilla tehdään, vaan satelliittien mittaukset antavat vain maan pintakerroksen lämpötilan. Nämä mittaustavat ovat siis kaksi eri asiaa ja satelliittien kautta määritelty ilman lämpötila on sekin vain hyvä arvio.

Maailman maasääasemien määrän romahtaminen 1990 lähde

Vuonna 1990 maailman sääasemien määrä putosi romahdusmaisesti 10 000 asemalla, alle 6000:een. Suurin osa suljetuista asemista oli Neuvostoliitossa, Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Jäljelle jäänyt sääasemaverkosto keskittyi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Noin puolet jäljelle jääneistä mittauksista sijaitsee kaupungeissa tai taajamissa, eli lämpösaarekkeiden vaikutusalueilla.

Lähde

Maa-asemien osalta vuonna 1997 palattiin lähes 1900-luvun alun tilanteeseen. Kuitenkin niin, että monet mittausasemat ovat muuttaneet sijaintiaan vuosien varrella ja hyvin harvat asemat ovat jatkuvasti mitanneet samasta paikasta viimeisen vuosisadan ajan tai enemmän. Tämä muutos on aiheuttanut suuria puutteita lämpötilatiedoissa ympäri maailmaa ja on tullut aukkoja, jotka tutkijat täyttävät algoritmeja käyttävillä arvioilla. Vuonna 2017 WMO:lla oli käytössään noin 7000 maamittausasemaa.

Lähde: vasen kuva ja oikea kuva
Maapallon keskilämpötilan mittaustarkkuuteen liittyen on tri Michael Connolly tehnyt perusteellista arviointia ja huomannut, että yli puolet maailman kaikista seitsemästätuhannesta (7000) lämpötilan mittauksesta, mistä tiedepiirit virallisesti laskevat maapallon keskilämpötilan, kerätään kaupungeista, vaikka kaupunkien pinta-ala on maapallolla vain alle yhden prosentin verran (<1%). Näin siitäkin huolimatta, että kaupunkien lämpötilojen tiedetään olevan useamman asteen maaseutujen lämpötiloja korkeampia. Tri Conolly:

Mittauspisteiden valinnassa on näinollen tehty jo alunperin systemaattinen valinnan otosvirhe, joka vaikuttaa sään lämpötilan mittausaineistoon vääristävällä tavalla. Samalla se vääristää säästä laskettavaa ilmastokäsitystä. Tämän suuren virheen vuoksi maanpinnan lämpötila näyttää lukuarvoissa selvästi nousevan, mutta tosiasiallisesti se mittaakin urbanisoitumista eli taajamien asuttamisen lisääntymistä”.

Tämä asia tunnetaan ”Urban Heat Island” -vaikutuksena, missä on ihmisen toiminnan tuottamaa lämpöä, auringon lämmön imeytymistä mustaan asfalttiin ja betonirakenteisiin sekä muodostaa päiväaikaan taajan asutuksen ympärille eräänlaisen lämpökuplan, joka yöaikaan häviää haihtumisen ja tuulen vaikutuksesta.” Lähde

Suomessa on tehty samasta lämpösaareke- eli UHI-aiheesta väitöskirja, jossa lämpösaarekvaikutukseksi on arvioitu jopa 10 C-astetta tietyissä tilanteissa.

Lähde Turun Sanomat

Suomi sääasemat

Suomessa sääasemien määrä on noussut valtavalla vauhdilla. Kesäkuu 2020 oli helteinen, jolloin Ilkka Ahmavaara tarkasteli helteiden ja sääasemien lisääntymisen suhdetta (https://rantai.fi/2020/07/03/kesakuu-toi-ennatyskuplia-mediaan/?). Mitään poikkeuksellista ei ole lämpötiloissa tapahtunut sen paremmin keskilämpötilojen kuin äärilämpötilojenkaan suhteen:

Lämpötilojen mukauttaminen lopulliseen arvoonsa

”Keskimääräisen” maapallon lämpötilan laskemiseksi tietyllä alueella, joko pelkillä maa-alueilla tai koko planeetalla, tutkijat eivät käytä suoraan raaka-sääasemien tietoja. Eri ilmatieteelliset virastot suorittavat monimutkaisia ​​”mukautuksia” tietojen muuttamiseksi. Esimerkiksi lähellä olevien asemien lämpötilatietoja verrataan ja ”tarpeen” mukaan ne homogenisoidaan. Tämä saattaa johtaa jopa siihen, että jotkut näistä ”säädöistä ja mukautuksista” johtavat keinotekoiseen lämpötilojen nousuun, kuten alla oleva seuraava kuvavertailu osoittaa.
Siinä olevat kaksi kuvaajaa esittävät NASA:n laskelmat Yhdysvaltojen keskilämpötiloista. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa on esitetty vuonna 1999 laskettu lämpötila, ja toisessa käytetään NASA: n vuonna 2001 luomaa ”päivitettyä” ”mukautus”menetelmää. Toinen kuvaaja osoittaa paljon korkeamman keskilämpötilan, vaikka taustalla olevat raakatiedot ovat täsmälleen samat. Lähde

Sama käyrä samoista lämpötilojen mittaustuloksista elää kaiken aikaa ja siitä tehdään pilkkaakin. Jos edustaisin ilmatiedettä, häpeäsin.

Eihän tämä käyrien sovittaminen titetenkään lämpötiloihin jää. 2000-luvulla alkoivat myrskyt käymään niin vähiin, että FMI:n oli tehtävä jotakin, jotta ”myrskyt lisääntyvät” alarmi pysyisi hengissä. Niinpä 2020 otettiin käyttöön uusi tilastointitapa, jolla saatiin häivytettyä vanha myrskypäivähistoria sekä lisättyä myrskypäivien määrää lähihistoriaan. Lapsellista, mutta totta ilmatieteessä armon vuonna 2020.

Staffan Mörner

Mauri Timonen on suomentanut ruotsalaisen Staffan Mörnerin Klimatforumilla olevan yhden artikkelin. Kuka jaksaa kahlata liki 40-sivuisen dokumentin läpi, voi olla, että ovat leuat loksahdelleet melkein sijoiltaan, sillä niin ihmeellinen on adjustointien eli muokkausten maailma.

Suomen ilmatieteenlaitos FMI

Suomen ilmatieteenlaitos FMI seuraa tietysti kansainvälistä suuntausta, ja on siirtänyt mm. Suomen kylmimpiä lukemia mitanneen Pokan mittausaseman ympäristön kannalta ”parempaan” paikkaan.

Samalla tavalla on korkeimpia lämpötilaennätyksiä mittaavat sääasemat siirretty ympäristön ja poliittisen ilmatieteen kannalta parempaan paikkaan lentokentille, rautatieasemille ja satamiin, joissa lämpötilat nousevat mahdollisimman korkeiksi, jotta saadaan entistä useammin kuuluttaa uusista lämpöennätyksistä. Toki poikkeuskin on, kun Puumalan kuuman paikan mittaus on siiretty viileämpään ympäristöön.

Kun lämpötilamittaukset on siirretty ”ympäristön kannalta” sopiviin paikkoihin, saadaan tällaista helledataa:

Näin se menee myös USA:ssa monessa paikassa ja myös Suomessa. Puolet 2020 WMO:n mittareista edustaa 1 % maapallon pinta-alasta, koska ovat kaupungeissa.

FMI keskilämpötilojen laskeminen

Suomen ilmatieteenlaitos laskee vuorokausien keskilämpötilat avoimen datan taulukoihinsa kolmella aikakaudella eri tavalla. 1958 alkaen näin:

1910-1926 ja 1927-1958 tällä tavalla:

Näihin kaavoihin liittyvän luotettavuuden arviointi on omassa blogissaan, linkki: https://jitkonen.fi/?p=781

Tuossa linkissä on laajemmin tarkasteltu kaavoihin liittyvää asiaa, mutta tässä kuitenkin pari aiemmin tehtyä laskentaan liittyvää havaintoa. Kun eri aikakausien kaavoilla valitaan satunnaisesti marraskuun 2020 päivät 3, 8 ja 23 saadaan kovin erilainen lopputulos vuorokauden keskilämpötiloille. Vertailun vuoksi taulukkoon on laskettu vuorokauden keskiarvo myös 10 minuutin välein mitatuista lämpötiloista.

Taulukosta nähdään, että jos kyseinen päivä olisi ollut 1901-1926 tai 1927-1958 Sen keskilämpötila olisi ollut tilastoissa kovin erilainen. Samoin uusin tapa poikkeaa jonkin verran 10 minuutin lukemista lasketusta keskilämpötila-arvosta, mutta toki kun se integroidaan tarkasti mittausten mukaan, FMI:n tulos on tarkin ja sitä voi pitää luotettavana.

Sen taulukko kuitenkin osoittaa, että menneet keskilämpötilat ovat enemmän tai vähemmän suuntaa antavia ja vertailu nykyisiin lukemiin on haasteellista. Näin vielä siksi, että vanhat lämpötilalukemat perustuvat kovin harvoin luettuihin arvoihin. Niinpä tuon laskennan perusteella vedetyt päätelmät vaikkapa ilmaston lämpenemisestä ovat vain suuntaa antavia.

Kun 1927-1958 vuorokauden keskiarvoja vertaillaan nykyisiin, niin jos täysin vastaava 3. päivä marraskuuta olisi ollut 1927-1958 kuin oli 3. päivä marraskuuta 2020, sen keskilämpötilaksi olisi saatu 10,29 C, kun 2020 se oli 11,1 C.
Sama asia 8. päivä olisi ollut päinvastoin, eli 1927-1958 se olisi ollut 5,86 C, kun 2020 se oli 4,9 C.

Sama asia 23. päivä olisi mennyt aika tasan, eli 1927-1958 se olisi ollut 5,45, kun 2020 se oli 5,4 C.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpanalähdeOnko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

Lämpötila- yms. käyrien esitystapoja

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

1930-luku oli Itämeren jäiden laajuuden valossa lämpöisempi kuin 2010-2019 on ollut.

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1930-luvun talvien vertailu nykyaikaan on omassa blogissa, joka avautuu tästä linkistä: https://jitkonen.fi/?p=727 Sen vertailun mukaan 2010-luvun talvet olivat 10 vuoden keskiarvona laskettuna hieman kylmemmät kuin 1930-luvun talvet olivat, mikä on hyvin linjassa Itämeren jäiden laajuushavaitojen kanssa.

Tampere

Talvien osalta löytyy esimerkinomaista tietoa Tampereelta. Tampereen lämpöisin talvi oli 1938 eli 1930-luvun lämpökauden lopulla.

Sodankylä

Yksittäisistä alueista sanotaan, että Lappi lämpenee muuta maailmaa kaksi tai kolme kertaa nopeammin. Kun tarkastelemme Sodankylää 30 vuoden jaksoissa, huomaamme, että 1921-1950 ja 1931-1960 ja 1981-2010 keskilämpötilat olivat samat eli -0,4 C. Ei siis merkittävää CO2-lämpenemkistä Sodakylässäkään havaittavissa.

Hiilidioksidin ilmastovaikutus ja FMI

Suurin puute Suomen nykyilmatieteellä on se, että he eivät ymmärrä hiilidioksidin lämmönpidätyskykyyn liittyviä termodynaamisia asioita, vaan elävät sen suhteen puhtaan IPCC-uskon varassa ja sitä uskoaan todistelevat erilaisilla asioilla, kuten edellä on todettu. Kysymys on hiildioksidin ns. ilmastoherkkyydestä, jota on käsitelty tässä toisessa blogikirjoituksessa. Kysyin Ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta millainen on tiedelaitoksen virallinen kuvaaja CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen, koska sehän on koko ilmastonlämpenemisteorian ydinasia. Näin hän vastasi kysmykseeni ilmastoherkkydestä:

Jostain syystä FMI ei tunne tällaisia CO2-ilmastoherkkyyteen liittyviä käyriä, joita myös IPCC tekee. Tässä tri Ollilan yksi käyrä.

CO2:n lämpöä pidättävä kyky vähenee logaritmisesti, kuten alla oleva kuva kertoo ja sen faktan FMI kiistää. Jos ja kun ilmasto on nyt 1990-luvulla viimeksi muuttunut lämpöisempään suuntaan, kuten on iät ja ajat aika-ajoin muuttunut välillä sitten kylmeten, rehellisyyden ja avoimuuden vuoksi ilmatieteen pitäisi etsiä ilmaston muuttumiselle oikeita syitä, kuten se on ilmastotieteessä iät ja ajat etsinyt. Tieteen lukitseminen tässä asiassa vain ja ainoastaan ihmisen syyksi, on erittäin epätiteellinen asia varsinkin kun se lukitsiminen liittyy niin kaottiseen asiaan kuin ilmastoon.

Tai jos ilmatieteenlaitos FMI ymmärtääkin hiildioksidin ilmastoherkkyteen liittyvät käsitteet ja asian, se ei näy sen tiedottamisessa, jossa ne käyttävät utopistisen vaihtoehdon lämpötilaennustetta pienen Lapin lisän kera höystettynä.

Lopuksi

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. 

Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Muokattu 23.8.2020 poistamalla lämpötilojen mittaamiseen liittyviä asioita. Niistä on oma bloginsa linkissä:

https://jitkonen.fi/?p=648

Alkusanat

Ilmatiede on meneillään olevan 2000-luvun lämpimän ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ympäri maapallon mitattavia korkeita lämpötilamittaustuloksia ja kertomaan niistä kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta myös vanhemmalle henkilölle on muodostunut jopa sellainen käsitys, että nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin ei ole, kun historiaa tarkastellaan lähemmin. 1900-luvun alussa ja jo 1800-luvun lopussa oli nykyisenkaltaisia ja jopa nykyistä kuumempia aikoja sekä helleaaltoja ympäri maapallon.

Maapallon pinnan kuumimman paikan sijainti on ollut mielenkiinnon kohteena jo vuosisatojen ajan. Tuon nykyajan valtavan lämpötilamittausverkostojen muodostamisen jälkeenkin maapallon kuumimman paikan sijainti on pysynyt samana ja lämpötilaennätys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla sääasemalla mitattu ilman lämpötila 56,7 celciusastetta. Yhdeksän vuotta myöhemmin 1922 Libyassa mitattiin ilman lämpötilaksi 57,8 Celsiusastetta, mutta sitä ei ole hyväksytty ennätykseksi.

Äärisääjaksojen varhaishistoriaa

Varhaishistorian kuumien ja kuivien aikojen kooste selviää hyvin tästä alla olevan Kansallisarkiston lehtikokoelmasta poimitusta lehtileikkeestä. Kovia kuumia ääri-ilmiöitä on siis ollut ja Euroopan joet sekä kaivot ovat aika ajoin olleet kuivina. Nuo kaikki kuumuudet on aikaansaanut joku ilmiö, jota ilmatiede ei vieläkään osaa selittää. Nykyilmatieteen mukaan näiden kuumien historian ajanjaksojen ei pitäisi olla mahdollisia, koska hiilidioksidi ei voi olla noiden kuumuuksien syypää.

Nyt tietysti ilmatieteen puolella kovasti aletaan epäilemään, että ovatko nuo kuumat historiankirjoitukset oikein. Luultavasti vertaisarviointeja vaaditaan. En ruvennut kutakin vuotta erikseen googlaamaan, mutta vastaava ulkomainen lehtileike vuodelta 1884 on olemassa.

Iso-Britanniassa on tehty listoja pahimmista sitä kohdanneista sääkatastrofeista. Alla on kuvattu kuuden merkittävimmän Iso-Britanniaa kohdanneen sään ääri-ilmiön lista, lähde BBC historia. Niissä on mukana mm. tuo edellä mainittu 1556 aikainen Euroopan laajuinen helleaalto.:

1. 16.1.1362 oli hirmumyrsky, joka tuhosi tärkeitä rakennuksia, kuten Salisburyn ja Winchesterin katedraaleja, ja repi ilmaan satoja tuhansia puita.
Kysymyksessä oli siis hirmumyrsky, joka iski Englantiin. Ilmatieteen mukaan nykyään erinimisiä hirmumyrskyjä esiintyy vuosittain noin 100 kpl plus miinus 10 kpl. Niiden määrä eikä voima, ei ole lisääntynyt vuosien varrella, vaikka niinkin yleisesti väitetään. Suomessakin myrskyt ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet, vaikka siihen liittyvä FMI:n jakamaan tietoon liittyvä valeuutisointi on yleistä.

2. Euroopan kylmä talvi, 1407–8.
Koko 1430-luvun on arveltu olleen yhtä kylmä kuin 1690-luvun. 1430-luku oli Ison-Britannian kylmin instrumentaalisesti mitattu vuosikymmen. Kuusi talvea 10 talvesta luokiteltiin vakaviksi. Yksi, hieman aikaisempi talvi on yksin ihan omaa luokkansa, kun 1407-8 Iso-Britannia oli syväjäässä 15 viikon ajan.
Mielenkiintoinen seikka on huomioida, että historian kirjojen mukaan jäätäviä kuolonvuosia on ollut 1400-, 1600- ja 1800-luvuilla. Sattumaa tai ei, mutta noin 200 vuoden välein. Nyt sellainen on edessä 2000-luvulla, jos aurinkotiede on oikeassa, eikä 200 vuoden jaksollisuus ole sattumaa. Ilmatiede on toista mieltä, ja WMO:n johtaja Petteri Taalas puhui, että jopa 10 C-astetta maapallo lämpenee 2100 mennessä. Suomen ilmatieteen laitoskin (FMI) uskoo CO2:n kaikkivoipaisuuteen ja siihen, että ilmasto vain ja ainoastaan lämpenee tulevaisuudessa. Lapsemme näkevät näiden kirjoitettujen ajankuvausten kautta millainen oli ilmatieteen osaaminen ja ymmärryksen taso vuonna 2020.

Avoin tiede tuntee holoseenin ilmastohistorian, joka on selvitetty hyvinkin tarkasti. Sen mukaan alailmakehän lämpötilan yleistrendi on ollut laskeva viimeiset 7 500 – 8 000 vuotta. Tämä jakso ei ole kuitenkaan ollut lineaarisesti laskeva, vaan se on sisältänyt lämpimiä ja viileitä kausia: Atlanttinen, Minoalainen, Roomalainen ja Keskiajan lämpökausi. Nämä nykyistä kuumemmat ajanjaksot eivät ole johtuneet CO2:sta, vaan arvatenkin ainakin aurinkoon liittyvitä tekijöistä. Sitten on ollut kylmiä kausia, kuten keskiaikaa edeltävä kylmä kausi ja pieni jääkausi. Niiden syyksi ainakin osittain arvellaan tulivuorenpurkauksia.
Tätä pienen jääkauden jälkeistä holoseenin ilmastojaksoa kuvaa mm professori Antero Järvinen mainiosti tässä: Osa 1 ja osa 2.

3. Suuri Tudorin kuivuus, 1540–41
Vuoden 1550 jälkeen Ison-Britannian ja Euroopan ilmasto jäähtyi merkittävästi. Sitä tosiasiaa ilmentää Euroopan jäätikköjen jatkuva kasvu 1800-luvulle saakka. Välittömästi ennen vuotta 1550, Britannia ja suurin osa Euroopasta kärsivät kuitenkin kaksivuotisesta valtavasta kuivuudesta. Esimerkiksi Thamesin makea vesi supistui niin ennennäkemättömän vähäiseksi, että merivesi virtasi vuoroveden aikana Lontoon sillan ohi värään suuntaan saastuttaen vesihuollon ja sitä kautta aiheuttaen mm. koleraa.

4. The Lewes-lumivyöry, 1836
Vakava kylmänpurkaus alkoi 23. joulukuuta 1836, ja jouluaattona oli yksi 1800-luvun kovimmista lumimyrskyistä, jolloin lunta kertyi paikoin jopa 10–40 jalan verran (3-12 metriä).

5. Myrsky 26. marraskuuta 1703.
Merivoimat menettivät yhteensä noin 1500 upseeria ja miestä – kolmasosan tuolloin koko joukoistaan. Lisäksi arvioidaan, että pelkästään myrskystä johtui jopa 15 000 kuolemaa, eniten merellä. Jopa kuningatar pakotettiin viettämään yönsä henkilökuntansa kanssa suojassa viinikellarissa.

6. Ilmastokriisi, 1815–17
Kriisi aiheutui Mt Tamboran Sumbawan saarella aiheutuneesta tulivuorenpurkauksesta. Jopa 60 000 ihmistä kuoli purkauksesta; monet kuolivat myöhemmin nälkään ja tauteihin. Tulivuoresta ilmakehään levinnyt noin 140 miljardin tuhkatonnin määrä aiheutti muutaman vuoden pituisen kylmän jakson. Maapallo elää vuonna 2020 prinsessa Ruususen unessa ja ikuisen lämpenemisen kuvitelmissa myös sen suhteen, ettei edes vastaavia tulivuorista johtuvia ilmastokatastrofeja tapahdu. Varautuminen ja sen mukaiset suunnitelmat ovat huonommat kuin Korona-epidemian suhteen olivat, koska ilmatiede luo illuusiota ikuisen lämpenemisen suuntaan ja monet siihen uskovat, tai on pakko uskoa, ettei leimautuisi ”tieteenvastaiseksi” henkilöksi.

Hellesäihin liityvää historiaa

1891 Venäjä

1891 oli Venäjällä uskomattomat 50 asteen hellelukemat. Siinä saivat Siperian ikiroudat hetkellisesti kyytiä.

1895-1903 Australia

Australian loppuvuoden 2019 helteistä uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteitä ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, että Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788–1860 ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860–2000. Lähde: Australian kansallismuseo.

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun lämpötilaennätykset ovat yhä vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pitäisi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista.

Lähde

Pahin lämpöaalto Australiassa oli todennäköisesti tammikuussa 1896, kun kansa oli ”kuin pätsissä”. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellettä vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla.

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli ”kuin pätsi” ja se ulottui Australian poikki idästä länteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmistä itäosissa. Sanomalehdet kertovat, että Bourkessa lämpö lähestyi 48,9 ° C: n lämpötilaa kolmena päivänä. Maksimi, joka oli vähintään 38,9 ° C, oli päällä 24 vuorokauden ajan.

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisiä ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eivät pystyneet nukkumaan, vaan kävelivät yöllä kaduilla tuntikausia, kun lämpömittari osoitti keskiyöllä 109 F (43 C) lämpötiloja. Koko yönä lämpötila ei laskenut alle 103 ° F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. päivänä todettiin viisi kuolemaa yhdessä päivässä, sairaalat olivat täynnä ja raporttien mukaan ja lehtien mukaan ”kuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain”. Bourkessa 24. tammikuuta mennessä monet yritykset olivat sulkeneet (melkein kaikki hotellit palvelivat). Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa säätä pakolaisjunilla kukkuloille.

Lisää lehtileikkeitä ja kuvia on näissä linkeissä, linkki kuva 1 ja linkki kuva 2

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta näitä vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos POM hyväksy, vaan pitää niiden aikojen mittausmenetelmiä epätarkkoina. Niinpä POM häivyttää kiusallisen kuuman aikakauden 1800-luvun lopusta, jota CO2 ei kykene selittämään. Samalla tavalla tekee Suomen ilmatieteenlaitos FMI 1900-luvun alun ja etenkin 1930-luvun lämpimien säiden suhteen.

Tämän kaltaiset lämpötilamittaukset ovat niin ”epäluotettavia”, että Australian lämpötilamittaushistoria on erilaisten selitysten kera aloitettu sopivasti kuuman ajanjakson jälkeen vuodesta 1910. linkki

1896 elokuussa oli tappava lämpöaalto myös itäisessä osassa Pohjois-Amerikkaa. Tämä kesän 1896 kymmenen päivän lämpöaalto tappoi New Yorkin alueella lähes 1 500 ihmistä. Lähde

1890 alkaen Suomi

Vuonna 1941 merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti syitä sille, että Suomi oli erittäin nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

1930-luvun keskimääräinen jäänlaajuus olikin jopa vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut. Sikälikin Risto Jurvan havainnot olivat oikeita, koska jo 1930-luvulla jäiden laajuuden mittaaminen oli jo varsin luotettavalla tasolla.

Edellisessä kuvassa mainitun 1930-luvun jääminimin vahvistaa myös FMI vuoden 2020 kirjoituksessaan.

1901

Vuoden 1901 kesä Suomessa on saattanut olla jopa helteistä kesää 2018 lämpöisempi. Nimimerkki Konitohtori on noita kesiä blogissaan vertaillut. Lähde

Aikalaiskirjoitusten mukaankin 1901 kesä oli kuuma ja kuiva. Se jopa osattiin ennustaa ilman CO2:n apua (oikea alakulma). Taivaankappaleet olivat apuna siihen aikaan.

1901 oli myös talven osalta lämmin, kun Utsjoellakin vielä helmikuussa 1901 ihmeteltiin tammikuun suvea ja lumettomia joen rantoja.

1906

Australiassa kuuma ilmastojakso jatkui vielä 1906, kun ankara helleaalto iski sinne taas kerran.

lähde

Myös Iso-Britanniassa oli 1906 poikkeuksellisen kova syyskuun helleaalto.

1911

Heinäkuussa 1911 Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyivät niissä useita päiviä. Surmansa sai 211 ihmistä pelkästään New Yorkissa. Lähde

Myös Suomessa kesä 1911 oli helteinen

Lämpimienkin aikojen syitä pohdittiin mediassa. CO2 ei vielä silloin ollut kaikkea selittävä yhteinen mörkö, vaan aurinkoa monessakin sen aikaisessa kirjoituksessa epäiltiin syylliseksi lämpöaaltoihin yms. sääasioihin.

Lumettomien talvien varalle annettiin ohjeita jo siihen aikaan vuonna 1911.

Kesät olivat kuumia ja talvet olivat kovin leutoja myös siihen aikaan ja siitä on oma bloginsa tässä linkissä. Ihmiset kuvittelivat jopa talvien lämmenneen kovastikin, mutta siihen aikaan tiedemiehet vakuuttelivat, ennen oli ollut vielä lämpöisempää.

Myös Iso-Britannissa vuosi 1911 on edelleenkin yksi historian kuumimista vuosista. Lähde

1913

Maapallon kuumimman paikan sijainti on pitkään pysynyt samana ja maapallon lämpötilaennätys on vuonna 1913 Kalifornian Death Valleyssa sijaitsevalla sääasemalla mitattu ilman lämpötila 56,7 celciusastetta. Siihen aikaan sillä suunnalla mitattiin vuosittain korkeita lämpötiloja.

Kalifornian heinäkuun 1913 voimakas lämpö ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu äärimmäinen lämpöaalto. Saman vuoden kesäkuussa USA:n itäosassa oli laaja lämpöaalto, joka johti moniin yli 100 ° F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset lämpötilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kesäkuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisenä ajankohtana. Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lisäksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, että korkeita lämpötiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi tällainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, että ”viimeaikaiset havainnot näyttävät osoittavan, että jäätiköt katoavat vähitellen ympäri maailmaa”. Lähde

Oikeassahan tuo lehti oli sikäli, että esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan lämpöisen 2000-luvun kaltainen edellinen jääminimi.

1915

Alaskan helle-ennätys 38 C on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-ennätys meni muka rikki, vaikka se ei ollut lähelläkään kuuman kauden 1915 helle-ennätystä 38 C. Vielä 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen lämmin talvi.

Takun kesäinen jäätikkö Alaskassa oli 1910 paikkeilla saman näköinen kuin 2014

1921

Historian ainoa huhtikuussa ollut suomalainen hellelukema 25,5 C oli 27. päivä 1921 Jyväskylässä.

1926-1929 uutisoitiin useista helteistä. Japanissa oli jopa 50 astetta hellettä ja sitä oli kestänyt lähes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisiä katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.

1929 hieman jopa leikillisesti pohdittiin sitä, että kuumat säät sekoittavat ihmisten päät ja johtavat sotiin. I-maailmansota ja Kiinan/Japanin sota (1937-1945) alkoivat molemmat kuuman ilmastojakson aikana. Havainto oli sikäli osuva, että myös kuumimman 1930-luvun jälkeen alkoi suuri kahakka – II maailmansota.

1930-luku

USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelmät, joka kuvaa sitä kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-Lännen maanviljelijät joutuivat 1930-luvulla. Lämpö ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka pölymyrskyt veivät ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

Lähde https://science.howstuffworks.com/environmental/green-science/dust-bowl-cause.htm
1937: Original caption: This black roller dust storm is rushing toward Clayton, New Mexico. It was one of worst everto strike that portion of southwestern dust bowl. A moment after this picture was taken the city was in darkness. The storm lasted several hours and was followed by rain. The interiors of houses were coated with dust and the outsides with mud. This picture was taken by an amateur photographer who happened to see the storm coming. This photo was published in the May 29, 1937 Los Angeles Times.

Lähde

1930

Kesällä 1930 oli USA:ssa Washingtonissa ennätyksellinen päivä, jolloin lämpötila saavutti tai ylitti 100 ° F 11 päivän ajan. Kuumin lämpötila 106 ° F oli 20. heinäkuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. Lähde: Kirja ”Washington Weather”. Lähde

Lähde

1935

Kesäkuun suomalainen lämpöennätys 33,8 C on mitattu 24.6.1935  Ähtärissä.

1936

Kesä 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesistä. Lämpöaalto alkoi jo alkukesästä ja keskilännessä kesäkuun lämpötila nousi yli 100 ° F joissain paikoissa. Lämpö oli huipussaan heinäkuussa, ja kaikkien aikojen ennätykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, lämpötila oli korkeimmillaan 121 ° F, ja osissa Kanadaa lämpötilat ylittivät 110 ° F. Washingtonissa lämpötila saavutti 104 ° F 9. heinäkuuta ja 105 ° F 10. heinäkuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyvää kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1936 lämpöaallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. Lähde Siitä vuodesta on kirjakin tarjolla.

Lähde

Minnesota

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 kahden viikon lämpöaalto saavutti huippunsa 14. heinäkuuta, kun päivälämpötila saavutti ennennäkemättömän 42 C-astetta Twin cityssä – se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sinä päivänä pelkästään St Paulissa.

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henkeä St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukumäärä oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan päivittäin.

Muniakin lämmössä paisteltiin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1936-minnesota-1.png

USA:nkin osalta jutut ja ennusteet helteiden suhteen ovat täysin samat kuin Suomen ilmatieteenlaitoksella 2020. Väitetään kuumuudeen lisääntyvän, vaikka trendi kuumien päivien suhteen on täysin toisensuuntainen.

Lähde

Yhtenä esimerkkinä monista on se, että USA:n New Yorkin osavaltion pääkaupunkiin Albanyyn ei näytä ilmastonmuutos iskeneen ainakaan äärihelteiden osalta vielä 2000-luvulla, mikä lienee merkittävä uutinen sikäli, että sellaisikin paikkoja löytyy, joissa vanhat äärikuumuudet ovat menneisyydessä. Siellä Albanyssa vuosi 1953 pitää yhä pintansa 10 päivän yli 32 C-asteen helleputkissa.

Kuten Itämeren jäänlaajuus 1930-luvulla, niin myös USA:n lämpötilaennätyksiä vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa. Kuten alussa nähtiin, USA:ssa on myös erittäin vanha ja maailman laajin lämpötilojen mittausverkosto.

Lähde

1938

Vuodelta 1938 on sellainen mielenkiintoinen havainto, että Suomi oli hetken aikaa parinakin kesänä Euroopan kuumin paikka.

1939

Vuoden 1939 helteiden johdosta Australiassa annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!

1940-luku

Tuolta vuosikymmeneltä on vähemmän helleuutisia. Liekö maailmasota vaikuttanut asiaan, vai oliko 1940-luku kuuman 1890-1940 ilmastojakson jälkeen jo kylmempi? Toki vielä tammikuussa 1940 Australian Brisbanessa oli edelleen kovia kesäisiä helteitä.

Ei ole helleuutinen, mutta helmikuun korkein lämpötila 11,8 C on mitattu 28.2.1943  Helsingin Ilmalassa.

1950-luku

Yhdysvaltojen keski- ja eteläosissa oli pitkä ja waikea kuivuushakso 1950-luvun alkupuolella. Joillakin alueilla se oli kuivempi kuin 1930-luvun pölymyrskyjen aikana ja useimmilla alueilla lämpöaallot olivat ennätyksellisten viiden suurimman joukossa. Lämpö oli erityisen kovaa vuonna 1954, kun 22 päivän lämpötilat olivat yli 38 ° C (100 ° F) ja kattoivat merkittäviä osia ykdestätoista valtiosta. Lämpömittari saavutti 14. heinäkuuta 47 ° C (117 ° F) East St. Louisissa, Illinoisissa, mikä on kyseisen valtion ennätyskorkein lämpötila.
Vuonna 1955 Iso-Britanniassa oli kuuma sääjakso, johon liittyi kuivuus. Joissakin paikoissa Iso-Btitanniaa se on yhä pahin kuivuus ja vakavampi kuin 1976 ja 1995 kuivuudet. Lähde: Wikipedia

Myös brittiläinen kesä 1959 on edelleen yksi kuivimmista ja kuumimmista.

Lähde

1960-luku

Vuonna 1960 2. tammikuuta Oodnadatta, Etelä-Australia saavutti 50,7 ° C (123,3 ° F) asteen, joka on eteläisen pallonpuoliskon ja Oseanian kaikkien aikojen korkeimman lämpötilan. Lähde Wikipedia

Syyskuun 8. päivä 1968 HS uutisoi poikkeuksellisen kovasta syyskuun helleputkesta. Toki myös kuuman ilmastojakson aikana 1930-luvulla Turussa oli mitattu kovia syyskuun helteitä. Syyskuun helle-ennätys 28,8 C on kirjattu Raumalle 6.9.1968.

1970-luku

Vuoden 1972 lämpöaallot New Yorkissa ja Koillis-Yhdysvalloissa olivat poikkeuksellisen kovia. Lähes 900 ihmistä kuoli; kuumat lämpimät olosuhteet kestivät lähes 16 päivää, ja niitä pahensi erittäin korkea kosteus.
Vuoden 1976 Ison-Britannian lämpöaalto oli yksi kuumimmista sen historiassa. Kuumaa ajanjaksoa leimasi jatkuva sininen taivas toukokuusta syyskuuhun, kunnes lämpöaalto loppui dramaattisiin ukkosiin. Lähde

Suomessa kesä 1972 on mitä ilmeisimmin historian lämpöisin, koska 1901 kesästä ei ole täyttä mittausvarmuutta. Suomen ilmatieteenlaitos sai kesän 2018 kesää 1972 lämpösemmäksi turvautumalla 2000-luvulle ilmatieteeseen pesiytyneeseen kikkailuun ottamalla kesien vertailuun mukaan myös toukokuun. Lähde

Vuonna 1972 on tehty äärilämpöihin liittyvä Suomen ennätys, kun yli 30 C-asteen helleputki kesti Lapissa 10 vrk ajan. Tätäkään ennätystä ei varsinaisella CO2-kaudella ole kyetty lyömään, vaikka äärihelteiden olisi kuvitelmien ja povausten mukaan yleistyä.

1980-luku

Myös kylmällä 1980-luvulla koettiin kovia helteitä. USA:n keski- ja itäosan vuoden 1980 lämpöaallossa ja kuivuudessa kuoli arviolta 1 000 ihmistä.

Vuoden 1983 kesällä yli 38 ° C: n lämpötilat olivat yleisiä Iowassa, Missourissa, Illinoisissa, Michiganissa, Wisconsinissa, Indianassa, Ohiossa, Minnesotassa, Nebraskassa ja tietyissä Kentuckyn osissa; kesä 1983 on edelleen yksi kuumimmista kesistä, joka on koskaan koettu noissa osavaltioissa.

Samana vuonna Iso-Britannia koki lämpöaallon heinäkuun 1983 aikana. Tämä oli kaikkien aikojen kuumin kuukausi, kunnes se lyötiin vuonna 2006. Lämpöaalto muistetaan, ei sen äärimmäisestä kuumuudesta, vaan säälimättömästä lämmöstä, jonka lämpötilat olivat noin 32 ° C joka päivä.

1987 pitkittynyt helle 20. – 31. heinäkuuta Kreikassa aiheutti yli 1 000 kuolemaa Ateenan alueella. Suurin mitattu lämpötila 41,6 ° C oli 23. heinäkuuta Ateenan keskustassa ja Nea Philadelphian lähiössä, 8 km koilliseen 43,6 ° C oli 27. heinäkuuta.

Vuonna 1988 USA:n korkeat lämpötilat yhdessä vuoden 1988 kuivuuden kanssa, joka muistutti 1930-luvun pölyvuosia, aiheutti useita kuolemia Yhdysvalloissa. Noin 5 000–10 000 ihmistä kuoli jatkuvan kuumuuden takia Yhdysvalloissa, vaikka monien arvioiden mukaan kuolemantapauksien kokonaismäärä oli jopa 17 000 kuoleman paikkeilla. Lähde Wikipedia

1990-luku

Vuonna 1990 useat Ison-Britannian kaupungit rikkoivat kaikkien aikojen lämpötilaennätyksensä, jotka olivat korkeimmillaan 37 ° C . Nämä olivat korkeimpia lämpötiloja sitten vuoden 1659.
Vuonna 1995 Chicagon lämpöaallossa Chicagon alueella ja Wisconsinissa lämpötilat saavuttivat jopa 41 ° C lämpötilan. Ainakin 778 ihmistä kuoli tässä helleaallossa.
Vuonna 1995 Iso-Britanniassa oli 3. kuumin kesä sitten vuoden 1659. Elokuu oli ennätyskuuma sitten vuoden 1659 jälkeen. Elokuu oli myös kuivin sitten vuoden 1766.
Vuonna 1997 Iso-Britannia koki kolmannen suurimman lämpöaaltonsa 7 vuoden aikana, ja elokuu 1997 oli yksi ennätyksellisen kuumista elokuista.
Vuonna 1999 oli lämpöaalto ja kuivuus Yhdysvaltojen itäosassa kesällä. Sadepula johti pahimpaan kuivuuteen ennätysmääräisesti Marylandissa, Delawaressa, New Jerseyssä ja Rhode Islandilla. Länsi-Virginian osavaltio julistettiin katastrofialueeksi. Ennätyskuumuus koko maassa johti 502 kuolemaan valtakunnallisesti.

2000-luku

Lämpimällä 2000-luvulla on ollut useita helleaaltoja ympäri maapallon, kuten niitä on vuosien saatossa aina ollut. 2000-luvun erityispiirre on ollut se, että ilmatiede siirtyi etsimällä etsimään noita kuumia alueita ja lämpötiloja, joita löytyy ympäri vuoden aina jostakin päin maailmaa. Kylmistä lämpötilalukemista ei juurikaan hiiskuttu, vaikka Grönlannissa, Pohjoisnalla ja Etelämatereella mitattiin ennätyksellisen kylmiä lukemia. Siltikin mm. maailman lämpötilaennätys vuodelta 1913 pitää yhä pintansa vuonna 2020.

2018 Suomen helteinen kesä

Yksi erityispiirre 2000-luvulla on ollut myös se, että esim. Suomen lämmin kesä 2018 saatiin FMI:n kikka kolmosella lämpöisemmäksi kuin kesä 1972 ja siitä uutisoitiin tietysti laajasti, että se oli kaikkien aikojen lämpöisin kesä.

Alla on oikea kesien vertailu kesä-heinä-elokuu, jossa 1972 kesä on kesää 2018 lämpöisempi. Mutta FMI keksikin poiketa normaalista perinteisestä vuodenaikavertailustaan ja otti yht’äkkiä kesävertailuun mukaan toukokuun ja niin saatiin ilmatieteelle haluttu lopputulos, jota päästiin mediassa rummuttamaan ja revittelemään kesää 2018 kaikkien aikojen kuumimpana, lähde. Onko tällainen kikkailu narsistista julkisuudenkipeyttä, rahoituksen turvaamista vai silkkaa typeryyttä, jolla ollaan jotakin todistelevinaan, sitä voi vain arvailla?

Kuten muistamme, myös 1900-luvun alun lämpöisen jakson hiilidioksidivapaa kesä 1901 on saattanut olla lämpöisempi kuin kesä 2018, kun vertailuja sen aikaisiin mittauspaikkoihin tehdään.

Kesällä 2018, vaikka se lämmin ja helteinen olikin, ei tehty ääri-läpötiloihin liittyviä ennätyksiä, vaan niissäkin lämpimän 1900-luvun alun lämpötilat ovat hyvin yhä esillä.

Suomessa on hellepäivien lukumäärä ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan ja sitä trendiä hieman oikaisi lämmin ja helteinen kesä 2018.

Näiden helteiden määrää on mahdoton vertailla entisiin aikoihin, koska mittapisteverkosto on laajentunut ja osin siirtynyt rautatieasemille, lentokentille ja satamiin. Lisäksi käyttöön on otettu mittaustapa, jolla mitataan virallinen lämpötila kussakin mittauspaikassa 10 minuutin välein, mutta mittarissa on ominaisuus, joka tallentaa myös korkeimman satunnaislyönnin tuloksen. Niinpä joka kesä saadaan medialle reposteltavaksi helteitä, vaikka ne eivät näy virallisessa mittausdatassa. Erikoinen piirre on sekin, että ns. FMI:n mainostama laadunvalvonta ei koske näitä satunnaislyöntejä, kuten ei myöskään lämpösaareke- eli UHI-ilmiöön liittyvä adjustointi eli mukauttaminen.

Tässä on yksi esimerkki Porista, jossa kovan mediakohun saattelemana mitattiin kevään ensinmäinen hellepäivä 11.5.2018:

Tämä on FMI:ssä täysin käyttöön otettu tapa saada satunnaislyönteihin liittyviä hellepäiviä tilastoihin mitä ilmeisimmin luomaan mielikuvaa helle”päivien” lisääntymisestä. ”Selkeästihän” se 2019 uutisen mukaan se helleraja ylittyi 25,3 C-asteeseen, mutta se satunnaislyönti vaan ei näy virallisessa mittausdatassa. Mutta mikä FMI:lle tärkeintä, saatinpahan vuoden hellepalkkiin yksi hellepäivä ja FMI:lle mediajulkisuutta. Se kait näissä pohjimmiltaan on tarkoituskin tietyn mielikuvan luomisen lisäksi.

Suomessa tämä heteisiin liittyvä puliveivaaminen on kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä vaikkapa Australian ilmatieteenlaitos BOM tekee, kun nykyaiaikaisin menetelmin ja täysin häpeilemättä ”mukauttaa” hellepäivien lukumäärätkin täysin uuteen uskoon. Lähde
– Mm. vuoden 1952 kuumia päiviä katoaa uuteen versioon 5 kpl.
– Vuosi 2011 ei enää olekaan vähiten kuumia päiviä sisältänyt vuosi, kun on pikkasen adjustoitu eli mukautettu päivien määriä uusiksi.
Tällaista on poliittinen ilmatiede tyypillisesti vuonna 2019-2020 globaalisti ja siitä saa hyvän kokonaiskuvan lukemalla läpi tämä artikkeli.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on helle-australia-adjustointi.jpg

Ennätyslämpöjen uutisointi saa jopa huvittavia piirteitä, jota osoittaa vaikkapa tämä MTV3:n uutinen ”Etelämantereelta”. Kuten suurin osa ihmisistä tietää, Etelämantereella on aina pakkasta. Silti tässä hysteriauutisessa luodaan ihmisille mielikuvaa siitä, että yli 3000 km päässä etelänavasta Vaasan-Kokolan tasolla oleva saari olisi Etelämanner. Jopa meteorologi on mietteliäs, voi hyvä tavaton sentään! Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Etelämanner-mittauspaikat-ennätyslämpö.png

Lämpötila- yms. käyrien esitystapoja

Oma blogin aiheensa on erilaisten käyrien esitysmuotojen mukauttaminen haluttuun muotoonsa joko matemaattisen menetelmin tai aloittamalla tarkastelujakso sopivasta historian ajanjaksosta. Tälläkin asialla on pitkä juuret ja MOT-ohjelma jo 2011 kiinnitti huomiota tähän asiaan ja sai siihen virallisia selityksiä. Lähde

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI000-1024x531.jpg

Tässä alakuvassa on viimeisin tyypillinen esimerkki siitä millaiseksi sama asia voi muuntua, kun halutaan luoda tietty vaikutelma. Toki 2001-2010 aika on ollut karvan verran (0,3 C) lämpöisempi kuin 1930-luku, mutta kun tiedetään kaupungistuminen ja se, että suuri osa lämpömittauksista on nykyään kaupunkien lämpösaarekkeissa, ei o,3 C lämepenemistä 60-70 vuoden aikana voi pitää kovin ihmeellisenä asiana ja siksi sitä lämmintä säätä kait nyt 2000-luvulla kaikin keinoin todistellaankin aivan valtavasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on FMI-keski-uusin-1024x576.png

Yksi tyypillinen tapa saada haluttu käyrä aikaan, on erilaisten mittausajajakosejen ja -tapojen yhdistely. Sitä käytetään paljon CO2-todistelmissa. Yhdistetään jäätiköiden ilmakuplista saadut satojen vuosien tasoituksella arvoidut CO2-keskipitoisuudet tämän päivän instrumenttimittauksella saatujen vuorokausikeskiarvolukemien perään. Ei ole epätieteellisempää tapaa esittää asiaa, mutta silti jopa tieteen edustajatkin tällaisia käyriä julkisesti esittävät.

Hiilidioksiditaso on toki noussut kuten lämpötilatkin, mutta sekin yhteys tulisi kyetä tarkastelemaan riittävän pitkän aikavälin asiana, eli rehellisesti.

Lähteestä:
Davis, W. 2017. The Relationship between Atmospheric Carbon Dioxide Concentration and Global Temperature for the Last 425 Million Years. Climate 2017, 5, 76; doi:10.3390/cli5040076

CO2:n ja lämpötilan korrelaatiota on vaikeaa löytyä edes lähihistorian valossa, kun vertailemme kahta nopean lämpenemisen ajanjaksoa, 1890-1940 ja 1960-2020.

Sateet

Yhtenä esimerkkinä virallisen ilmatieteen ns. kirsikanpoiminnasta, jossa johonkin ennustukseen liittyvä kuvaaja aloitetaan sopivasta hetkestä, voidaan esittää ennustus siitä, että ilmastonmuutoksen edetessä sateet lisääntyät.

Tämä sateisiin liityvä ennustelu on ikiliikkuja monen muun vastaavan sääikiliikkujan kanssa. Kun oli sateinen syksy 2017, sateet lisääntyvät ja kun oli kuiva kesä 2018, sateet vähenevät ilmastonmuutoksessa.

Alla olevassa kuvassa on FMI:n ennuste sateiden lisääntymisestä, jossa alarmin ennuste on aloitettu vähäsateisimmasta ajankohdasta vuonna 2000. Helsinki on Suomen sateisinta aluetta ja sen sateisuudesta hyvin näemme, miksi FMI on aloittanut ennusteensa vähäsateisimmasta vuodesta 2000. Kuvasta myös näemme millainen syklisyys sateisiin liittyy samalla tavalla, kuin se liittyy koko ilmastoon, joka ei ikinä, eikä kertaakaan maailman historiassa ole ollut stabiilissa tilassa. Suomessakin se on vaihdellut 6-7 C-asteen rajoissa viimeisen 1200 vuoden ajan.

Helle ja kuolemat

Edellä olevissa lehtileikkeissä raportoitiin helteisiin liittyvistä kuolemista, joita toki tapahtuu yhä 2000-luvullakin. Kaiken kaikkiaan ihminen on aikojen saatossa todella hyvin oppinut suojautumaan ilmastoon liittyviltä kuolemilta.

Helteiltä on opittu suojautumaan nykyaikaisin menetelmin. Teknillisen kehityksen kärkimaa USA käyttää sähköä jopa enemmän (auringon) jäähdytykseen kuin koko Afrikka kuluttaa yhteensä sähköä. Kun Afrikassa elintaso nousee, jääkaappeja, pakastimia ja ilmastointeja hankitaan, niin Afrikka lisää maapallon energiavarojen käyttöä huomattavalla tavalla ja varsinkin vielä siksi, että siellä syntyvyys on maapallon huippuluokkaa.

Helteistä johtuvista kuolemista kylläkin uutisoidaan aivan valtavasti, vaikka kylmään kuolee ihmisiä 20-kertainen määrä helteisiin verrattuna. Ohjeita jaetaan mukavien kesähelteiden aikana mediassa lähes tunneittain sen suhteen, miten tulee suojautua, kun on 25 C lämmintä. Sen sijaan talvisin kylmän pakkassään aikana media ei kaiken aikaa hoe ohjeita suojautumisesta pakkasen varalle samalla antaumuksella kuin helteiden aikana siksi, että tuo hellehokeminen on näinä aikoina paljon mediaseksikkäämpää ja tukee parhaiten poliittiikan ja siihen kytkeytyneen poliittisen ilmatieteen tarkoitusperiä.

Tilastojen valossa Iso-Britanniassa on suurin kylmäänkuolleisuus Euroopassa. Siellä keskimäärin noin 30 000 ihmistä kuolee kylmään talvisin. Lähde

Lopuksi

Kimmoke tämän kirjoituksen tekemiselle tuli HS:n artikkelista, jossa FMI:n tieteellinen johtaja puhui ennätyshelteistä. Toki siinä tapansa mukaan samalla ennustelee yhtä ja toista lauhojen talvien suhteen ja niihin liittyen katsotaan lähivuosina kumpi meistä on enemmän oikeassa, kun Golfvirran sykli ja AMO vaihtavat suuntaa. Myös aurinkotiede ennustaa vastaavia lumisia talvia 2021 paikkeille, mitä oli 2010 aikoihin useita peräkkäin.


Toki täysin fakta asia on se, että 2000-luvun alku on ollut lämmintä aikaa, eikä sitä kait kukaan kiistäkään. Mutta kun on sääasioita seurannut pitkään ja 64 vuoteen nähnyt ja kokenut monia ääri-säitä hellekesineen, havaisee hyvin sen, että ilmatiede pyrkii liiottelemaan nykyistä lämpökautta ja sen säitä, sekä siinä samalla sivuuttaa mm. ilmaston syklisyyteen vaikuttavat ikiaikaiset tekijät, kuten:

  • 110 000 vuotta, Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 vuotta, Milankovich
  • 41 000 vuotta, Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta, aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta, auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta, AMO
  • 25 vuotta, PDO
  • 22 vuotta, auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta, auringonpilkut
  • 2-4 vuotta, ENSO (El Nino ja Nina)

Pahinta on erilaisten käyrien ”mukauttaminen” haluttuun muotoonsa sekä se, että myös pitkän aikavälin ilmastohistoria halutaan siivuttaa, kun ilmaston ja säiden tarkastelujakso aloitetaan kylmimmästä tai muusta kulloinkin sopivasta ajanjaksosta. Lämpötilojen kohdalla puhutaan pienen jääkauden loppuvaiheen 1800-luvun puolesta välistä, tai mittaushistoriasta 1960 alkaen. Tämä tällainen nykyilmatieteessä yleisesti esiintyvä tarkoitushakuisuus ei ole tieteelle eduksi ja siksi meidän monen asioita analyyttisesti seuraavan henkilön on taas kerran helppo yhtyä professori Antero Järvisen kirjoitukseen ja sanoihin:

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.

Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Johdanto

Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search

Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja siitä ovat muut tehneet blogeja sekä Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeistä, laitoin tähän niitä leikkeitä laajemminkin ja vähän muutakin asiaa niiden lisäksi.

Tässä blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyistä, koska niihin liittyen on netissä oma laaja julkaisunsa. http://www.myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria

(Lisäys 31.3.2020 Artikkelia on hyödyntänyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https://lustialab.com/data/pdf/ji-ilmastohist.pdf?)

Lehtien kertomaa talvisäähistoriaa

Esihistoriallinen aika

Tämä vuonna 1927 kirjoitettu artikkeli ei käsittele menneitä säitä, vaan mennyttä ilmastoa. Havainnot perustuvat suotieteeseen ja soiden tieteellinen merkitys on suuri, koska suot alkoivat muodostua jääkauden jälkeen. Suot ovat siis arkistoja, joista voidaan seurata jääkauden jälkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita jne. Ilmaston vaihtelut jääkauden jälkeen näkyvät soissa vaihtelevina kerrossarjoina.

Suoarkistojen mukaan Lapissa on kasvanut lajeja, joiden pohjosimmat esiintymät nykyään ovat Keski-Suomessa. Onpa aina Maaningalta asti löytynyt vesipähkinän hedelmiä ja kuten tunnettua, vesipähkinä on kokonaan hävinnyt sukupuuttoon pohjosimaista kasvaen Keski-Euroopassa. Ilmasto on silloin ollut paljon suotuisampi kuin nykyään, niin että jalot lehtipuumme kasvoivat silloin lukuisampina ja kauempana pohjoisessa.

Noin puoli vuosisataa ekr. pronssi- ja rautakauden vaihteessa tapahtui ilmastossamme suuri muutos huonompaan suuntaan. Vesipähkinä kuoli sukupuuttoon, järvien pinnat nousivat nopeasti, metsäraja perääntyi etelämpään ja metsäraja aleni Lapissa jättäen jälkeensä laajoja metsättömiä tunturimaita.

1700-luku

1776

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. Näin Sievin kirkonkirjojen mukaan.

Helsingin Sanomien uutisten mukaan 1700-luvun loppussa oli yhtä lämmin jakso kuin 1930- ja 2010- luvut ovat olleet. Tästä aiheesta on oma blogi-kirjoitus, linkki https://jitkonen.fi/?p=904

1800-luku

1822

Talvi oli lauha ja kauraa kylvettiin jo huhtikuun alussa.

1836

Vanhimmassa julkaisussa 1836 ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu Euroopan saman ajan säihin.

Oulun Wiikko Sanomia 1836 no 23 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1

Myöhemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Grönlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siitä asiasta myöhemmin lisää.

1850

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, että on lumetomia talvia, koska tällaisia ohjeita annettiin lehdessä

1853

Jo 1853 kirjoitettiin lämpimistä talvista.

Euroopassa keski-paikkakunnissa ja eteläisissä maissa on tämän vuoden talvi ollut tawallisuutta lauhkeampi niinkuin meidänkin maassamme. Kedot kukoistavat (8.2.1853), ruoho on parin korttelin mittaista, omena- ja mantelipuut seisovat täydessä kukassa.

1872

1872 syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan. Lunta oli niin paljon, että ihmiset jäivät loukkuun taloihinsa ja myöhemmin menivät lumitunnelia koteihinsa.

1873 lehti kertoo, että lunta olisi satanut paikoin sylin verran, eli noin 1,8 metriä. Määrä kuulostaa uskomattoman suurelta, koska noin 73 cm vuorokaudessa Merikarvialla vuonna 2016 lienee myöhempien aikojen ennätys.

Hevosparat! Ne jätettiin kinoksiin ja lähdettiin krouviin parille tuopposelle varmaan. Onneksi olivat hevoset elossa, kun miehet palasivat sinne minne olivat ne jättäneet.

1887

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli lämmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi

1600-luku oli armotonta aikaa sen loppupuolella, kun noin 100 000 ihmistä kuoli nälkään ja tauteihin. Tilanne oli niin vakava, että ihmissyöntiin jouduttiin turvautumaan. Ennen noita katovuosia oli ollut hyviä viljavuosia ja elettiin kuin viimeistä päivää, kun viljaa ei saatu kaupaksi. Sitten iski kylmyys ja kato, johon ei oltu varauduttu. Yksi katovuosista oli tuo edellisen leikkeen erikoinen vuosi 1696.

1890

1890 tammikuussa ajettiin kärryilla ja kaduilla oli vesilätäköitä

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sitä siihen aikaan mietittävä, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksenä joka ikiseen asiaan.

Myrskyistä oli alussa oma linkkinsä, mutta tähän kohtaan voidaan hyvin todeta, että kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890.

Välijohdanto

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tuolloin 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla. Tuota nopeaa lämpenemistä ihmetteli merentutkimuslaitoksen tuleva johtaja tri Risto Jurva vuonna 1941 seuraavalla tavalla. (alla olevassa tekstissä Jurvan nimessä on kirjoitusvirhe). Sama asia on mainittu FMI:n sivuilla vuonna 2020, eli että 1930-luvulla jäätä oli vuosikymmennen keskiarvona vähemmän kuin 2010-2019.

1930-luvun lauhoista talvista on oma bloginsa linkissä:

https://jitkonen.fi/?p=727

Epäilijöille vielä tuo FMI:n Jouni Vainion koko leike tiedoksi.

1800-luku jatkoa

1897

1897 ja myöhemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niinä talvina, kun ei ole lunta.

Näitä ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan myös nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia ääri-ilmiöitä – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siitä syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva.

1899

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki.

1900-luku

1901

1901 oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Lähihistorian lämpöisin sekä talvi että kesä ehkä.

Kesä 1901 oli lauhan talven jälkeen yksi kuumimmista.

Nimimerkki Konitotohtori on tehnyt vertailun tehnyt ja huomasi, että virallinen Suomen ilmatiede kikkaili kesän 2018 lämpöjen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteessä on nykyisin tapana. Se venytti kesävertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sillä keinoin 2018 kesä saatiin lähihistorian eli ”mittaushistoria” lämpimimmäksi kesäksi. Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteeltä, mutta kuvaa hyvin tämän päivän ilma”tiedettä”. https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet: ”Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä.”

1905

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, että 1905 oltiin helteessä räytyvistä lapsista huolissaan.

Uutisoitiin myös rakeista, jotka Itävallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyllä nyt olisi ilmastopiireissä suu messingillä, jos tuollaisia sataisi.

1907

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen perään, koska viralliset tiedepiirit eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka hän itsekin myönsi vääriksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sitä mieltä, että ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sitä mieltä, että luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain lämpimämmän suuntaan (ns. lätkämailateoria). https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654706?page=3

Mielenkiintoinen tuo edellä olevassa leikkeessä mainitun etevän tiedemiehen Bucherin 35 vuoden havainto! Jos tuo syklisyys jatkuu, 2040 paikkeilla on taas kylmät ajat ja sitähän aurinkotiede ja puiden syklistä kasvua tutkiva tiede myös ennustaa. Ken silloin elää, näkee:

Siinä edellä lehtileikkeen mukaan tiedemies Bucher Bernistä tuli vuonna 1907 havainneeksi AMO syklin, joka kohta taas sukeltaa kylmää tuovaan sykliinsä. Nämä syklit ovat nykyilmatieteelle myrkkyä, koska 24/7 syytetään ihmistä nykyisen syklin aikaansaamisesta CO2:n avulla.

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2020!

Eikä siinä vielä kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Keväthangetkin katoavat!

 Eläinlajit lisääntyvät. Selkeää ilmastonmuutosta ilmassa 1909!

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska metsäpaloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Nyt metsäpalojen vähyys uhkaa hävittää jopa 100+ lajia sukupuuttoon.

Tämmönen numeroon 9 perustuva ennustus.

Samoin numeroon 12 liittyvä sääntö. Miten lie asianlaita?

Lauhaa talvea siis piteli 1909.

1910-luku

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!

Huumorikin kukki.

Ja olihan sitä halkoja ennen kolia Hakaniemessä. Näinä aikoina tuolla määrällä ei Helsinkiin sähköä ja lämpöä tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. 1913 mitattiin yhä voimassa oleva maapallon lämpöennätys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin.

Tällainen globaali jäätiköiden häviämiseen liittyvä havainto tehtiin vuonna 1911. Lähde Kansallisarkisto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli helletä, lauhoja/kovia talvia yms.. Ei siis ollut vielä IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa.

1911 oli superlämmin marraskuukin.

Eivät viemärit vetänee 1911:kaan.

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen säät ovat niin vaihtelevia ja ääreviä. Tässä niitä vuodelta 1911.

1912

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa myös. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. Näistä havainnoista ja Grönlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessan kertoikin.

1912 yhä uutisoitiin, että jäävirrat peräytyvät sekä etelä- että pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mistä ilmastollisista ilmiöistä moinen johtuu.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Ilmastonmuutosta epäiltiin.

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4

1915

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin: ”Nuoret eivät muista tällaista nähneensä, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: Tällaisia talvte olivat ennnen”.

1915 Svantesta ja hiilihaposta kirjoitettiin lehdissä. Tässä Svante Arrhenius sanoo, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nykyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin pyörsi sanansa ja nykyisin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho vähenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.

Näinhän se CO2 kuitenkin toimii ja Arrheniuskin sen myöhemmin jota kuinkin ymmärsi. Tästä ilmastoherkkyysasiasta on oma bloginsa, linkki: https://jitkonen.fi/?p=153

Koko nykyiseen lämpökauteen liittyvä todistelu perustuu antropogeniseen eli ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosuskoon, jossa CO2 on se väliaine ja olkiukko, jolla ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta muutos saadaan aikaiseksi. Se antropogenisuus on myös FMI:n virallinen usko vuonna 2020.

Niinpä Twitterissä kysyin FMI:n tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta mikä on FMI:n virallinen usko CO2 ilmastoherkkyyden suhteen. Hän puolestaan kysyi minulta, mikä ylipäätään on ilmastoherkkyys. Kerroin hänelle sen määritelmän, jolloin hän antoi kuvassa olevan selityksen, jonka mukaan se on 3 astetta aina kun CO2 -määrä kaksinkertaistuu. Tämä asia tarkemmin toisessa blogissa: https://jitkonen.fi/?p=153

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty.

1918

1918 mehiläiset tekivät helmikuun lämmössä puhdistuslentojaan.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

1919 helmikuussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

1920-luku

1920

1920 uudenvuoden aattona arvuuteltiin tulevan vuoden säitä. Ikiaikainen tammikuiden vesisade nähtiin yhä hyvänä asiana tulevan sadon näkokulmasta katsottuna.

1921

Talvi oli leuto 1921

Vettä satoi tammikuussa 1921

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa

Kastelujärjestelmien perään kyseltiin.

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kesä oli kylmä.

Ilmaston vaihtelua havaittiin.

Talvien lämpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman talvien lämpenemisasian ja myös napojen ja jäätiköiden sulamisen olivat havainneet. Näillä uskonnollisilla piireillä on hyvä tuntemus maapallon asioista, koska mm. lähetystyön myötä tietoa tuli monesta maailman kolkasta.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita tähän hommaan suositeltiin. Nykyaikana sitä pitäisi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eipä sitten enää Al Gore ja moni muukaan maan päällä alati pieleen menviä 10 vuoden alarmejaan hokisi.

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.

Talven ennustus, joka osin perustuu lämpeneviin napoihin.

Mammuttien sukupuuton syynä oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syypää, mutta nousivatko verot, siinäpä vasta kysymys!

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.

Tällainen aikalaiskuvaus 1923

1924

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yhtä lämmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisikö jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteeltä saa, koska heillä 2000-luvun säät säätelee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista.

Hellettäkin kesällä oli ja Lapissakin kovin lämmintä.

Suomessa oli siis lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa. Miten lie pärjäsivät ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä: ”jos tätä tilannetta kestää kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa enää olekaan jääkenttiä”. Samoin Grönlannissa ”jäävuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin”.

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun lämmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sitä aikaa selitä.

Myöhemmin on havaittu, että Grönlannin jään määrä vaihtelee sykleissä ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, että Grönlannin jäät sulavat.

Vuonna 2019 uutisoitiin siitä, että jääkarhuja on nähty Islannissa. Johtui kuulemma ilmastonmuutoksesta. Mistä lie johtunut se, että jääkarhuhavaintoja on siellä tehty aiemmin huomattavasti enemmän ja ihan ilman ilmastonmuutosta juuri kylmimpien ilmastojaksojen aikana? Tai siis luojan luomien ilmastonmuutosten aikaan.

1920- ja 1930-lukujen median havainnot Grönlannin sen aikaisesta sulamisesta voidaan todeta oikeiksi myös vanhojen valokuvien kautta. Grönlanti on siis ennen muinoin sulanut nykyiselle 2000-luvun tasolle ihan ilman hiilidioksidiakin.

Lähde

Edellä oli Helsinki 1904 ja 1915. Vielä 1924 Helsingissä uudenvuoden aattona oli golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja pliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan kuten lämpötilakäyriä! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin vuonna 2020 on jotenkin ihmeelliset säät.

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Suomessa lämmin 1925 talvella, Afrikassa kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.

Kalamiehille tuli saalista!

Lumettoman maan pojille suositeltiin luistelemista.

Helsingissä tosin soudeltiin tammikuussa sillä paikalla, jossa normaalisti on luistinrata.

No ei se Näsijärvikään jäätynyt tammikuussa 1925.

Huippuhiihtäjämme Collin ja Autio etsivät lunta aina Rovaniemeltä asti, mutta vetivät siinä vesiperän.

Pohjanmaallakin lumetonta.

Sotilailla oli ongelmia

Lapsille sentään siihen aikaan annettiin asiallista tietoa. ”Talvet ovat oikullisia”.

Linnuilla oli hyvä olla!

Lumitilastoja tehtiin.

Lauhkea talvi on kasvillisuuden kannalta edullisempi, pääteltiin.

Golfvirtaa epäiltiin.

Saattoivat olla jäljillä! Näin kirjoitettiin vuonna 2020. (Peikko)

Se ei siis talveen jäänyt se lämpjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen. Entä se 1901?

Tämäkin lämmin ja mukava kesä 1925 päättyi ikävään syysmyrskyyn.

Talvimyrskykin teki pahaa jälkeä.

1926

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vakutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lustojen ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään.

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2020.

Kuumuutta ja myrskyä oli myös ulkomailla! Oikeita ääri-ilmiöitä jo paljon ennen hiilariaikaa! Tästä maapallon kuumasta ajanjaksosta on kooste näissä linkeissä linkeissä: https://jitkonen.fi/?p=980 ja https://jitkonen.fi/?p=233

1927

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko?

Vesisadetta helmikuussa 1927

Lämpimän talven jälkeen kylmä toukokuu.

Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.

1927 otettiin aurinkoa Pohjoisnavan tuntumassa ja muutenkin Pohjoisnavan jäät olivat 2000-luvun kaltaisen syklin minimitilanteessa.

Lehmät eivät helteessä meinanneet lypsää.

Rakeita satoi ja pyörremyrskyjä oli 1927, kuten usein helteisinä kesinä on.

Tulva Laukontorilla Tampereella.

Ehkäpä siksi ääri-ilmiöistä uutisoitiin laajemminkin.

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa

1928

1928 oli Suomessa lämmintä ja Ruotsissa semmoinen meteorologi, joka tunsi NAO ilmiön! Suomessa tammikuussa 10 astetta tavanomaista lämpöisempää.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

Tuo NAO muuten vaikuttaa poroihin ja moneen muuhun asiaan. Ennen kuviteltua ilmastonmuutosta, sen tiimoilta tehtiin satoja tutkimuksia. Ilmeisesti se kaivo ammennettiin tieteessä tyhjäksi ja rahaa alettiin tehdä ilmastokuvitelmalla, jota on kaikin tavoin pidettävä yllä.

Silti kirjoiteltiin 1927-1928 talveen liittyen, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi.png

Lokakuun lumisateiden perusteella ennusteltiin tammikuun lumitilannetta.

Japanissa oli rankkasateita, kuten nykyisikin aina joskus

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää vuonna 2020!

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on lauha-ilmasto-sveitsi-lämpenee.png

Tapaninpäivänä 1929 pidettiin purjehduskilpailu Tapaninpäivänä.

Kallavedelläkin mentiin laivalla joulukirkkoon 1929

Rekikelejä tammikuussa 1929 odoteltiin

Lapissa oli lämmin talvi 1929

Keski-Euroopassa oli kylmää.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua

Jääkauttakin väläyteltiin, koska Euroopassa oli kylmä.

Golfvirtaa epäiltiin Euroopan pakkasäiden aiheuttajaksi, kun samaan aikaan helmikussa Islannissa on 7 astetta lämmintä ja myös Pohjois-Norjassa, Huippuvuorilla ja Karhunsaarella elohopea kohoaa nollan yläpuolelle.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Huhtikuu 1929 oli kylmä

Kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Ohjeita helteiden ja kylmän varalle annettiin siihen aikaan. Ihmisiä ei peloteltu ilmastopropagandalla, koska Suomessa on äärevä ilmasto kovine helteineen ja pakkasineen.

Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista.

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.

1930-luku

1930

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1824/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.

Muualla kuin etelärannikolla Suomessa tammikuun lopulla alkoi talven suhteen olla toiveita.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä.

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

2018 lumi tuli pikkasen myöhempään Lappiin, joten siitäkös mediassa craplandia riemu repesi. Iltalehden johdolla Suomen matkailumainetta pilattiin niin paljon kuin pystyttiin. Lapissa suhtautuivat asiaan rauhallisesti.

Samoin Rovaniemellä jopa FMI:n meteorologi antoi järkeviä lausuntoja, mikä on meteorologien suusta kuultuna äärimmäisen harvinaista 2000-luvulla.

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta monen lumettoman vuoden jälkeen!

Käkisalmella oli talvi, mutta etelärannikolla moitittiin opetushallitusta, kun hiihtoloma piti pitää vesisateessa.

Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Kesä 1936 oli myös ennätyksellisen kuuma lauhan talven jälkeen. Tässä lauhaa talvea seurasti kuuma kesä kuten 1901.

Lumettomien joulujen tilastoa Helsingissä. Tällä 1900-luvun lämpökaudella niitä on saman verran kuin 1990 alkaneella lämpökaudella

Lumettomat joulut Tampereella. Nykyisellä ilmastonmuutoksella on kirittävää edelliseen nähden, jos aikoo saavuttaa jakson 1930-1959 mustien joulujen lukumäärän.

1936 pohdittiin nopean lämpenemisen syitä, joka näkyy sekä lehtikirjoituksista että sen voi helposti laskea niiden sääasemien kautta mitatuista lämpötiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki: https://jitkonen.fi/?p=727. Näistä moelmmista on tehty alla oleva kuvaaja, josta näkee hyvin sen, että 1900-luvun alussa oli täysin vastaava nopea lämpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Huomiona se, että vasemman puoleissa taulukossa on mukana maaliskuu, jota ei ole otettu huomioon kuvan vertailua laskettaessa.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.

Karjanrehua kuskattiin tammikuussa veneellä.

1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli, että saamme jatkossa kulkea vähemmissä vaatteissa kuin ihmiset.

Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenien viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.

Myös kesä 1937 lämpöisen talven jälkeen oli erittäin lämmin.

1938

1938 FMI:n johtaja Keränen totesi mm. talvien lämmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston jopa 7 asteella.

Andreen retkikunnan jäännökset tulivat esille ikijäästä ja sitä pohdittiin, kuinka pysyvä lämmin ilmastonmuutos on.

Lämpöennätyksistä uutisoitiin ihan kuten 2000-luvullakin ja pohdittiin koska appelsiineja kasvatetaan Suomessa. Merenkulkulaitos oli sentään tolkuissaan ja luoasi, että tulee niitä oikeitakin talvia vielä

Puiden kasvun syklisyyttä ja kasvua yleensä ei pidetty hömppänä, kuten FMI Laaksonen 2020 pitää. Tri Keränen / FMI siitä raportoi 1938.

Eri paikkakuntien ilmaston lämpenemisestä uustisoitiin.

Ilmaston lämpenemisen syiden miettiminen oli haastavampaa 1938, kun ihmistä ei vielä osattu sanoa syypääksi siihen. Pohdittiin Golfvirtaa, aurinkoa ja kuuta. Voi kuinka lokoisat päivät nykyisellä ilmatieteellä on, kun ei moisia asioita tarvitse pohtia.

Taisi se sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

1939

FMI:n johtaja Keränen totesi, että Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Ksymykseen, että jatkuuko ilmaston lämpeneminen yhä, Keränen sanoi, ettei sitä kukaan voi tietää. Kovin ovat siinä suhteessa ajat muuttuneet, kun on lätkämailaporukat astuneet remmiin. Banaaneja ei ehkä saada kuitenkaan viljeltyä, kuin vasta nyt 2020-luvulla, jos nykyistä FMI:tä uskoo.

Suomessa on ilmastotiede tehnyt ilmastotutkimusta monesta eri lähteestä (lustot, neulaste, suossa oleva siitepöly, sedimentit) ja tehnut niistä ilmastotieteellisen lämpötilakuvaajan (yläkuva). Edellä olevien lehtileikkeiden mukaan Suomen ilmatiede oli vielä 1930-luvulla täysin samoilla linjoilla ilmastotieteellisten tutkimusten kanssa.

1940-luku

1940

Lämmin 1930-luku päättyi talvisodan pakkasiin 1940 ja ankaria talvia oli kolme peräkkäin. Kuvassa tri Risto Jurva pohtii voisiko Europpaa ja Amerikkaa myöten levinnyt kova ja ankara talvi 1940 toistua.

1943

Suomessa oli kolme kovaa talvea 1940-1943. Vuonna 1943 oli jälleen leuto, ns. valtamerellinen talvi, jolloin Helsingin Ilmalassa tehtiin 28.2.1943 helmikuiden kaikkien aikojen lämpöennätys 11,8 C-astetta.

1944

1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato.

Pienestä jääkaudesta palautuminen, tai niin kuin FMI Laaksonen ivallisesti twitterissä puhui toipumisesta, kun ilmatiede ei taida ymmärtää tätä palautumisasiaa, niin palautuminen jääkaudesta huipentui tosiaan 1940-luvulle tultaessa. Se näkyy hyvin tässä lehtileikkeessä sen suhteen kuinka pahat katovuodet ovat vuosisatojen saatossa vähentyneet. Ihmiskunta elää siis erittäin hyviä aikoja 1900-luvulla jopa niin, että sen populaation kasvu on 150 vuodessa nousemassa 1 miljardista 10 miljardiin vuoden 2050 paikkeilla.

1944 esitettiin sellainen teoria, että Golfvirta pysähtyi 1940 aikoihin siksi, että se tuli liian lämpimäksi ja siksi tukehtui. Teoria ei varmaankaan kestä tieteellistä tarkastelua, mutta vastaava yhteensattuma näyttäisi tapahtuneen vuonna 2021 lämpöisten 2000- ja 2010-lukujen jälkeen.

1949

Tämmöinen päiväkirjahavainto helmikuussa 1949

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä!

Plörinäksi menivät nuo hiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

1950-luku

1951

Oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

1954

1954 oltiin Venäjällä jo sitä mieltä, että lämmin ilmastojakso on päättymässä. Siltikin vaikka oli ollut lämmintä, oltiin historian valossa kylmissä ajoissa yhä, kute alemman kuvan teksti kertoo.

Edellisen leikkeen alakuvassa sanotaan, että maapallon lämpötila on ollut tuhansia vuosia optimilämpötilansa alapuolella. Tästä maapallon optimilämpötilasta kiinnostuin niin paljon, että pohdin sitä asiaa omassa blogikirjoituksessa, johon on linkki tässä: https://jitkonen.fi/?p=904

1960-luku

1961

2020 talvella Talouselämä kirjoitti, että Norjassa ei ole lunta ja pelätään tulevaisuuden puolesta. 1961 pelattiin jääpalloa helmikuun lopussa syyssateiden kaltaisessa kelissä bisletillä. Ikiaikainen perinne lauha helmikuu sielläkin, eikä pelkoa 1961 tunnettu.

Suomessakin oltiin helmikuussa 1961 noihin aikoihin vahvasti plussan puolella.

1961 ei päästy vetämään nuottaa Rymättylässä. Silloin muisteltiin, että 1925 lämpöisen talven jälkeen oli kylmä talvi 1926. No 1962 oli pikkasen kylmempi. mutta ei superkylmä talvi.

1961 osattiin iloita monista säästöistä!

18. päivä helmikuuta 1961 otettiin aurinkoa Tuomiokirkon portailla, pikkupojilla oli polttolasit esillä, kevätpurot lirisivät ja kevään kukkia työntyi mullasta, kuten krookuksia helmikuussa 1961 kevätpuron varrella. Liikaa CO2:ta ilmassa?

1964

Neuvostoliittolainen ilmastotiedemies oli Suomessa luennoimassa menneistä ilmastovaiheista ja oli vakuuttunut siitä, että edellinen lämmin ilmastojakso on päättymässä. Me nyt tiedämme vuonna 2021 kuinka oikeassa hän oli. Tosin siihen aikaan ei oltu yhtä pomminvarmoja klimatologiasta, kute nykyään ollaan ja niinpä tuo tiedemies totesikin: ”Jos pystyisin määrittelemään ilmaston seuraavien 10 vuoden kaudelta, klimatologian puuttuva teoria olisi ratkaistu.”

1964 olivat Innsbruckissa olympialaiset. Lampaat söivät ruohoa Alppiniityillä, kun latuja rakennettiin

1966

Vuonna 1966 muistutettiin siitä, että maanviljelyssä ei pidä tuudittautua jatkuvan lämpöiseen ilmastoon.

1970-luku

1971

1971 oli lauha talvi.

Vielä 1971 ei osattu pitää lauhoja tammikuita mitenkään poikkeuksellisina. HS arkistokuva on hieman valottunut.

1972

1972 oli lauha talvi aina ulkomaita myöten.

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

Pakkasennätyksiä ei enää nähdä, koska niitä tehneet mittauspisteet on siirretty ympäristön kannalta ”sopivampiin” paikkoihin.

Lämpö- ja helle-ennätyksiä sen sijaan kyllä tulemme näkemään, koska niihin liittyvät mittaukset on siirretty sopivampiin paikkoihin rautatieasemille, lentokentille ja satamiin tukemaan ilmastoalarmiin liittyvää uutisointia sekä mielikuvaa lämpenemisen suhteen.

1973

Vielä vuonna 1973 FMI:n Veikko Helminen arveli, ettei Suomi ole muuttumassa tropiikiksi. Ilmatieteen ja median hekuttamaa kaikkien aikojen kuuminta kesää 2018 kesää voi verrata muihin lämpimiin kesiin, jotka Helminen toi esiin 1973. Helsingissä se pärjää, koska 1901 kesän lukema 19.9 C on jossakin vaiheessa muuttunut 17,5 C-asteeksi. Samoin Sodankylässä se 2018 kesä pärjää.

1980-luku

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, muitta musta talvi latisti sen homman.

1984

MTV3 alkoi paatoksellisen ilmastopropagandan levittämisen.
https://www.youtube.com/watch?

1988

Vuonna 1988 näytti jopa siltä, että jääkausi tulee yhtä varmasti kuin flunssa. Ilmasto oli jäähtynyt 1930-luvulta alkaen 50 vuoden ajan. Golvirta oli kovasti jäähtynyt.

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säähistoriaa tunnettiin sielläkin. Myös Helmikuu oli ennätyksellisen lämmin.

1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

Keskimääräistä talvea luonnehdittiin hauskasti.

Pelloilla maakaava vesi uhkasi oraita.

1990-luku

1993

Talvi 1993 oli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteenlaitos piti sitä ilmaston oikkuiluina vielä siihen aikaan. Ja sitähän se olikin, kun katselee tähän kerättyä koostetta menneistä talvista, mutta nyt vuonna 2021 nuo aika ajoin kunkin ilmastosyklin aikana toistuvat leudot talvet eivät enää ole ilmaston oikkuilua, vaan ne ovat muuttuneet ilmastonmuutokseksi, joka kuvatun Suomen säähistorian valossa on täyttä puppua ja kuvitelmaa.

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

1995 oli vielä tolkkua lehtijutuissa.

1996

Mielenkiintoinen juttu vuoden 1996 HS:ssa siihen aikaan, kun se lehti oli vielä tolkuissaan näissä asioissa.

”Nopeimmat (ilmaston) muutokset ovat maailmanhistoriassa toteutuneet jopa alle sukupolven aikana, mikä on kuin valokatkaisijan kääntö geologisella aikajanalla. Löydöt ovat pistäneet tutkijat pohtimaan, ONKO EUROOPPALAISIA KOHDANNUT UUDELLA AJALLA HARVINAISEN HYVÄ TUURI.”

”Suurta yleisöä ihmetyttää se, että tutkijat näkevät väliin ilmastouhkana jääkauden, väliin kasvihuoneilmiön”

”Maailman ilmastohistoria osoittaa, että todennäköisempää on ilmaston heilahdus johonkin äärisuuntaan. Keskivertoiset, lauhkeat olot päättyvät pohjoisessa Euroopassa ennemmin tai myöhemmin, mutta kukaan ei tiedä tuleeko siitä helle- vai turkiskausi”

1997

1997 HS uutisoi, että Itämerellä oli useamman peräkkäisien vuoden jäätön jakso jo 1700-luvulla. Kuten aiemmin todettiin, 1930-luvun Itämeren jäiden laajuus oli vähäisempi kuin 2010-luvun ja sen FMI:nkin edustaja myönsi.

1999

1999 oli tulipalopakkasia Lapissa. Esimakua 2030-2040 -luvuista?

2000-lukua

2020

Tammikuussa tulevan talven luonnetta vielä arvuuteltiin ja erittäin runsasluminen se oli Lapissa sekä lumeton etelässä.

Syykin erikoiselle talvelle osataan selittää, jos halutaan, mutta ei haluta. Asiallisen tiedon jakamisen sijaan esim. FMI keskittyy poimimaan erilaisia lämpötilaennätyksiä, mutta tällaisista perusasioista ei hiiskuta sanakaan, kuten ei 2020 talvella tehdyistä Grönlannin ja Pohjoisnavan kylmyysennätyksistä. Etelämantereen ja Australian kesä sopii sen propagandaagendaan paremmin, kuten myös medialle ja siksi se on kaiken aikaa otsiokoissa ja FMI:n twitterijutuissa esillä.

2020 oli lumeton talvi, mutta miten jatkossa? Ennustuksia paljon tehdään. Aurinkotieteessä on vertailtu 130 vuoden talvisäitä auringon aktiivisuuteen. Sen mukaan kohta on taas edessä lumitalvia, kuten 2009 alkaen viimeksi oli. Perustelut ymmärtää tämmöinen maallikkokin, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan asiaa!

Olemmeko oppineet mitään?

1) 1600-luvun lopussa oli lämmin ja hyvin viljaa tuottava jakso, jonka jälkeen tuli katovuodet, jolloin turvauduttiin jopa kannibalismiin.

2) 1700-luvun lopussa oli lämmin jakso ja 1800-luvun puolessa välissä tulivat suuret katovuodet

3) 1930-luvulla ilmasto oli kuin 500 km etelämpänä ja tehtiin virheitä maanviljelyksessä, kun mm. vehnää alettiin viljellä aina Etelä-Lappia myöten.

4) 2000-2020 on ollut mukavan lämmin jakso, jolloin energianhuoltojärjestelmäämme on alettu romuttamaan mm. siirtymällä satunnaista sähköä tuottavaan tuulivoimaan. Teksasissa 2021 sähköjärjestelmä romahti, kun oli tehty samat virheet kuin Suomessa ja lopetettu noin 10 000 MW:n verran luotettavaa hiilivoimaa.
2018 Teksasissa oltiin asiasta huolissaan ja 2021 tapahtui sähköjärjestelmän täydellinen romahdus, jonka seurauksena ihmisiä kuoli ja syntyi vesivahinkoja, kun putket pakkasessa halkeilivat.
2020 oli tuulivoimaan yhä enemmän tukeutuva Manner-Eurooppa mennä täysin pimeäksi, mutta hyvällä onnella siitä selvittiin. Läheltäpititilanteet sen sähköverkossa ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa.

Toivottavasti meillä päättäjät ovat valmiita kantamaan vastuun vihreästä enrgiapolitiikasta siinä tilanteessa, kun Suomen sähköverkko kovimmilla pakkasilla romahtaa ja ruumiita tulee.

Lopuksi

Tähän kaikkeen meille jaettavaan tietoon ja ilmatieteen asenteeseen sekä nykytilaan liittyen on Lapissa luontoa ja sitä kautta ilmastoa tutkinut professori Antero Järvinen todennut mm seuraavaa:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. ”


http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html


Muuta aiheeseen liittyvää asiaa

Tässä on linkki ulkomaisiin lehtileikkeisiin.
https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions?

1925 on Salon Seudun Kunnallislehdessä tämmöinen mielenkiintoinen kooste:

– 1172 helmikuulla puut tekivät silmuja ja linnut rakentelivat pesiään
– 1289 ei talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1572 oli melkein kuin 1172
– 1607, 1612, ja 1617 olivat lauhoja.
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä juuri nimeksikään
– 1732 oli niin lämmin talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 oli lauhat talvet
– – 1822 ei ollut lunta vielä helmikuun lopullakaan. Hevosilla ei uskallettu mennä jäälle.
Sittenhän vielä 1901 oli todella lämmin vuosi.

Historian säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Säiden jatkuvaan liiotteluun liittyen yhden blogikirjoituksen:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/275208-jopa-poikkeuksellinen-ja-tavanomaista-enemman/

Erityisen jännää on se, mihin tämä kääntyy seuraavaksi! Saammeko nauttia näistä upeista ajoista, vai onko kylmää kyytiä tulossa? Ihmispopulaatio on tällä lämpökaudella 100 vuodessa lisääntynyt 6,5 miljardilla osin, koska on ollut niin hyvät olosuhteet. Kun seuraavan kerran tulee kunnon kylmä jakso, saattaa nykyinen 83 milj ihmistä per vuosi kasvu kääntyä laskuunkin.

En ole miltään ilmatieteen taholta saanut vastausta siihen, onko tuleva lämpötilatrendi vain nouseva, kuten IPCC opetuslapsineen väittää ja että onko 2042 (plus miinus 11 vuotta) ennustettu aurinkominimistä johtuva pieni jääkausi täysin pois suljettu asia.

Siis vain käyrä A) on FMI:n mielestä mahdollinen ja auringon sekä puiden syklisyyden mukainen ilmastotulevaisuus B)- ja C)-käyrä ovat poissuljetut tässä vaiheessa. Se olisi huojentavaa ihmiskunnalle, jos A)-käyrän mukaan mentäsiin, koska maapallon kylminä aikoina mm. kuivuudet ovat yleisiä, jolloin ihmisiä kuolee runsain mitoin muuhunkin kuin kylmään.

Lisäys 1.4.2020, Tulevaisuus, arvauskilpailu

FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen visioi tulevaisutta twiittaamansa HS-jutun kautta. Hän ennustaa tässä HS jutussa, että lumiset talvet katoavat.

Minä en ennusta, mutta pidän mahdollisena, että toisen alla olevan kuvan aurinkotieteen ennustus on todennäköisempi kuin Laaksosen ilmaan heittämä alarmi lumettomsita talvista, koska aurinkotiede pystyy perustelemaan ennustuksensa ymmärrettävästi ja ennuste perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa 130 vuoden säitä vertailtiin auringon aktiivisuuteen. Myös Golfvirran sykleihin luotan, että ne jatkuvat. Toki myös Mauri Timosen edustama dendrokronologia on samoilla linjoilla aurinkotieteen kanssa.

Aika näyttää kumpi meistä osuus oikeaan vai osuuko kumpikaan. Panoksena ei ole mitään, koska jos väärin menee, minä vain uskoin vääriin hevosiin. Laaksosella ja FMI:llä ei myöskään ole mitään tulosvastuuta saati muutakaan vastuuta sanomisistaan, vaan he voivat aivan vapaasti ennustella ihan mitä sylki suuhun tuo. Se vaan sitten menee väärin jos menee ja sitten selitellään ja keksitään uusia ennustuksia. Se on ilmatiedettä.

PS. Tein blogin helteisiin liittyen. Ari Laaksonen tuossa edellä olleessa HS jutussa ennustaa helteiden lisääntyvän. Kun katselee historian kirjoituksia helteistä, herää kysymys mikä sai nuo äärikuumuudet aikaiseksi, kun ei ollut ilmastonmuutosta eikä hiilidioksidia? Maapallon lämpötilaennätyskin on vuodelta 1913! Helleblogi on tässä: https://jitkonen.fi/?p=233

FMI vuonna 2021

Yhtymäkohtia historiaan löytyy myös ilmatieteestä, joka väittää olevansa 100 % oikeassa ja siksi heihin pitäisi uskoa, kun niin väittävät ja truomitsevat muut tieteet hömpäksi, jotka uskaltavat tuoda esille eriäviä näkökulmia omien titeellisetn tutkimusten pohjalta.

FMI:ssä on nimittäin vallalla lysenkolainen perinne. Se kun aikanaan Neuvostoliitonkin lehdistö raportoi Trofim Lysenkon suurista menestyksistä, vaikka ne usein päättyivätkin epäonnistumiseen.

Ihan kuten Ari Laaksonen, Lysenko tuomitsi mielellään akateemiset tiedemiehet ja geneetikot ja väitti, että heidän eristetty laboratoriotyönsä ei auttanut neuvostokansaa. Hän ei yleensä Laaksosen tapaan vaivautunut puolustamaan teorioitaan tieteellisin argumentein, vaan saattoi syyttää kritisoijiaan esim. sabotaasista. Koska Lysenko oli päässyt Stalinin suosioon, tällainen syytös johti helposti Lysenkoa kritisoineiden virasta erottamiseen, vangitsemiseen tai jopa teloittamiseen. Vuoden 1930 puhdistuksissa tuhansia maataloustieteen tutkijoita vangittiinkin. Suomessa ei ilmatiteen piirissä ihan vielä olla tässä pisteessä, mutta punavihreä politiikka ohjaa Suomea kohti tämän vainoamisen mahdollistavaa punavihreää totalirismiä.

Erään professorin sanoin; ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen ja Laaksosen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa.

Linkkejä:

Professori Antero Järvisen kirjoittamaa ilmastohistoriaa

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

https://www.ossitiihonen.com/tag/lampokausi/
https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
https://www.youtube.com/watch?v=nUPO6V-Ifkw
https://www.youtube.com/watch?v=aeoXx6IDgLg