CO2 ilmastoherkkyys, IPCC/FMI ja tieteen eroavaisuudet

Ilmastonmuutoksen todistelu perustuu siihen IPCC:n uskoon, että hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden nousu ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta erilaisia voimakkaita ja poikkeavia sääilmiöitä.
Niinpä maapallon ilmakehän CO2-pitoisuus on koko meneillään olevan ilmastonmuutostarinan kulmakivi. Tähän kulmakiveen liittyy sellainen olennainen seikka kuin CO2:n ilmastoherkkyys, joka on se lämpötila-arvo celsiusasteina, jonka maapallon ilmaston lämpötilan oletetaan nousevan globaalisti, kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu 280 ppm:stä 560 ppm:ään.

IPCC:n vuoden 2007 raportissa on CO2-ilmastoherkkyysarvoksi lukittu 2-4,5 C ja mahdollisesti enemmänkin. Tätä 2-4,5 C arvoa pidetään yhtenä ainoana tieteellisenä totuutena, jota ei saa arvoida/arvostella, kuten ei myöskään sen mahdollisia seurauksia olematta denialisti/tieteenkieltäjä.

Alla olevassa kuvassa on eri tiedemiesten ja tutkijoiden omissa tutkimuksissaan saamat CO2:n ilmastoherkkyden lopputulokset, joista uusimpien tiedetutkimusten arviot lähenevät nollaa CO2 ilmastoherkkyyden osalta. Ero IPCC:n jumalan sanaksi muodostuneen 2-4,5 C arvon ja uusimpien tieteellisten tutkimusten lopputulosten välillä on siis huikea, kuten myös trendi mihin suuntaan arvot menevät.

Kuvan lähde. Kuvan ylemmän ilmastoherkkyystekstin lähde ja kuvan alempi ilmastoherkkyysteksti on Wikipediasta.

Väitetään,että CO2-vaikutuksesta on tieteellinen yhteisymmärrys, vaikka ei ole montaakaan saman lopputuloksen antavaa tieteellistä tutkimusta tehty!

Suomen ilmatieteenlaitoksen näkemys CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen

Kyselin twitterissä Suomen ilmatieteenlaitoksen tieteelliseltä johtajalta, että mikä on FMI:n näkemys CO2:n ilmastoherkkyyden suhteen. Hän vastauksessaan kysyi minulta, että mikä hitto on CO2:n ilmastoherkkyys? Kerroin hänelle määritelmän ja hän kuvan mukaisesti vastasi, että se on 3 astetta aina kun CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, mutta voi olla jokin muukin lukema. Siis lineaarinen on CO2 ilmastoherkkyys FMI:n mukaan.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Ari-Laaksonen-FMI-ilmastoherkkyys-1.png

Onko CO2:n ilmastoherkkyys lineaarinen vai logaritminen?

IPCC ja FMI liputtaa sen suhteen, että CO2:n ilmastoherkkyys on lineaarisesti nouseva ja on lukinnut sen tieteelliseksi totuudeksi, jota ei voi kyseenalaistaa olematta tieteenkieltäjä ja denialisti.

Tieteen piirissä on kuitenkin tutkittu, että CO2:n ilmastoherkkyys on logaritminen, eli sen lämpöä pidättävä vaikutus vähenee logaritmisesti CO2 -pitoisuuden lisääntyessä. Suurimmillaan CO2:n lämmönpidätyskyky on noin 100 ppm pitoisuuteen asti, jolloin se on merkittävä ilmastokaasu, mutta tämän jälkeen pitoisuuden noustessa se on varsin heikko kasvihuonekaasu.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on CO2-logaritminen-vaikutus.png


Kuva tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyinen 410 ppm pitoisuus pitää sisällään jo suurimman osan ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta.

Ja kun CO2 määrä vaikkapa kaksinkertaistuu ilmakehässä, eli nousee 410 ppm:stä 820 ppm:ään, niin sen vaikutus on vain vähän yli 4 %:a.

Jos se taas siitä kasvaa jälleen kaksinkertaiseksi, eli 1640 ppm:ään, niin se lisää lämpenemistä vain prosentin osia.

Lisäys 16.4.2020

Vastauksen edelliseen viestiin Ari Laaksonen käski kertomaan kuvan palkit seistemällä!

Käyty keskustelu osoittaa sen, että FMI ei ole perehtynyt CO2:n ilmastoherkkyysmääritelmiin ja käyttävät propagandistisessa mielessä sellaista lämpötila-arvoa + Lapinlisä päälle, joka ei ole edes mahdollinen.

Kaiken kaikkiaan FMI;n jakamat ilmastoherkkyyskuvat eivät rimmaa oikein CO2 / edelliset lämpökaudet ja jäähtymiset kanssa. FMI:n todistelu tämän viimeisimmän lämpenemisjakson pohjalta on epätoivoista, mutta uppoaa kyllä ihmisiin, jotka eivät ajattele, vaan pelkästää uskovat kaikkeen, mitä heille syötetään.

Aikanaan Nobelisti Svantte Arrhenius määritteli ilmastoherkkysarvon 5 C:ksi, mutta tehtyään lisää tieteellistä tutkimusta, muutti arvionsa 1,6 C-asteeseen.

CO2 molekyyli ei uusimpien tieteen tutkimusten mukaan lämmitä maapallon ilmastoa, Fossiilisten polttoaineiden tuottamia CO2 molekyylejä on jokaisen ilmastoston sadantuhannen molekyylin joukossa vain kaksi (=2) kappaletta ja ne tulevat sadeveden mukana ilmastosta alas. Maapallon ilmasto saa enimmän osan CO2 molekyyleistään maailman meristä luonnon tuottamana Henryn lain mukaan. Maapallon ilmastohistorialliset tutkimukset osoittavat, että ilmaston lämpötilan fluktuaatiot ovat luonnollisia syklejä ja niitä on usein ennenkin.

Muita tutkijoita

Tähän CO2:n ilmastoherkkyysasiaan liittyvään tutkimukseen ovat osallistuneet useat suomalaiset tutkijat. Yksi heistä on tri Antero Ollila, jonka mukaan CO2 on varsin heikko kasvihuonekaasu nykyisillä pitoisuuksilla, kuten edellinen kuvakin kertoo, linkki. Lisäksi hänen näkemyksensä mukaan IPCC tuplaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen kahdesti, linkki.

Myös professorit Sarkomaa ja Ruottu ovat arvioineet ilmastoherkkyysasiaa tlinkki, mutta koska lopputulos on erilainen kuin IPCC:n julistama tieteellinen fakta 2-4,5 C, nämäkin henkilöt ovat tieteenkieltäjiä ja denialisteja. Ja varsinkin kaikki ne internetin alustat ovat huonoja, joissa heidän tutkimuksistaan puhutaan, mikä on yksi yleisimmistä asioista, johon IPCC:n lukitseman teorian puolustajat aina puuttuvat. Näin ilmeisesti siksi, etteivät he kykene arvoimaan näiden tieteellisten tutkimusten varsinaista sisältöä.

Myös kaksi suomalaistutkijaa Turun yliopistosta, Jyrki Kauppinen ja Pekka Malmi, ovat julkaisseet tutkimuksen “No experimental evidence for the significant anthropogenic climate change” (ei kokeellisia todisteita merkittävästä ihmisen toimintaan pohjautuvasta ilmastonmuutoksesta). Tutkimus löytyy Cornellin yliopiston sivustolta. Tutkimuksessaan he toteavat, että IPCC:n mallien ilmastoherkkyys (climate sensitivity), eli keskimääräinen lämpötilan muutos maapallolla hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa, on kokonaisen suuruusluokan verran (”one order of magnitude”) liian korkea, koska pilvien vaikutus ei ole mukana ilmastomalleissa. Näin tutkijat katsovat osoittaneensa, että kansainvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) käyttämissä mallinnuksissa ei oteta huomioon pilvipeitteen vaikutuksia globaaleihin lämpötiloihin. Tämä on heidän mukaansa johtanut ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen vaikutuksen yliarviointiin. Tästä syystä hekin ovat tieteenkieltäjiä ja denialisteja, koska kieltävät IPCC:n virallisen ainoan ja oikean 2-4,5 C totuuden omassa tieteellisessä tutkimuksessaan.

Ilmaston herkkyystarkastelu (Mauri Timonen)

Tämä on eri asia kuin CO2:n ilmastoherkkyys, mutta jos ilmasto viilenee lähivuosikymmeninä 1-2 asteella, eli jos on viileämpää kuin esiteollisen aikakauden alussa ja jos CO2-pitoisuus edelleenkin nousee kuten on odotettavissa, päädytään lopulta jopa negatiiviseen herkkyyslukuun!

Kuvaavaa on, että tässäkin tapauksessa aloitetaan herkkyyslukulaskenta esiteolliselta ajalta, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi IPCC:n lukitsemaa yhtä ja ainoaa totuutta.

Lämpötila on kuitenkin vaihdellut vuosituhansien ajan samalla tavoin muutaman asteen haarukassa kuin viime vuosisatoinakin, vaikka CO2-pitoisuus on pysynyt lähes muuttumattomana (260-280 ppm). Jos näille lämpötilavaihteluille lasketaan herkkyyslukuja, heiluvat arvot -500 ja +500 välillä. Vasta esiteolliselta ajalta saadaan muutaman yksikön haarukkaan mahtuvia lukuja.

Tällä tavalla laskettujen herkkyyslukujen merkitys holoseenin ilmastovaihteluiden selittäjänä kaatuu omaan mahdottomuuteensa, koska hiilidioksidi ja lämpötila eivät korreloi keskenään.

Muita suomalaisia IPCC:n tieteenkieltäjiä

YLE käyttää lievempää ilmaisua ”Ilmastoepäilyn kylväjät” näistä eri tieteenalojen tieteentekijöistä ja ilmastoherkkyyden tutkijoista, joiden tekemien tieteellisten tukimusten lopputulokset eivät vastaa IPCC:n lukitsemaa yhtä ja ainoaa totuutta, joka on täysin pyhä asia sen suhteen, ettei sen olemassaoloa saa vaarantaa väärillä tutkimustuloksilla, eikä muutenkaan siitä epäilevästi puhumalla.

Huimimmat salaliittoteorioiden kannattajat väittävät, että kaikki nämä omia tutkimuksiaan tekevät eri tieteenalojen tutkijat ja tiedemiehet ovat CO2-teollisuuden palveluksessa, koska he eivät saa IPCC:n lukitseman CO2 ilmastoherkkyyden ja siitä kuvitelluksi johtuvien äärisää- yms. asioiden mukaisia lopputuloksia, eivätkä edes sovita tutkimustensa lopputuloksia IPCC:n lukitsemaan antropogeeniseen moodiin.

  1. Professori Kari Mielikäinen sekä tutkijat Mauri Timonen ja Samuli Helama

Kari Mielikäinen ja Mauri Timonen ovat tehneet suuren virheen siinä, että ovat pohjoisen puiden kasvusta ja lustoista tehneet tieteellistä tutkimusta ja mallintaneet pohjoisen ilmaston vaihteluita puiden kasvun perusteella, mutta ovat saaneet sellaiset lopputulokset ilmastotutkimuksistaan, jotka eivät istu IPCC:n julistamaan yhteen ainoaan ja oikeaan totuuteen. Tästä syystä heidänkin tutkimuksiaan vähätellään kaikin tavoin. FMI:n tieteellinen johtaja sanoo sitä jopa hömpäksi, eli näin sitä tieteen parissa arvostetaan toisia tieteitä ja muiden tekemää valtavaa tutkimustyötä. Siellä ei siis päde yksi tärkeä arvo ”arvostamme toisiamme”, kun on vahvimman IPCC:n valtauskon edustaja.

Vaikka virallinen ilmatiede tuolla tavoin vähättelee denrokronologiaa, siltikin LUKE:ssa on tehty valtavasti työtä tämän tieteensaran piirissä, joka on ainutlaatuista ilmastohistoriaa, koska puun vuosilustot kertovat ilmasto-oloista jopa yhden kalenterivuoden tarkkuudella. Missään muussa aineistossa ei ole yhtä kauas menneisyyteen näin tarkkaa aikasidonnaisuutta. Tarkkuuden ansiosta pääs­tään kärrylle menneiden aiko­jen ilmastovaihteluista. Lapin mäntyjen vuosilustoista on rakennettu Lukessa yli 7 600 vuoden mittainen lustokalenteri, johon voidaan verrata erilaisia historian tapahtumia. Kalenteri kuuluu maapallon pisimpiin. Ilmaston muutosten tulkinnassa lustokalenteria pidetään erityisen hyvänä, koska Lapin metsiin ei ihminen menneinä vuosisatoina vielä paljoa vaikuttanut.

Tämä ilmastotieteen taholta hömpäksi sanottu yli 7600 vuotta pitkä lustosarja on syntynyt kansainvälisen tutkijayhteistyön tuloksena. Lustokalenterin valmistumista pitkään vaikeuttanut näytteetön ajanjakso välillä 350–170 ennen ajanlaskun alkua umpeutui vasta vuonna 1999 yhdeksän maan yhteisessä EU-projektissa.

Lustotutkijoiden mukaan edessä on kolme vaihtoehtoa, joissa ilmasto menee tulevaisuudessa A) IPCC:n lukitseman ainoan tieteellisen totuuden mukaan, B) puiden kasvun syklisyyden mukaan tai C) aurinkotieteen viitoittamalla tiellä

C-kohdan aurinko on ainoa asia, joka lämmittää maapalloa, eli on sen ainoa energialähde. Auringon aktiivisuuden vaihtelu näkyy selkeästi historian kylmien ilmastojaksojen kohdalla sekä 7600 vuoden pituisessa vuosilustokalenterissa. IPCC ja ilmatiede ylipäätään pitää aurinkoa täysin mitättömänä tekijänä maapallon ilmastovaihteluiden suhteen, eikä usko tulevaan aurinkominimiin ja 2040 paikkeille ennustettuun pieneen jääkauteen. IPCC:n mukaan auringon osuus nykyiseen ilmaston lämpöjaksoon on vain noin 1 %. Mikä lie sitten ollut syynä aiempiin lukuisiin vastaaviin ja vielä lämpöisempiinkin ilmastojaksoihin, jolloin Grönlantikin oli viikinkien vihreä asuttu maa, se jää meille ikuiseksi arvoitukseksi, jos sen selvittäminen on IPCC:stä tai ilmatieteestä ylipäätään kiinni?

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 1880_1940-lämpenaminen-lauha-ilmasto-kooste2-aurinko_LI-3-1024x481.jpg

2. Risto Jalkanen

Metsäntutkijat selvittävät mennyttä ilmastoa paitsi dendrokronologian myös neulasjälkimenetelmän avulla. Tässä asiassa kaksinkertainen tri Risto Jalkanen on tehnyt mittavan työn, kun on neulasista mallintanut 1200 vuoden ilmastosarjan. Myös Risto Jalkanen on edellisten ilmastotutkijoiden tapaan leimattu tieteenkieltäjäksi ja denialistiksi, koska hänenkään tutkimustyönsä tulokset eivät ole IPCC:n yhden ja ainoan ilmastoherkkyystotuuden mukaisia, eikä Järvinenkään ole alkanut niitä sen mukaisiksi väärentämään.

Risto Jalkasen neulasjälkitutkimusten mukaan maapallon ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 7 asteen verran ja ilmastonmuutoksia on ollut parikymmentä kertaa. Samoilla linjoilla ovat puiden kasvun syklisyyttä tutkineet lustotutkijat.

Ja hyvinhän ne Risto Jalkasen tutkimukset osuvat tunnettujen ilmastohistoriallisten tapahtumien kanssa yhteen.

C

Lisäksi Risto Jalkanen on ollut mukana selvittämässä Tornionjoen jäidenlähtöä, joka on tasaisesti aikaistunut yli 300 vuoden ajan noin kahdella viikolla.

Tämä tutkimus oli IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyysasian kannalta niin äärettömän arka asia, että Metla on poistanut sen internetistä.

Lämpötila on yli 300 vuoden aikan kohonnut 2,5 astetta. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sillä kylmät ja lämpimät jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. Lämpötila on kohonnut taantuakseen jälleen varsin voimakkaasti. (huom. 1930-luku, sitten kylmä aika 1960-1990 ja lämmin aika 1990 alkaen). Sarjasta ei näy milloin ihminen on alkanut lämmittää kevättä, saati ylipäätään vaikuttanut kevään lämpötilojen kehitykseen. Tämä johtopäätös oli luultavasti liikaa Metlalle, ja siksi tutkimus on poistettu intenetistä.

3. WMO:n johtaja ja ilmastoguru Petteri Taalas

Ilmatieteen guruksi ristitty Petteri Taalas on heittänyt kaikkein rankimman arvion lämpötilannoususta. Koska Taalas on maailman ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja, hänellä täytyy olla vankkaa CO2-ilmastoherkkyystietoa taustalla, kun on arvionsa tehnyt. Tätä ilmastogurun antamaa arviota ei ole sanottu denialistikseksi, vaikka se ei osu IPCC:n viralliseen 2-4,5 C Ilmastoherkyysharukkaan, koska kukaan ei voisi kuvitella, että tämän tason henkilö sortuu liiottelemaan lämenpemisasiaa ja sitä kautta luomaan ilmastohysteriaa ja -propagandaa.

Vaikka Petteri Taalas antaa omia tieteen näkemyksiään tähän IPCC:n lukitsemaan yhden totuuden 2-4,5 C:n CO2 ilmastoherkkyysarvioon liittyen, ollaan tiedemiespiireissä siinä määrin huolissaan IPCC:n lukitsemasta 2-4,5 C:n ilmastoherkkyysarvosta, että 500 tiedemiestä eri puolelta maailmaa lähettivät YK:n pääsihteerille kirjeen, jossa tätä IPCC:n arviota sanottiin liian suureksi ja yliampuvaksi. Linkki
Tästä kokonaisuudesta on mm. Ossi Tiihonen kirjoittanut blogikirjoituksen

Samoin tekivät 30 000 amerikkalaista tutkijaa, linkki

Ei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidi, metaani tai muut kasvihuonekaasut aiheuttaisivat nyt tai tulevaisuudessa katastrofaalista lämpenemistä tai muutosta maan ilmakehässä. Sen sijaan on olemassa merkittävää tieteellistä näyttöä siitä, että ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi tuottaa monia hyötyjä kasvien ja eläinten elinympäristöille.

4. Professori Antero Järvinen

Professori Antero Järvinen toimi Kilpisjärven tieteellisen tutkimusaseman pitkäaikaisena johtajana, jolloin hän teki sellaisia havaintoja Lapin luontoon liittyen, että ne ovat IPCC:n julistaman totuuden vastaisia ja siksi joutui FMI:n ja muun 2-4,5 C:n CO2:n ilmastoherkyyteen uskovien epäsuosioon. Siitä tuskastuneena hän kirjoitti aikalaiskuvauksen nykytieteen tilaan liittyen, joka on aikalaiskuvaus 2000-luvun alun tieteen tilasta, kuten tämä blogikin tulee osaltaan olemaan.

Kuinka te saatoitte, tiedeihmiset, media, ympäristöjärjestöt, poliitikot, kaikki! Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen.
Linkki

Toki professori Järvinen sen lisäksi että arvostelee, kirjoittaa myös menneestä ilmastohistoriasta. Mutta kun senkin tekee väärin, eikä kirjoituksellaan tue sitä IPCC:n ja WMO:n väittämää, että nyt elämme lähihistorian kuumimpia aikoja, niin on denialisti.

Tässä linkit professori Järvisen kuvaamaan ilmastohistoriaan, osa 1 ja osa 2.

Lapin ilmastoa ja siihen liittyviä havaintoja hän on hienosti kuvannut tässä kirjoituksessaan, linkki.

Ilmatieteen keinoja IPCC:n lukitseman CO2 ilmastoherkkyyden vaikutusten tukemiseksi

  1. Historian vähättely

1900-luvun alku aina 1950-luvulle asti oli erittäin nopean lämpenemisen aikaan, jonka voi monesta lähteestä todeta (esim. vanhat lehtileikkeet). Koska poikkeuksellisen lämmin 1930-luku ei sovi IPCC:n viralliseen ilmastoherkkyyteen ja siihen liittyvään CO2-teoriaan, 1930-luvun lämpöä kaikin keinoin vähätellään. Sanotaan, että se oli Suomessa paikallinen ilmiö, mutta samalla tavalla Pohjois-Amerikassa sitä ihan samaa asiaa vähätellään, linkki. Erikoiseksi asian tekee se, että nyt IPCC:n jumalan sanan mukaan pohjoisessa lämpenee eniten, eli että Suomessa lämpenee 2 astetta muuta maailmaa enemmän, eli ihan samalla tavalla kuin 1930 luvulla lämpeni. Tuo 1930-luvun nopea lämpeneminen näkyy myös ilmatieteen koko Suomen keskilämpötilaa esittävissä entisissä käyrissä sekä tietysti myös Lapin Sodankylän lämpötiloja kuvaavassa käyrässä.

Sama asia tietysti näkyy Suomen talvissa. Eli 2000-lukua vastaava lauhojen talvien jakso oli 1900-luvun alussa ja siitä myös wanhat lehdet kertovat, linkki.

Olen törmännyt yhteen ainoaan rehelliseen tutkimukseen, joka kertoo oikeaa tietoa 1900-luvun alun ilmaston tilasta ja siihen liittyneestä Sveitsin alppien jäätiköiden sulamisesta.
Suomessahan tähän Sveitsin alppien jäätikköasiaan liittyy HS:n törkeä kuvavalinta, josta Ossi Tiihonen kertoo blogissaan.

Sen HS:n vuonna 2020 kirjoittaman jutun mukaan nyt parhaillaan on muka kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1940 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa pohditaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle ja ne syyt voisivat tavalla tai toisella liittyä aurinkoon:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

1897 tiedettiin, että välillä jäävirrat laajenevat ja välillä vetäytyvät. Nykyisessä jäänsulamistieteessä on denialistista ja tieteen kieltämistä, jos tällaisesta ikiaikaisesta luonnollisesta asiasta puhuu, koska se vaarantaa IPCC:n lukitseman ilmatieteen tilanteen.

Yhtenä esimerkkinä Grönlantiin liittyvät kuvamanipulaatiot, joilla pyritään tukemaan IPCC:n tieteelliseksi totuudeksi väittämää ja päättämää CO2:n ilmastoherkkyyttä 2-4,5 C ja sen ennennäkemättömiä säävaikutuksia.

Tosiasiassa Grönalannissakin oli nykyisenveroinen, ellei jopa vähäisempi jäätikköminimi 1920-luvulla, josta useat vanhat lehdet kertovat ja se näkyy vanhoissa valokuvissa, lähde.

Koska 1900-luvun alku oli IPCC:n kannalta hankala, nykyään käsitellään vain kylmään aikaan alkaneita ajanjaksoja, kuten FMI:n Jari Haapala tekee kaiken aikaa, jotta saa luotua IPCC:n lukkoonlyömään ilmastoherkkyteen liittyvää sopivaa mielikuvaa ihmisille. Näin hän on valinnut sopivan mm. Pohjoisnavan jäiden tarkastelujakson APU-lehden kirjoitukseen ja kaikkiin muihinkin lukuisiin kirjoituksiinsa, joita on todella paljon ja linkit niihin löytyvät tämän linkin viimeisiltä sivuilta.

Jari Haapalan mukaan 30 vuotta on riittävän pitkä trendi tarkastella jäätiköiden vaihtelua. On toki sopiva jakso aloittaa tarkastelu 1980-luvusta, jotta voidaan unohtaa se, mikä jään määrä Pohjoisnavalla oli 1900-luvun alussa.

Kuten alla olevasta kuvasta näemme, FMI:n Jari Haapala aloittaa aina Pohjoisnavan jään laajuuden takastelun juuri siitä ajankohdasta, joka tukee parhaiten IPCC:n lukitsemaa ilmastototuutta ja siihen liittyviä tapahtumia.

Käyrien sovittaminen IPCC:n lukitseman ilmastotuuden mukaisiksi

Tästä kokonaisudesta voisi tehdä kokonaisen blogin. Siksi tähän otetaan vain muutama esimerkki kuvaamaan tätäkin asiaa.

Suomen ilmatieteenlaitos

FMI:llä on pitkä historia käyrien matemaattisten sovitusten suhteen ja siihen liittyvät selitykset sen mukaiset. Näin MOT ohjelmassa jo vuonna 2009.

Näin huima alla kuvassa oleva FMI:n ennustekäyrä vuodelle 2100 on rakennettu IPCC:n lukitseman ilmastoherkkyyden varaan ja sitä esitellään erilaisissa tilaisuuksissa. FMI:n johtaja Ari Laaksonen sanoi, että he saavat laittaa kalvoihinsa sellaisia käyriä kuin heitä huvittaa. Toki niin on, mutta se kuulostaa hieman epäreilulta, koska meiltä kaikilta muilta vaaditaan joka kerta ja joka keskustelussa vain vertaisarvioituja käyriä ja kuvia, mikä ei sitten siis koske virallista tiedettä, jonka luulisi pysyttelevän faktatiedoissa ja käsittelevän ilmastoasiaa varovaisen realistisesti. Mutta propagandistinen ote kuuluu tänä päivänä viralliseen tieteeseenkin, kuten kuvasta näemme. Sitä vaan ei moni ymmärrä, että miksi?

Edellisen kuvan kaltainen lätkämailojen rakentelu on siis varsin tyypillistä nykyilmatieteessä. Se koskee lämpötiloja ja CO2-pitoisuutta ja tehdään tietysti siksi, että saadaan tuettua IPCC:n lukkon lyömää yhtä ainoaa totuutta, joka on tuo CO2:n ilmastoherkkyys 2-4,5 C ja sen kuvitellut seuraukset. Lätkämailat on helppoa rakentaa monellakin tapaa yhdistelemällä prokseja ja mittausdataa, tai yhdistelemällä eri pituisia keskiarvojaksoja.

Edellisessä kuvassa vasemmalla näkyy tyypillinen usein esitettävä kuva, jossa on satojen vuosien tasoituksella jäätikköjen ilmakuplista arvioitu maapallon CO2-pitoisuus yhdistetty Mauna Loan tämänhetkiseen insrumettimittaukseen. Jäätiköiden kuplista ei siis pysty sanomaan yhden vuoden saati yhden tai kahden vuosikymmenen CO2-pitoisuutta eli on täysin epätieteellisestä yhdistää sitä nykymittauksiin.

Jäätiköiden sijaan nykyinen CO2-mittaus voitaisiin yhdistää edellisen mittaustavan eli kemikaalimittauksista saatuihin tuloksiin, joiden perusteella Ernest Beck on tieteellisessä tutkimuksessaan (linkki) päätellyt yli 90 000 mittauksen kautta 1900-luvun alun maapallon CO2-pitoisuuden. Tätä kuvaa ei julkisuudessa näytetä, eikä asiasta puhuta, koska se ei ole IPCC:n lukkoon lyömän totuuden mukainen.

Lätkämailan saa rakennettua vaikka Kaisaniemen lämpötilasarjasta ja tätä menetelmää virallinen tiede käyttää täysin surutta kaiken aikaa, jotta saadaan haluttu vaikutelma lukkoon lyödyn IPCC:n yhden totuuden suhteen.

Tieteenkieltämistä on kertoa, että myös muut kuin FMI kikkailevat näiden käyrien kanssa. Niitä on monia, mutta laitetaan yksi tähän loppuun ikään kuin malliksi siitä asiasta. Näin NASA on vuosien varrella muuttanut käyriään. Syyt käyrien uudelleenrakentamiselle ovat varmaankin selvinneet tähän mennessä.

Edellä kuvattu asia on huomattu laajasti ja siksi siitä on tehty pilakuviakin. Se kertoo aika paljon ilmatieteilijöistä vuonna 2020. Epäluottamus meteorologeja ja ilmatiedettä kohtaan on varsin yleistä.

Monien mielestä olemmekin kuvan tilanteessa tällä hetkellä IPCC:n lukitseman yhden totuuden CO2:n ilmastoherkkyyden arvioinnin osalta.

Ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen lietsomalle ilmastohysterialle, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin muuten kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa. Lähde

Lopuksi

Koska tiede on lukittu ja kaikki rahat laitetaan CO2:n torjumiseen, saadaan jätettyä fossiilisen polttoaineen polttamisen torjunnan varjoon se tosiasia, että maapallon väkiluku lisääntyy kaiken aikaa 85 miljoonan ihmisen vuosivauhdilla. Vuonna 2050 menee 10 miljardin ihmisen raja rikki. Jokainen lisäasukas kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa hiilidioksidia. Mutta koska väestön lisääntymisasialle ei kukaan voi yhtään mitään, on helpompi unohtaa koko asia ja uskoa, että jo nyt 7 kuukaudessa maapallon vuotuiset resurssit kuluttavalle 7,6 miljardin ihmisjoukolle riittää kulutettavaa ja luonnonvaroja, vaikka heitä on kohta 10 miljardia maapallolla. Yhtälö kuulostaa aika vaikealle, koska jo nyt tämä 7,6 miljardin ihmiskunta käytti vuonna 2019 vuotuisia luonnonvarojaan 1,75 kertaa nopeammin kuin mitä maapallon ekosysteemi pystyi uudistamaan. Ihmiskunnan kulutukseen tarvittiin vuonna 2019 siis 1,75 maapalloa, lähde. Mikä onkaan tilanne vuonna 2050? Yhäkö vaan ja ainoastaan torjutaan ilmastonmuutosta, vai joko silloin on YK:n luoma ilmatoherkkyyteen liittyvä CO2-kupla puhjennut ja ollaan palattu tutkimaan ilmastoon oikeasti vaikuttavia tekijöitä ja sitä miksi ihan oikeasti oli lämmin 1930-luvun kaltainen 1998-202x ajanjakso?

Lisäys 30.3 .2020
Denialistien ja tieteenkieltäjien visioita tulevaisuuden suhteen

IPCC:n ja CO2:n sijaan tällainen täysin nykytieteenvastainen, mutta ikiaikainen luomu-tulevaisuus kuulostaa varsin varteenotettavalle vaihtoehdolle, mutta aika näyttää miten tulee käymään!:

Pienen jääkauden jälkeen alkanut auringon aktiivinen vaihe, Modern Maximum, on nyt ohi ja aurinko tulee erityisen passiiviseen tilaan vuodesta 2020 n. vuoteen 2053.

Auringon säteilyvoimakkuuden vaihtelu ei ole kovin suuri, mutta kosmisen säteilyn vaikutuksesta tapahtuva pilvisyyden vaihtelu voimistaa auringon vaikutusta lämpötilaan. Kasvanut pilvisyys ja kasvanut lumipeite heijastavat auringon säteilyä ja viilentävät maapalloa.

Samanaikaisesti Atlantin valtameren pinta viilenee Atlantin oskillaation (AMO) takia yli 30 vuodeksi. Atlantin oskillaation pituus on n. 63-66 vuotta, jakautuen näin: 1900-30 viileää, 1930-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995 – lämmintä. Seuraava viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää n. vuoteen 2055 asti.

Näiden luonnollisten ja syklisten ilmiöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee 0,8 – 1,2 celsiusastetta (satelliittimittaus). Kylmin jakso koetaan vuosien 2038-40 tienoilla. Ihmisen vaikutus tähän vaihteluun (climate variability) on mitätön.”

Nykyinen ilmatiede vaikenee lukuisista maapallon luonnollisista säihin ja ilmastoon vaikuttavista sykleistä joko suojellakseen IPCC:n luomaa illuusiota äärisäiden lisääntymisestä / nykyajan säiden poikkeavuudesta meneisiin säihin nähden tai siksi, että ei tunne näiden tgekijöiden merkitystä maapallon ilmaston näkökulmasta:

Ilmastoon vaikuttavat syklisyydet:

  • 110 000 vuotta. Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
  • 98 000 Vuotta Milankovich
  • 41 000 Vuotta Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
  • 2200 vuotta Aurinko / Hallstatt
  • 375 vuotta Auringon suuri vaihtelu
  • 88 vuotta Aurinko / Gleissberg
  • 64 vuotta. AMO
  • 25 vuotta PDO
  • 22 vuotta Auringon magneettikentän muutokset
  • 11 vuotta. Auringonpilkut
  • 2-4 Vuotta ENSO (El Nino ja Nina)

Suomen Ilmatieteenlaitoksen tieteellinen tai pikemminkin uskonnollinen johtaja Ari Laaksonen ei tunne sen paremmin ilmasto- tai säähistoriaa kuin siihen liittyviä edellä mainittuja syklejäkään. Hän uskoo pelkän ihmisen päästämän CO2:n kaikkivoimaisuuteen. Jääkön tämä alla oleva Laaksosen uskontunnustus muistoksi jälkipolville siitä tilasta, jossa Suomenkin ilmatiede oli armon vuonna 2020.

Suomen osalta tilanne kääntynee tämän vuosikymmenen lopulla.

Kuten olemme kirjoituksesta ymmärtäneet, virallinen tiede on lukinnut lämpötilan nousemisen CO2-pitoisuuteen ja sen mukaiseen ns. lätkämailaan. Sille ei kuitenkaan anneta julkista takuuta ja sitä kautta suljeta pois mahdollista aurinkominimistä aiheutavaa, ja usean tiedemiehen ennustamaa lustokuvan C-käyrää.

Ilmastosi tapahtuma/seminaari 15.8.2020 Messukeskus

Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana


Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search

Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja siitä ovat muut tehneet blogeja sekä Youtube videoita (linkit lopussa). Koska kaikki aiemmat julkaisut ovat otanta monista lehtileikkeistä, laitoin tähän niitä leikkeitä laajemminkin ja vähän muutakin asiaa niiden lisäksi.

Tässä blogissa ei ole tarinaa esim. myrskyistä, koska niihin liittyen on netissä oma laaja julkaisunsa. http://www.myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria

(Lisäys 31.3.2020 Artikkelia on hyödyntänyt yksi tieteenala, joka tutkii menneisyyden ilmastoja https://lustialab.com/data/pdf/ji-ilmastohist.pdf?)

1776

1776 oli vastaavanlainen leuto ja lumeton talvi kuin 1925. Näin Sievin kirkonkirjojen mukaan.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1836

Vanhimmassa julkaisussa 1836 ollaan havaittu, että Grönlannissa ja Islannissa on aika ajoin lämmintä. Niinpä niiden säitä on vertailtu Euroopan saman ajan säihin.

Oulun Wiikko Sanomia 1836 no 23 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411459?page=1

Myöhemmin 1900-luvun alussa uutisoitiin Grönlannin nopeasta sulamisesta laajaltikin ja siitä asiasta myöhemmin lisää.

1850

1850 annettiin ohjeita kuinka lumettomina talvina kasvit suojataan havuilla. Oli ilmeisen tavanomaista jo siihen aikaan, että on lumetomia talvia, koska tällaisia ohjeita annettiin lehdessä

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1853

1853 kirjoitettiin lämpimistä talvista.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Euroopassa keski-paikkakunnissa ja eteläisissä maissa on tämän vuoden talvi ollut tawallisuutta lauhkeampi niinkuin meidänkin maassamme. Kedot kukoistavat (8.2.1853), ruoho on parin korttelin mittaista, omena- ja mantelipuut seisovat täydessä kukassa.

1872

1872 syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti. 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä ja se ilmastonmuutos silloin loppui siihen paikkaan.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1887

1887 uutisoitiin vuodesta 1696, jolloin oli lämmin talvi, mutta muuten erikoinen vuosi

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

1890

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? Oli kaikenlaista sitä siihen aikaan mietittävä, kun ei ollut CO2:ta patenttiselityksenä joka ikiseen asiaan.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Myrskyistä oli alussa oma linkkinsä, mutta tähän kohtaan voidaan hyvin todeta, että kaikkien aikojen kovin myrsky Suomessa oli vuonna 1890.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tuolloin 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla. Tuota nopeaa lämpenemistä ihmetteli merentutkimuslaitoksen tuleva johtaja tri Risto Jurva vuonna 1941 seuraavalla tavalla. (alla olevassa tekstissä Jurvan nimessä on kirjoitusvirhe).

Näin se Jurvan edellä mainitsema 1890—> 1941 nopea ilmaston lämpeneminen näkyi Itämeren jäänlaajuudessa, jossa alkupää on Jurvan eri lähteistä kartoittamaa ja viimeimmät vuodet satelliittimittauksiin perustuvaa.

Toki ilmaston lämpeneminen 2000-luvun tasolle näkyy myös Suomen ilmatieteenlaitoksen kuvissa.

Se näkyy myös Suomen talvien keskilämpötiloissa.

1897

1897 ja myöhemmin 1911 ja 1914 annettiin taas ohjeita lumettomien talvien varalle eli kuinka mansikat suojataan niinä talvina, kun ei ole lunta.

Näitä ikiaikaisia lumettomia talvia ennustetaan myös nyt 2000-luvulla tulevaisuudessa tuleviksi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Olihan noihin aikoihin toki luntakin, ja paljon! Siis varsinaisia ääri-ilmiöitä – ei lunta ja sitten 2 metrin kinokset. Ja kaikkien aikojen tulvahan siitä syntyi, kun ne lumet sulivat. Tuli Valapaton tulva.

Kuvan mahdollinen sisältö: tekstissä sanotaan Suomen 25-26/1995 julkaistun artikkelin (kirjoittaja Esko Kuusisto) mukaan 1899 suurin lumensyvyys mitattiin Kontiolahdessa Kainuussa: Kainuussa: tasan 200 Muita tarkkoja lukuja teksti ei kerro, mutta Pohjois-Savossa ja lunta oli yleisesti yli puolitoista Kevään 1899 suuria lumikinoksia seurasi historian pahin tulva, kun lumi suli kylmän kevään jälkeen toukokuussa. Esimerkiksi Saimaa nousi 202 yli vedenkorkeuden ja 193. Tulvaa pahensi monta järvien pinnat olivat jo valmiiksi korkealla, ennen talvea eikä suuria tuolloin säännöstelty.

1899

1899 tiedettiin, ettei Turkukaan ole hiihtokaupunki.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1901

1901 oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Lähihistorian lämpöisin sekä talvi että kesä ehkä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Vuosi 2018 oli lämmin, mutta ei pärjännyt vuodelle 1901.

Nimimerkki Konitotohtori on tuon alla olevan vertailun tehnyt ja samalla huomasi, että virallinen ilmatiede kikkaili kesän 2018 lämpöjen kanssa, kuten virallisessa ilmatieteessä on nykyisin tapana. Se venytti kesävertailun normaalin 3 kuukauden sijaan 4 kuukaudeksi, niin sillä keinoin 2018 kesä saatiin lähihistorian lämpimimmäksi kesäksi. Lapsellista toimintaa Suomen ilmatieteeltä, mutta kuvaa hyvin tämän päivän ilma”tiedettä”. https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katselee seuraavan 40 vuoden talvia.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuu talvet.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

1905

Vaikka on lauhoja talvia koskeva blogi, niin todetaan nyt, että 1905 oltiin helteessä räytyvistä lapsista huolissaan.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Uutisoitiin myös rakeista, jotka Itävallassa olivat keilapallon kokoisia! Kyllä nyt olisi ilmastopiireissä suu messingillä, jos tuollaisia sataisi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1907

Ennustivat vuonna 1907 vuoden 2000 ilmastoa. Olivat paljon varovaisempia kuin nykyiset puhuessaan 2100 ilmastosta ja osuivat oikeaan. Tosin nykyisin sen tulevaisuuden ennustaminen on suurta jossittelua ja luulemista luulemisen perään, koska viralliset tiedepiirit eivät tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, vaan luottavat Arrheniuksen 1900-luvun alun tutkimuksiin, jotka hän itsekin myönsi vääriksi tuon CO2:n ilmastoherkkyyden osalta.

Tuolloin 1907 olivat sitä mieltä, että ilmaston syklisyys jatkuu. Nykyisin IPCC:n johdolla ollaan sitä mieltä, että luonnollinen syklisyys loppuu nykyiseen ilmastosykliin, joka jatkaa jatkamistaan vain lämpimämmän suuntaan (ns. lätkämailateoria). https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654706?page=3

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanala. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2020!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Eikä siinä vielä kaikki! Lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Keväthangetkin katoavat!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

 Eläinlajit lisääntyvät. Selkeää ilmastonmuutosta ilmassa 1909!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Toki 1900-luvun alussa asiat olivat luonnon kannalta paremmin, koska metsäpaloja oli nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän. Nyt metsäpalojen vähyys uhkaa hävittää jopa 100+ lajia sukupuuttoon.

Tämmönen numeroon 9 perustuva ennustus.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Samoin numeroon 12 liittyvä sääntö. Miten lie asianlaita?

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Lauhaa talvea siis piteli 1909.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun on tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Tuttua puhetta jo siihen aikaan!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Huumorikin kukki.

Kuvan mahdollinen sisältö: piirros

Ja olihan sitä halkoja ennen kolia Hakaniemessä. Näinä aikoina tuolla määrällä ei Helsinkiin sähköä ja lämpöä tuotettaisi kovin monen tunnin ajan. Saatetaan puhua jopa muutamista minuuteista talviaikaan.

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas ja ulkoilma

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Auringon vaikutusta pohdittiin, koska ilmasto vaihteli kovasti ja oli helletä, lauhoja/kovia talvia yms.. Ei siis ollut vielä IPCC:n luomaa CO2-verollepanoteoriaa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1911 oli superlämmin marraskuukin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Eivät viemärit vetänee 1911:kaan.

Kuvan mahdollinen sisältö: vesi ja ulkoilma

Sanontoja ja ennustuksia on ikiaikaisesti tehty, koska Suomen säät ovat niin vaihtelevia ja ääreviä. Tässä niitä vuodelta 1911.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1912

1912 oli leuto talvi Suomessa ja Alaskassa alkoi olla leutoa myös. Huippuvuorilla oli kukkaketoja. Näistä havainnoista ja Grönlannin sulamisesta tri Jurva alussa olleessa kirjoituksessan kertoikin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Ilmastonmuutosta epäiltiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä pyyhe kehään hiihdon ja lumitalvien suhteen.

Kuvan mahdollinen sisältö: tekstissä sanotaan Aikakauslehdet 1914 Meidän on kerta kaikkiaan asia sikseen; emme voi antaa vieraille matkustajille tilaisuutta talviurheilun harjoittamiseen. Talvemme on liian oikukas. Ei voida sijoittaa mihinkään niin varmaan yritykseen kuin talviurheilu- valmistukset ovat ja tulevat aina kuten kokemus osottaa, meillä voi sattua neljä viisi lumetonta talvea perätysten. Talvimatkailupaikat on muualta.

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 37,2 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4

1915

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1915 Svantesta ja hiilihaposta kirjoitettiin lehdissä. Tässä Svante Arrhenius sanoo, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin pyörsi sanansa ja nykysin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho vähenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Näinhän se CO2 kuitenkin toimii ja Arrheniuskin sen myöhemmin jota kuinkin ymmärsi.

Koko nykyiseen lämpökauteen liittyvä todistelu perustuu antropogeniseen eli ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosuskoon, jossa CO2 on se väliaine, jolla ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta muutos saadaan aikaiseksi. Se antropogenisuus on myös FMI:n virallinen usko vuonna 2020.

Niinpä Twitterissä kysyin FMI:n tieteelliseltä johtajalta Ari Laaksoselta mikä on FMI:n virallinen usko CO2 ilmastoherkkyyden suhteen. Hän puolestaan kysyi minulta, mikä ylipäätään on ilmastoherkkyys. Kerroin hänelle sen määritelmän, jolloin hän antoi kuvassa olevan selityksen, jonka mukaan se on 3 astetta aina kun CO2 -määrä kasinkertaistuu. Viimeisessä lauseessa sanoo, että voi olla joku muukin lukema, mutta siitäkin voimme ymmärtää, että lineaarinen se nousu joka tapuksessa on.

Näin siis FMI vuonna 2020. Siksi sillä onkin kova ja loputon työ todistella jopa erilaisia käyriä adjuistoimalla, lämpötilamittauksien paikkoja muuttamalla, sopivia mittaustuloksia poimimalla yms. asioilla antropogeenisuuteen liittyvää CO2-uskoaan, mutta siinä asiassa pää tulee ennen pitkään vetävän käteen, koska CO2 on yli 100 ppm pitoisuuksilla varsin tehoton kasvihuonekaasu ja siitä on yli 100 tieteellistä tutkimusta mm. tässä linkissä. https://notrickszone.com/50-papers-low-sensitivity/#sthash.G5aYpiiR.94hW3RUt.dpbs

Tähän Laaksosen twiittailuun ja MOT:n kuvassa olevaan otsikkoon kiteytyy koko 2000-luvun uutioisinti.

Koko ilmastonmuutosasian ydin on siis CO2 ilmastoherkkyys. Siihen liittyvät viimeisimmät tieteelliset tutkimukset menevät herkkyyden osalta lähelle nollaa, kuten alla oleva kuva osoittaa. IPCC/FMI lahaa jälkijunassa Arrheniuksen hengessä 1900-luvun alun tutkimustiedon valossa ja uskossa, eli kuvittelee herkkyyden olevan useiden C-asteiden verran.

Siksi olemme saaneet koko 2000-luvun adjustoituja käyriä ja lukea ilmastoon liityviä kauhujuttuja lehdistä, että FMI:n yrittää pitää ikivanhaa CO2-uskomusta sen ilmastoherkkyyteen ja ihmisen syyllisyyteen liittyen hengissä, kun ei lähde mukaan tieteelliseen keskusteluun CO2:n ilmastoherkkyteen liittyvistä asioista uusimpien tieteellisten tutkimusten valossa. Itse asiassa ne tutkimukset heti niihin yhtään edes perehtymättä tuomitaan, kuten mm. suomalaiset tutkijat Ollila ja Kauppinen ovat saaneet tuta. Siksi myös 1900-luvun lehdissä esiintynyt sen ajan kova ja erittäin nopeasti edennyt lämpöaalto kielletään tai ainakin vähätellään sitä paikalliseksi Suomen alueen lämpösaarekeilmiöksi.

Lähde

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1918

1918 mehiläiset tekivät helmikuun lämmössä puhdistuslentojaan.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, hevonen, ulkoilma ja teksti

1919 helmikussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

Kuvan mahdollinen sisältö: valtameri, teksti ja vesi

1921

Talvi oli leuto 1921

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1921 oli tavatonta kuivuutta Euroopassa

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Kastelujärjestelmien perään kyseltiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Kasvukausi alkoi aikaisin, mutta kesä oli kylmä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ilmaston vaihtelua havaittiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Talvien lämpenemisen yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Uskonnolliset piirit olivat havainneet saman tlavien lämpenemisasian ja myös napojen ja jäätiköiden sulamisen olivat havainneet. Näillä uskonnollisilla piireillä on hyvä tuntemus maapallon asioista, koska mm. lähetystyön myötä tietoa tuli monesta maailman kolkasta.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita tähän hommaan suositeltiin. Nykyaikana sitä pitäisi soveltaa ilmastoennustamiseen. Eipä sitten enää Al Gore ja moni muukaan maan päällä alati pieleen menviä 10 vuoden alarmejaan hokisi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Silloin aitouskonnolliset piirit, nykyään IPCC-uskovaiset piirit kirjoittavat noin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Talven ennustus, joka osin perustuu lämpeneviin napoihin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Mammuttien sukupuuton syynä oli ihminen! Jo silloin ihminen oli syypää, mutta nousivatko verot, siinäpä vasta kysymys!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Alaskan ikiroudasta tehtiin mielenkiintoinen havainto.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Tällainen aikalaiskuvaus 1923

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1924

1924 oli varsinainen uutisvuosi! Lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Heinäkuusta asti lämmintä ja Oulussa oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Tammikuussa 1924 pohdittiin, miksi talvi oli yhtä lämmin 100 vuotta sitten 1824. Liityisikö jotenkin Gleisbergin sykliin, koska 100 vuoden kuluttua 2010-luvulla on sama juttu? Vastausta emme ilmatieteeltä saa, koska heillä 2000-luvun säät säätelee CO2 ja normaalit ilmastosyklit ovat menneisyyden tietotaitoa ja osaamista.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Hellettäkin kesällä oli ja Lapissakin kovin lämmintä.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Suomessa oli siis lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa. Miten lie pärjäsivät ilman tukalan helteen jokatuntisia varoituksia ja ilman median ja ilmatieteen edustajien luomaa hellehysteriaa?

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä. Samoin Grönlannissa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Tyypillinen vuoden 2019 valeuutinen, joka perustuu liian lyhyeen historiaan, jotta 1900-luvun alun lämmin kausi ei paljastuisi, koska ihmisen CO2 ei sitä aikaa selitä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Myöhemmin on havaittu, että Grönlannin jään määrä vaihtelee sykleissä ja joskus muinoin tosiaan ennustettiin jopa, että Grönlannin jäät sulavat.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Vuonna 2019 uutisoitiin siitä, että jääkarhuja on nähty Islannissa. Johtui kuulemma ilmastonmuutoksesta. Mistä lie johtunut se, että jääkarhuhavaintoja on siellä tehty aiemmin huomattavasti enemmän ja ihan ilman ilmastonmuutosta? Tai siis luojan luomien ilmastonmuutosten aikaan.

1920- ja 1930-lukujen median havainnot Grönlannin sen aikaisesta sulamisesta voidaan todeta oikeiksi myös vanhojen valokuvien kautta. Grönlanti on siis sulanut nykyiselle 2000-luvun tasolle ihan ilman hiilidioksidiakin.

Lähde

Edellä oli Helsinki 1904 ja 1915. Vielä 1924 Helsingissä uudenvuoden aattona oli golfkelit. Kaikki nämä ihan ilman hiilidioksidia ja pliittista ilmastonmuutosta. Onneksi on wanhat lehdet, joita ei kyetä adjustoimaan kuten lämpötilakäyriä! Muuten voisi kuvitella, että nykyisin vuonna 2020 on jotenkin ihmeelliset säät.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Suomessa lämmin 1925 talvella, Afrikassa kylmä! Kovia myrskyjäkin oli.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Kalamiehille tuli saalista!

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Lumettoman maan pojille suositeltiin luistelemista.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Helsingissä tosin soudeltiin tammikuussa.

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma, teksti ja vesi

No ei se Näsijärvikään jäätynyt tammikuussa 1925.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Pohjanmaallakin lumetonta.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Sotilailla oli ongelmia

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Lapsille sentään siihen aikaan annettiin asiallista tietoa. ”Talvet ovat oikullisia”.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Linnuilla oli hyvä olla!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Lumitilastoja tehtiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Lauhkea talvi on kasvillisuuden kannalta edullisempi, pääteltiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Golfvirtaa epäiltiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Saattoivat olla jäljillä! Näin kirjoitettiin vuonna 2020. (Peikko)

Se ei siis talveen jäänyt se lämpjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen. Entä se 1901?

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Tämäkin lämmin ja mukava kesä 1925 päättyi ikävään syysmyrskyyn.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Talvimyrskykin teki pahaa jälkeä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1926

1926 myrskyt yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vakutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on CO2-valtauskonnon vastaista tiedettä, jota lustojen ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Keski-Euroopassa oli kunnon talvitulvat 1926. Siis niitä sään ääri-ilmiöitä ihan ilman hiilaria. Siihen aikaan luultiin, että ihmisnero on voimaton luonnon ilmiöitä vastaan. Ei luulla enää armon vuonna 2020.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö

Kuumuutta ja myrskyä oli myös ulkomailla! Oikeita ääri-ilmiöitä jo paljon ennen hiilariaikaa!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1927

1927 mentiin kovaa vauhtia kaikkein lämpöisimmälle 1930-luvulle. Talvet olivat lauhoja. Ja ihan ilman hiilidioksidia edelleenkin. Tosin senkin pitoisuus oli nousussa, joka sen aikaisilla mittausmenetelmillä todettiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko?

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Vesisadetta helmikuussa 1927

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Lämpimän talven jälkeen kylmä toukokuu.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Kesät 1926-1929 olivat helteisiä ympäri maapallon.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1927 otettiin aurinkoa Pohjoisnavan tuntumassa ja muutenkin Pohjoisnavan jäät olivat 2000-luvun kaltaisen syklin minimitilanteessa.

Lehmät eivät helteessä meinanneet lypsää.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Rakeita satoi ja pyörremyrskyjä oli 1927, kuten usein helteisinä kesinä on.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Tulva Laukontorilla Tampereella.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ehkäpä siksi ääri-ilmiöistä uutisoitiin laajemminkin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1928

1928 oli Suomessa lämmintä ja Ruotsissa semmoinen meteorologi, joka tunsi NAO ilmiön! Suomessa tammikuussa 10 astetta tavanomaista lämpöisempää.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Tuo NAO muuten vaikuttaa poroihin ja moneen muuhun asiaan. Ennen kuviteltua ilmastonmuutosta, sen tiimoilta tehtiin satoja tutkimuksia. Ilmeisesti se kaivo ammennettiin tieteessä tyhjäksi ja rahaa alettiin tehdä ilmastokuvitelmalla, jota on kaikin tavoin pidettävä yllä.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Silti kirjoiteltiin 1927-1928 talveen liittyen, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kuva-11-talvet-katoavat-2-sveitsi.png

Lokakuun lumisateiden perusteella ennusteltiin tammikuun lumitilannetta.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Japanissa oli rankkasateita, kuten nykyisikin aina joskus

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Oliko sen ajan alarmi? Jos, niin ihan kuin tätä päivää vuonna 2020!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on lauha-ilmasto-sveitsi-lämpenee.png

Rekikelejä tammikuussa 1929 odoteltiin

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Lapissa oli lämmin talvi 1929

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Keski-Euroopassa oli kylmää.

Kuvan mahdollinen sisältö: tekstissä sanotaan Sanomalehdet Liitto 23.02. 929 Liitto no 45 Jatkuva pakkanen aiheuttanut puutetta ja huolia Europassa. Seisahtunut liikenne korottanut välttämät- tömien tarveaineiden hintoja. Keski-Europassa maailma on kulkemassa kohti uutta Ruotsalainen tiedemies Golf-virran lämpenemisen olevan syyna pakkasiin.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin ja mentiin kohti kuumaa 1930-lukua

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Jääkauttakin väläyteltiin, koska Euroopassa oli kylmä.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Golfvirtaa epäiltiin Euroopan pakkasäiden aiheuttajaksi, kun samaan aikaan helmikussa Islannissa on 7 astetta lämmintä ja myös Pohjois-Norjassa, Huippuvuorilla ja Karhunsaarella elohopea kohoaa nollan yläpuolelle.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Huhtikuu 1929 oli kylmä

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ohjeita helteiden ja kylmän varalle annettiin siihen aikaan. Ihmisiä ei peloteltu ilmastopropagandalla, koska Suomessa on äärevä ilmasto kovine helteineen ja pakkasineen.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista.

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1930

Kuvan mahdollinen sisältö: teksti

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma

Päijänteen osalta on vanhaan perheraamattuun Jartti niminen henkilö kirjannut, että Vääksyssä järvi jäätyi 30.1.1930 ja oli jäistä vapaa 20.4.1930. Kirja löytyi Rantala nimisestä paikasta.
Aika samankaltainen oli jo 1824/25 talvi, jolloin Vääksyssä jäät tulivat 28.1.1925 ja oli jäästä vapaa 25.4.1925.

Muualla kuin etelärannikolla Suomessa tammikuun lopulla alkoi talven suhteen olla toiveita.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä.

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma

Ranskassa Pyreneiden vuorten lumet sulivat äkisti maaliskuun alussa ja aiheuttivat valtavat tulvat.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma ja teksti

2018 lumi tuli pikkasen myöhempään Lappiin, joten siitäkös mediassa craplandia riemu repesi. Iltalehden johdolla Suomen matkailumainetta pilattiin niin paljon kuin pystyttiin. Lapissa suhtautuivat asiaan rauhallisesti.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Samoin Rovaniemellä jopa FMI:n meteorologi antoi järkeviä lausuntoja, mikä on meteorologien suusta kuultuna äärimmäisen harvinaista 2000-luvulla.

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta monen lumettoman vuoden jälkeen!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Levillä ei ollut lunta, mutta Houstonissa riitti vettä! Tämän päivän media on aivan onnesta mykkyrässä ilmasto-onnesta, jos ja kun tämä uusiutuu!

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas, valtameri, ulkoilma ja vesi

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Lumettomien joulujen tilastoa Helsingissä. Tällä 1900-luvun lämpökaudella niitä on saman verran kuin 1990 alkaneella lämpökaudella

Lumettomat joulut Tampereella.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussa kovin lumetonta.

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma, tekstissä sanotaan Paavi, ja muut ilmastopelottelijat unohtavat luonnon suuren luonnollisen vaihtelun, johon hiilidioksidilla ei ole ole Kuvassa Oulun Limingantulli Etu- ja Taka-Lyötty 30. tammikuuta 1937.

1938

Taisi sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, ulkoilma ja vesi

1943

Erittäin kovan 1942 talven jälkeen oli taas leudompi talvi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Talvi 1940 tähän kuumaan aikaan oli ankara! Toistaako historia itseään 2020-luvulla?

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Erikoinen talvi tuo 1940, koska samaan aikaan myös Pohjois-Amerikassa oli todella kylmää.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1944

1944 oltiin vedetty sellainen johtopäätös, että lauhan talven jälkeen tulee hyvä sato.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Tämmöinen päiväkirjahavainto helmikuussa 1949

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Plörinäksi menivät nuo hiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1951

Oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1961

2020 talvella Talouselämä kirjoitti, että Norjassa ei ole lunta ja pelätään tulevaisuuden puolesta. 1961 pelattiin jääpalloa helmikuun lopussa syyssateiden kaltaisessa kelissä bisletillä. Ikiaikainen perinne lauha helmikuu sielläkin, eikä pelkoa 1961 tunnettu.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö

Suomessakin oltiin helmikuussa 1961 noihin aikoihin vahvasti plussan puolella.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1961 ei päästy vetämään nuottaa Rymättylässä. Silloin muisteltiin, että 1925 lämpöisen talven jälkeen oli kylmä talvi 1926. No 1962 oli pikkasen kylmempi. mutta ei superkylmä talvi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1961 osattiin iloita monista säästöistä!

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Krookuksia helmikuussa 1961. Liikaa CO2:ta ilmassa?

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma ja teksti

1971

1971 oli lauha talvi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1972

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

Pakkasennätyksiä ei enää nähdä, koska niitä tehneet mittauspisteet on siirretty ympäristön kannalta ”sopivampiin” paikkoihin.

Lämpö- ja helle-ennätyksiä sen sijaan kyllä tulemme näkemään, koska niihin liittyvät mittaukset on siirretty sopivampiin paikkoihin rautatieasemille, lentokentille ja satamiin tukemaan ilmastoalarmiin liittyvää uutisointia sekä mielikuvaa lämpenemisen suhteen.

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, muitta musta talvi latisti sen homman.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö

1984

MTV3 alkoi paatoksellisen ilmastopropagandan levittämisen.
https://www.youtube.com/watch?

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säähistoriaa tunnettiin sielläkin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö ja ulkoilma, tekstissä sanotaan YLE.FI Mitkä heikot hiihtokelit? Urheiluruutu näytti jo 30 vuotta sitten Falunin maailmancupin todella lumettoman kisan - -katso...

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

1999

1999 oli tulipalopakkasia Lapissa. Esimakua 2030-2040 -luvuista?

2020

Tammikuussa tulevan talven luonnetta vielä arvuuteltiin ja erittäin runsasluminen se oli Lapissa sekä lumeton etelässä.

Syykin erikoiselle talvelle osataan selittää, jos halutaan, mutta ei haluta. Asiallisen tiedon jakamisen sijaan esim. FMI keskittyy poimimaan erilaisia lämpötilaennätyksiä, mutta tällaisista perusasioista ei hiiskuta sanakaan, kuten ei 2020 talvella tehdyistä Grönlannin ja Pohjoisnavan kylmyysennätyksistä. Etelämantereen ja Australian kesä sopii sen propagandaagendaan paremmin, kuten myös medialle ja siksi se on kaiken aikaa otsiokoissa ja FMI:n twitterijutuissa esillä.

2020 oli lumeton talvi, mutta miten jatkossa? Ennustuksia paljon tehdään. Aurinkotieteessä on vertailtu 130 vuoden talvisäitä auringon aktiivisuuteen. Sen mukaan kohta on taas edessä lumitalvia, kuten 2009 alkaen viimeksi oli. Perustelut ymmärtää tämmöinen maallikkokin, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan asiaa!

Tähän kaikkeen meille jaettavaan tietoon ja ilmatieteen asenteeseen sekä nykytilaan liittyen on Lapissa luontoa ja sitä kautta ilmastoa tutkinut professori Antero Järvinen todennut mm seuraavaa:

”Pitämällä keinotekoisesti hengissä yliampuviin tietokonemalleihin perustuvaa tulevaisuudenkuvaa te rapautitte kansalaisten luottamusta kriittiseen, itseään korjaavaan ja vapaaseen tieteeseen, joka oli ollut sivistyksemme kulmakivi viimeiset 500 vuotta. Parissa vuosikymmenessä ilmastouskontonne hukkasi ison osan renessanssin perintöä.
Tulevat sukupolvet saattavat ihmetellä, kuinka järjen aikakaudesta siirryttiin järjettömyyden aikakauteen. ”


http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html


Muuta asiaa

Tässä on linkki ulkomaisiin lehtileikkeisiin.
https://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions?

1925 on Salon Seudun Kunnallislehdessä tämmöinen mielenkiintoinen kooste:

– 1172 helmikuulla puut tekivät silmuja ja linnut rakentelivat pesiään
– 1289 ei talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1572 oli melkein kuin 1172
– 1607, 1612, ja 1617 olivat lauhoja.
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä juuri nimeksikään
– 1732 oli niin lämmin talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 oli lauhat talvet
– – 1822 ei ollut lunta vielä helmikuun lopullakaan. Hevosilla ei uskallettu mennä jäälle.
Sittenhän vielä 1901 oli todella lämmin vuosi.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Historian säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Säiden jatkuvaan liiotteluun liittyen yhden blogikirjoituksen:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/275208-jopa-poikkeuksellinen-ja-tavanomaista-enemman/

Erityisen jännää on se, mihin tämä kääntyy seuraavaksi! Saammeko nauttia näistä upeista ajoista, vai onko kylmää kyytiä tulossa? Ihmispopulaatio on tällä lämpökaudella 100 vuodessa lisääntynyt 6,5 miljardilla osin, koska on ollut niin hyvät olosuhteet. Kun seuraavan kerran tulee kunnon kylmä jakso, saattaa nykyinen 83 milj ihmistä per vuosi kasvu kääntyä laskuunkin.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

En ole miltään ilmatieteen taholta saanut vastausta siihen, onko tuleva lämpötilatrendi vain nouseva, kuten IPCC opetuslapsineen väittää ja että onko 2042 (plus miinus 11 vuotta) ennustettu aurinkominimistä johtuva pieni jääkausi täysin pois suljettu asia.

Siis vain käyrä A) on FMI:n mielestä mahdollinen ja auringon sekä puiden syklisyyden mukainen ilmastotulevaisuus B)- ja C)-käyrä ovat poissuljetut tässä vaiheessa. Se olisi huojentavaa ihmiskunnalle, jos A)-käyrän mukaan mentäsiin, koska maapallon kylminä aikoina mm. kuivuudet ovat yleisiä, jolloin ihmisiä kuolee runsain mitoin muuhunkin kuin kylmään.

Lisäys 1.4.2020, Tulevaisuus, arvauskilpailu

FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen visioi tulevaisutta twiittaamansa HS-jutun kautta. Hän ennustaa tässä HS jutussa, että lumiset talvet katoavat.

Minä en ennusta, mutta pidän mahdollisena, että toisen alla olevan kuvan aurinkotieteen ennustus on todennäköisempi kuin Laaksosen ilmaan heittämä alarmi lumettomsita talvista, koska aurinkotiede pystyy perustelemaan ennustuksensa ymmärrettävästi ja ennuste perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa 130 vuoden säitä vertailtiin auringon aktiivisuuteen. Myös Golfvirran sykleihin luotan, että ne jatkuvat. Toki myös Mauri Timosen edustama dendrokronologia on samoilla linjoilla aurinkotieteen kanssa.

Aika näyttää kumpi meistä osuus oikeaan vai osuuko kumpikaan. Panoksena ei ole mitään, koska jos väärin menee, minä vain uskoin vääriin hevosiin. Laaksosella ja FMI:llä ei myöskään ole mitään tulosvastuuta saati muutakaan vastuuta sanomisistaan, vaan he voivat aivan vapaasti ennustella ihan mitä sylki suuhun tuo. Se vaan sitten menee väärin jos menee ja sitten selitellään ja keksitään uusia ennustuksia. Se on ilmatiedettä.

PS. Teen blogia helteisiin liittyen. Ari Laaksonen tuossa HS jutussa ennustaa helteiden lisääntyvän ja sanoo niitä olleen 2019. Kun katselee historian kirjoituksia helteistä, herää kysymys mikä sai nuo äärikuumuudet aikaiseksi, kun ei ollut ilmastonmuutosta eikä hiilidioksidia?

Linkkejä:

Professori Antero Järvisen kirjoittamaa ilmastohistoriaa

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html

https://www.ossitiihonen.com/tag/lampokausi/
https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
https://www.youtube.com/watch?v=nUPO6V-Ifkw
https://www.youtube.com/watch?v=aeoXx6IDgLg