Johdanto Osa kuvista on kadonnut. Sama asia kuvineen löytyy linkistä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/wanhat-lehdet-sen-kertovat-helsinki-ei-ole-talviurheilukaupunki/ Menneen ilmaston tutkimiseen liittyvä ilmastotiede (paleoklimatologia) koostuu monista eri tieteen alueista. Yksi niistä on ”historiallinen klimatologia”, eli se, mitä vanhat lehdet ja historian kirjoitukset kertovat menneistä säistä ja ilmastoista. Olen tuon alueen asioita tutkinut ja poiminut eri lähteistä satoja lehtileikkeitä, jotka oikein hyvin todistavat… Jatka lukemista Wanhat lehdet sen kertovat: Helsinki ei ole talviurheilukaupunki
Avainsana: ilmastonmuutos
Onko Itämeren jään laajuuden väheneminen ilmaston lämpenemisen indikaattori?
Itämeren jään laajuudet Suomen Ilmatieteenlaitoksella on tiedot Itämeren jään laajuudesta vuodesta 1720 alkaen. Tässä kuvassa ne näkyvät vuosittain palkkeina ja mittayksikkö on neliökilometri. Alkuajanjakson jäiden laajuuden tri Jurva on arvioinut eri lähteistä arvioiden. Viimeisimmät laajuudet on saatu satelliittimitauksista, joten alku- ja loppupään tarkkuudet ovat täysin erilaiset. 1900-luvulla oli käytössä jo lentokoneet ja muut havaintovälineet, joten… Jatka lukemista Onko Itämeren jään laajuuden väheneminen ilmaston lämpenemisen indikaattori?
Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa
Johdanto Tätä kirjoitusta tehtäessä on maaliskuu ja kevään tulvat ovat edessä päin. Niistä tulvistakin puhutaan näinä aikoina ikään kuin ne olisivat uusi ja ainutalaatuinen ilmiö maapallolla ja Suomessa. Todellisuudessa ne ovat niin yleisiä, että niistä voisi kirjoittaa paksun kirjan. Olen tähän blogiin kerännyt muutamia tulvakoosteita vähän eri näkökulmista, jotta voimme verrata nykyisen ilmastovaiheen aikaansaannoksia entisten… Jatka lukemista Tulvien ja hirmumyrskyjen historiaa
Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana, laaja kooste
Johdanto Nykyään paljon puhutaan ja jopa lapsille opetetaan, että nykyisin on jotenkin erikoisemmat talvet ja kesät kuin ne ennen vanhaan olivat. Olen harrastusmielessä kaivellut wanhoista lehdistä säähistoriaa Kansallisarkistosta. Niiden mukaan Suomessa on ollut vastaavia lauhoja talvia etenkin 1900-luvun alussa kuin on ollut 1990 – 2000-luvuillakin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search Tästä aiheesta olen tehnyt lyhyen blogikirjoituksen US blogiin ja… Jatka lukemista Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana, laaja kooste
1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus
Tiivistelmä Tämän blogin lämpötilatiedot on kerätty Suomen ilmatieteenlaitoksen sääasemien arkistosta sekä vertailumielessä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Sääasemien arkistosta otettiin vertailuun ne sääasemat, joilta löytyvät lämpötilatiedot vuodesta 1929 alkaen. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on muita kaupunkeja, joiden talvien keskilämpötiloja tarkasteltiin vertailumielessä. Vertailun voi tehdä FMI:n taulukoiden sijaan saatavilla olevasta raakadatasta ja siihen liittyvä vertailu joulukuun osalta on blogissa… Jatka lukemista 1930-luvun lämpimät talvet, vaiettu totuus
Suomen kesät, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskilämpötilat?
Johdanto Suomen nykyinen ilmatiede ei ”tunne” mennyttä ilmasto- ja säähistoriaa, ja siksi meidän maallikoiden on itse kaivettava siihen liittyvää tietoa, jos haluamme tietää millaisia se ollut ilmaston ja säiden suhteen ennen muinoin. Elämme kuulemma täysin poikkeuksellisia aikoja ja ilmastohätätiloja kovin innokkaasti julistellaan, mutta onko niihin hätätiloihin aihetta, sitä voi maallikko pohtia menneiden säiden ja hätätilojen… Jatka lukemista Suomen kesät, ollaanko saavutettu 1700-luvun lopun kesien keskilämpötilat?
Maapallon kuumin aika
Maapallon kuumin hetki on 56,7 °C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. Se ei ollut hetkellinen lämpö siellä, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. – 14. heinäkuuta 1913 välisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 ° F: een tai enemmän joka ikinen päivä, ja tämä 10 päivän jakso on edelleen pisin peräkkäinen kuuman ajan lämpötilajakso.… Jatka lukemista Maapallon kuumin aika
Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet
Muokattu 23.8.2020 poistamalla lämpötilojen mittaamiseen liittyviä asioita. Niistä on oma bloginsa linkissä: https://jitkonen.fi/?p=648 Alkusanat Ilmatiede on meneillään olevan 2000-luvun lämpimän ilmastojakson aikana keskittynyt poimimaan ympäri maapallon mitattavia korkeita lämpötilamittaustuloksia ja kertomaan niistä kansalle. Siksi monelle etenkin nuorelle, mutta myös vanhemmalle henkilölle on muodostunut jopa sellainen käsitys, että nykyisin olisi jotenkin erityisen kuuma aikakausi, mutta niin… Jatka lukemista Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet
Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?
Yksi harrastukseni on vanhojen sää- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden kerääminen. Olen niistä tehnyt kaksikin koostetta: linkki ja täydellisempi linkki. Otsikon kysymys heräsi, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen lämpökauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstissä kirjoitetaan, että maapallon lämpötila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstistä heräsi mielenkiinto sen suhteen, että… Jatka lukemista Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?
Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat
Muokattu 5.3.2021 Tämä kirjoitus oli aiemmin osa ”Hiilidioksidivapaat 1900-luvun alun helteet” -blogia, mutta selkeyden vuoksi tähän kootaan lämpötilojen mittaamiseen liittyvät asiat omaksi kokonaisuudekseen. https://jitkonen.fi/?p=233 Lämpötilojen mittaaminen, lämpösaarekeilmiö (UHI) Maailman ilmatieteen järjestöllä (WMO) on nykyisin noin 7000 pintalämpötilaa mittaavaa sääasemaa maa-alueilla. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä, joten maamittausasemia on yksi jokaista noin 21 500 neliökilometriä… Jatka lukemista Lämpötilojen mittaaminen ja lätkämailat