Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tein edellisen blogin, jossa käsittelin 1930-luvun talvia, jotka Suomessa olivat lämpöisemmät, kuin 2010-luvun talvet 10 vuoden keskiarvona laskettuna linkki. Aikanaan teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin harjoitustöihin liittyi aina lähdeaineiston arviointi. Tekniikan puolella se arviointi on erityisen tärkeää, koska virheellisten ja huonojen lähtötietojen vuoksi voivat lentokoneet putoilla ja höyrykattilat räjähdellä. Ilmatiede on eri… Jatka lukemista Ilmaston lämpeneminen – tilastollinen harha?

Suomen kesät, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskilämpötilat?

Johdanto Suomen nykyinen ilmatiede ei ”tunne” mennyttä ilmasto- ja säähistoriaa, ja siksi meidän maallikoiden on itse kaivettava siihen liittyvää tietoa, jos haluamme tietää millaisia se ollut ilmaston ja säiden suhteen ennen muinoin. Elämme kuulemma täysin poikkeuksellisia aikoja ja ilmastohätätiloja kovin innokkaasti julistellaan, mutta onko niihin hätätiloihin aihetta, sitä voi maallikko pohtia menneiden säiden ja hätätilojen… Jatka lukemista Suomen kesät, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskilämpötilat?

Maapallon kuumin aika

Maapallon kuumin hetki on 56,7 °C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. Se ei ollut hetkellinen lämpö siellä, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. – 14. heinäkuuta 1913 välisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 ° F: een tai enemmän joka ikinen päivä, ja tämä 10 päivän jakso on edelleen pisin peräkkäinen kuuman ajan lämpötilajakso.… Jatka lukemista Maapallon kuumin aika

Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Muokattu 23.8.2020 poistamalla lämpötilojen mittaamiseen liittyviä asioita. Niistä on oma bloginsa linkissä: https://jitkonen.fi/?p=648 Alkusanat Ilmatiede on meneillään olevan 2000-luvun lämpimän ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ympäri maapallon mitattavia korkeita lämpötilamittaustuloksia ja kertomaan niistä kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta myös vanhemmalle henkilölle on muodostunut jopa sellainen käsitys, että nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin… Jatka lukemista Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet

Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?

Yksi harrastukseni on vanhojen sää- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden kerääminen. Olen niistä tehnyt kaksikin koostetta: linkki ja täydellisempi linkki. Otsikon kysymys heräsi, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen lämpökauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstissä kirjoitetaan, että maapallon lämpötila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstistä heräsi mielenkiinto sen suhteen, että… Jatka lukemista Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?

Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat

Muokattu 5.3.2021 Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan lämpötilojen mittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen. https://jitkonen.fi/?p=233 Lämpötilojen mittaaminen, lämpösaarekeilmiö (UHI) Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä… Jatka lukemista Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat

CO2 ilmastoherkkyys, IPCC/FMI ja tieteen eroavaisuudet

Johdanto Ilmastonmuutoksen todistelu perustuu siihen IPCC:n uskoon, että hiilidioksidin (CO2) pitoisuuden nousu ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja sitä kautta erilaisia voimakkaita ja poikkeavia sääilmiöitä. Niinpä maapallon ilmakehän CO2-pitoisuus on koko meneillään olevan ilmastonmuutostarinan toinen kulmakivi. Toinen kulmakivi on Michael Mannin puidenlustoihin perustuva lätkämaila, josta on jätetty pois keskiajan lämpökauskausi (linkki) sekä se, että lustosarjaa jatketaan… Jatka lukemista CO2 ilmastoherkkyys, IPCC/FMI ja tieteen eroavaisuudet

Napojen ja jäätiköiden sulamisennusteita

Johdanto Kun Pohjoisnavalla ja Grönlannissa on Suomen kesän aikaan kesä, niiden sulamisennustusten uutisointi on huipussaan. Helmikuun aikaan Etelämantereella on puolestaan kesä ja sitten ilmatiede / media alkaa tehdä sulamispropagandaa sen kesäjäiden suhteen. Näin se ilmastopropagandan piiri pieni pyörii Pohjois- ja Etelänavan kesien ympärillä. Toki aina väliin mahtuu Alppien tai muiden jäätiköiden kesäinen sulaminen. Kovista Grönlannin… Jatka lukemista Napojen ja jäätiköiden sulamisennusteita