Musta vai valkea joulu Foreca Markus Mäntykangas?

Forecan Markus Mäntykangas julkaisi eilen 29.11.2021 blogikirjoituksen ”Missä päin Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa myös, missä mustista jouluista on tulossa uusi normaali” linkki, jossa pohtii joulujen lumisuutta eri puolilla Suomea. Vertailuajankohdaksi hän on valinnut 1981–2010, jota vertailee kauteen 1991–2020. Koska tämä vertailu antaa hieman puutteellisen kuvan Suomen Joulujen säiden ikiaikaisesta luonteesta, laitan tähän blogiin… Jatka lukemista Musta vai valkea joulu Foreca Markus Mäntykangas?

Ilmastonmuutos, meillä on x vuotta aikaa pelastaa maapallo

Johdanto Kun tätä kirjoitetaan, on Glasgow’ssa ilmastokokous ja lehdet täynnä mitä kauheampia ilmastoon liittyviä ennustuksia. Poimitaan tähän jälkipolville nähtäväksi esimerkkejä muutamista yleisimmistä aihealueista. Voivat sitten aikanaan arvioida sitä, kuin hyvin 2000-luvun tiede kykeni ennustamaan tulevaisuutta. Jo nyt on tutkimuksissa havaittu, että tehdyillä ilmastoennustuksilla on keskimäärin 21 vuoden pieleenmenosykli, lähde. Jotkut tahot kyllä varoittelevat asiasta, mutta… Jatka lukemista Ilmastonmuutos, meillä on x vuotta aikaa pelastaa maapallo

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Johdanto Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja… Jatka lukemista Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana

Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa käsittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat lämpöisemmät, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki. Aikanaan teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin harjoitustöihin liittyi aina lähdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen tärkeää, koska virheellisten ja huonojen lähtötietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja höyrykattilat räjähdellä. Ilmatiede on eri… Jatka lukemista Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Muokattu 23.8.2020 poistamalla lämpötilojen mittaamiseen liittyviä asioita. Niistä on oma bloginsa linkissä: https://jitkonen.fi/?p=648 Alkusanat Ilmatiede on meneillään olevan 2000-luvun lämpimän ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ympäri maapallon mitattavia korkeita lämpötilamittaustuloksia ja kertomaan niistä kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta myös vanhemmalle henkilölle on muodostunut jopa sellainen käsitys, että nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin… Jatka lukemista Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat

Muokattu 5.3.2021 Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan lämpötilojen mittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen. https://jitkonen.fi/?p=233 Lämpötilojen mittaaminen, lämpösaarekeilmiö (UHI) Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä… Jatka lukemista Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat